Sikaloiden paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

1(15) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 14 YLO LOS-2003-Y-212-113 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2007 ASIA Päätös Kari Niittysen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 850 emakon ja 150 lihasian sikalan laajentamista 1 000 emakon ja 3 150 lihasian sikalaksi. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kari Niittynen Vampulantie 542, 32450 TAMMIAINEN Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1295941-1 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalat sijaitsevat Vampulan kunnan Hanhikosken kylässä kiinteistöllä Jokiniitty RN:o 4 yllämainitussa osoitteessa, kiinteistörekisteritunnus 913-401-0004-0000-0. Sikaloiden paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO JA AIKAISEMMAT VAIHEET Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 26.2.2003. Ympäristöministeriö on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentin perusteella 3.7.2003 päättänyt, että Kari Niittysen yhdistelmäsikalan rakennushankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomaisena on toiminut Lounais-Suomen ympäristökeskus, joka on antanut arviointiselostuksesta lausunnon 21.7.2004 (Dnro LOS-2003-R-45-53). Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 15.3.2005 Kari Niittyselle ympäristöluvan 1000 emakon ja 3150 lihasian sikalalle. Vaasan hallinto-oikeus on 29.6.2006 antamallaan päätöksellä numero 06/0182/2 kumonnut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kyseisen päätök- Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los

2/15 sen ja palauttanut asian ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Vaasan hallintooikeus katsoi, että toiminnan laajuus ja sijainti huomioiden siitä aiheutuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä lupa olisi ollut myönnettävissä. Päätöksessään hallinto-oikeus on kuitenkin todennut, että erilaisilla lisätoimilla saattaa olla mahdollista vähentää haittoja niin, että lupa olisi myönnettävissä. Hakemusta on täydennetty pyydetyillä lisäselvityksillä 2.10.2006 ja 24.10.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on 21.12.2000 myöntänyt Kari Niittyselle ympäristöluvan 850 emakon ja 150 kasvavan siitossian sikalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kuusi lannan levityssopimusta, jotka koskevat noin 240 hehtaarin peltoalaa. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on suullisia sopimuksia noin 150 hehtaarin peltoalalle. Jokiniityn tilan sikalarakennukset sijoittuvat Satakunnan seutukaavan 5 kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle kh-615 (Kalkkivuori - Pikku-Vampula). Noin 200 metrin päässä tilakeskuksen itäpuolella sijaitsee seutukaavaan sisältyvä, maakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu luonnonsuojelualue, Sikapäänmäki (SL-488), jonka varausperusteena on geologisia ja kasvitieteellisiä arvoja. Kaavamerkintä SL tarkoittaa luonnonsuojelualuetta, jolla on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Jokiniityn tila sijaitsee Vampulan kunnan Hanhikosken kylässä rajautuen Alastaron kunnan rajaan. Sikalat sijoittuvat Alastarosta Vampulaan menevän tien nro 2101 varteen ja ne sijaitsevat Loimijoen alaosan vesistöalueella (35.914). Sijoituspaikat eivät ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Jokiniityn tilan talouskeskus käsittää sikaloiden lisäksi viljan käsittelytilat kuivureineen, lämpökeskuksen, huolto- ja korjaustilat koneille ja kalustolle sekä tilan päärakennuksen. Osa lannan levitykseen tarkoitetuista pelloista sijaitsee talouskeskuksen yhteydessä. Sikalarakennusten ympäristö on avointa peltoa. Lähimmät naapurien kiinteistöt sijaitsevat sikaloiden länsi-luoteispuolella noin 150 ja 230 metrin päässä ja kaakkoispuolella noin 300 metrin päässä. Lähin kiinteistö on ollut muutamia vuosia tyhjillään. Alle yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 15 20 asuinkiinteistöä. Asutusta on lähes kaikissa ilmansuunnissa. Olemassa olevan emakkosikalan etäisyys Loimijokeen on noin 250 metriä ja olemassa olevien lietesäiliöiden noin 220 metriä. Uuden lihasikalan (= nykyisen konehallin) etäisyys Loimijokeen on noin 215 metriä ja uusien lietesäiliöiden noin 160 metriä. Jokiniityn tilan kohdalla Loimijoessa esiintyvät kevättulvat ovat paljolti jääpatojen aiheuttamia. Kevättulvien alle on kokemusperäisesti arvioitu jäävän noin 17-20 hehtaaria peltoa. Ko. tulvapellot ovat yhtä lohkoa lukuun ottamatta toiminnanharjoittajan omia peltoja. LAITOKSEN TOIMINTA Nykyisessä sikalassa on tilat 850 emakon pitämiseen sekä niiden porsaiden ja tarvittavan uudisaineksen kasvattamiseen. Ympäristölupaa haetaan nykyisen sikalan peruskorjaamiseen siten, että olemassa olevaan sikalarakennukseen tulee tilat 1 000 emakolle. Lisäksi olemassa olevan konehallin käyttötarkoitus muutetaan lihasikalaksi, johon tulee tilat 3 150 lihasialle. Laajen-

3/15 nuksen jälkeenkin 50 % syntyvistä porsaista menee välitykseen 25 30 kilon painoisina. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 10 000 porsasta ja 10 000 lihasikaa vuodessa. Sikaloissa käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta ja Vampulan Vesihuolto Oy:stä. Vedelle on rakennettu rehustamon yhteyteen välivarastosäiliö. Tilalla on kuusi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 37 000 litraa. Säiliöistä kaksi on maahan upotettuja, kolme sijaitsee betonilaatan päällä ja yksi pelkästään maan päällä. Lisäksi tilalla on noin 1 200 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään tynnyreissä konehallissa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Lannan käsittely Kaikki sikalaosastot tulevat toimimaan lietelantajärjestelmällä. Olemassa olevien lietesäiliöiden (5 kpl) yhteenlaskettu tilavuus on noin 5 440 m 3, josta noin 660 m 3 on katettu. Lisäksi nykyisessä sikalassa on lietekuiluja noin 1 700 m 3. Lihasikalan yhteyteen rakennetaan kaksi yhteensä noin 3 700 m 3 :n lietesäiliötä ja sikalaan tulee lietekuiluja noin 1 300 m 3. Lisäksi rakennetaan noin 2 000 m 3 :n etälietesäiliö. Lietesäiliöt ovat teräsbetonielementtirakenteisia ja ne täytetään alta päin. Kaikki lietesäiliöt tullaan kattamaan kiinteällä katteella. Uuden sikalan yhteydessä sijaitsevissa tiloissa separoidaan kaikki sikaloissa syntyvä lanta eli noin 13 700 m 3 lietelantaa vuodessa SepTec-järjestelmässä (Ansager, Tanska). Myös eläinsuojien pesu- ja WC-vedet johdetaan pumppaussäiliön kautta separointiin ja edelleen lietesäiliöihin. Laitevalmistajan antaman tutkimusselostuksen mukaan (Möller 2003) separoinnissa 12 15 % lietelannasta muuttuu kuivamassaksi, johon erottuu 40 % kokonaistypestä ja 18 % ammoniakkitypestä. Sikaloista tuleva lanta jakautuu separointilaitetoimittajan mukaan noin 12 300 m 3 nestemäiseen osaan ja noin 2 400 m 3 kiinteään osaan vuodessa. Nestemäinen osa varastoidaan katetuissa lietesäiliöissä ja levitetään letkulevittimellä omille (76 ha), vuokrapelloille (113 ha) ja sopimuspelloille (noin 390 ha) keväällä, kesällä ja syksyllä. Nestefraktiossa on vähän fosforia ja sen peltolevitysmäärä määräytyy typpipitoisuuden perusteella. Jokiniityn tilan viljelysuunnitelman mukaan typpeä käytetään noin 100 kiloa hehtaarille vuodessa. Separoidun nestefraktion levitykseen tarvitaan peltoalaa 345 hehtaaria. Lannoituksen lähtökohtana on saada markkinakelpoista satoa, joten peltojen haluttu fosforitaso ylläpidetään levittämällä pelloille tarvittava määrä separoinnin kuivafraktiota maatalouden ympäristötukijärjestelmän määrittämien ehtojen mukaisesti neljän vuoden tasausjakson aikana. Tarkka vuosittainen tieto lannanlevityksestä kirjautuu lohkokirjanpitoon jokaisen lohkon osalta yksilöitynä erikseen. Kiinteä osa varastoidaan betonipohjaisessa, katetussa ja seinillä varustetussa noin 400 m 2 :n kuivalantalassa ja se on tarkoitus viedä pois tilalta hyödynnettäväksi viherrakentamisessa. Mikäli tämä ei onnistu, tarvitaan koko kuivafraktiomäärän levitykseen peltoa noin 585 hehtaaria. Toimenpiteet hajuhaittojen vähentämiseksi Vaasan hallinto-oikeuden 29.6.2006 antaman päätöksen mukaan toiminnasta aiheutuvia haittoja saattaa olla mahdollista vähentää niin, että lupa olisi myönnettävissä. Hakija on esittänyt lisäselvityksessä toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämistä seuraavasti: Olemassa olevan emakkosikalan ilmastointijärjestelmä muutetaan otsonointijärjestelmää (Oy O3systems Ltd:n kehittämä laitteisto) hyödyntäväksi. Tällöin sikalan pitkällä sivulla olevien nykyisten ilmastointipuhaltimien ulos puhaltama ilma kootaan yhteen putkistoon ja johdetaan käsiteltynä yhdestä hormista ylöspäin sikalan Loimijoen puoleisessa päädyssä. Jokaisessa osas-

