Energian hankinta ja kulutus

Samankaltaiset tiedostot
Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2017

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 4 prosenttia tammi syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 24 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 23 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 16 prosenttia vuonna 2014

Kivihiilen kulutus kasvoi 3 prosenttia tammi kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia tammi maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 31 prosenttia vuonna 2016

Kivihiilen kulutus väheni 10 prosenttia vuonna 2017

Kivihiilen kulutus kasvoi tammi-kesäkuussa, pitkällä aikavälillä kulutus vähentynyt

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hankinta ja kulutus 2016

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat vuonna , 4. neljännes

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energian hintojen nousu hidastui vuoden toisella neljänneksellä

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Polttoaineiden hinnat nousivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hintojen nousu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Sähkön ja lämmön tuotanto 2016

Sähkön ja lämmön tuotanto 2017

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Sähkön hinta nousussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2015

Teollisuuden varastotilasto

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Julkisten menojen hintaindeksi

Transkriptio:

Energia 2018 Energian hankinta ja kulutus 2018, 3. neljännes Energiasektorin hiilidioksidipäästöt kasvoivat 4 prosenttia tammi syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 997 miljoonaa terajoulea tammi-syyskuussa, mikä oli prosentin enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sähkön kulutus oli 64 terawattituntia, eli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Turpeen käyttö lisääntyi selvästi, mikä oli pääsyy energia-sektorin hiilidioksidipäästöjen 4 prosentin kasvuun. Energian kokonaiskulutus *ennakollinen Turpeen kulutus kasvoi tammi-syyskuussa 30 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna turpeen kulutus on kuitenkin ollut laskusuunnassa ja tänä vuonna kulutus lisääntyi erityisesti alkuvuoden kylmän sään seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä lisäsi myös maakaasun kulutuksen kääntyminen nousuun 7 vuoden laskun jälkeen. Puupolttoaineiden kulutus laski prosenttia ja hiilen puolestaan 2 prosenttia. Sähkön kulutuksen kasvuun vaikuttivat kylmän sään lisäksi teollisuuden parantuneet suhdanteet. Lauhdevoiman tuotanto, joka on ollut laskussa useampana peräkkäisenä vuonna, kasvoi tämän vuoden tammi-syyskuussa 1 prosenttia. Myös aurinko- ja tuulivoima jatkoivat voimakasta kasvuaan. Sähkön nettotuonti väheni 4 prosenttia, mikä johtui enimmäkseen sähkön Viron viennin kasvusta. Helsinki 20.12.2018 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Tammi-syyskuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 7,9 miljardin euron arvosta, joka oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiatuotteita tuotiin eniten Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 63 prosenttia. Energiatuotteita vietiin 4 miljardin euron arvosta, joka oli 1 prosenttia enemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 80 prosenttia. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt) Energialähde Öljy 1) Hiili 2) Maakaasu 3) Ydinenergia 4) Sähkön nettotuonti ) Vesivoima ) I-III/2018* 227 461 82 20 4 80 174 693 4 324 36 684 Vuosimuutos-%* 0-2 9 2-4 -4 Osuus % energian kokonaiskulutuksesta* 23 8 6 18 4 Tuulivoima ) 14 746 28 2 Turve 49 181 30 Puupolttoaineet 28 2 Muut 6) 44 747 13 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 997 147 1 100 Ulkomaanliikenne Energiasektorin CO2-päästöt * = Ennakkotieto. = Tieto on epälooginen esitettäväksi 34 378 31 1) Öljy: sisältää liikennepolttoaineiden bio-osuuden. 2) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. 3) Maakaasun kulutus ei sisällä raaka-ainekäyttöä. 4) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %) ) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %) 6) Muut: sisältää teollisuuden reaktiolämmön, kierrätyspolttoaineet, lämpöpumput, vedyn, biokaasun, muun bioenergian ja aurinkoenergian. - 23 4 26.. 2

Sisällys Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset...4 Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt...4 Liitekuvio 3. Hiilen kulutus... Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus... Liitekuvio. Energiaturpeen kulutus... Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan...6 Tietojen tarkentuminen...7 Laatuseloste energian hankinta ja kulutus...8 3

Liitekuviot Liitekuvio 1. Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 12 kuukauden liukuva summa Liitekuvio 2. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt *ennakollinen 4

Liitekuvio 3. Hiilen kulutus *ennakollinen Liitekuvio 4. Maakaasun kulutus Lähde: Gasum, *ennakollinen Liitekuvio. Energiaturpeen kulutus Lähde: Bioenergia ry/turveteollisuusliitto ry, *ennakollinen

Liitekuvio 6. Öljytoimitukset kotimaahan Lähde: Öljy- ja biopolttoaineala ry, *ennakollinen 6

Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Energian kokonaiskulutuksen vuosimuutosten tarkentuminen 1) Energian kokonaiskulutus ja tilastoneljännes Vuosimuutos (%) I-IV 2017 I/2017 II/2017 III/2017 IV/2017 I/2018 II/2018 III/2018. = Tieto on epälooginen esitettäväksi 1. Julkistus (%) Julkistus 20.12.2018 (%) -4-3 9-3. -6 4 4-4 8 Tarkentuminen (%-yks) 1) Tarkentuminen kuvaa uusimman ja ensimmäisen julkistuksen vuosimuutosprosenttien erotusta prosenttiyksiköissä. Ensimmäinen julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin kyseisen tilastoneljänneksen ennakollinen tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. -3-3 0-2 0. 7

Laatuseloste energian hankinta ja kulutus 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Energian hankinta ja kulutus -tilastossa lasketaan energian kokonaiskulutusta energialähteittäin, sähkön hankintaa ja kokonaiskulutusta ja hankinnasta sekä tietoa energian tuonnista ja viennistä. Tilastoon on koottu tietoja mm. uusiutuvien ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta, kaukolämmön kulutuksesta, sähkön hankinnasta. Lisäksi tilasto sisältää tietoa kivihiilen ja turpeen varastoista kuukausittain. Tietoja käytetään Euroopan unionin tilastovirastossa Suomen julkisessa hallinnossa ja päätöksenteossa sekä Eurostatissa, OECD:n energia-alan järjestössä IEA:ssa (International Energy Agency). Tilaston käyttäjiä ovat myös elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset. 1.2 Käsitteet Tilaston keskeisiä käsitteitä on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.3 Luokitukset Tilaston laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta ja ulkomaankauppatilaston CN-nimikkeistöä. 1.4 Tietolähteet Osa tiedoista perustuu Tilastokeskuksen omaan tiedonkeruuseen yrityksiltä. Muita tietolähteitä ovat mm. Energiavirasto, Energiateollisuus ry, Säteilyturvakeskus, Bioenergia ry, /Turveteollisuusliitto ry, Tullin Ulkomaankauppatilasto, Öljy- ja biopolttoaineala ry ja Luonnonvarakeskus. 1. Lait, asetukset ja suositukset Suomessa tilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Euroopan Unionin Energiatilastoasetus (2008/1099/EY), joka velvoittaa Tilastokeskusta raportoimaan EU:lle tietoja energian kulutuksesta ja lähteistä. Lisäksi tilaston tuottamia tietoja tarvitaan energiatehokkuutta ohjaavan direktiivin (2012/27/EU) ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä koskevan direktiivin (2009/28/EY) toimenpiteiden seuraamiseen. Suomi on sitoutunut energiatietojen toimittamiseen kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle liittyessään järjestön jäseneksi. Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus ja pidetään huoli siitä, että tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukon muodostavat eri yritysten, eri viranomaisten, energia-alan järjestöjen sekä Tilastokeskuksen eri tarkoituksiin keräämät määrä- tai energiasisältötiedot. Eri lähteistä saadut tiedot korotetaan useimmissa tapauksissa kattamaan koko perusjoukko. Mikäli näin ei ole, asia ilmoitetaan kyseisen taulukon alaviitteessä. Tilastokeskuksessa tehtyjen korotusten perustana ovat yhden tai useamman edellisen vuoden kattavat tiedot. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin eri tietolähteistä ja osittain arvioihin. Energian hankintaa ja kulutusta varten eri polttoaineiden määrätiedot muutetaan energiasisällöksi polttoaineluokituksen kertoimilla. Energian neljännesvuosittaiset kulutustiedot muuttuvat lopullisen vuositilaston valmistuessa. Neljännesvuositiedot täsmäytetään kulutuksen suhteilla lopullisiin vuositietoihin, kun lopullinen vuositilasto valmistuu. Tiedot ovat ennakollisia kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Tärkeimpiä syitä tietojen tarkentumiseen ovat julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla. Julkaistuja tietoja voidaan myös korjata takautuvasti, jos todetaan tietolähteissä tai laskentamalleissa tapahtuneen merkittäviä muutoksia. 8

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Tilasto kuvaa energian kulutusta ja hankintaa neljännesvuosittain. Kulutustiedot koskevat kumulatiivisesti jo kuluneita vuosineljänneksiä: 1., 1.-2., 1.-3. ja koko vuotta. Tiedot ovat ennakollisia, kunnes lopullinen vuositilasto julkaistaan. Julkistamisajankohdat on esitetty Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan tilaston kotisivuilla. Aikasarjatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen tilastokantapalvelusta (StatFin). Tietoja käytetään hyväksi kansainvälisissä energiakyselyissä, joita Tilastokeskus raportoi EU:n tilastovirastolle Eurostatille ja kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle (International Energy Agency). Euroopan Unionin tilastovirasto (Eurostat) julkaisee maakohtaisia tietoja omilla Internet-sivuillaan. Painettua vuosijulkaisua ei ole saatavissa uusimmista vuositiedoista. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Neljännesvuosittaiset tiedot ovat saatavissa vuosista 1990998 alkaen. Vuositiedot on saatavissa myös Energiatilasto -julkaisusta, jossa on aikasarjoja vuoteen 1960 saakka. Esitetyt aikasarjat ovat keskenään vertailukelpoisia lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista merkittävimmät on erikseen merkitty kuvioihin ja taulukoihin. Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilaston arviointimenetelmissä on jonkin verran eroja ennakollisen vuositilaston arviointimenetelmiin verrattuna. 9

Energia 2018 Lisätietoja Ville Maljanen Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen 029 1 2691 energia@tilastokeskus.fi www.stat.fi Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 1 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-79X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 40 0 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi