1/2016 Suomi-Namibia-Seura Best in Travel 2015 Tiivis tietopaketti elämysten kärkimaasta! 1
... puheenjohtajan palsta... by Seppo Kalliokoski Ystävyyseuramme on perustettu 1974. Perustamiskirjan allekirjoitti silloin 3 nuorta; Rauno Viemärö, Aapo Pölhö ja Kimmo Kiljunen, tarkoituksenaan koota yhteen Namibian ystävät. Hyvin erilaiset ihmiset ovat kohdanneet toisiaan seurassamme jo 42 vuotta. Sinä olet tervetullut joukkoon mukaan. Vuosien aikana puheenjohtajina ovat olleet Mikko Ihamäki, Håkan Hellberg, Mikko Juva, Pekka Peltola, Pirjo Lehtonen ja Arvo Karvinen ennen allekirjoittanutta. Ihmisiä eri elämänaloilta, yhteisenä nimittäjänä rakkaus Namibiaan. Viime vuonna Namibia avasi suurlähetystön Helsinkiin, joten Namibiaan liittyvissä asioissa kaikki on nyt entistä helpompaa. Erinomainen yhteistyö niin Namibian kuin Suomen suurlähetystöjen kanssa on ollut hedelmällistä. Matkamessuilla olen ollut pitämässä Namibiaa ja seuraamme esillä yli 20 vuotta, niin tänäkin vuonna. Yllättävän monella suomalaisella on jokin kontakti Namibiaan. Ehkä joku kaukainen sukulainen on maassa asunut tai käynyt näiden147 vuoden aikana kun suomalaisia on siellä ollut. 12.1.2016 radion aamuhartauden pitäjä kertoi sukulaisensa tarinaa. Se kosketti, kun vuosia sitten olen mainittujen henkilöiden hautoja kunnostanut Namibiassa. Vastaavanlaisia yllättäviä yhteyksiä Namibiaan kuulee säännöllisesti. Vastaavasti namibialaisten opiskelijoiden vaikutuksia tapaa Suomessa. Lammilla löytyy tie, jonka virallinen nimi on Ambomaantie ja sen varrella on pieni lomakylä, missä erään rakennuksen nimi on Ambomaa. Namibian vara-presidentti Nickey Iyambo vieraili Suomessa opiskellessaan usein vanhan lähetystyöntekijän, Hilma Ranttilan luona viikonloppuisin. Vaikka Namibian luonto ja eläimet ovat turismin kannalta "se juttu", on namibialaisten ihmisten ystävällisyys ja rakkaus meitä suomalaisia kohtaan se, joka sulattaa sydämet. Heimokuninkaan vanha isä sanoi 27 vuotta sitten Helsingin Sanomien toimittajalle Heikki Ällille: - Maailmassa on kolmenlaisia ihmisiä, valkoisia, mustia ja suomalaisia. Te ette ole valkoisia, koska te opetitte meitä opettamaan itse itseämme, ja nyt me teemme niin. Siinä on ero. Opetukseen liittyy myös seuramme hanke, joka on Vuoden Ystävyysseurateko -finalisti; "Opettajan opas käsitöihin Namibian kouluille". Matkamessuilla 22.1. klo 17.00 kuulemme europarlamentikko Henna Virkkusen valinnan tuloksen. Seppo Kalliokoski Suomi-Namibia-Seura ry Rauhanasema, Veturitori 00520 Helsinki www.suominamibiaseura.fi Tilinumero: FI48 8000 1970 1254 81 (Sampo) Viite: 31697 Käytä viitenumeroa maksaessasi jäsenmaksusi. Jos maksu tapahtuu muualta kuin omalta tililtäsi, merkitse viestikentään oma nimesi. Liittyminen ja jäsenrekisteri: Seppo Kalliokoski 040 7743504 seppo.kalliokoski@icenet.fi Jos yhteystietosi muuttuvat, ilmoita siitäkin Seppo Kalliokoskelle. Tarkista osoitelipukkeesta, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Sähköpostilla pystymme tiedottamaan nopeasti, jos esimerkiksi namibialaisia vieraita tulee lyhyellä varoitusajalla. Jäsentiedote: Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitus ja taitto: Ari Koivulahti 050 3305454 ari.koivulahti@gmail.com Paino: Grano Oy, Vantaa 1/2016 Suomi-Namibia-Seura on vuonna 1974 perustettu ystävyysseura, jonka tarkoitus on syventää suomalaisten Namibiatietämystä ja kaikenlaista kanssakäymistä kansojemme välillä. Kauden 2016 hallitus: Seppo Kalliokoski, pj Ritva Semi, vpj Heikki Kirjanen, siht Dora Puhakka Marika Bäckman Risto Jaakkola Ari Koivulahti Heli Kuusipalo Tiina Lakkamäki Mari Mutanen Varajäsenet: Risto Elomaa Lasse Eriksson Eeva-Maria Muurman Hanna Peräkylä Tuomo Pohjantuli Matti Sippola Janne Sykkö Sanna Westerberg. Tykkää meistä Facebookissa! Jäsenmaksu: 16 euroa/vuosi, opiskelijoilta 8 euroa/vuosi. 2 3
Tervehdys Suomen suurlähetystöstä Windhoekista. Meillä on kunnia edustaa Suomea Namibiassa, joka on meille suomalaisille monella tapaa tärkeä kumppanimaa. Ainutlaatuinen erityissuhteemme juontaa yli 140 vuoden takaa kirkon lähetystoiminnan ajoilta. Suomalaisten lähetystyöntekijöiden perintö on läsnä namibialaisten arkipäivässä vielä nykyäänkin; suomalaisten perustamat koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut tukevat edelleen esimerkillisesti Namibian kehitystä. Suomen näkyvä panos Namibian itsenäistymisprosessissa, lähetystyön ja stipendiaattiohjelman kautta YK:n ja Martti Ahtisaaren saavutuksiin muistetaan yhä lämmöllä. Namibiassa maan itsenäistymisestä asti toiminut Suomen suurlähetystö sai mieluisan kumppanin viime vuonna Namibian perustettua suurlähetystön Helsinkiin. Yhdessä edistämme suurlähetystöinä maidemme välisiä suhteita korkean tason kanssakäymisessä sekä kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin, kaupan ja kulttuurin aloilla. Namibian paikallisen osaamisen vahvistamiseen tähtäävä yhteistyömme kattaa valtionhallinnon, korkeakoulut, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin, kirkon sekä kaupunkien ja kuntien välisen ystävyystoiminnan. Lisäksi tuemme kasvavassa määrin kaupallistaloudellisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä maidemme välillä. Suurlähetystö osallistuu Namibian kansalaisyhteiskunnan toteuttaman hanketoiminnan tukemiseen paikallisen yhteistyön määrärahan turvin painopisteinämme ihmisoikeudet, luonnontaloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys, vihreä talous sekä kulttuuriperinnön vahvistaminen. Turismin kehittämistä maidemme välillä puoltaa Namibian ainutlaatuinen luonto ja kehittyvä ekoturismi. Namibia on mielenkiintoinen maa, jonka rikas ja monipuolinen kulttuuri on jo sinällään tutustumisen arvoinen. Suomalaismatkailijoille on erityisen kiehtovaa havaita kuinka vahvat historialliset ja kulttuurilliset siteet yhdistävät maitamme ja kansojamme edelleen. Suurlähetystö opastaa parhaansa mukaan Namibiaan matkustavia ja maasta kiinnostuneita. Kotisivuiltamme löytyy lisää tietoa suurlähetystön monipuolisesta toiminnasta Namibiassa sekä yhteistyömahdollisuuksista eri sektoreilla. Mielellämme kerromme lisää maidemme välisestä yhteistyöstä, suomalaisten toimijoiden työstä ja kehityspanoksesta Namibiassa sekä suurlähetystön omasta toiminnasta, joka kattaa kuluvana vuonna mm. useita yritysvierailuja, uusia hankekumppanuuksia sekä kulttuuritapahtumia. Tervetuloa Namibiaan! Yhteistyöterveisin, Suurlähettiläs Anne Saloranta & Windhoekin suurlähetystön henkilökunta Suurlähetystön henkilökunta. Vasemmalta: Paulus Katerenga, Maria Mwandingi, Mara Beukes, Eliisa Hänninen, Henna Mäki-Mantila, Anne Saloranta, Petrus Mwandingi, Elisabet Kivimäki, Virpi Frindt ja Selma Brown Embassy of Finland in Windhoek, Namibia tel. + 264 61 221 355 fax +264 61 221 349 www.facebook.com/ FinnishEmbassyWindhoek Follow us on Twitter too: https://twitter.com/finembwindhoek 4 5