4/15 tossa/ilmastointipuhaltimessa on oma käsittelylaitteistonsa ja ilmastointikanavien pituus lisää käsittelyn tehoa (9 osastoa). Lopuissa emakkosikalan osastoissa ilmastointipuhaltimien ulos puhaltama ilma käsitellään sikalan sisälle asennettavalla laitteistolla (kuivadesinfiointimenetelmä) ja johdetaan hormeilla ylöspäin. Katolla nykyisin olevia poistohormeja jatketaan. Vastaavaa otsonointimenetelmää (kuivadesinfiointi) hyödynnetään myös lihasikalassa. Osastojen ilmastointipuhaltimien ulos puhaltama ilma kootaan kokoojaputkilla sikalan Loimijoen puoleiseen päätyyn ja puhalletaan ylöspäin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Jätevesipäästöt Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta vesitiiviissä lantavarastoissa. Olemassa olevat lietesäiliöt on tarkastettu syksyllä 2006 silmämääräisesti rakenteita rikkomatta. Lietesäiliöt on rakennettu Lujabetoni Oy:n toimittamista lietesäiliöseinäelementeistä. Pystysaumat on valettu juotosbetonilla (lujuus K50) ja pohjalaattaan on käytetty betonia, jonka lujuus on K30. Olemassa olevat lietesäiliöt on pengerretty vähintään kolme metriä vahvalla savivallilla. Lietesäiliöiden reunat sijaitsevat toistumistiheydeltään kerran sadassa vuodessa kohdattavien laskennallisten tulvakorkeustasojen yläpuolella. Uudet lietesäiliöt rakennetaan siten, että niiden reunat sijaitsevat noin metrin korkeammalla kuin vanhojen säiliöiden. Myös uudet lietesäiliöt pengerretään savivalleilla. Päästöt ilmaan Hajuhaittoja aiheuttavat sikaloiden ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. VTT Prosessit on selvittänyt hajuhaitan esiintymistä sikalan ympäristössä vuonna 2003 asukaskyselyllä, jossa kaikille talouksille noin 3,5 kilometrin etäisyydelle sikalasta lähetettiin kyselykaavake. Kaavakkeessa kysyttiin kotiympäristössä esiintyviä ympäristöhaittoja; millaisia hajuja ympäristössä esiintyy ja miten häiritseviksi ne koetaan. Kyselyyn vastasi 71 taloutta. Kyselyyn vastanneiden kaikki hajun kuvaukset liittyivät maatalouden hajupäästöihin. Koko tutkimusalueella häiritsevän hajun esiintymisestä mainitsi 76 % vastaajista. Haju häiritsi lähes joka toista vastaajaa eniten keväisin. Useampi vastaaja mainitsi, että hajuhaitta koetaan lähinnä lannanlevityksen yhteydessä. VTT Prosessit on arvioinut sikalahankkeen aiheuttamia ammoniakkipäästöjä. Vertailutasoksi on valittu kesäajan päästötaso. Lämpimänä vuodenaikana eläinsuojan ilmanvaihto ja ammoniakin haihtuvuus on suurimmillaan. Olemassa olevien rakennusten ammoniakkipäästöarvio on tehty tilalla tehtyjen mittausten perusteella. Nykytilanteen mukaisen toiminnan ammoniakkipäästö on noin 3325 grammaa tunnissa. Uusien toimintojen päästöt on arvioitu suunnitteluarvojen ja soveltuvien raportoitujen päästömittausten perusteella. Sikalan laajennuksessa pyritään olennaisesti vähentämään ilmaan pääsevien kaasujen määrää uudella ilmanvaihtoratkaisulla, jossa ilmanotto tapahtuu alhaalta rakenteiden alta ja poisto katolta (IC-W + - järjestelmä, Hollanti). Sisään tuleva ilma ei sekoitu sikalassa jo olevaan ilmaan niin paljon kuin perinteisessä ratkaisussa, vaan ohjautuu suoraan eläinten käytettäväksi. Hakijan tarkoituksena on vähentää hajuhaittaa myös mm. rakentamalla karsinoihin kuperat pohjat, kattamalla lietesäiliöt ja täyttämällä lietesäiliöt alta päin, separoimalla lietelanta sekä viemällä kuiva-aines pois tilalta ja levittämällä nestemäinen osa pelloille pääosin keväällä ennen kylvöjä. Lisäksi hakija esittää, että hajun häiritsevyyden selvittämiseksi ja tehtyjen hajuhaittojen vähentämistoimenpiteiden riittävyyden mittaamiseksi em. VTT:n 2.3.2004 suorittama asukaskysely toistetaan kahden vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta.

