OHJEITA PIISPALLISIIN PALVELUKSIIN



Samankaltaiset tiedostot
SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

3 esijuhlan tai juhlan stikiiraa 5 pyhän stikiiraa Kunnia pyhän doksastikon Nyt esijuhlan tai juhlan doksastikon

PALVELUKSET 12 SUUREN JUHLAN PÄÄTÖSJUHLANA Suuri ylistysveisu lauletaan. Päivälle osuva muu pyhä muisto siirtyy vietettäväksi edellisenä päivänä.

TEMPPELIJUHLA TAI PALVELUKSET SUUREN PYHÄN MUISTONA VIGILIA- tason juhla

K/L: Oi Jeesus Kristus (Ehtooveisu) P/D, K: Illan prokimeni (kyseisen päivän mukaan, ei siis liturgisen vuorokauden mukaan)

ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Mineassa pyhälle 6 stikiiraa

ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET Kalenterissa ei erityismerkkejä, Mineassa on pyhän muistolle 3 stikiiraa

SUUREN PAASTON ARKIPÄIVÄN EHTOO- JA AAMUPALVELUS

POLYELEOJUHLAN PALVELUKSET Ehtoopalveluksessa saatto, aamupalveluksessa polyeleo EHTOOPALVELUS

JUMALANPALVELUKSET VAINAJIEN MUISTOKSI LAUANTAISIN

LASKIAISVIIKKO. MAANANTAIN AAMUPALVELUS Kaava samanlainen kuin arkipäivän aamupalveluksessa. Jumala on Herra + pyhän tropari (Minea) jne.

PÄÄSIÄISEN KESKIJUHLA

JUMALANPALVELUKSET LAUANTAISIN Yhden tai kahden merkittömän muiston päivänä

SUNNUNTAIN PALVELUKSET (EI JUHLAA) SUURI EHTOOPALVELUS

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET OHJEITA JUMALANPALVELUKSIEN TOIMITTAMISEEN JA TÄRKEIMPIÄ POIKKEUKSIA KIRKKOVUODEN ERI AIKOINA

JUHLAPALVELUKSET OSUESSAAN SUNNUNTAILLE

ARKIPÄIVÄN PALVELUKSET PÄÄSIÄISKAUDELLA Tuomaan sunnuntaista alkaen

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET OHJEITA JUMALANPALVELUKSIEN TOIMITTAMISEEN JA TÄRKEIMPIÄ POIKKEUKSIA KIRKKOVUODEN ERI AIKOINA

LITURGISTEN TEKSTIEN KIRJAT RAAMATTU

1. VIIKKO SISÄLTÖ 1.1. PE

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Viidensadan keljarukoussääntö

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ AAMUPALVELUS. Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta:

1. viikko 1.1. ke eht. eht. Ap. Lit. 1. hetki: 3. hetki: 6. hetki: 9. hetki:

Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine: Tunnista esine:

AAMUPALVELUKSEN KANONIN LIITELAUSELMAT

TROPARIT JA KONTAKIT LITURGIASSA PIENEN SAATON JÄLKEEN

Typikon, Luku 1. Pienen ehtoopalveluksen 2 järjestys. Ennen auringon laskemista lauantaipäivänä paraekklesiarkki {eli kynttilänsytyttäjä}

Typikon, Luku 1. Pienen ehtoopalveluksen 2 järjestys

7/ Euhologion / Kaste Rukoukset neljäntenäkymmenentenä päivänä lapsen syntymän jälkeen

Minea. Syyskuun 14. Kalliin ja eläväksitekevän ristin kokomaailmallinen ylentäminen. Julkaistu Ortodoksi.netissä

LITURGIAN RUNKO PROSKOMIDI

Kesäkuun 24. Kalliin, kunniakkaan profeetan, Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen syntymäpäivä

Kouluun lähtevien siunaaminen

Helmikuun 2. Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen

Messu Viitasaaren kirkossa

Kanttorin käsikirja. Lyhyt typikon-opas kliirosseille. (Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto 2010, 79 s.)

Tammikuun 6. Herramme, Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen pyhä teofania.

1. Mitä sana ortodoksi tarkoittaa? 1. Mihin ristinmerkkiä tehdessä kosketetaan ensin? 2. Kuinka alkaa rukous Pyhälle Hengelle?

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ VIGILIA. Ehtoopalvelus. Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta:

Tammikuun 1. Herramme Jeesuksen Kristuksen ympärileikkaus ja pyhien joukkoon luetun isämme Basileios Suuren muisto

5/ Euhologion / Kaste Pyhällä Mirhalla voitelun mysteerio

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET LOPPUSIUNAUKSET

Aamen. Kunnia olkoon sinulle, meidän Jumalamme kunnia sinulle.

Pääsiäisyön messu (A)

Ortodoksiset liturgiset tekstit

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET OHJEITA JUMALANPALVELUKSIEN TOIMITTAMISEEN JA TÄRKEIMPIÄ POIKKEUKSIA KIRKKOVUODEN ERI AIKOINA

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

P/E Meidän auttajamme on Her - ra,

KIITOSRUKOUKSET PYHÄN EHTOOLLISEN JÄLKEEN

26. LIPUN SIUNAAMINEN

Liturgiassa seurakunnan lausumien osuuksien suhteen tulee noudattaa yhtenäistä linjaa näiden ohjeiden mukaisesti.

JEESUKSEN RUKOUS. rukouspalvelus. aamu- ja iltapalveluksena. luostareissa, seurakuntien pienryhmissä ja yksityisissä rukouskammioissa

EHTOOPALVELUS SEMINAARILLA KIINTEÄT TEKSTIT

EHTOOPALVELUS EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ IX hetki. Ehtoopalvelus

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

VIIKKO 1. Ep. 1. Viis. 3: Viis. 5:15 6:3. 3. Viis. 4:7 15. Ap. Matt. 11: Lit. Gal. 5:22 6:2; Luuk. 6:17 23a.

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa

PIENI EHTOONJÄLKEINEN PALVELUS

Toukokuun 25. Edelläkävijän kunniallisen pään kolmannen löytämisen muisto

LITURGISET OHJEET. 52. viikko. 1. viikko LA Vigilia

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

ORTODOKSINEN KIRKKOVUOSI

AAMUPALVELUS. Pappi: Kiitetty olkoon Jumalamme alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.

D. Koulua aloitettaessa

KRISTUKSEN SYNTYMÄJUHLAN KUNINKAALLISET HETKET HETKIPALVELUS SUURI EHTOOPALVELUS PYHÄN BASILEIOS SUUREN JUMALALLINEN LITURGIA AATTOPÄIVÄN

HARTOLAN SEURAKUNTA Kuorisääntö, hyväksytty kirkkoneuvostossa

SISÄLTÖ VIIKKO VIIKKO VIIKKO VIIKKO VIIKKO VIIKKO VIIKKO VIIKKO 26...

Hätäkasteen vahvistaminen

1. Missä toimituksessa (yleensä) vauvasta tulee seurakunnan jäsen? 1. Minkä toimituksen pappi toimittaa vedelle ennen kuin hän vihmoo sillä kodin?

Perhejumalanpalvelukset

I HETKI. Pappi: Kiitetty olkoon Jumalamme alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Lukija: Aamen.

Jouluaaton sanajumalanpalvelus

AAMUPALVELUS SEMINAARILLA KIINTEÄT TEKSTIT. Pappi: Kiitetty olkoon Jumalamme alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.

Armo teille ja rauha, Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.

1. Millä nimellä kutsutaan pyhiä ihmisiä ja 1. Millä värillä ikoneissa olevat sädekehät tapahtumia esittäviä kuvia? maalataan?

Marraskuun 21. Jumalansynnyttäjän temppeliin käynti

Triodion. 4. viikko Lauantai

LIITTEET TROPAREJA JA KONTAKKEJA. Työhön ryhdyttäessä Sairaan puolesta Matkalle lähtevien puolesta Kaikenlaisissa anomuksissa Kiitospalveluksessa

1900-luvulla ortodoksinen kirkko koki suuria muutoksia: kirkko hävisi lähes tyystin Vähästä-Aasiasta, Balkanin alueen kirkot organisoituivat uudella

ORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2

Joulukuun 16. Pyhän profeetta Haggain muisto

KIRKON VIHKIMINEN 168

Herra olkoon teidän kanssanne. Niin myös sinun henkesi kanssa.

1. Mihin on kirjoitettu lyhimmillään 1. Milloin ja missä laadittiin kirkon käyttämä ortodoksisen kirkon opetus? uskontunnustus?

Joulukuu. Kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän juhla ja Kristuksen syntymää seuraava sunnuntai

9. HETKI JA HETKIPALVELUS ENNEN ENNENPYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIAA

PYHÄ TILA. Alustus johtamisen päivillä Simo Peura. Simo Peura

PAASTOHETKET EHTOOPALVELUS PYHÄN GRIGORIOS DIALOGOKSEN LITURGIA

+ + + Pappisvainajan. hautaustoimitus

Jumalanpalveluksen viettäminen ilman pappia

Viikko 1. Sunnuntai 1.1. Yhdistetään sunnuntain vuorosävelmän, ympärileikkausjuhlan ja pyhän Basileioksen tekstit.

Ristiäiset. Lapsen kaste

Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama

NÄKÖHTIA RUKOUKSEEN Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivien PARAHAT EVÄHÄT kanavatyöskentely Seinäjoella

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Transkriptio:

OHJEITA PIISPALLISIIN PALVELUKSIIN Kyseisiä ohjeita noudatetaan soveltuvin osin huomioiden hiippakunnan piispan kulloisetkin ohjeet. KAIKISSA JUMALANPALVELUKSISSA PIISPAN LÄSNÄ OLLESSA Piispan läsnä ollessa, vaikka hän ei toimittaisi jumalanpalvelusta, hänet mainitaan laulettaessa tai luettaessa loppusiunaukseen johtavia säkeitä, esimerkiksi: "Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. Herra, armahda, Herra, armahda, Herra, armahda. Esipaimen, siunaa." "Herran nimeen, Esipaimen, siunaa." LITURGIASSA PIISPAN VASTAANOTTO Piispan astuessa kirkkoon vastaanottoa varten diakoni lausuu: "Tämä on viisautta" ja ryhtyy lukemaan puoliääneen veisua Totisesti on kohtuullista. Kuoro aloittaa heti "Tämä on viisautta" -sanojen jälkeen vastaanottoveisun Auringon noususta. Sen jälkeen kuoro ryhtyy laulamaan hitaasti ja hiljaa veisua Totisesti on kohtuullista, jonka aikana diakoni lukee piispan kanssa solean edessä liturgian valmistusrukoukset. Veisun tulee jatkua aina siihen saakka, että piispa on noussut solealle, suudellut Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän ikonia ja lukenut kumartuneena rukouksen. Tarvittaessa toistetaan sanoista "Me ylistämme". Piispan kääntyessä kansaan päin ja siunatessa kuoro laulaa veisun Ton despotin. Totisesti on kohtuullista -veisu lauletaan myös Basileios Suuren liturgian yhteydessä. Suurina juhlina ja niiden jälkijuhlan aikana Totisesti on kohtuullista - veisun sijaan lauletaan juhlakanonin 9. veisu liitelauselmineen. Pääsiäiskaudella tämä on Enkeli huusi armoitetulle. PIISPAN PUKEMINEN Jos piispa puetaan alttarissa, luetaan pukemisen aikana III ja VI hetki tai ainoastaan III hetki. Jos piispa puetaan keskellä kirkkoa, voidaan pukemisen aikana laulaa pukemiseen perinteisesti liittyviä lauluja tai poikkeustapauksessa lukea hetkiä. Kuoro aloittaa Nouse ylös Siionin vuorelle -veisun laulamisen Ton despotin -veisun jälkeen. Piispa laskeutuu solealta ja nousee korokkeelle kirkon keskellä. Tämän jälkeen diakoni ryhtyy lukemaan pukemisrukouksia, joiden aikana kuoro laulaa hitaasti veisua Riemuitkoon sielusi Herrassa. Pukemisen aikana, erityisesti suuren paaston aikaan, voidaan myös vaihtoehtoisesti laulaa Jo muinoin profeetat -

veisua tai 8. sävelmän dogmistikiiraa Taivasten kuningas tai muuta päivän tai juhlan veisua. 1 Pääsiäiskaudella piispan pukemisen aikana voidaan laulaa pääsiäisstikiiroita. Jouluna ja suurena lauantaina on mahdollista laulaa päivän kanonin irmosseja. Piispa pukeutuu stikariin, epitrakiiliin, vyöhön, päällyshihoihin, palitsaan, sakkokseen ja omoforiin. Lopuksi hänelle tuodaan panagia, risti ja mitra. Kuoron laulu jatkuu, tarvittaessa veisuja kerraten, aina siihen asti, kun piispalle tuodaan alttarista dikiri- ja trikiri-kynttilät. Mikäli puettaessa luetaan hetkiä, lukeminen on samaten mitoitettava pukemisen mukaan ja tarvittaessa se jätetään kesken. Tämän jälkeen diakoni lausuu: "Niin loistakoon sinun valosi ihmisten edessä, että he näkisivät sinun hyvät tekosi ja ylistäisivät Isäämme, joka on taivaissa, alati, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen." Päätteeksi kuoro laulaa Ton despotin. Mikäli hetkiä ei ole vielä luettu, ne luetaan pukemisen jälkeen. Piispa jää seisomaan kirkon keskellä olevalle korokkeelle aina pieneen saattoon asti. PIENI SAATTO Kolmannen antifonin jälkeen papisto laulaa kulkien saatossa alttariin veisun Tulkaamme, kumartukaamme. Kuoro toistaa kiirehtimättä veisun jälkimmäisen säkeen sanasta "Pelasta". Tämän jälkeen papisto laulaa vielä kertaalleen veisun jälkimmäisen säkeen. Välittömästi tämän jälkeen trio 2 tai kuoro laulaa veisun Is polla eti, Despota niin hitaasti, että piispa ennättää suitsuttaa sen aikana ikonostaasin ja kirkkokansan. Tämän jälkeen kuoro laulaa vielä kertaalleen lyhyesti Is polla eti, Despota. 3 Sitten kuoro aloittaa troparien ja kontakkien laulamisen. Piispan toimittaessa papisto laulaa kontakeista viimeisenä sunnuntaisin Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, pääsiäiskaudella Sinä, oi Kuolematon ja juhlina juhlan kontakin. "HERRA, PELASTA HURSKAAT" Slaavilaisessa perinteessä kontakkien ja Pyhä Jumala -veisun välissä diakoni lausuu: "Herra, pelasta hurskaat!" Kuoro toistaa säkeen resitatiivilla, minkä jälkeen diakoni jatkaa: "Ja kuule meitä!" Kuoro 1 Pukeutumisen aikana laulettavien veisujen osalta ei yleensäkään esiinny tarkkoja ohjeita. Eräissä slaavilaisissa käytännöissä veisut Jo muinoin profeetat ja Taivasten kuningas lauletaan vain suuren paaston arkipäivinä toimitettavien ennen pyhitettyjen lahjojen liturgioiden yhteydessä. Sunnuntaisin on tällöin tapana laulaa Riemuitkoon sielusi Herrassa. 2 Slaavilaisen ohjeen mukaan Is polla - trio voi laulaa myös alttarista, minkä jälkeen kuoro toistaa lyhyen Is polla - lauselman. Ks. Činovnik ja Subbotin. 3 Erään slaavilaisen käytännön mukaan papisto toistaa vielä kerran kuoron laulaman lyhyen Is polla eti, Despota- säkeen. 2

toistaa tämänkin säkeen laulaen resitatiiviin tavanomaisen lopukkeen. Tämän jälkeen lausutaan Pyhä Jumala -veisua edeltävä doksologia, johon kuoro vastaa: "Aamen" ja jatkaa välittömästi: "Pyhä Jumala, pyhä Väkevä..." 4 Säkeiden jälkeen on slaavilaisessa perinteessä tapana laulaa monien vuosien toivotuksia ("ylistyksiä") esipaimenille ja lopulta kaikille ortodoksikristityille. Tapaa noudatetaan erityisesti patriarkan läsnä ollessa. Toivotukset alkavat patriarkasta ja etenevät paikalliskirkon johtajasta muihin esipaimeniin ja viimein kaikkiin ortodoksikristittyihin. Ns. "suurissa ylistyksissä" lausutaan monien vuosien toivotukset kaikille kirkkojen päämiehille alkaen ekumeenisesta patriarkasta ja vanhimpien patriarkaattien johtajista ja edeten autokefalisten ja autonomisten kirkkojen päämiehiin. Diakoni lausuu toivotuksen, esimerkiksi: "Bartholomeokselle, Konstantinopolin arkkipiispalle ja pyhimmälle ekumeeniselle patriarkalle, monia vuosia!" Papisto toistaa toivotuksen laulaen, ja kuoro laulaa saman. 5 PYHÄ JUMALA Pyhä Jumala -veisu lauletaan antifonisesti papiston ja kuoron sekä piispan ja trion kanssa seuraavassa järjestyksessä: 1) Kuoro: "Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä." 2) Papisto: "Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä." 3) Kuoro resitatiivilla: "Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä." 4) Piispa tulee solealle ja lausuu: "Jumala, katso alas taivaasta ja näe tämä viinitarha. Lähesty armollasi ja vahvista se, minkä sinun oikea kätesi on istuttanut. Pyhä Jumala." 6 Trio toistaa: "Pyhä Jumala." Piispa: "Pyhä Väkevä." Trio: "Pyhä Väkevä." Piispa: "Pyhä Kuolematon, armahda meitä." Trio: "Pyhä Kuolematon, armahda meitä." 5) Kuoro resitatiivilla: "Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä." 6) Papisto: "Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä." 4 Subbotinin ja Želtovin mukaan mainitut säkeet lausutaan ennen papiston laulamaa viimeistä kontakkia. Bysanttilaisessa käytännössä ne lausutaan vasta Pyhä Jumala - veisun jälkeen. Ks. erilliset ohjeet. 5 Subbotinin ja Želtovin mukaan toivotukset lauletaan ennen papiston laulamaa viimeistä kontakkia välittömästi "Herra, pelasta hurskaat" - säkeiden jälkeen. 6 Kaikissa perinteissä piispa ei pidä taukoja lausumiensa osien välissä. Tällöin trio laulaa koko säkeen hitaasti piispan siunatessa kynttilöillä. 3

7) Kuoro: "Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. Pyhä Kuolematon, armahda meitä. Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä." Samassa järjestyksessä resitatiiveineen lauletaan veisut Te kaikki, jotka olette Kristukseen kastettuja ja Sinun ristillesi. Trio-osuus jakaantuu tällöin seuraavasti: "Te kaikki, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Halleluja." "Sinun ristillesi me kumarramme, Valtias, ja sinun pyhää ylösnousemistasi ylistämme." EVANKELIUMIN lukemisen jälkeen piispa siunaa kynttilöillä, jolloin kuoro laulaa Is polla eti, Despota. HARTAUDEN EKTENIA Slaavilaisessa käytännössä on toisinaan tapana, että diakonin lausuessa rukouslauselman patriarkan ja kirkon päämiehen puolesta papisto laulaa alttarissa kolmesti "Herra, armahda" kiovalaisella sävelmällä. Kuoron on tällöin tapana toistaa papiston laulama samalla sävelmällä. SUURI SAATTO Piispalliseen liturgiaan on hyvä valita kyllin pitkäkestoinen kerubiveisu. Joka tapauksessa on varauduttava kertaamaan säkeistöjä papiston valmistautuessa suureen saattoon. Kerubiveisua laulettaessa suuri saatto tulee ehtoollislahjoja kantaen kuninkaanovien eteen. Piispa vastaanottaa saatossa tuodut lahjat. Kuoro laulaa Aamen tavallisesta poiketen kahdesti, molemmilla kerroilla vasta piispan lausuman muistelun jälkeen. Kerubiveisun päätteeksi piispa siunaa kynttilöillä ja kuoro laulaa Is polla eti, Despota. NIIN MYÖS KAIKKIA Totisesti on kohtuullista -veisun jälkeen on vuorossa piispan muisteleminen. Pieni muisteleminen on samankaltainen kuin papin toimittamassa liturgiassa. Piispa lausuu: "Ensimmäiseksi muista, Herra..." muistellen kirkon ylintä johtoa. Tämän jälkeen pappi muistelee läsnä olevaa piispaa: "Muista, Herra, meidän isäämme..." Vasta tämän jälkeen kuoro laulaa vastauksen Niin myös kaikkia. 4

Suuressa muistelemisessa protodiakoni lausuu tämän jälkeen pitkän rukouksen: "Muistakoon Herra meidän isäämme... ynnä kaikkien puolesta ja kaikkien tähden." Kuoro laulaa vastauksen Kaikkien puolesta ja kaikkien tähden. 7 EHTOOLLISEN JÄLKEEN Ennen veisua Me näimme todellisen valkeuden piispa siunaa kynttilöillä lausuen: "Pelasta, Jumala, sinun kansasi", minkä jälkeen kuoro laulaa Is polla eti, Despota. LOPPUSIUNAUS Loppusiunausta edeltävien "Kunnia... nyt... " -säkeiden päätteeksi kuoro laulaa: "Esipaimen, siunaa." 8 Loppusiunauksen jälkeen lauletaan tavanomainen pitkän iän toivotus, jossa muistellaan hiippakuntapiispojen lisäksi myös muita läsnä olevia piispoja. Toisinaan loppusiunauksen jälkeen diakoni jatkaa välittömästi lauselmiin, joiden päätteeksi lauletaan Monia armorikkaita vuosia. Tällöin nämä lauselmat korvaavat tavanomaiset pitkän iän toivotukset. LITURGIAN JÄLKEEN Piispan poistuessa kirkosta jumalanpalveluksen jälkeen on tapana laulaa Ton despotin tai sen suomenkielinen versio Kauan eläköön. ENNENPYHITETTYJEN LAHJAIN LITURGIA PIISPAN VASTAANOTTO Vastaanotto tapahtuu samoin kuin liturgian edellä yleensä. Piispan pukeutumisen aikana lauletaan veisua Jo muinoin profeetat tai 8. sävelmän dogmistikiiraa Taivasten kuningas. 9 7 Slaavilaisessa käytännössä suuri muisteleminen toimitetaan aina piispan toimittaessa. Suomessa se toimitetaan aina piispan niin siunatessa. 8 Slaavilaisessa perinteessä on tässä yhteydessä tapana mainita myös kyseisen esipaimenen arvo, esimerkiksi: "Korkeasti siunattu esipaimen, siunaa" tai "Korkeasti pyhitetty esipaimen, siunaa". Činovnikin ja Subbotinin mukaan piispan lausuman loppusiunauksen jälkeen kuoro laulaa Is polla eti, Despota piispan siunatessa kynttilöillä, minkä jälkeen jatketaan tavanomaisiin pitkän iän toivotuksiin. 9 On mahdollista laulaa myös irmosseja Andreas Kreetalaisen suuresta katumuskanonista. Ks. Želtov. 5

SAATTO JA EHTOOVEISU Saaton jälkeen papisto laulaa ehtooveisun kokonaan. Kuoro toistaa sen sanoista "Kohtuullista on, että sinulle kaikkina aikoina" veisun loppuun asti. Tämän jälkeen papisto toistaa kuoron laulaman loppuosan. 10 Saaton jälkeen on tapana laulaa Is polla eti, Despota hitaasti piispan suitsuttaessa, kuten liturgian pienen saaton jälkeen. Tämän jälkeen edetään prokiimenin ja parimioiden lukemiseen. EVANKELIUMI Mikäli ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa luetaan evankeliumi, sen jälkeen lauletaan lyhyesti piispan siunatessa kynttilöillä Is polla eti, Despota. EHTOOLLISEN JÄLKEEN Ennen veisua Minä kiitän Herraa joka aika piispa siunaa kynttilöillä lausuen: "Pelasta, Jumala, sinun kansasi", minkä jälkeen kuoro laulaa Is polla eti, Despota. EHTOOPALVELUS TAI VIGILIA PIISPAN VASTAANOTTO Piispan vastaanottolauluna lauletaan Auringon noususta ja sen jälkeen temppelin tai juhlan tropari. Päätteeksi kuoro laulaa Is polla eti, Despota. 11 PALVELUKSEN JÄLKEEN Ehtoopalveluksessa piispan lausuessa loppusiunauksen lauletaan sen jälkeen lyhyesti, ennen tavanomaisia monien vuosien toivotuksia, Is polla eti, Despota. Mikäli piispa on läsnä ja pappi lausuu loppusiunauksen, Is polla eti, Despota on tapana laulaa vasta monien vuosien toivotuksen jälkeen. Vigilian jälkeen I hetken päätyttyä piispa tulee alttarista solealle ja siunaa kansan. Kuoro laulaa Is polla eti, Despota. 12 10 Erään slaavilaisen käytännön mukaan ehtooveisun laulaa ainoastaan papisto. Ks. Činovnik. 11 Slaavilaisen käytännön mukaan on mahdollista laulaa myös Ton despotin. Ks. Subbotin. 12 Slaavilaisen käytännön mukaan on mahdollista laulaa myös Ton despotin. Ks. Subbotin. 6

KHEIROTONIA (PAPPEUTEEN VIHKIMINEN) DIAKONIKSI VIHKIMINEN Diakoniksi vihkiminen tapahtuu liturgian loppupuolella Totisesti on kohtuullista - veisua seuraavien muisteluiden jälkeen, kun piispa on lausunut: "Suuren Jumalamme ja Vapahtajamme..." ja siunannut kirkkokansan. Vihittävä viedään alttariin, jossa hän polvistuu piispan edessä maahan, ja häntä lähdetään taluttamaan pyhän pöydän ympäri. Ensimmäisen kierroksen aikana papisto laulaa Te pyhät marttyyrit. Kuoro toistaa lauletun. Toisen kierroksen aikana papisto laulaa Kunnia olkoon sinulle, Kristus Jumala. Kuoro toistaa lauletun. Kolmannen kierroksen aikana papisto laulaa Riemuitse, Jesaja. Kuoro toistaa lauletun. Tämän jälkeen piispa peittää vihittävän pään omoforilla ja lukee rukouksen. Papisto laulaa kolmesti Herra, armahda. Välittömästi tämän jälkeen kuoro alkaa laulaa hiljaa ja hitaasti, tarvittaessa toistaen, Kirie eleison, kunnes piispa on lukenut kaksi rukousta. Rukousten päättyessä vihittävä nousee ylös ja kuoro lopettaa laulamisen. Piispa ottaa vuorollaan kunkin diakonille kuuluvan liturgisen tunnuksen (orarin, hihat, ripidin, toisinaan myös jumalanpalveluskirjan), näyttää niitä kuninkaanovista ja lausuu: "Aksios." ("Otollinen.") Papisto laulaa kunkin kohdalla kolmesti Aksios, ja kuoro toistaa saman. Liturgia jatkuu anomusektenialla. PAPIKSI VIHKIMINEN Papiksi vihkiminen tapahtuu liturgiassa suuren saaton päätteeksi, kerubiveisun laulamisen jälkeen. Vihkimistoimitus on samanlainen kuin diakoniksi vihkiminen. Vihkimisen jälkeen lauletaan Aksios papillisia tunnuksia (epitrakiili, vyö, feloni, risti, jumalanpalveluskirja) näytettäessä samaan tapaan kuin diakoniksi vihittäessä. Liturgia jatkuu kuten normaalisti suuren saaton jälkeen, eli piispa siunaa, ja kuoro laulaa Is polla eti, Despota. ARVOMERKIT JA -ASTEET Papillisia arvomerkkejä (kierreorari, kultaristi, epigonaatio, koruristi) annettaessa on tapana laulaa kolmesti Aksios samaan tapaan kuin pappeuden asteisiin vihittäessä. Samoin lauletaan vihittäessä papiston jäseniä protodiakonin, rovastin, igumenin ja arkkimandriitan arvoon. Igumeniaksi vihittävälle lauletaan Aksia. Protodiakonin, rovastin, igumenin ja arkkimandriitan arvoon vihkiminen tapahtuu liturgian yhteydessä pienen saaton aikana. 7

Ohjeet koonnut Maria Takala-Roszczenko. Tekstin tarkastaneet isä Sergius Colliander ja diakoni Jorma Häkkinen. Lähteet: Härkönen, Jyrki: Kanttorin käsikirja. Lyhyt typikon-opas kliirosseille. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto 2010 Piispallisten jumalanpalvelusten ohjeita. Ortodoksinen Veljestö 1956 Архиерейское богослужение: избранные песнопения: под редакцией регента Г.Н. Лапаева. Москва 2003 Желтов, М.С. "Архиерейское богослужение." Православная Энциклопедия, т. 3. 2009 Священник К. Субботин. Руководство к изучению устава богослужения Православной Церкви. Санкт-Петербург 1994 Чиновникъ архиерейскаго священнослужения. Книга 1. Москва 1982 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- PIISPALLISTEN PALVELUSTEN OHJEITA BYSANTTILAISESSA PERINTEESSÄ EHTOOPALVELUS Piispan astuessa kirkkoon hänet puetaan mantiaan ja hän ottaa ensimmäisen papin kädestä paimensauvan. Hän siunaa kansan keskellä kirkkoa kuoron laulaessa Is polla eti, Despota ja siirtyy piispanistuimelle. Tämän jälkeen pappi ja diakoni ottavat häneltä siunauksen ja menevät alttariin aloittamaan jumalanpalveluksen. Kreikkalaisen tradition mukaan piispa lukee alkupsalmin. Samaan aikaan pappi lukee pyhän pöydän edessä iltarukouksia. Jos jumalanpalveluksessa on erikseen kanonarkki, hän asettuu ennen avuksihuutopsalmin alkua piispanistuimen eteen, kumartaa piispalle, lausuu: Käske, pyhä esipaimen! ja julistaa vuorossa olevan sävelmän. Kumarrettuaan vielä piispalle hän suutelee tämän kättä ja palaa paikalleen. Ehtoopalveluksen saatossa papisto kulkee piispanistuimen luo ja laulaa ehtooveisun. Papisto laulaa myös prokiimenin ensimmäisenä, minkä jälkeen kuorot laulavat kumpikin prokiimenin kertaalleen. Papisto laulaa viimeisen prokiimenin alkuosan, ja oikeanpuoleinen kuoro täydentää loppuosan. Piispan toimittaessa hän lukee Suo, Herra -rukouksen, Rauha olkoon teille kaikille -toivotuksen anomusektenian jälkeen ja päät kumartuneina kuunneltavan rukouksen. Sitä seuraavan doksologian lukee pappi. Jos ehtoopalveluksessa toimitetaan litania, piispa lausuu rukouksen Kuule meitä, Jumala sekä rukouksen leipien siunaamiseksi. 8

Piispa lukee Vanhurskaan Simeonin rukouksen, jonka jälkeen lukija lausuu: Is polla eti, Despota ja jatkaa Pyhä Jumala -rukoukseen. Jos ehtoopalvelusta ei seuraa aamupalvelus, piispa lausuu rukouksen Vahvista, Jumala. Loppusiunauksen jälkeen kuoro laulaa Ton Despotin, ja sen aikana piispa siunaa kansaa ristillä. Sitten piispa lausuu loppusiunauksen Pyhien isiemme esirukouksien..., jonka jälkeen pappi lausuu: Pyhän esipaimenemme esirukouksien... AAMUPALVELUS Jos aamupalvelus edeltää liturgiaa, piispa saapuu kirkkoon katabasioita laulettaessa. Piispa laulaa oikealle kuorolle kuuluvat katabasiat sekä kanonin 9. veisun ja eksapostilarion. Eksapostilarion jälkeen kanonarkki kumartaa piispalle, lausuu: Käske, pyhä esipaimen! ja julistaa sävelmän, jolla kiitospsalmi lauletaan. Jos piispa ei toimita vaan on läsnä kirkossa koko palveluksen ajan, hän lukee heksapsalmin, Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen -veisun ja psalmin 50 (51). Hän myös laulaa kanonin 9. veisun ja eksapostilarion. Samaten piispa lukee Suuren ylistysveisun (mutta ei laula sitä, jos se lauletaan) ja rukoukset Hyvä on kiittää Herraa sekä Vahvista, Jumala. LITURGIA Piispan saavuttua kirkkoon aamupalveluksen aikana oikeanpuoleinen kuoro laulaa kiitospsalmin jälkeen hitaasti Ton despotin. Tämän aikana piispa tulee siunaamaan kansaa, jolloin vasen kuoro laulaa oikean kuoron päälle Is polla eti, Despota. Piispan palattua alttariin jatketaan kiitosstikiiroiden laulamista. Näin toimitaan, kun piispa puetaan alttarissa. Jos piispa taas puetaan kirkkosalin keskellä, lauletaan Ton Despotin vasta Suuren ylistysveisun jälkeen. Tämän jälkeen lauletaan pukemisen aikana Jo muinoin profeetat. Siunattuaan kansan piispa asettuu piispanistuimelle. Pienen saaton jälkeen piispa ja papisto laulavat saattolauselman. Laulaessaan Pelasta... piispa siunaa kansaa, jolloin oikea kuoro laulaa Is polla eti, Despota. Sitten vasen kuoro toistaa Pelasta -säkeen ja piispa laulaa ensimmäisen troparin suitsuttaen samalla alttaria ja kansaa. Kuorot laulavat loput troparit, ja viimeisen kontakin laulaa papisto alttarissa. Pyhä Jumala -veisussa järjestys on seuraava: 1. kuoro: Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. 2. kuoro: Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. Papisto: Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. 1. kuoro: Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. Papisto: Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. 2. kuoro: Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. 9

1. kuoro: Nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. 2. kuoro: Pyhä Kuolematon, armahda meitä. Papit hitaasti: Pyhä Jumala. Piispa: Herra, Herra... 1. kuoro: Is polla eti, Despota. Papit hitaasti: Pyhä Väkevä. Piispa: Herra, Herra... 2. kuoro: Is polla eti, Despota. Papit hitaasti: Pyhä Kuolematon. Piispa: Herra, Herra... 1. kuoro: Is polla eti, Despota. Papisto hitaasti: Armahda meitä. Diakoni: Dynamis. 1. kuoro: Dynamis. Pyhä Jumala, pyhä Väkevä, pyhä Kuolematon, armahda meitä. Pyhä Jumala -veisun jälkeen diakoni julistaa kolmesti: Herra, pelasta hurskaat. Papit toistavat säkeen ensimmäisellä kerralla, oikea kuoro toisella kerralla ja vasen kuoro kolmannella kerralla. Lopuksi piispa lausuu: Ja kuule meitä. Papisto toistaa säkeen alttarista. Diakoni lausuu patriarkkaa kunnioittavan liitelauselman, jonka papisto toistaa alttarissa, ja tämän jälkeen toimittavaa piispaa kunnioittavan lauselman, jonka ensin papisto ja sitten molemmat kuorot vuorollaan toistavat. Liturgian loppusiunaus lausutaan samoin kuin ehtoopalveluksen lopussa. SUUREN PAASTON JUMALANPALVELUKSET Aamupalveluksessa, hetkissä ja ehtoopalveluksessa: Aamupalveluksessa piispa lukee heksapsalmin, psalmin 50 (51) ja Suuren ylistysveisun. Hän laulaa Jumalansynnyttäjän kiitosvirren sekä fotagogikonin ja lukee rukoukset Hyvä on kiittää Herraa ja Taivaallinen Kuningas. Kunkin hetken lopussa hän lukee hetken rukouksen. Ehtoopalveluksessa hän lukee alkupsalmin, ehtooveisun ja rukoukset Suo, Herra, Herra, nyt sinä annat, Taivaallinen Kuningas sekä Kaikkein pyhin Kolminaisuus. ENNENPYHITETTYJEN LAHJAIN LITURGIA Jos piispa ei itse toimita palvelusta, hän saapuu kirkkoon hetkipalveluksessa, Autuuden lauseita seuraavan Pyhä Jumala -rukouksen aikana. Hän lausuu Isä meidän -rukouksen doksologian. Tämän jälkeen hän siunaa kansaa kuoron laulaessa Is polla eti, Despota. Hän myös lukee rukouksen Kaikkeinpyhin Kolminaisuus ja 10

lausuu papiston kanssa hetkipalveluksen loppusiunauksen. Ehtoopalveluksessa hän lukee alkupsalmin, ehtooveisun ja liturgiaosassa Isä meidän -rukouksen. SUURI EHTOONJÄLKEINEN PALVELUS Piispa saapuu kirkkoon ennen palveluksen alkua ja siunaa kansan kuoron laulaessa Is polla eti, Despota. Palveluksen aikana hän lausuu rukouksen Taivaallinen Kuningas, Uskontunnustuksen ja 1. ja 2. psalmiluvun jälkeiset rukoukset ( Herra, Herra, joka... ja Herra Jumala, Isä kaikkivaltias ). Piispa laulaa kanonin 9. veisun ja Voimien Herra -veisun. Hän lukee myös lopussa olevat rukoukset Jumalansynnyttäjälle ja Kristukselle. Ohjeet koonnut Jaakko Olkinuora. 11