Namibian suurlähetystö avattiin Helsinkiin 21.3.2015 Welcome to Namibia from the Embassy of the Republic of Namibia Lähetystön väki saapui Suomeen loppuvuodesta 2014. Matkailumessuilla Ingrid Tjizo, Olle Eriksson, Bonny Haufiku, Seppo Kalliokoski ja Elizabeth Theron. Valtuuskirje luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 4.12.2014. Itsenäisyyspäivänä 21.3.2015 nostettiin lippu ensimmäistä kertaa suurlähetystön salkoon Unioninkadulle. For business relations, trade and investment, visas, work permits etc, please contact us. NB: Nationals of Finland do not need visas for visits under 3 months/year. Citizens of Namibia: please stay in touch. H.E Mr. Bonny Haufiku Ambassador Ms. Ingrid Tjizo Counsellor Ms. Elizabeth Theron First Secretary Ms. Liina Ndeutala Hangula Third Secretary - Secretary to the Ambassador Molempien maiden suurlähettiläät; Bonny Haufiku ja Anne Saloranta. Hanasaaressa juhlittiin myös Namibian 25-vuotispäivää. Kuvassa Ingrid Tjizo. Embassy of the Republic of Namibia Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Tel. +358 10 8509700 Fax +358 10 8509780 info@namembassy.fi www.namembassy.fi 6 7
Namibia pähkinänkuoressa Koonnut Olle Eriksson Pinta-ala 825.418 km2. Suuri osa maasta on aavikkoa (Namib) ja harvaan asuttua. Asukasluku 2,4 miljoonaa, elinikäennuste 52, vuotuinen väestönkasvu 0,7 %. Työttömyys 40 %. Pääkaupunki Windhoek, n. 380.000 asukasta. Kielet Virallinen kieli; englanti. Puhutuimmat kielet; oshiwambo 50 %, rukavango 9 %, otjiherero, khoikhoi-gowab (nama-damara), useita muita bantu- ja khoisankieliä, afrikaans. Uskonnot Noin 90 % kristittyjä (luterilaisia, katolilaisia, metodisteja, anglikaaneja, reformoituja sekä helluntailaisia ym.). Suomen Lähetysseuran ensimmäiset työntekijät saapuivat Namibiaan vuonna 1869 ja Ambomaalle 1870. Elinkeinot Karjanhoito, pohjoisessa maanviljelys, syvämerikalastus, kaivannaisteollisuus (timantteja, uraania, kuparia ym.), matkailupalvelut, kauppa. BKT Ostovoimakorjattu BKT/asukas noin USD 9880 vuodessa, jakautunut hyvin epätasaisesti vauraan vähemmistön ja köyhän enemmistön kesken. Namibiassa on maailman suurimmat tuloerot. Matkailu Useimmat matkailijat tulevat eteläisestä Afrikasta ja Euroopasta. Suosituimmat matkailukohteet ovat Etoshan kansallispuisto, Sossusvlein dyynialue ja useat muut kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet, Swakopmundin rannikkokaupunki sekä rannikon tyrskykalastusalueet. Päätiet hyvät (vasemmanpuoleinen liikenne), useita autovuokraamoja, majoitus- ja ravitsemusliikkeet hyvätasoisia. Hintataso kohtuullinen. Viikottain 6-7 Air Namibia -lentoa Frankfurtista sekä useita lentoja päivittäin Johannesburgin tai Kapkaupungin kautta. Ilmasto Lämmin/kuuma. Ajoittain sateinen kesä marraskuulta maaliskuulle. Talvella, kesä- heinäkuussa, on kuivaa ja yöt ovat kylmät. Aikavyöhyke 0 tuntia Suomen talviaikaan, +1/+2 tuntia Suomen kesäaikaan. Sähkövirtajännite 220/240 V. Pistokkeet eteläafrikkalaista mallia. Tietoliikenneyhteydet Maasuunta +264. Kattava 3G/4G -verkko usealla operaattorilla. Useimmat suomalaiset liittymät toimivat. Kaupungeissa internetkahviloita. Rahayksikkö Namibian dollari NAD (N$) EUR 1 = NAD 16.5, (12/2015) NAD 1 = EURO 0,06 (12/2015) NAD on sidottu samanarvoiseen ja myös yleisesti käytettyyn Etelä-Afrikan randiin (ZAR). Valtiomuoto tasavalta. Presidentti Hage Geingob, pääministeri Saara Kuugongelwa- Amadhila. Namibia itsenäistyi 21.3.1990 pitkällisen sodan jälkeen. YK Martti Ahtisaaren johdolla valvoi itsenäistymistä Etelä- Afrikan hallinnosta. Vuoden 2014 vaaleissa Swapo sai 77 paikkaa 96:sta eduskuntapaikasta, merkittävin oppositiopuolue DTA 5 paikkaa. Lähes puolet kansanedustajista on naisia. Kehitysyhteistyö Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyömaa. Suomi on luopunut kahdenvälisen lahja-avun antamisesta ja siirtynyt muihin yhteistyömuotoihin, kuten kaupan ja Namibian maailmantalouteen integroitumisen kehittämiseen ja institutionaaliseen yhteistyöhön sekä namibialaisten kansalaisjärjestöjen tukemiseen ja matkailun edistämiseen. Matkustusdokumentit passin on oltava voimassa 6 kk matkan jälkeen. Suomalaisella passilla matkustava ei tarvitse viisumia alle 3 kk:n oleskeluun/vuosi. Suomen suurlähetystö Embassy of Finland, P.O. Box 3649, Windhoek, Namibia. (2 Crohn Street) +264 61 221355 (tel) +264 61 221349 (fax) sanomat.win@formin.fi www.finland.org.na Asiainhoitaja Anne Saloranta. Namibian suurlähetystö Suomessa ja Baltiassa Unioninkatu 18, 00130 Helsinki +358 10 8509700 info@namembassy.fi www.namembassy.fi Suurlähetystön henkilökunta: Ambassador Bonny Haufiku Councellor Ingrid Tjizo First Secretary Elizabeth Theron Third Secretary Liina Hangula Namibian kunniakonsulit Suomessa Risto Elomaa, puh. 040 5964022, risto.elomaa@kolumbus.fi ja Timo Palander, puh. 040 5589883, timo.palander@lempaala.fi. 8 9
Namibia: turvallinen ja luonnoltaan hieno Afrikan maa Kokemus- ja elämysmatkailua parhaimmillaan Jos sinua kiinnostaa avara, monipuolinen ja kiehtova luonto ja harvaan asuttu maa, on Namibia ehdoton ykkönen. Namibia on myös Afrikan turvallisimpia maita, niin terveydellisesti kuin yhteiskunnallisilta oloiltaan. Yhä useammat matkailijat löytävät Namibiaan. Vierailijat kuitenkin hajaantuvat eri puolille maata, joka on kaksi ja puoli kertaa Suomen kokoinen, ja saapuvat melko tasaisesti ympäri vuotta: tungosta ei ole. Suuria lomakeskuksia maassa ei ole eikä maahan tule lomalentochartereita. Näin maa on myös välttynyt massaturismin haitoilta. Turismi on noussut yhdeksi tärkeimmäksi elinkeinoksi, se työllistää ja tuo maalle tarpeellista ulkomaista valuuttaa. Kehitys jatkunut suotuisana Namibian kansa taisteli ja kärsi itsenäisyytensä saavuttamiseksi. Yli neljännesvuosisadan ajan on saatu nauttia vapaudesta, rauhasta, ihmisoikeuksista, demokratiasta ja kehityksestä. Namibia on vähiten korruptoituneita maita Afrikassa ja koko maailman tilastoissa. Namibiassa on sananvapaus ja suhteellisen hyvät koulutusmahdollisuudet ja julkiset palvelut. Infrastruktuuri on kehittynyttä. Talouden kasvu on valitettavasti kuitenkin johtanut suuriin tuloeroihin. Työttömyyttä ja köyhyyttä esiintyy vieläkin. Kaukana Afrikan kriisipesäkkeistä Afrikassa on alueita ja maita, joissa soditaan ja joissa esiintyy paljon väkivaltaa. Ne sijaitsevat kuitenkin kaukana Namibiasta. Ebolan vaivaamat maat Länsi-Afrikassa ovat melkein yhtä kaukana Namibiasta kuin ne ovat Suomesta. - Nyt on myös ebola julistettu voitetuksi. Mitä turisti hakee? Namibiaan tullaan etupäässä nimenomaan sen luonnon ja rauhan vuoksi. Namibiassa on autiomaita, aroja, savanneja, vuoria. Silmä lepää avaria maisemia katsellessa. Sielu rauhoittuu, kun hiljaisuuden rikkoo vain lintujen viserrys ja sirkkojen siritys. Lämpö ja aurinko tekee hyvää ruumiille. Illalla voi rentoutua nuotion ääressä. Ennen nukkumaan menoa voi ihailla useimmiten pilvetöntä eteläistä tähtitaivasta, jolla on enemmän tähtiä kuin pohjoisella. Afrikan villi eläimistö on täällä kuin tarjottimella maan lukuisilla luonnonsuojelualueilla. Autioita hiekkarantoja on silmänkantamattomiin. Tyrskykalastus on suosittu ajanviete. Turisti ei yleensä lähde Namibiaan löhöilemään, vaan viettämään aktiivilomaa. Yhä useammat vierailijat haluavat myös tutustua ihmisten elämään kaupungeissa, karja- ja riistatiloilla, sekä afrikkalaisissa kylissä ja majoissa. Luontokohteet Etoshan luonnonsuojelualue eli kansallispuisto on turistien ykköskohde. Alue on suuri ja sillä liikutaan autossa tai bussissa. Alueen sisällä on viisi Namibian Wildlife Resorts majoituspaikkaa. Vanhojen Okaukuejon, Halalin ja Namutonin lisäksi sieltä löytyvät uudemmat Onkoshi ja Dolomite Camp. Useimmat Afrikan eläimet ovat täällä edustettuina ja etenkin kuivana aikana, touko- marraskuussa, niitä näkee vesipaikoilla. Antilooppeja, seeproja, strutseja ja kirahveja on kaikkialla. Useimmat vierailijat tallentavat kameraansa myös norsuja, leijonia, sarvikuonoja, hyeenoja, sakaaleja ja kymmeniä ellei satoja lintulajeja. Leopardin tai gepardin näkeminen on harvinaisempaa. Puhveleita, villikoiria, virtahepoja tai krokotiileja ei Etoshassa ole - niitä varten täytyy matkata kaukaiselle Caprivin alueelle tai naapurimaahan Botswanaan. Eläimiä näkee useissa muissakin kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla sekä yksityisissä eläinpuistoissa ja metsästystiloilla. Namibin autiomaa, avarine ja kuitenkin vaihtelevine maisemineen, tuhatvuotisine ikilehti-welwitschioineen ja muine ihmeellisine kasveineen, aavekaupunkeineen ja timantteineen, jättää kävijään lähtemättömän vaikutuksen. Hiekkameren keskellä sijaitseva, korkeiden dyynien ympäröimä, Sossusvlei on erittäin suosittu luontokohde, keskellä UNESCOn listalla olevaa maailmanperintökohdetta. Pienempiä dyynejä löytyy kuitenkin myös Swakopmundin lähellä. Maan eteläosien Fish River Canyon on sekin kiinnostava käyntikohde. Useimmat näkevät sen vain ylhäältä, reunoilta, hyvä niinkin. Hyväkuntoiset voivat viileänä ja kuivana vuodenaikana myös vaeltaa sen pohjalla. Twyfelfontein, Epäilysten lähde, oli monista kalliopiirroksista päätellen aikoinaan san -kansan suosima paikka. 10 11
Tämä nimettiin jo aikaisemmin UNES- COn maailmanperintökohteeksi. Lisää kalliopiirroksia ja -maalauksia löytyy mm. Erongon Ameibissa sekä Spitzkoppien ja Brandbergin vuorilla. Viimemainittu on Namibian korkein, n. 2600 metriä merenpinnan yläpuolella. Epupan ja Ruacanan putoukset Kunene-joessa ovat mahtava näky etenkin sadeaikana ja pian sen jälkeen, helmi-toukokuussa. Ympäri vuoden vettä kuljettavia jokia ei muuten ole kuin rajoilla: Kunenen lisäksi Okavango, Kwando, Sambesi ja Gariep/Oranje. Suuria tekojärviä ovat mm. Hardap ja Von Bach. Victorian putoukset ja Okavangon delta kuuluvat usein Namibiavierailujen ohjelmaan, vaikka sijaitsevatkin maan rajojen ulkopuolella. Waterberg on myös käynnin arvoinen paikka. Kiipeä vuorelle, vaeltele tai osallistu safariajelulle. Näe myös Otjikoton pohjaton järvi, maailman suurin tunnettu meteoriitti, dinosauruksen jalanjälkiä, apinanleipäpuita. Rannikon elämää voi seurata esim. Cape Crossin afrikanhyljeyhdyskunnassa sekä Walvis Bayn tai Lüderitzin delfiini- ja hyljeristeilyllä. Viime vuosina valaitakin on käynyt näyttäytymässä, jopa kanootilla liikkeellä oleville. Hieman vaativampia luontosafareja voi tehdä Damaramaan ja Kaokon erämaaseuduille sekä Kaudumin viidakkoon ja Walvis Bayn eteläpuolella sijaitsevaan Sandwich Harbouriin. Ai- Aisin ja Gross Barmenin kuumassa ja mineraalipitoisessa vedessä voi hoitaa kolottavia luita ja niveliään. Historian havinaa Historiallisesti merkittäviä kohteita ovat mm. Cape Cross, jonne portugalilaiset merenkävijät pystyttivät 1400-luvun lopulla ristin, Lüderitzin Diaz Point, portugalilaisten jäljiltä sekin, Bethanien ja sen 200 vuotta vanha Schmelen House, jossa suomalaisten Rautasen ja Björklundin puolisoiden äiti pienenä taaperteli, Duwisibin linna keskellä ei mitään, sekä Windhoekin, Okahandjan ja Swakopmundin vanhat muistomerkit ja rakennukset. Otjimbingwe oli aikoinaan Namibian lähetystyön ja saksalaisen hallinnon keskus. Siellä Martti Rautanen kohtasi 15-vuotiaan Friedan vuonna 1869. Myös B.B. Björklund löysi sieltä afrikkalais-saksalaisen puolisonsa, Friedan sisaren Kittyn. Ambomaan Olukondassa, Omandongossa, Omulongalla ja muualla on suomalaisten lähetyspioneerien jälkiä nähtävänä. Windhoekin, Swakopmundin ja Olukondan (Nakambale) museoissa kannattaa myös käydä. Olukondassa voi bonuksena nauttia perinteisen hirssipuuro- ja kana-aterian villipinaattikastikkeineen ja jauhokaljoineen. Ihmisiin kannattaa tutustua Namibian ihmisiä ei pidä unohtaa. Heihin voi myös tutustua. Suomalaisilta se käy helposti. Suomen kielelläkin saattaa monissa paikoissa pärjätä. Puolet väestöstä puhuu ndongaa, kwanjamaa ja muita wambokieliä. Bantukieliryhmään kuuluvat kavangot, kaprivit, hererot, himbat ja dhimbat ovat wambojen lähisukulaisia. Pisimpään maassa asuneet puhuvat naksutellen khoikhoi-gowab (namadamara), kung ja muita khoisan-kieliä. Rehobothin bastardit, Kapin värilliset ja buurit puhuvat hollantilaisperäistä afrikaansia. Saksaa ja portugalia kuulee myös paljon. Yli viisi prosenttia maan väestöstä on eurooppalaista alkuperää, monet suvuista ovat tosin asuneet Afrikassa vuosisatoja. Maan virallinen kieli on englanti. Namibian etelä- ja keskiosat ovat erittäin harvaan asuttuja. Koko maa on maailman toiseksi harvimmin asuttu maa, Mongolian jälkeen. Yli puolet 2,4 - miljoonaisesta väestöstä asuu Angolan rajan pinnassa, sata kilometriä leveällä vyöhykkeellä eli entisen Ambomaan, Kavangon ja Kaprivin alueilla. Himbat pukeutuvat vielä perinteisiin asuihin kotiseudulla ollessaan. Monin paikoin elanto hankitaan vielä perinteisten maanviljelytapojen, metsästyksen ja juurien keräilyn avulla. Monet afrikkalaiset perinteet, elinkeinot ja tavat ovat kuitenkin unohtuneet. Cocacolat, kauniit ja rohkeat tv-sarjat ja muut läntisen turmeluksen tuotteet ovat löytäneet tiensä myös syrjäkyliin. Kaupungit Maan pääkaupungissa Windhoekissa asuu 15 % maan väestöstä eli yli 340 000 ihmistä, suurin osa apartheidin ajan perua olevissa afrikkalaisessa Katuturan ja värillisessä Khomasdalin kaupunginosissa. Samanlainen kaupunginosajärjestelmä näkyy vielä muissakin kaupungeissa. Pääkaupungin jälkeen 12 13
suurimmat kaupungit ovat rannikolla sijaitsevat satamakaupunki Walvis Bay ja lomanviettokaupunki Swakopmund sekä Ambomaan Oshakati, Ongwediva, Ondangwa ja Kavangon Rundu. Matkadokumentit Tarvitset passin, jonka on oltava voimassa vähintään 6 kk matkan jälkeen. Suomalaisella passilla Namibiaan tai sen naapurimaihin, Angolaa lukuun ottamatta, matkustava ei tarvitse viisumia. Tarvitset lentolipun, jossa on myös paluukuljetus. Ellei sinulla ole ennestään matkavakuutusta, on sellainen syytä hankkia. Vakuutuskortti tai vakuutusyhtiön yhteystiedot on hyvä olla mukana. osissa esiintyy malariaa, joten siihen on syytä varautua ehkäisevällä lääkityksellä etenkin sadeaikana, sekä suojautumalla hämärällä ja pimeässä hyttysiä vastaan suoja-aineilla, pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, ja hyttysverkoilla. HIV/AIDS on hyvin Namibiassa erittäin yleinen. Sairaaloissa käytettävä veri on testattua. Hanavesi on turvallista hampaitten pesuun ja periaatteessa myös juotavaksi. Matkailijalle kuitenkin suositellaan juomavedeksi pullotettua tai keitettyä vettä. Kaikki eteesi tuotavat ruuat ovat turvallisia, salaatteja ja jäätelöjä myöten. Kuumalla on syytä suhtautua varauksellisesti majoneesipitoisiin ruokiin, jos ne ovat olleet pitkään lämpimässä. täin Frankfurtista suoraan Windhoekiin vuonna 2013 hankituilla uusilla A330- koneilla. Saksalainen Condor Airlines on myös aloittanut suorat lennot Namibiaan. South African Airways ja monet muut yhtiöt lentävät Johannesburgin tai Kapkaupungin kautta. Halvimmat edestakaiset lennot Suomesta maksavat noin 1000 euroa, mutta niiden löytäminen on vaikeaa. Normaalisti turistiluokan lippu maksaa 1200-1500 euroa. Lentolipun voi ostaa matkatoimistosta, matkanjärjestäjän kautta tai suoraan lentoyhtiöstä, myös netistä. Tutustu peruutus- tai muutossääntöihin. Omatoimimatkailu, ryhmä- ja valmismatkat Namibia on suhteellisen helppo maa omatoimimatkailijan kannalta. Maasta on runsaasti kirjallista infoa ja lisää löytyy internetistä. Julkinen liikenne toimii lähinnä suurempien asutuskeskusten välillä, muualle matkustettaessa on käytännöllisintä vuokrata auto. Rokotukset, terveysnäkökohdat Pakollisia rokotuksia ei Namibiaan matkustettaessa ole. Hepatiittia vastaan on hyvä suojautua ottamalla Havrix- tai Twinrix-rokotus, samoin jäykkäkouristusrokotteen tulee olla kunnossa. Matkailijoille suositellaan yleensä myös kurkkumätä- ja poliorokotusten voimassa pitämistä. Kansainvälinen rokotustodistus ja keltakuumerokotus on tarpeen vain jos samalla matkalla käyt Angolassa tai jossakin keski- tai Itä- Afrikan maassa. Suuremmat terveysriskit voi välttää melko yksinkertaisin keinoin. Pese kädet silloin kun siihen on mahdollisuus ja ehdottomasti ennen aterioimista. Suomen apteekeista saa tehokasta käsienpuhdistusainetta. Namibian pohjois- Turvallisuustilanne Namibia on suhteellisen turvallinen maa. Sota-aika ja miinat rajaseuduilla ovat historiaa. Aseellisia tai väkivaltaisia ryöstöjä esiintyy harvoin. Kaupungeissa liikkuu taskuvarkaita ja muita omaisuuttasi halajavia. Pidä rahat, kännykät ja arvoesineet paikoissa, joihin ei päästä helposti käsiksi. Ole varovainen ja tarkkaile ympäristöä, mutta älä pelkää. Pimeällä on vältettävä yksin liikkumista. Miten Suomesta Namibiaan? Namibiaan lennetään reittikoneilla. Suomesta ei ole suoria lentoja, joten on varauduttava yhteen tai kahteen vaihtoon. Air Namibia lentää päivit- 14 15
Näitä löytyy joka lähtöön: pikkuautoja, tila-autoja, pikkubusseja, nelivetopakuja viiden ja kahden hengen hyteillä, ja landcruisereita/rovereita. Autoilemaan lähtevä voi lentokoneessa mielessään valmistautua vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Varaukset ja ennakkomaksut voi hoitaa sähköpostilla ja verkkopankkisiirroilla. Luotto- ja kansainvälisillä pankkikorteilla voi maksaa lähes kaikkialla ja nostaa rahaa seinästä. Eurot voi vaihtaa lentokentän tai kaupunkien pankeissa Namibian dollareihin ja samanarvoisiin ja täysin käyttökelpoisiin Etelä-Afrikan randeihin. Viimemainittua valuuttaa voi ostaa myös Suomessa. Eurolla sai vuoden 2015 lopulla noin 16 dollaria tai randia kurssi on nyt turistin kannalta hyvä.. Lähes kaikki suuret suomalaiset matkatoimistot ja monet pienemmät matkanjärjestäjät järjestävät opastettuja ja monipuolisia ryhmä- ja valmismatkoja. Suuret matkatoimistot mainostavat itseään näkyvästi. Vähemmän tunnettuja, mutta hyviä Namibian matkoja järjestäviä tahoja ja yhteyshenkilöitä löytyy esimerkiksi tässä lehdessä olevista ilmoituksista tai osoitteista. Tammikuisilla matkamessuilla Suomessa voi myös tavata asiantuntevia ja hyviä palveluja tarjoavia namibialaisia matkanjärjestäjiä ja matkailuviranomaisia. Olle Eriksson, teksti Ari Koivulahti, kuvat 16 17
Etosha Pan mikä pannu? Suolan keruuta 70-luvun alussa Otjivalunda Panilla. Etoshan kansallispuisto on jokaisen Namibian kävijän ensisijainen vierailukohde, ainakin jos on vähänkin kiinnostunut Afrikan luonnosta ja sen eläimistöstä. Pituutta sillä on suunnilleen kuin Hangosta Haminaan ja leveyttä kuin Helsingistä Hämeenlinnaan. Pinta-ala on 22.000 km2. Kansallispuiston sisällä sijaitsee Etosha Pan, joka kartoissa ja satelliittikuvissa näkyy valkoisena plänttinä. Tällaista pannua kutsutaan myös suolajärveksi, aavikkojärveksi, suola-aavikoksi, suolakentäksi. Pituutta tällä on 120 km ja leveyttä keskimäärin 40 km. Vastaavanlaisia painaumia esiintyy myös esimerkiksi Botswanassa (Makgadigadi) ja Boliviassa (Uyuni). Namibian ja Botswanan Kalaharissa on paljon pienempiä paneja. Joissakin näissä suola on niin puhdasta, että sitä voi käyttää sellaisenaan. Etoshan suola on saveen sekoittunutta. Suur-Kalahari on valtava tasanko n. 900 1150 metriä merenpinnan yläpuolella. Sitä ympäröivät joka suunnalla korkeammat alueet. Kalaharista vesi ei siis virtaa mihinkään valtamereen. Suuri osa täällä satavasta tai tänne virtaavasta vedestä haihtuu ilmaan. Osa painuu syvälle maan uumeniin. Etoshan pannu Kalaharin luoteisosassa on osa Cuvelai Etoshan painaumaa. Sadeaikainen Cuvelai-joki saa alkunsa keski-angolan ylängöllä, n. 1400 metrin korkeudella merenpinnasta. Kunenen ja Okavangon ja Sambesin joet alkavat myös siellä. Kunene virtaa Atlanttiin, Okavango Botswanan Okavangon deltalle ja Sambesi Victoriaputousten kautta Intian valtamereen. Cuvelain vedet haarautuvat sadeaikana Etelä-Angolassa laajaksi suistoalueeksi ja virtaavat hiljalleen Namibian puolelle, sekoittuen paikallisten sateiden tuomaan veteen. Viljely- ja asutuskelpoisten matalien harjanteiden välillä on alavampia vesistöalueita, jotka kuivuvat sadeaikana. Tällainen painanne tai matala laakso on paikallisella kielellä oshana, Myös edhiya/ediva ja omulonga ovat tällaisiä laaksoja (esim. Ongwediva = Leopardilaakso ja Omulonga gwashigambo = Oshigambon joki). Sadeaikana niissä on kaloja ja toista suurta herkkua, sammakoita. Kuivana aikana laakso kasvaa ruohoa, mutta paikoitellen maa on suolaisuutensa takia paljas, jolloin sitä kutsutaan ekangoksi, siis pannuksi. Keskisen ja läntisen Ambomaan vedet yhdistyvät Omadhiya-järviksi ombugalla eli ruohosavannilla. Näissä painanteissa vesi säilyy usein kuivan kauden yli. Järvien täytyttyä vesi sitten virtaa Ekumajokea Etoshaan. Muita Etoshaan runsaina sadevuosina laskevia jokia ovat edellämainittu Oshigambo sekä idästä tuleva Omuramba Owambo. Omuramba kuvaa syvää jokilaaksoa hereron ja kwangalin kielillä. Aikaisempina runsassateisina aikoina Kunene tulvi yli äyräittensä ja vedet virtasivat runsaina Etoshan painanteeseen, joka silloin oli kunnon järvi. Nykyään Etoshan pannu täyttyy hyvin harvoin kokonaan ja kuivuu yleensä ennen seuraava sadekautta. Pannu on suurimmaksi osaksi täysin kasvuton, mutta paikoitellen sillä kasvaa hieman hentoa heinää. Etoshaa ympäröivät alueet ovat nekin liian suolapitoiset, jotta esim. maanviljely onnistuisi. Etoshan pannu rajoittuu etelässä hieman korkeammalla sijaitsevaan kalkkikivimaastoon, jossa on runsaasti luonnonvaraisia lähteitä. Etoshan löysivät tutkimus- tai löytömatkailijat Francis Galton ja ruotsalais-englantilainen Charles John Andersson vuonna 1851. Pian norsunluunmetsästäjät ja ostajat levittäytyivät tälle alueelle. Vähitellen norsut tapettiin lähes sukupuuttoon. Cuvelai-Oshana-Ekuma-Etosha alueen maantiedettä ja geologiaa on ansiokkaasti ja mielenkiintoisesti esitelty mm kirjassa A Profile and Atlas of the Cuvelai-Etosha Basin, (kirjoittajat John Mendelsohn, Alice Jarvis ja Tony Robertson, Windhoek 2013). Siinä on runsaasti hyviä kuvia, mielenkiintoisia karttoja ja asiapitoisia taulukoita. Paljon muutakin tätä aluetta koskevaa kirjallisuutta ja tieteellistä tutkimusta löytyy, myös suomalaisten toimesta tehtyä. Satelliittikuvassa näkyy valkoinen Etosha Pan, taustalla Atlantti. 18 19
Etoshan kansallispuiston alueen aikaisempaa väestöä käsitellään Ute Dieckmannin teoksessa Hai om in the Etosha Region, A History of Ethnicity and Nature Conservation, Basler Afrika Bibliographien 2007. Alueella eleli aikaisemmin pieniä Hai om khoisan ryhmiä, yhteensä n. 400 500 henkeä, jotka saivat elantonsa juurien, kasvien ja hyönteisten keräilyllä sekä metsästyksellä. Vuonna 1954 valtio, eläinten suojelun nimissä, käski heidän poistua kansallispuiston alueelta. Joitakin jäi riistanvalvojien apulaisiksi, muut muuttivat etelään valkoisten farmareitten palvelukseen ja pohjoiseen Owambon alueelle. He tai heidän jälkeläisensä ovat Namibian itsenäistyttyä halunneet palata entisille asuinsijoilleen tai vaatineet osuutta alueen turismin tuotosta, tässä kuitenkaan onnistumatta. Kuten aikaisemmin todettiin, norsut tapettiin lähes sukupuuttoon, ja kun Etosha vuonna 1911 julistettiin eläinsuojelualueeksi, niin siellä arvioitiin olevan vain muutama leijona. Vasta 1950-luvulla alkoi alueen itä- ja länsiosiin muuttaa näitä eläimiä ja vähitellen ne levittäytyivät sitä mukaan kun niitä varten porattiin kaivoja. 