5/15 Lisäksi sekä emakkosikalassa että lihasikalassa otetaan käyttöön otsonointilaitteistot, joilla sikaloiden poistoilmasta poistetaan hajuja, ja puhdistettu poistoilma johdetaan sikaloiden koillispäätyihin. Olemassa olevan emakkosikalan yhden osaston hajupitoisuudet ennen ja jälkeen otsonoinnin mitattiin 12.10.2006. Näytteenoton suoritti Nab Labs Prosessianalytiikka Oy, jossa hajuarvioinnit myös suoritettiin. Näytteenottoputkeen oli porattu kaksi reikää näytteenottoa varten siten, että ensimmäinen reikä oli 60 cm etäisyydeltä sikalan seinästä ja toinen 160 cm etäisyydeltä. Hajunäytteitä otettiin yhteensä neljä kappaletta. Kummastakin reiästä otettiin näytteet, kun otsonaattori ei ollut päällä ja vastaavasti, kun otsonaattori oli päällä. Ensimmäisen parin välillä (etäisyys 60 cm) hajukaasupitoisuus putosi 17 % (hajukaasupitoisuus 4700 > 3900 ou(e)/m 3 ) ja toisessa laskua tapahtui 35 % (5700 > 3700) eli otsonin reaktioajan vaikutus on selvästi havaittavissa. Laitevalmistajan esityksen mukaan hajukaasupitoisuutta voidaan entisestään laskea otsonin reaktioajan pidentyessä. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Porsaita kuljetetaan noin kerran viikossa autolla ja kerran viikossa traktorilla lihasikaloihin. Teurasauto ja rehuauto käyvät noin kaksi kertaa viikossa. Lisäksi lantaa kuljetetaan jatkojalostukseen, etävarastoihin ja peltolevitykseen noin 650 kuormaa vuodessa. Jätteet Tilalla kuolleet eläimet (arvion mukaan noin 50 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäkontissa ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt, vanhat torjuntaaineet, akut ja loisteputket viedään ongelmajätteiden keräykseen. Lisäksi sikalassa syntyy jätemuovia esimerkiksi rehusäkeistä ja erilaisista kanistereista. Muovijäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu arviointiselostus Kari Niittysen sikalarakennushankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto 21.7.2004 ovat asiakirjojen liitteenä. Lausunnossa todetaan, että kyseessä on valtakunnan ensimmäinen sikalahanke, johon on sovellettu harkinnan perusteella ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tätä ympäristövaikutusten arviointiselostusta ei voida pitää mallikelpoisena esimerkkinä hyvin toteutetusta ympäristövaikutusten arviointityöstä. Tarkasteltu vaikutusalue on liian suppea eikä arvioinnissa ole käsitelty kaikkia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tarkastelu puuttuu lähes kokonaan. Hankkeen maankäytöllisiä vaikutuksia ei arvioitu riittävästi. Haitallisten vaikutusten torjumista ei ole otettu riittävästi huomioon. Arviointiselostuksessa arvioitiin sikalarakennushankkeen vaikutuksia kulttuurimaisemaan, sikalarakennuksista ja lietesäiliöistä tuleviin hajupäästöihin sekä lannanlevityksestä johtuviin Loimijoen vesistövaikutuksiin. Sikalan laajennuksessa pyritään olennaisesti vähentämään ilmaan pääsevien kaasujen määrää uudella ilmanvaihtoratkaisulla ja toteuttamalla lihasikala osarakokarsinaratkaisuna (kupera pohja ja kolmiomuotoiset valurautaritilät). Lisäksi kaikki lanta separoidaan erilleen kiinteään kuiva-aineosaan ja nestemäiseen osaan, minkä on todettu vähentävän hajupäästöjä. Myös lietesäiliöiden kattaminen vähentää hajupäästöjä. Sikalan laajennuksesta johtuvia vaikutuksia Loimijoen veden laatuun ei arvioida merkittäviksi. Nykytilanteeseen verrattuna fosforikuormitus jopa laskee, kun separointimenetelmä otetaan

käyttöön ja kiinteää kuiva-aineosa hyödynnetään viherrakentamisessa. Sen sijaan levitettävän kokonaistypen määrä kasvaa noin kolminkertaiseksi. 6/15 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Separaattori ei toimi. Tällöin lantaa voidaan säilyttää noin viikko lantakuiluissa ja pumppaussäiliössä. Pidempiaikaisen konerikon aikana lietelanta voidaan johtaa separoimattomana lietesäiliöihin. Kiinteää fraktiota syntyy niin paljon, että kaikkea ei voida kaupallisesti hyödyntää. Separoitu kiinteä fraktio voidaan levittää viljelypelloille. Levitysmäärä lasketaan fraktion sisältämän fosforin perusteella. Hakijalla on suulliset sopimukset noin 200 peltohehtaarista. Lietesäiliö rikkoontuu. Kaikki säiliöt on rakennettu MMM:n rakennusohjeiden mukaan ja niiden ympärillä on maavallit. Koska maa on savea, säiliöstä vuotava neste ei pääse kulkeutumaan kovin helposti vesistöön eikä pohjaveteen. Lietesäiliöiden ympäri on salaojat, joiden purkuputket laskevat Alhonojaan. Sekä Alhonojan että Loimijoen rantatöyräät ovat pellon pintaa ylempänä. Pellon muodostama laakso vähentää riskiä valuman pääsemisestä vesistöön. Viereiselle peltoalueelle nousee tulva. Loimijoen alaosan tulva- ja vettyvien alueiden alaksi on arvioitu noin 17-20 hehtaaria. Kyseiselle alueelle ei tulisi levittää lainkaan lantaa. Lantavarastot sijaitsevat talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä, eikä tulva yleensä ulotu sinne asti. Sikaloiden lattiakorkeudet ja lietesäiliöiden reunat ovat vähintään puoli metriä vuoden 1966 huipputulvakorkeutta korkeammalla. Uusien lietesäiliöiden reunat ovat metrin korkeammalla kuin vanhojen säiliöiden. Mikäli vireillä oleva Loimijoen ruoppaus toteutuu, alentuvat alueen tulvakorkeudet tulevaisuudessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vampulan kunnan virallisella ilmoitustaululla 19.10. 20.11.2006 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 17.10. 16.11.2006. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lauttakylä-lehdessä 24.10.2006. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vampulan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 17.10.2006 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikaloiden sijaintipaikoilla suoritettiin 31.1.2007 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Vampulan kunnanhallitus (27.11.2006) ja Vampulan rakennuslautakunta (30.11.2006) ovat antamissaan lausunnoissa todenneet, että - kunnanhallitus viittaa Kari Niittysen ympäristölupahakemuksesta 24.11.2004 antamaansa lausuntoon ja katsoo, että hakemuksen mukainen ympäristölupa edelleenkin voidaan myöntää; - kunnanhallitus katsoo, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.3.2005 Kari Niittyselle myöntämän ympäristöluvan lupaehdot ovat riittävät. Lupaehtoja tulee kuitenkin tarkentaa sikaloiden ilmanvaihtojärjestelmien ja otsonoinnin toiminnan seurannan ja valvonnan osalta; - toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä kulloiseenkin luvanmukaiseen eläinmäärään nähden riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lantaa voidaan tilalta luovuttaa myös

7/15 sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on siihen ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen lupa. Muussa tapauksessa tilalla on oltava varastotilavuutta 12 kk lannan säilytykseen; - hakija on velvoitettava noudattamaan toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja erityisesti tekniikkaa, jolla naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa edelleen voidaan vähentää ja että - mainitut asiat huomioiden kunnanhallitus katsoo, ettei sikala aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty muistutus, jossa on yhteensä 18 henkilön allekirjoitukset. Muistutuksessa todetaan Loimijoen tulvakorkeuden olevan Niittysen sikalan kohdalla lähes sama kuin Tammiaisten sillan mittauspisteellä. Muistuttajat huomauttavat siitä, että olemassa olevien lietesäiliöiden kunnon on ulkopuolisen asiantuntijan sijasta arvioinut Niittynen itse. Otsonointijärjestelmän tehosta ei ole matemaattisia mallinnuksia eikä aistinvaraisia havaintoja siitä pieneneekö hajuhaitta. Muistuttajat vaativatkin, että otsonijärjestelmän tehoa seurataan ja mitataan ensin esimerkiksi vuoden ajan ennen kuin mahdollinen ympäristölupa myönnetään uudelle sikalalle. Muistuttaja vastustavat väliaikaisen täytäntöönpanoluvan myöntämistä. Lisäksi muistuttajat esittävät, että lietteen levityksen suulliset sopimukset tulee tehdä kirjallisina ja pitkäaikaisina. Lannan luovutussopimuksesta ei ilmene, paljonko kuiva-ainetta tarvitaan 10 000 maamassakuution valmistukseen ja sianlannan käyttö nurmikkomullan valmistukseen edellyttää ympäristölupaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 31.1.2007 vastannut lausuntoihin ja muistutuksiin. Vastineessa todetaan mm., että tulvakorkeuksista on annettu selvitys hakemuksen yhteydessä. Loimijoen ruoppaus alentaa alueen tulvakorkeuksia tulevaisuudessa. Otsonointijärjestelmän tehosta ja vaikutuksista on hakemuksen liitteenä Nab Labs Prosessianalytiikka Oy:n raportti (nro 06R096). Lisäksi hajuhaittoja ja tuulikulkeumia on selvitetty YVA:ssa. Esitys luvan myöntämisen sitomisesta otsonointijärjestelmän koeaikaan on kustannuksiltaan kohtuuton. Rakennuksen olemassaolo tai sen historia ei muodosta estettä tai edes haittaa väliaikaisen täytäntöönpanoluvan myöntämiselle. Sikalan käyttöönotto ei tee muutoksenhakua tarpeettomaksi eikä aiheuta pysyvää muutosta tai vahinkoa valittajien intressien näkökulmasta. Väitetty hajuhaitan lisäys palautuu ennalleen, jos eläinmäärä palautetaan ennalleen. Uudet lietesäiliöt rakennetaan vanhoja säiliöitä korkeammalle. Väliaikaisen täytäntöönpanoluvan puolesta puhuu myös painava taloudellinen intressi. Taloudellinen intressi ei ole pelkästään hakijan henkilökohtainen, vaan käyttöönotolla ja kalustamisella on myös merkittävä työllistävä merkitys. Uuden sikalan käyttöönotolla voidaan myös parantaa eläinten oloja entisestään ja vähentää eläinten kuljetuksia sekä aloittaa vanhan sikalan otsonointijärjestelmän rakentaminen.

8/15 Haetun luvan mukaisilla järjestelmillä toteutetun uudisosan ja ilmastoinnin uudistuksilla korjatun vanhan sikalan hajunpoisto on parasta toteutettavissa olevaa tekniikkaa. Näin pitkälle viety hajunpoistojärjestelmä tuotannollisessa sikataloudessa on ainutlaatuinen, ollen merkittävä pilottihanke, jota voitaisiin viedä myös Euroopan tiheästi asutuille alueille. Eläinmäärän lisääntymisestä huolimatta luvan mukaisen hankkeen toteuttaminen ylös vietyine ilmastointiputkineen ja hajunpoistojärjestelmineen vähentää naapurustoon kohdistuvaa hajuhaittaa. Lietteen levityksen sopimuksia ei ole edes mahdollista tehdä kirjallisesti, koska valmius lietteen toimittamiseksi riippuu lupaprosessin etenemisestä. Myös lietteen kuiva-ainetta voidaan levittää lannanlevityssopimuksessa tarkoitetuille pelloille. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kari Niittyselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan sikalan laajentamiseen 1 000 emakon ja 3 150 lihasian sikalaksi Vampulan kunnan Hanhikosken kylässä kiinteistöllä Jokiniitty RN:o 4. Ympäristölupa ei koske rakennettavaa etälietesäiliötä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Sikalan toiminnassa syntyvä lanta, separoitu kuiva-aines, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 12 300 m 3 lietetilavuutta ja vähintään 2 400 m 3 kuivikelantatilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella eikä lanta käsiteltynäkään palaudu hakijan hallinnassa oleville pelloille tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Rakennettavat lietesäiliöt on sijoitettava lihasikalarakennuksen koillispäätyyn noin 10 metrin etäisyydelle rakennuksesta siten, että niiden pohjan korkeus on vähintään tasolla +67,75 (N 60 ). Sikalarakennusten ja lantavarastojen rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Sikalarakennusten ja lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

3. Lietesäiliössä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lisäksi kaikki lietesäiliöt on katettava kiinteällä katteella ja pidettävä katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Etälietesäiliön rakentamista varten tulee hankkia sijaintikunnasta asianmukainen rakentamisen lupa. Lietesäiliöiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. 4. Eläinten pito, sikalarakennusten ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä toimenpiteitä, kuten otsonointilaitteistojen käyttöönotto kummassakin sikalassa, kaikkien lietesäiliöiden kattaminen, IC-W + -ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönotto, lihasikalan osarakokarsinaratkaisu ja riittävän suojapuuston istuttaminen sikalarakennusten ympärillä. Uuden lihasikalan osalta em. toimenpiteet tulee toteuttaa ennen sikalan käyttöönottoa ja olemassa olevan emakkosikalan osalta peruskorjauksen yhteydessä, kuitenkin viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Lisäksi lihasikalan lietekuiluihin on asennettava jäähdytysputket. 9/15 Otsonointijärjestelmän tehon riittävyyttä on seurattava päivittäin ja tarvittaessa tehoa on lisättävä siten, että hajukaasupitoisuus lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei ole kohtuuton. Hajuhaitta on arvioitava kesäaikana noin vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta VTT:n asukaskyselyn avulla. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta hajuhaittoja ilmenee, on hajuhaitan torjuntaa tehostettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 6. Lanta, pesu- ja jätevedet on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 345 ha separoitua nestemäistä osaa varten. Lanta, separoitu kuivaaines, pesu- ja jätevedet voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Mikäli kuiva-aineksen markkinointi ei onnistu, tulee toiminnanharjoittajan hankkia vähintään 585 ha lannan levitykseen soveltuvaa peltoa separoitua kiinteää osaa varten. 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysit lannan eri jakeiden ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan alkaessa ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Tuotantorakennuksesta viedystä lantamäärästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 8. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lietelannan siirtokuljetuksia lietesäiliöstä toiseen ja siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliössä saa suorittaa korkeintaan viitenä päivänä vuodessa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät.

Lietelannan levitystä pelloille sekä siihen liittyvää lietelannan sekoitusta lietesäiliöissä saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät. 10/15 Toiminnanharjoittajan tulee laatia vuosittain lannan levityssuunnitelma sekä selvitys separoidun kuiva-aineksen käyttötavasta ja toimituspaikasta. Lannan levityssuunnitelman tulee sisältää tiedot levitysalojen sijainnista sekä selvitykset pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi tarpeellisista suojavyöhykkeistä. Lisäksi suunnitelmassa tulee esittää tiedot lannanlevitysmenetelmistä, lannanlevitysajankohdista sekä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Levityssuunnitelma ja separoidun kuiva-aineksen käyttöselvitys tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. 9. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 11. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Loimijoen rannalla ja jokeen laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys em. tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 12. Kaikki sikalassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet siat, kuolleena syntyneet tai syntymättömät porsaat tai sanottujen eläinten osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 13. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 14. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 15. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 16. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 17. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista.

Raportointi 11/15 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot tilalta viedyn separoidun kuivafraktion määristä ja toimituspaikoista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista, kuten tulvista. Muut määräykset 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 22. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luparatkaisua ja lupamääräyksiä harkittaessa on otettu huomioon, että kysymyksessä on olemassa olevan sikalan laajentaminen siten, että samalla parannetaan sikalan toimintaympäristöä. Vaikka sikala-alue sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle asutuksen läheisyyteen ei haittojen läheiselle asutukselle ole katsottu merkittävästi lisääntyvän. Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan sellaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, että lupa tulisi kieltää. Sikalan ympäristövaikutukset selvitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Sikalan ei arvioida aiheuttavan merkittävää terveys- tai viihtyvyyshaittaa ihmisille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetun lausunnon jälkeen hakemusta täydennettiin mm. hajupäästöjä koskevilla tiedoilla. Vaasan hallinto-oikeuden 29.6.2005 antaman päätöksen mukaisesti hakemusta on täydennetty mm. ilmanvaihtojärjestelmän osalta siten, että ilmanvaihtojärjestelmät muutetaan sekä olemassa olevassa emakkosikalassa että uudessa lihasikalassa otsonointijärjestelmää (Oy O3systems Ltd:n kehittämä laitteis-

12/15 to) hyödyntäväksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, että täydennyksissä esitettiin sellaisia ratkaisuja, joiden perusteella lupa on mahdollista myöntää. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyt suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2 5 ja 9 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Uusien lietesäiliöiden sijoittuminen lähelle Loimijokea ja sen tulvaherkkiä rantapeltoja lisäävät mahdollisten päästöjen riskiä, siksi on tarpeen antaa tarkentava määräys lietesäiliöiden sijainnista ja pohjien korkeusasemasta. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. Tarvittaessa kiinteistön ojitusjärjestelyjä muuttamalla saadaan riittävä suojaetäisyys ojiin. Lupamääräykset 1 11 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lietesäiliöiden kattaminen estää ammoniakin haihtumista ilmaan ja pienentää hajuhaittoja. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Nab Labs Prosessianalytiikka Oy:n Jokiniityn tilalta otettujen näytteiden hajuarvioinnin perusteella voidaan todeta, että otsonointi pienentää hajukaasupitoisuutta. Hajuhaittojen vähentämistoimenpiteiden riittävyyden mittaamiseksi on tarpeen uusia VTT:n asukaskyselyyn perustuva hajun esiintymistä sikalan ympäristössä selvittävä tutkimus. Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen lannoitustarpeeseen. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Koska levityspellot sijoittuvat osittain lähelle taajaa asutusta, on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi on tarpeen rajoittaa myös lietteen sekoituksesta ja levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen esiintymistä ajallisesti. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella.

13/15 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitetulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 12 17 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 18 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 19 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 20 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 21 ja 22 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ellei luvan mukaista toimintaa ole aloitettu viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto tarkkailun tuloksista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 21.12.2000 myöntämän ympäristöluvan.

14/15 Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Hakija on pyytänyt lupapäätöstä noudatettavaksi ennen sen lainvoimaiseksi tuloa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina hakija esittää mm., että sikalan käyttöönotto vähentää kuljetusmääriä ja eläinten sekä luonnon rasitusta. Lisäksi asialla on merkittävä taloudellinen vaikutus. Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo, ettei päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta ole esitetty riittäviä perusteita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kari Niittynen Vampulantie 542, 32450 TAMMIAINEN Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Vampulan kunnanhallitus Vampulan rakennuslautakunta Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Juhani Rannikko, Vampulantie 585, 32450 TAMMIAINEN Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Vampulan kunnan ilmoitustaulu Lauttakylä-lehti

MUUTOKSENHAKU 15/15 Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus