Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889 Isä: Antti (Anton2), äiti: Ida (o.s. Pälli) Isä punapartainen ja punatukkainen monitoimimies: suutari ja sahasi lankkuja, soitti haitaria. Äiti hienosteleva kerrottiin, sairasteli, kuoli keuhkotautiin. Äiti kuoli 1902, isä uusiin naimisiin. Ukki: Konstantin s. 1819, k. 1896. tietäjä Kosta tai Kostja Talo Uhutjoen varressa Lamminpohjassa. Talon nimi Kostanen. Isän nimenä käytetty Kostasen Ontrei, Oton nimenä Kostasen Ohvo.
Nuoren miehen elämää Oppi lukemaan ja kirjoittamaan poikana ollessa Kävi jonkin verran venäläistä kansakoulua Ensimmäisen kerran Suomeen 11 -vuotiaana 1900: ansiotyö: talon töitä, uitto- ja metsätöitä sekä poromiestöitä Kiertokauppiaana 1907-16 ja 1920-39 Harrasti kaupankäynnin lomassa itseopiskelua, osti kirjoja ja luki toiset moittivat Naimisiin 19.11.1911. Puoliso Jelizaveta (Jeli) Savvitsina Pardojeva Meni kotivävyksi: Partola tai Kiriläinin -talo Talvisin kiertokauppaa, kesällä maanviljelystä Uhtualla. Tilalla hyvät pellot. Uhtualla syntyi kaksi lasta
Venäjän armeija kutsuu maailmansotaan Kutsunnan alaiset vienankarjalaiset määrättiin sotilaskoulutuksen Osa suoraan Rovaniemeltä Pietariin vuonna 1916 Sai mennä myös kotikunnan kautta Vienan Kemiin Otto matkasi Uhtuan kautta, jotta näki vielä perheensä
Matka 1. maailmansotaan Rovaniemi. tammikuu 1916 Uhtua Vienan Kemi Arkangelin radanvarteen Moskova Itärintamalle Galitsiaan, touko/kesäkuu 1916 Tula, jonka lähistöllä oli sotilaskoulutus: 2 kk 20 pv
Itärintamalle Galitsiaan (Nykyisin Ukrainan ja Puolan aluetta) Kuvassa venäläistä jalkaväkeä Galitsiassa 1914-1916. Joukot oli koottu eri kansallisuuksista Kesäkuussa 1916 Venäjä menestyi taistelussa Itävaltaa vastaan Romania liittyi Venäjän rintamaan elokuussa 1916 Galitsiasta yksi divisioona marssitettiin Romanian tueksi, Otto tässä mukana Venäjä ja Romania hävisivät Itävallalle ja Saksalle. Romania miehitettiin, sotavangit kuljetettiin Unkariin maaliskuussa 1917 Venäjällä 1917 lokakuun vallankumous Brest-Litovskin rauha maaliskuussa 1918
Pakomatka sotavankeudesta Vankileiri Itävalta- Unkarissa (Ziprera?) Luottamusvanki ruokala ja upseerien majapaikka Pako alkaa 22.5.1918 8 vrk jalkaisin Uhtualla 20.6.1918 Saivat tietää rauhasta Romania: Stirjoki, Kumanisti, Batour Paanajärvi Voijärvi Jyskyjärvi Usmana Otoserskoi: Muurmannin rata Jassy Vienan Kemi. Vaadittiin Muurmannin radalle työhön, ei päästettäisi Uhtualle. Matka 240 virstaa. Venäjällä valta vaihtunut 1917, nälänhätä Moskova Ukrainan läpi junalla. Saksalaiset olivat miehittäneet Ukrainan. Saivat kauttakululuvan.
Vienan Karjalan itsenäistymispyrkimykset 1917-1922 Viena strategisesti tärkeä alue, taisteluita: Englantilaiset, Malmin retkikunta, bolsevikit, punaiset suomalaiset, karjalaiset rykmenit, kapteeni Kuisma eri intressejä eri tahoilla Uhtuan kunnallishallinto hajalla 1918, pulaa viljasta Otto kunnan esimieheksi, hankki viljaa Enonsuusta 1919 keväällä siemenviljat syöty Iivo Ranne ja Otto viemään tietoa Suomeen nälänhädästä: Kajaanista Helsinkiin. Paavo Ahava järjesti audienssin Suomen hallituksen puheille Ohrajauhoja 12 000 kg
Vienan Karjalan itsenäistymispyrkimykset 1917-1922 Otto kirjuri Karjalan Väliaikaisessa toimikunnassa, passitettiin Helsinkiin 1920 hankkimaan rahaa ja elintarpeita Yhteistyö Paavo Ahava, ulkoministeri Holsti, Lauri Hannikainen. Vienan itsenäistymispyrkimykset: oma lippu (Akseli Gallen-Kallela) Vienan laulu (sanat: Louhikoski-Kianto, sävel: Otto Kotilainen) aseita Uusi väliaikainen hallitus 1920 Taisteluita: voittoja ja tappioita Raja Suomeen sulkeutui 1921 ja lopullisesti 1922 Suomensukuiset pakolaisina Suomeen
Uusi aikakausi alkoi Uhtualla: Afanasij Andrejevits Afanasjev Otto Afanasjev, Otto Affanasjeff Kostasen Ohvo Laukkukauppiaana: Ohvo Ohukainen Otto Ohukainen Nimenmuutos itsenäistymispyrkimysten yhteydessä ja Suomen kansalaisuus: Otto Louhikoski Maanviljelijä ja kauppias: aluksi Ylitornion Lohijärvi, sitten Rovaniemellä Meltauksessa. Välillä kauppa myös Pellon Lampsijärvellä. Ottoa haastateltiin Vienan Karjalan asioissa 1950 luvulla. Haastattelut kirjattiin. Otto kuoli 14.3.1965 Suku jatkuu