1960- ja 1970-luvuilla alue aidattiin tukevasti. Tästä seurasi, että valtavat gnuantilooppilaumat, jotka kuivana aikana olivat eteläisen Ambomaan järvialueella ja heinälakeuksilla ja sadeaikana Etoshan pannun laidoilla, hupenivat nopeasti. Samoin norsujen kulkutiet suljettiin. Nykyään kansallispuiston alueella lasketaan olevan yli 2000 norsua, saman verran kirahveja, satoja sarvikuonoja, 300 350 leijonaa, kymmeniä tuhansia seeproja ja eri antilooppilajeja. Yleensä alueella viivytään vähintään 2 3 päivää. Sadeaikana täällä on myös paljon pesiviä flamingo- ja pelikaaniparvia. Nekin olivat kuolla pois kun vesien mukana tuli pohjoisemmilta, asutuilta alueilta DDT:tä. Sen käyttö lopetettiin, mutta vieläkin käytetään malariahyttysten torjunnassa myrkkyjä, mikä ei ole muulle luonnolle hyväksi. Puiston alueella on viisi Namibia Wildlife Resortsin ylläpitämää turistien majoituskeskusta monipuolisine palveluineen. Puiston ulkopuolella, mutta sen läheisyydessä on kymmeniä yksityisiä lodgeja. Puistossa saa auringonnousun ja laskun välillä liikkua omilla ajoneuvoilla, mutta lodget ja NWR järjestävät myös opastettuja eläinajeluja (suomeksi safareita), viimemainittu myös ilta- ja aamupimeällä. Olle Eriksson Kuvat: Erikssonien perhealbumi (18), Research and Information Services of Namibia, RAISON (19,20) ja Ari Koivulahti (21). 20 21
Team Omnia matkalla Namibiassa Nousimme Frankfurtin koneeseen syyskuisena tiistaina 2015. Olimme valmistelleet neljän viikon Namibian matkaamme keväästä saakka ja olimme vihdoin matkalla kohti pohjoisen Namibian määränpäätä, Oshakatia. Tiimiimme kuuluivat matkailualan opiskelijat Satu Teittinen, Tuire Rytteri ja Iida Taavela, matkanjohtajana kouluttaja Tuula Merikallio. Tavoitteenamme oli osallistua Valombola Vocational Training Centerin päivittäiseen toimintaan, tutustua paikallisiin matkailuyrityksiin ja jakaa osaamista Hospitality Training osaston opiskelijoiden ja kouluttajien kanssa. Opiskelijoilla oli lisäksi mahdollisuus tehdä omaan tutkintoonsa kuuluva näyttötutkinto järjestämällä Suomi-tapahtuma opiskelijoille ja henkilökunnalle. Hotelli- ja ravintola-alan koulutus toteutetaan Oshakati Guest Hotellin yhteydessä, muiden alojen koulutus toteutetaan läheisessä Ongwedivan kaupungissa. Valombola VTC oli yhteistyökumppanina entuudestaan tuttu, koska Omnian aikuisopistolla on ollut yhteistyötä oppilaitoksen kanssa jo vuosien ajan. Matkailualan ammattilaisina haluamme kertoa suomalaisille myös Namibian matkailumahdollisuuksista ja matkakokemuksistamme ja tätä silmällä pitäen suunnittelimme matkaamme oppilaitosyhteistyön lisäksi matkailullisesti kiinnostavia reittejä ja käyntikohteita. Tutustuimme matkamme aluksi pääkaupunki Windhoekin tärkeimpiin nähtävyyksiin, joista uusimpana mainittakoon mahtipontinen Itsenäisyyden muistomerkki ja museo, joka avattiin yleisölle Namibian 24. itsenäisyyspäivänä 21.3.2014. Muita vierailukohteita pääkaupungissa ovat mm. saksalaisten perustama Christuskirche, Craft Center (parhaat käsitöiden ostosmahdollisuudet), Owela museo, missä eri heimojen traditiot ja historia ovat hyvin esillä ja tietenkin Katutura, joka on köyhien kaupunkilaisten asuinalue, sekä Katuturassa sijaitseva naisten osuuskunta Penduka, joka tarjoaa töitä paikallisille naisille ja majoitusta ja myyntituotteita matkailijoille. Namibia on suuri maa, mutta asukkaita siellä on vain reilut 2 miljoonaa. Matkaa Windhoekista pohjoisen Oshakatiin on yli 800 km ja se taittuu autolla noin kahdeksassa tunnissa. Matkan voi kätevästi taittaa myös Intercape yöbussilla, joka on edullinen tapa matkustaa pääkaupungista pohjoiseen ja etelään tai nopeasti ja kalliisti lentäen reilussa tunnissa. Automatkalla kannattaa poiketa Tsumebin lähistöllä sijaitsevalle Otjikoto järvelle, joka muistuttaa pyöreän muotonsa ja jyrkkien reunojensa vuoksi kraaterijärveä. Oshakatissa Perillä Oshakatissa asetuimme asumaan oppilaitoksen ylläpitämään Oshakati Guest Hotelliin, joka tarjoaa hostellitasoista majoitusta matkailijoille. Sen läheisyydessä sijaitsee myös Oshakati Guest House, joka korkeatasoisena majoituspaikkana houkuttelee vieraakseen etenkin eurooppalaisia ja eteläafrikkalaisia liikematkustajia ja matkailijoita. Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa on vielä uutta Namibiassa ja ne jotka osaavat käyttää sitä, saavat vieraakseen suurimman osan ulkomaisista matkailijoista. Parin päivän päästä saapumisestamme alkoi kouluttajien ja koko henkilökunnan lakko ja jäimme vartijat seuranamme tyhjään hotelliin. Opiskelijat kuitenkin ilmestyivät oppitunneille aamuisin klo 8.00, joten pidimme heille aamupäivisin tunteja ja tutustuimme iltapäivisin alueen matkailutarjontaan. Oshakatissa meillä oli tilaisuus maistaa namibialaista herkkua, Mopane-toukkia. Ne ovat perhosen (Gonimbrasia belina, Mopanekehrääjä) toukkia, jotka kerätään keväisin, sitten ne kuivataan ja syödään vuoden mittaan. Kuulimme, että ne ovat myös presidentin suurta herkkua. Koulun opiskelijat valmistivat meille läksiäisaterian, joka sisälsi erilaisia perinneruokia, kuten pap-puuroa (hirssipuuro), aasipataa, vuohen mahalaukkua, paistettua pinaattia, hiilloksella paistettua leipää ja muita herkkuja. Me vuorostamme opetimme heitä tekemään karjalanpiirakoita, korvapuusteja ja karjalanpaistia. Ruisjauhoja lukuun ottamatta tarvikkeet löytyivät paikallisesta marketista. Ondangwan ja Oshakatin alueella on paljon yritystoimintaa ja oppilaitoksia, siellä on myös useita hyvätasoisia hotelleja ja kokoustiloja. Seudulla on myös muutamia nykyaikaisia ostoskeskuksia, joissa voi tehdä edullisia ostoksia. Oshakati sijaitsee sopivasti pysähdys- ja yöpymispaikkana matkal- 22 23
la Etoshasta Angolan rajalle Ruacanan putouksille ja Okavango-joelle, joka on suosittua matkailualuetta. Huonehinnat vaihtelevat 10 80 /yö, hyvätasoisesta hotellihuoneesta veloitetaan noin 60 /yö. Suomalaisille tärkein ja kiinnostavin nähtävyys alueella on Olukondassa sijaitseva Nakambale-museo ja kirkko Martti Rautasen 1870 perustamalla lähetysasemalla. Museon yhteydessä on myös homestead (perinteinen museoitu asumus/maatila) jossa on mahdollisuus leiriytyä ja yöpyä. Museokaupassa myydään naisosuuskunnan jäsenten tekemiä kauniita koreja ja vateja. Martti Ahtisaari ei siis ollut ensimmäinen suomalainen Martti, josta tuli namibialainen merkkihenkilö. Suomalaiset olivat jo ennen häntä auttaneet paikallisväestöä monin eri tavoin. Ei siis ihme, että monet ovat antaneet lapsilleen suomalaisia nimiä. Craft Centeristä ostamani grafiikanlehden oli signeerannut san-heimoon kuuluva Raimo Namupala niminen taiteilija. Kahdella Namibian matkallani olen tavannut monta Helviä, Martan, Saimin ja Timon. Elämyksiä Etoshassa Matkamme mieliinpainuvin kokemus oli vierailu Etoshan kansallispuistossa. Varasimme majoitukset Etoshan campeista heti saavuttuamme Windhoekiin. Varaukset kannattaa tehdä etukäteen suoraan Namibian Wildlife Resorts, Central Reservation toimistossa osoitteessa 181 Gathemann Building, Independence Avenue tai varaamalla majoitukset internetistä osoitteesta http://www.nwr.com.na. Internetin kautta palvelu on kokemukseni mukaan hidasta, mutta toimistossa varaaminen oli sujuvampaa ja nopeampaa, kun vaihtoehdoista oli mahdollisuus keskustella paikan päällä. Varaukset voi tehdä myös matkatoimisto Koononomatkojen kautta (http://www.koonono.com). Varattavana on eritasoista majoitusta bungaloweista telttailuun. Yövyimme kolmessa paikassa: Onkoshi Camp, Halali Camp ja Namutoni Camp. Näistä upein oli Onkoshi, jonka luksusbungalowit sijaitsivat suolatasangon reunalla (Etosha Pan) ja vaatimattomin Halali Camp, missä jouduimme yllättäen hiekkamyrskyyn. Viehättävä Namutoni Camp on rakennettu osaksi vanhan saksalaislinnoituksen muurien sisäpuolelle ja se tarjoaa monenlaisia palveluja ja eläinten tarkkailupaikan kuten Halalikin. Tarkkailupaikoilla, jotka ovat juomapaikkoja, voi vierailla myös öiseen aikaan. Halalissa meillä oli tilaisuus seurata pimeän tultua unohtumatonta näytelmää, missä norsulaumat toisensa jälkeen saapuivat juomaan ja saivat seurakseen sarvikuonoja. Pimeän tultua puistossa ei ole lupa liikkua leirien ulkopuolella, mutta päivisin ajomatkoilla voi nähdä leijonia seepralounaalla, sadoittain erilaisia antilooppeja, kirahveja, pahkasikoja ja lintuja. Kaikissa leireissä on ravintola, jossa tarjoillaan lounasta ja päivällistä noin 12 hintaan. Ruoka on monipuolista, maukasta ja hygienia hyvällä tasolla. Etoshassa liikutaan autolla ja autosta nouseminen on sallittua vain muutamilla pysähdyspaikoilla ja leirialueilla. Ajeleminen ja eläinten tarkkailu sujuu parhaiten maasturilla, sillä tiet ovat kuoppaisia ja eläimiä voi havaita ja kuvata paremmin hieman korkeammalta kuin tavallisen henkilöauton kyydistä. Julkista liikennettä Etoshassa ei ole, mutta Windhoekissa on paljon safariyrityksiä, jotka järjestävät sinne matkoja tilauksesta. Sisääntuloportilla kerrotaan montako vuorokautta aikoo viipyä ja sen perusteella maksetaan henkilöluvun mukainen vuorokausimaksu. Maksukuitti on viisainta säilyttää, sillä maksu tarkistetaan vielä ulosajoportilla. 24 25
Lopuksi rannikolle Neljä viikkoa kuluu nopeasti! Olimme jo tottuneet pohjoisen +30-37C lämpötilaan, kun palasimme pohjoisesta viileämpään Windhoekiin. Päätimme lopettaa Namibian vierailumme käyntiin rannikolla. Olisimme halunneet tehdä sinne junamatkan, mutta junat oli loppuunmyyty jo kuukausiksi etukäteen. Varaukset kannattaa tehdä ajoissa! Rannikolle liikennöi yöjuna, joka kuljettaa matkustajat verkkaisesti 12 tunnissa 400 km matkan. Vaihtoehdoiksi jäi vuokra-auto tai paikkojen varaaminen jostakin pikkubussista, joka liikennöi Swakopmundin ja Windhoekin välillä. Julkista liikennettä Namibiassa ei juurikaan ole, yleensä matkat taittuvat taksilla tai autolla, tilausbussilla tai pitkänmatkan bussilla (Intercape). Kävellen ei ole tapana liikkua paikasta toiseen, varsinkaan pimeän tultua. Valitsimme pikkubussin, jonka kyytiin hyppäsimme keskustasta. Bussi kierteli keräämässä muut matkustajat esikaupungista ja Katuturasta. Matka taittui noin neljässä tunnissa ja majoituimme viehättävään hotelli La Meriin rannan tuntumaan. Hotellin olimme varanneet muutamaa päivää etukäteen internetistä, Trivagosta löytyivät parhaat hotellit ja hinnat. Saksalaistyyppisessä Swakopmundissa sää oli kuin kesällä Suomessa ja ranta pitkine laitureineen toi mieleen Kalifornian rannikon. Se on yksi maan suosituimmista lomakaupungeista, joten ravintolavaraukset kannattaa tehdä etukäteen. Huomasimme että parhaisiin ruokaravintoloihin on parin päivän varausjono. Swakopmundissa on runsaasti ohjelmapalvelutarjontaa: sieltä järjestetään mönkijäsafareita hiekkadyyneille, hiekalla voi myös lautailla. Me päätimme tehdä retken läheiseen Walvis Bayn kaupunkiin, jonka satamasta kymmenet katamaraanit vievät matkailijoita meriretkelle katselemaan hylkeitä ja hyvällä onnella valaita. Hauskat kipparit kertovat juttuja ja tarjoilevat merihenkistä lounasta, joka sisältää taatusti tuoreita merenherkkuja mm. alueella kasvatettuja ostereita. Merivesi on viileää ja merellä voi olla tuulista ja sumuista. Pitkähihaista tarvittiin ensimmäisen kerran koko matkalla. Swakopmund on myös namibialaisten loma- ja viikonloppumatkojen kohde ja joululomien aikaan hinnat ovat korkeimmillaan. Saksalaissyntyinen hotellinpitäjä kertoi, että sää on miellyttävä ympäri vuoden. Sadekaudella voi aamulla olla pilvisempää, mutta sää selkenee yleensä iltapäivään mennessä. Olisimme viihtyneet rannikolla muutaman päivän pidempään, mutta lähtöpäivä oli jo käsillä. Meiltä jäi vielä näkemättä ja kokematta Sossusvlein hiekkadyynit Namib-Naukluftin kansallispuistossa ja pohjoisen Okavangojoki; ainakin kaksi hyvää syytä palata Namibiaan uudestaan. Omatoimimatkalle Namibiaan Namibia on hieno vierailukohde ja sinne voi tehdä helposti elämyksellisen omatoimimatkan. Helsingistä Windhoekiin lennetään Frankfurtin tai Lontoon kautta. Frankfurtista Windhoekiin lentää suoraan Air Namibia tai Johannesburgin kautta Lufthansa/South African Airways. Lontoon ja Johannesburgin kautta lennetään British Airwaysilla. Autonvuokrauksen voi hoitaa etukäteen Suomesta, samoin majoitusvaraukset internetin kautta. Internetvaraukset ovat vielä aika uusi asia Namibiassa, joten kaikkia palveluja ei voi varata tai maksaa internetin kautta, yllätyksillekin kannattaa jättää tilaa. Vasemmanpuoliseen liikenteeseen tottuu nopeasti ja päätiet ovat päällystettyjä ja hyväkuntoisia. Ylinopeudet ja vaaralliset ohitukset ovat yleisiä, joten pieni varovaisuus on paikallaan. Joskus tiellä on villi- tai kotieläimiä, mutta näkyvyys on yleensä hyvä ja havainnot ehtii tehdä ajoissa. Kaikkialla pärjää englannin kielellä, joka on Namibian virallinen kieli. Kotikielenään namibialaiset puhuvat useita paikallisia kieliä ja murteita. Kohtaamamme namibialaiset olivat ystävällisiä ja avuliaita. Asiakaspalvelu on joskus hidasta ja aikataulut tuottavat toisinaan yllätyksiä, mutta Namibia tarjoaa vastapainoksi niin unohtumattomia luonto- ja kulttuurielämyksiä, että se sopii kohteeksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneet luonnosta ja villieläimistä ja arvostavat aurinkorantoja monipuolisempaa lomakohdetta. Tuula Merikallio, teksti Kuvat: Tuula Merikallio, 22,24 Ari Koivulahti, 25,26 26 27
Kehitysmaaliiketoiminta vähentää köyhyyttä ja edistää kehitystä - myös Namibiassa. Yritysten rooli kehitysmaissa on alkanut korostua myös kehitysvaikutusten näkökulmasta. Suomalainen uudistuva kehityspolitiikka tiedostaa, että yksityisten yritysten toiminta ja työpaikat tuottavat perustan Afrikan sosio-ekonomiselle kehitykselle. Siirtomaasuhteiden aikana taloudellinen vuorovaikutus ei ollut oikeudenmukaista. Silloin luotiin pohja perinteelle hyödyntää Afrikan luonnonvaroja, ajattelematta kokonaisvaltaisempia kehitysvaikutuksia. Namibia kuuluu luonnonvaroiltaan Afrikan rikkaisiin keskitulon maihin, vaikka taloudellinen eriarvoisuus ylläpitää myös köyhyyttä yhteiskunnassa. Perinteisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen ei ole kuulunut merkittävää paikallista arvonlisäystä, mineraalivarat ovat kulkeutuneet maasta raakaaineena. Namibiassa on ollut pitkään varsin vahvaa taloudellista kasvua jopa nopeampaa BKT:n kasvua kuin monessa Euroopan maassa. Osa kasvusta on tullut paitsi luonnonvaroista, myös esimerkiksi rakennustoiminnasta. Rakennustoimintaa on kuitenkin leimannut vahva ulkomaisten materiaalien käyttö ja osin myös ulkomaisen työvoiman käyttö. Ulkomailta tulevat yritykset voittavat usein julkisen sektorin tarjouskilpailuja Namibiassa. Niinpä tämäkään toiminta ei jätä merkittävää arvonlisää, mikä vahvistaisi maan taloudellista itsenäisyyttä. Eurooppalaisen yrityksen on suhteellisen helppo etabloitua ja toimia Namibiassa. Pankit ja julkinen hallinto toimivat moneen afrikkalaiseen yhteiskuntaan verrattuna hyvin. Kumppanit ovat luotettavia ja heidän kanssaan on helppo kommunikoida - myös sähköisesti. Tietoliikenneyhteydet ovat varsin hyvät. Niinpä monet pohjoismaiset yritykset ovat alkaneet kiinnostua yhteistyöstä namibialaisten kumppanien kanssa. Yhteistyötä ollaan käynnistelty muun muassa lihatuotteisiin, kalatuotteisiin, jalokiviteollisuuteen, rakennuskiviteollisuuteen, rakentamiseen, energiaalaan, jätehuoltoon ja teknologiaan, kaivosteknologiaan, infrastruktuurin suunnitteluun, tai sähköisten palvelujen kehittämiseen liittyvillä aloilla. Parhaimpia esimerkkejä ovat kumppanuudet joissa ei ole kyse vain perinteisestä viennistä tai tuonnista, vaan pitkäjänteisestä kumppanuudesta, missä osaamista jaetaan. Hyvä esimerkki on nokialaisen Molok Oy:n kumppanuus namibialaisen jätealan yrityksen, Rent- A-Drumin kanssa. Yritys valmistaa Molok Oy:n jäteteknologiaa eteläiseen Afrikkaan. Toinen erinomainen esimerkki on Lannavaaran kylästä Tornionjokilaaksosta. Jalokivialan huippuosaaja Kristallen Oy kouluttaa namibialaisia jalokivien jalostamiseen ja korujen valmistamiseen sekä valmistuttaa tuotteita Namibiassa. Miten namibialaisia liiketoimintasuhteita voi luoda? Kansalaisjärjestöillä ja esimerkiksi Suomen Lähetysseuralla on pitkät suhteen namibialaiseen yhteiskuntaan. Toimivat henkilösuhteet ovat mainio pohja yhteistyölle. Yhteistyön edistämisessä auttavat myös avuliaat suurlähetystöt; Suomen suurlähetystö (Elisabet Kivimäki) Windhoekissa ja Namibian suurlähetystö (Ingrid Tjizo) Helsingissä, Myös kunniakonsulit Risto Elomaa ja Timo Palander auttavat mielellään. Sähköpostiosoitteet löytyvät vierestä. Team Finland -verkosto tarjoaa palveluja kehitysmaaliiketoimintaa suunnitteleville yrityksille. Finnpartnership -liikekumppanuus- Namibialaisia liikemiehiä tutustumassa suomalaisyrityksiin. ohjelma tarjoaa neuvontapalveluja ja taloudellista tukea hankkeiden valmisteluun. Finnfund puolestaan edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä rahoittamalla vastuullista yksityistä yritystoimintaa kehitysmaissa. BEAM ( Business with Impact ) on uusi TEKESin ja Ulkoministeriön käynnistämä ohjelma, jolla pyritään saamaan yritykset kehittämään hyvinvointia lisääviä innovaatioita kehitysmaissa - yhteistyössä tutkimusmaailman ja kansalaisjärjestöjen kanssa, Timo Palander Kirjoittaja on Namibian kunniakonsuli Pirkanmaalla ja Suomen Yrittäjien edustaja Kehityspoliittisessa toimikunnassa. www.kehityspoliittinentoimikunta.fi elisabet.kivimaki@formin.fi itjizo@namembassy.fi risto.elomaa@kolumbus.fi timo@palanders.fi 28 29
Nyt kauan odotetulle matkalle! Avara ja ystävällinen eteläinen Afrikka kutsuu! Osallistu opastetulle kiertomatkallemme, jolla voit keskittyä katsomaan, kokemaan ja elämään! Luontoa, safareita, kulttuuria. Namibian kiertomatka huhti-, marras- ja joulukuussa. Namibiasta Botswanan kautta Victorian putouksille huhti- ja lokakuussa. Etelä-Afrikkaan maalis-, marras- ja joulukuussa. Lesotho, Swazimaa, Kruger, Mosambik maalis- ja toukokuussa. Kysynnän mukaan matkoja muinakin aikoina! 12-17 päivän mittainen matka maksaa 3200-4300 euroa. Hinta sisältää lähes kaiken: lentoliput, hyvätasoisen majoituksen, runsaat ja hyvät aamiaiset ja päivälliset ruokajuomineen, juomaveden bussissa, kuljetukset ja safarit sekä suomalaisen oppaan. Telttailijalle alennusta. Räätälöimme matkoja toivomusten mukaan! Omatoimimatkailija: lento- majoitus- ja autovaraukset edullisesti kauttamme, hyödyt saamastamme matkanjärjestäjäalennuksesta. Koonono Matkat Oy Myllärintanhua 1 i 32, 00920 Helsinki stefan@koonono.com, 045 123 8272 olle@koonono.com, 050 465 6152 www.koonono.com 30 31
Lähettäjä: Suomi-Namibia-Seura Rauhanasema Veturitori 00520 HKI Hyppää kyytiin! Liity Suomi-Namibia-seuran jäseneksi. Jäsenmaksu vain 16 vuodessa - halpaa kuin Hiluxin lavalla. Yhteystiedot sivulla 3. 32