SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-18 Toimintakertomus 19-20 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 21-22 Rahoituslaskelma 23-57 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 58-66 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 67 Hallituksen allekirjoitus 67 Hallintoneuvoston lausunto 67 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(18) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 KALKKISTEN OSUUSPANKKI Kalkkisten Osuuspankin korkokate kasvoi 6,5% ja pankin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna. Tämä johtui onnistuneesta antolainauksen hinnoittelusta ja lisääntyneestä rahoituskysynnästä. Tilikaudella kirjattiin vertailukautta hieman vähemmän arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luottokanta kääntyi kasvuun ja talletuskanta pysyi edellisvuoden tasolla. CET1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta parempi. Avainlukuja OP Ryhmä Avainlukuja 2017 2016 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 148 81 82,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 72,1 84,4-12,3 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,9 2,5 1,4 Ydinpääoman (CET1) 79,34 73,65 5,7 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 4 4-0,8 Omistaja-asiakkaat 691 686 5 Kalkkisten Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Kaikki jäsenet ovat omistajaasiakkaita, joista jokaisella on yksi yhtäläiset oikeudet tuottava jäsenosuus. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP Asiakaspalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Toimintaympäristö Suhdannekehitys vahvistui selvästi vuonna 2017. Luottamus talouteen koheni edelleen vuoden loppua kohti. Maailmantalous kasvoi ennakkotietojen mukaan nopeinta vauhtia yli viiteen vuoteen. Euroalueen talouskasvu ylsi vuonna 2017 parhaaseen vauhtiin kuluvalla vuosikymmenellä. Inflaatio säilyi maltillisena suotuisasta talouskehityksestä huolimatta. Euroopan keskuspankki jatkoi elvyttävää politiikkaansa. Arvopaperiostoja jatkettiin koko vuoden ajan 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, ja ohjauskorot säilyivät ennallaan. Euribor-korot säilyivät negatiivisina. Pidemmät korot nousivat hieman vuoden 2017 aikana.
2 2 Suomessa talous kasvoi vahvasti laajalla rintamalla. Yritykset lisäsivät investointejaan voimakkaasti, ja vankka kuluttajien luottamus siivitti kulutuksen hyvään kasvuun. Rakentaminen oli runsasta, asuntokauppa vilkastui, ja asuntojen hinnat nousivat keskimäärin hieman. Kotitalousluottojen kasvu jatkui vuonna 2017 noin kolmen prosentin vauhdilla. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko laski loppuvuonna alle prosenttiin. Uusien asuntolainasopimusten keskikorko on Suomessa euromaiden matalin. Asuntoyhteisö- ja yrityslainakannan kasvu hidastui loppuvuonna. Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnän odotetaan olevan vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaista vilkkaampaa. Osuuspankin luottokanta jatkoi kasvuaan ja myös talletuskanta kasvoi. Luottojen kysyntä vilkastui edellisvuodesta. Talletuskannan kasvun myötä pankki saattoi vastata täysimääräisesti rahoituskysyntään tyydyttäen näin asiakkaiden erilaisten hankkeiden lainatarpeet. Alhainen korkotaso ei sinällään suosinut määräaikaistallettajia. Pankin tarjoamat muut varojen sijoitusvaihtoehdot olivat suosiossa, mm. sijoitukset rahastoihin kiinnostivat asiakkaita. Asiakkaat tekivät myös suoria osakesijoituksia. Toiminta-alueen tapahtumista mainittakoon perinteiset paikallisen urheiluseuran järjestämät ja pankin tukemat HIPPO kisat kesällä, heinäkuussa järjestetty kesän Kalkkisten kylän Toripäivä, Kalkkisten10 juoksutapahtuma sekä Joulukylä Kalkkinen -tapahtuma. Pankki oli mukana tapahtumissa lähinnä sponsoroimassa esimerkiksi tuotelahjoin ja mainonnassa. Vastuullisuus Yhteiskuntavastuu on tiivis osa OP Ryhmän ja osuuspankkien liiketoimintaa ja strategiaa. Vastuullisuuden perusta rakentuu perustehtäväämme, yhteisiin arvoihimme, vahvalle vakavaraisuudelle ja osaavalle riskienhallinnalle, joita asiakasomisteinen liiketoimintamallimme tukee. Yhteiskuntavastuun näkökulmista huomioimme taloudellisen ja sosiaalisen vastuun sekä ympäristövastuun. Tavoitteemme yhteiskuntavastuussa on olla toimialan edelläkävijä Suomessa. OP Ryhmä raportoi vastuullisuuden tunnusluvut GRI G4 -viitekehyksen mukaisesti. Vastuullisuusraportti on luettavissa sivustolta op-year2017.fi Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kalkkisten osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 0 tuhannella eurolla (0). Tuotto-osuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuotto-osuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2017 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2018 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut osan Tuotto-osuuksista saamastaan pääomasta OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Verottaja on palauttanut KHO:n 27.2.2017 päätöksen mukaisesti OP-bonuksista maksetut arvonlisäverot vuosilta 2010-2016 yhteensä 5.972,49 euroa. ALV-palautukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kalkkisten Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankki ottaa käyttöön 1.1.2018 Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin (2/2016) sisältyvät kohdat IFRS 9 -standardista Rahoitusinstrumentit sekä muut IFRS 9 -standardin voimaantulosta 1.1.2018 johtuvat muutokset. Osuuspankin kannalta merkittävin muutos on, että myönnetyistä luotoista kirjataan aiempaa etupainotteisemmin arvonalentumisia perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin. IFRS 9 -standardi aiheuttaa muutoksia myös laatimisperiaatteisiin, oikaisuja taseeseen aiemmin kirjattujen saamisten määriin ja rahoitusinstrumenttien luokitteluun. Kirjanpitoarvoihin tehdyt oikaisut kirjataan siirtymäpäivänä avaavan taseen kertyneisiin voittovaroihin.
3 3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2017 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2017 2016 Muutos, % 2015 Tuotot Korkokate 314 295 6,5 307 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 106 115-7,4 153 Palkkiotuotot, netto 75 65 16,1 65 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0 375,8 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 21-63 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 2 0,6 2 Liiketoiminnan muut tuotot 28 20 38,8 21 Yhteensä 233 202 15,4 305 Tuotot yhteensä 548 497 10,1 612 Kulut Henkilöstökulut 146 206-29,3 191 Muut hallintokulut 154 118 31,1 117 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 19-1,5 19 Liiketoiminnan muut kulut 76 77-1,3 88 Kulut yhteensä 395 420-6 415 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 5-3 272 17 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 148 81 82,9 180 Liikevoitto kasvoi hieman vertailukaudesta. Korkokate kasvoi luottokannan kasvun sekä talletusvarainhankinnan kustannusten laskun ansiosta. Henkilöstökulut supistuivat hieman johtuen yhden toimen vähenemisestä vuoden 2016 lopulla ja marraskuussa tapahtuneesta toimitusjohtajan vaihdoksesta. Arvonalentumiset saamisista laskivat vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Arvonalentumisten kasvu rasitti sijoituskiinteistöjen nettotuottoja. Liiketoiminnan muita kuluja kasvatti OP Ryhmän sisäiset kehittämismaksut. Verottaja on palauttanut KHO:n 27.2.2017 päätöksen mukaisesti OP bonuksista maksetut arvonlisäverot vuosilta 2010-2016, summaltaan 5.972,49 euroa. ALV-palautukset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. OPn Acquiring liiketoiminta myytiin kesäkuussa Netsille, kauppaan liittyvä myyntipalkkio on jaettiin pankeille bruttotuottojen suhteessa. Myyntivoitto oli summaltaan 485,18 euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. OVY vakuutus Oy maksama osinko oli vuodelta 2017 2,34 /osake, summaltaan 1.818,18 euroa. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä ja omaisuudenhoidosta kasvoivat. Sen sijaan arvopapereiden välityspalkkioita kertyi hieman edellisvuotta vähemmän. Lainopillisista palveluista saadut tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta. Kysyntä lainopillisille palveluille oli vuoden 2017 aikana korkeampaa kuin vertailuvuonna 2016. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistaja-asiakkaille myönnetyt OP-bonukset.
4 4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2017 2016 Muutos, % Talletuksista 2 2-30,1 Luotonannosta 29 30-1,9 Maksuliikkeestä 52 51 0,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 3 2 67,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 30 22 33,4 Takauksista 0 - Vakuutusten välityksestä 18 25-27,3 Muut 26 15 75,3 Yhteensä 159 146 8,5 OP-bonukset -65-58 12,2 Palkkiotuotot yhteensä 94 89 6,1 Palkkiokulut 19 24-20,5 Palkkiotuotot, netto 75 65 16,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2017 2016 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 10 - Vähennykset -4-3 31,8 Arvonalentumisten nettomäärä 5-3 272 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2017 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Muutos, % 31.12.2015 Tase 21 626 21 160 2,2 19 882 Luotot 15 151 14 336 5,7 12 791 Saamistodistukset 815 1 501-45,7 1 480 Osakkeet ja osuudet 2 385 2 387-0,1 2 385 Talletukset 17 736 16 740 6 16 111 Oma pääoma 3 248 3 233 0,5 3 183 Taseen ulkopuoliset sitoumukset - 436-100 223 Keskeisistä tase- ja sitoumuseristä voidaan todeta, että tase kasvoi 2,2 %, luotot 5,7 % ja talletukset 6 %. Saamistodistuksissa tapahtui huomattava vähentyminen, 45,7 %. Osakkeissa ja osuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Oma pääoma kasvoi runsaat 0,5 prosenttia. Antolainauksen kehitys
5 5 Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 3 857 tuhatta euroa eli 203 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 15 156 tuhatta euroa (14 375 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään asuntoluottoja OP-Asuntoluottopankki Oyj:lle tilikauden aikana. Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustosaamiset kehittyivät tilikauden aikana seuraavasti: Ongelmasaamiset ja lainanhoitojoustot 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 90 59 52,7% Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 64 29 123,4% Järjestämättömät 0 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 25 30-15,6% saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 6-100% Ongelmasaamiset yhteensä 90 64 39 Taulukon luvuissa on huomioitu tehdyt arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden sopimusten ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompiin luottoluokkiin kuuluvat saamiset. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 201 218 Prosenttia taseesta 0,9 1,0 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 27 27 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 23 23 Nettotuotto, % 8,4 8,4 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 227 245 Prosenttia taseesta 1,1 1,2 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 20 0872,42 euroa, josta kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 0 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0 tuhatta euroa. Niitä peruutettiin tilikauden aikana 0 tuhatta euroa. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2016.
6 6 Tilikauden aikana ei myyty omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 0 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 0 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia peruutettiin tilikauden aikana 0 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 2 871 tuhatta euroa (2 464). Tilikauden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 2 382 tuhatta euroa (2 382). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 12 858 11 546 11,4 Säästämistilit 2 077 2 089-0,5 Sijoittamistilit 2 801 3 105-9,8 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 17 736 16 740 6 Muut velat 5 16-66,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 17 742 16 756 5,9 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kalkkisten Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 0,5 prosenttia 3 248 tuhanteen euroon (3 233). Osuuspääoma pieneni 0,7 prosenttia 624 tuhanteen euroon (628). Omistaja-asiakkailla oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 72 tuhatta euroa (72) ja Tuotto-osuuksiin 552 tuhatta euroa (557). Irtisanottuja tuotto-osuuksia oli tilikauden lopussa 20 tuhatta euroa (5) ja irtisanottuja jäsenosuuksia 3 tuhatta euroa (3). Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2016 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 18100,19 euroa. Jäsenosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2016 yhteensä 2,47 euroa.
7 7 Muut oman pääoman erät Veroperusteiset varaukset Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 757 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 5 516 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Osuusmaksut ja tuotto-osuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuotto-osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu arvonkorotusrahastosta. Poistoero säilyi tilikauden aikana ennallaan. Luottotappiovarausta kasvatettiin 91 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksen yhteydessä. OP Ryhmän tilinpäätös ja Pilari III mukaiset vakavaraisuustiedot ovat luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Ydinpääoma (CET1)
8 8 Oma pääoma* 3 239 3 224 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 0 0 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 402 329 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta ja varovaisen arvostamisen oikaisu -1 0 Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä 3 640 3 553 Tilintarkastamaton tilikauden voitto -66-87 Suunniteltu voitonjako 0 0 Takaisinmaksettavat osuuspääomat -2-6 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -13-15 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 3 559 3 444 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 3 559 3 444 Omat varat yhteensä 3 559 3 444 * pl. mahdollinen arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Ydinpääomasta on vähennetty asiakkaille palautetut irtisanotut osuuspääomat. Vertailuvuonna lisäosuuksista luettiin ydinpääomaan korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Saamiset yrityksiltä 15 30 Vähittäissaamiset 0 0 Kiinteistövakuudelliset vastuut 0 0 Saamiset luottolaitoksilta 0 0 Saamiset valtioilta, keskuspankeilta ja julkisyhteisöiltä 0 0 Muut vastuut 52 9 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Saamiset yrityksiltä 1) 172 468
9 9 Yritysvastuut pk-yritykset 172 265 Yritysvastuut - Muut 0 202 Vähittäissaamiset 2) 917 852 Kiinteistövakuudelliset 694 757 Muut vähittäisvastuut 223 95 Saamiset luottolaitoksilta 1) 0 0 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 309 2 314 Muut erät 230 249 Luottoriski yhteensä 3 695 3 922 Markkinariski 0 0 Selvitysriski 0 0 Valuuttakurssiriski 0 0 Operatiivinen riski 790 755 Yhteensä 4 486 4 677 1) Saamisiin yrityksiltä ja luottolaitoksilta sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäissaamisten riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2017 31.12.2016 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 79,34 73,65 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 79,34 73,65 Vakavaraisuussuhde 79,34 73,65 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,2 20,1 *syyskuussa 2017 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2017 31.12.2016 Omat varat 3 559 3 444 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 471 491 Omien varojen ylijäämä 3 088 2 953 Omat varat 3 559 3 444 Basel I lattian pääomavaatimus 840 850 Omien varojen ylijäämä 2 719 2 594 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Pankin vakavaraisuus kasvoi omien varojen kasvun ja luottoriskien pienenemisen johdosta. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100
10 10 Kokonaisriski yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälain mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP Asiakaspalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Kriisinratkaisusääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin velkojen ehtoihin velkojan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä kriisinratkaisulain mukaisten velkojen minimimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
11 11 Tunnusluku 2017 2016 2015 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,9 2,5 5,2 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,4 0,9 Omavaraisuusaste, % 16,9 16,8 17,7 Kulu-tuotto-suhde, % 72,1 84,4 67,8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä.
12 12 Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset ovat huolellisia ja harkittuja, ja ne perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen sekä vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Pankin arvio asiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista ja yritysasiakkailla tarpeen mukaan myös tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa, korkokattoa tai -putkea. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2017 yhteensä 3 559 tuhatta euroa.
13 13 Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 30,6 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Likviditeettiriski Markkinariskit Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sijoitusten sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, sijoitustoiminnan hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottospreadiriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin luotonannosta ja talletusvarainhankinnasta syntyvää korkoriskiä hallitaan OP Ryhmän keskuspankkisijoitus- ja -rahoitustuotteilla, OP- Asuntoluottopankin väliluoton korkosidonnaisuusvalinnoilla sekä ryhmän käytössä olevilla korkoriskin johdannaissuojausmalleilla, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen
14 14 Operatiiviset riskit Strategiset riskit pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2017 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy kilpailuympäristön muutoksista, hitaasta reagoinnista muutoksiin, väärän strategian valinnasta tai strategian toteuttamisen epäonnistumisesta. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Kalkkisten osuuspankilla oli pääkonttorin Kalkkisten keskustassa. Pankilla ei ole käteisen nostoon tarkoitettua otto-automaattia. Konttori tarjoaa kassa-palveluita arkipäivisin aina kello 12.00 asti. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Omistaja-asiakkaat Pankin omistaja-asiakkaiden määrä kasvoi tilikauden aikana 5 jäsenellä ja oli tilikauden lopussa 690. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa.
15 15 Henkilöstö Henkilöstön määrä tilikauden lopussa oli neljä henkeä. Henkilöstö koostuu toimitusjohtajasta, kahdesta myyntineuvottelijasta ja osa-aikaisesta siivooja-talonmiehestä. Marraskuussa 2017 toteutettiin toimitusjohtajan vaihdos edellisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Kalkkisten Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää mm. osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 10.4.2017. Kokoukseen osallistui 6 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja merkitsee tiedoksi Keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti hallintoneuvostossa käsiteltävät ohjeet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle (/edustajiston kokoukselle) lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 10. Jäsenet valitaan osuuspankin omistaja-asiakkaista ja heidän tulee edustaa monipuolisesti omistaja-asiakaskuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2017 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta auttaa hallintoneuvostoa varmistumaan, että pankkia ja sen konsernia hoidetaan asiantuntevasti ja tavalla, joka edistää pankin kilpailukykyä ja menestystä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla pankin toiminnan laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, taloudellisesta raportoinnista, tilinpäätöskäytännöistä ja sisäisestä tarkastuksesta sekä riittävä sisäisen valvonnan periaatteiden
16 16 Nimitysvaliokunta tuntemus ja pankin toimialan ja ansaintalogiikan ymmärrys. Kaikkien valiokunnan jäsenien on oltava pankista riippumattomia. Valiokunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valiokunta voi kuulla esittelijä- ja asiantuntijaroolissa myös valiokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Hallintoneuvosto vahvistaa tarkastusvaliokunnalle työjärjestyksen. Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Valiokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valiokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallintoneuvosto vahvistaa nimitysvaliokunnalle työjärjestyksen. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen, hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön sekä keskusyhteisön vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 2 3 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 3. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Toimitusjohtaja Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä on saapuvilla. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 16. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä keskusyhteisön vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
17 17 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Hallitus Varapuheenjohtaja Tuomo Peltonen, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Muut jäsenet Osmo Hasala, (2017 2019), metsäkoneurakoitsija, Asikkala Hannu Kaila, (2016 2018), maatalousyrittäjä, Asikkala Pirjo Kiurumäki, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Marja Liisa Lehtinen, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Sinikka Marttila, (2017 2019), maatalousyrittäjä, Asikkala Anitta Pelander, (2016 2018), yrittäjä, Asikkala* Pasi Pihlajasaari, (2016 2018), yrittäjä, Sysmä Elina Poikkeus-Heikkilä (2017 2019), maatilatalouden ammatinharjoittaja, Asikkala * Martti Salminen, (2015 2017), maanviljelijä, Asikkala *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Puheenjohtaja Harri Taavila, Aloittanut hallituksessa 7.9.2017, sitä ennen toiminut pitkään hallintoneuvostossa ja viimeiseksi hallintoneuvoston puheenjohtajana, puutarhuri, Yrittäjänä yrityksessä nimeltä Pihapuu, Asikkala Muut jäsenet Hanna Hasala, 1977, diakonissa-sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja, AMK, Asikkala, työkokemus hoitoalalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä/peruspalvelukeskus Oiva, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 9.12.2013 Asikkalan kunta, kunnanvaltuuston jäsen Janne Pihamaa, 1971, maatalousyrittäjä, Asikkala, yrittäjänä Viini-Pihamaa Oy:ssä, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 14.12.2005 Toimitusjohtaja Ville Lehtinen, Tradenomi, pankin palvelukseen toimitusjohtajaksi marraskuussa 2017 Tilintarkastaja Kaija Pakkanen, varsinainen tilintarkastaja, KHT, JHTT - KPMG Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus ei tarkastanut pankkia vuoden 2017 aikana.
18 18 Tulevaisuuden näkymät Talouskehitys jatkuu lähiaikoina myönteisenä niin euroalueella kuin Suomessa. Rahapolitiikka kiristyy vähitellen vuoden aikana, mutta nousu lyhyissä koroissa on vähäistä. Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnän odotetaan vilkastuvan vuonna 2018. Lähiaikojen suurimmat riskit liittyvät rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden lisääntymiseen sekä poliittiseen ympäristöön. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 2 321 671,83 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 66 314,60 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että tuotto-osuudelle maksetaan 3,25 prosenttia eli 17 927,25 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 48 387,35 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
19 KALKKISTEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2017 Korkotuotot 332 752,83 Korkokulut 18 339,79 KORKOKATE 314 413,04 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 106 374,18 Muista yrityksistä 106 374,18 Palkkiotuotot 94 234,91 Palkkiokulut 19 161,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -77,93 Valuuttatoiminnan nettotuotot -77,93 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 21 457,23 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 224,58 Liiketoiminnan muut tuotot 28 323,34 Hallintokulut 300 471,78 Henkilöstökulut 145 994,51 Palkat ja palkkiot 123 765,62 Henkilösivukulut 22 228,89 Eläkekulut 21 180,31 Muut henkilösivukulut 1 048,58 Muut hallintokulut 154 477,27 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 320,00 Liiketoiminnan muut kulut 76 074,52 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 5 407,27 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 147 514,78 Tilinpäätössiirrot 91 126,38 Tuloverot -9 926,20 Tilikauden verot 0,00 Laskennallinen vero -9 926,20 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 66 314,60 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 66 314,60 1.1. - 31.12.2016 321 434,90 26 151,55 295 283,35 114 885,19 114 885,19 88 777,27 24 100,00-16,38-16,38 2 212,08 20 411,66 324 224,44 206 405,09 175 969,45 30 435,64 25 092,00 5 343,64 117 819,35 18 591,64 77 109,37-3 143,04 80 670,76 0,00-6 766,83 0,00-6 766,83 87 437,59 87 437,59
20 KALKKISTEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2017 31.12.2016 VASTAAVAA Käteiset varat 98 366,61 104 676,04 Saamiset luottolaitoksilta 2 870 751,16 2 463 932,97 Vaadittaessa maksettavat 401 725,68 0,00 Muut 2 469 025,48 2 463 932,97 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 15 151 110,99 14 336 378,31 Muut 15 151 110,99 14 336 378,31 Saamistodistukset 815 248,00 1 501 190,38 Muilta 815 248,00 1 501 190,38 Osakkeet ja osuudet 2 385 121,75 2 386 877,40 Aineelliset hyödykkeet 230 207,88 248 527,88 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 26 506,42 26 506,42 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 200 872,42 218 218,42 Muut aineelliset hyödykkeet 2 829,04 3 803,04 Muut varat 7 949,67 27 544,53 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 46 215,95 87 042,96 Laskennalliset verosaamiset 20 807,50 3 703,14 VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 625 779,51 21 159 873,61 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 0,00 626 555,42 Luottolaitoksille 0,00 626 555,42 Vaadittaessa maksettavat 0,00 376 555,42 Muut 0,00 250 000,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 17 741 511,13 16 756 014,51 Talletukset 17 736 191,92 16 740 056,92 Vaadittaessa maksettavat 17 093 745,34 15 351 082,51 Muut 642 446,58 1 388 974,41 Muut velat 5 319,21 15 957,59 Muut 5 319,21 15 957,59 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 8 710,88 Muut velat 28 162,08 28 372,34 Muut velat 19 626,08 19 361,34 Pakolliset varaukset 8 536,00 9 011,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 97 788,47 105 650,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 876 172,56 17 516 592,32 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 501 888,01 410 761,63 Verotusperusteiset varaukset 501 888,01 410 761,63 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 624 000,00 628 300,00 Jäsenosuudet 72 400,00 71 700,00 Tuotto-osuudet 551 600,00 556 600,00 Arvonkorotusrahasto 42 901,34 42 901,34 Muut sidotut rahastot 258 545,77 287 258,43 Vararahasto 239 840,27 239 840,27 Käyvän arvon rahasto 18 705,50 47 418,16 Vapaat rahastot 467 005,24 467 005,24 Muut rahastot 467 005,24 467 005,24 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 788 951,99 1 719 617,06 Tilikauden voitto (tappio) 66 314,60 87 437,59 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 247 718,94 3 232 519,66 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 625 779,51 21 159 873,61 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 21 000,00 5 000,00 Takaukset ja pantit 21 000,00 5 000,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 274 512,68 430 790,89 Muut 274 512,68 430 790,89 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 295 512,68 435 790,89