KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen
Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita oli tietoaineistojen saatavuuden ja kattavuuden parantaminen: q Verkostona kirjastot varmistavat, että Suomessa on valtakunnallisesti käytettävissä mahdollisimman hyvät eri tieteenalojen sekä painetut että digitaaliset kokoelmat. n Strategiseksi keinoksi katsottiin mm. kokoelmien yhteiskäytön tehostaminen, jonka edellytyksenä on kokoelmien tietokartan laatiminen
Kokoelmakartta osana verkostoa n Kokoelmakartta liittyy kirjastojen ydinpalveluun eli kokoelmien luomiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen n Kokoelmakartan avulla yliopistojen profiloituminen tehdään näkyviksi sikäli kun voidaan olettaa, että kunkin kirjaston kokoelmat vastaavat yliopistonsa painopistealueita; tätäkin selvitetään kartan avulla
Kokoelmakartan onnistumisen edellytyksiä 2003- n Kansalliskirjasto hankki kirjastojen käyttöön ns. triangelinsa kaksi uusinta osaa: q portaalipalvelu eli Nelli q digitaalinen dokumenttiarkisto eli Doria n Kansalliskirjasto osallistuu aktiivisesti amerikkalaiseen ( kansainväliseen) kokoelmien kuvailun standardin laadintaan n Opetusministeriö myönsi yliopistokirjastojen neuvoston hakemuksesta hankkeelle rahoitusta vuoden 2003 lopulta alkaen
Kokoelmakartta-hankkeen ohjaus Yliopistokirjastojen neuvoston nimeämä ohjausryhmä: n Anneli Ahtola, Tampereen yliopiston kirjasto n Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto n Vuokko Palonen, Tritonia n Sara von Ungern-Sternberg, Åbo Akademi kevääseen 2005 asti, sitten Aart Jan de Heer n Pentti Vattulainen, Varastokirjasto n Raine Wilen, Kansalliskirjasto n sekä asiantuntijoina Ari Rouvari, Juha Hakala ja Irma Reijonen Kansalliskirjastosta Suunnittelija: Merja Hyödynmaa, TaYK
Kokoelmakartan tavoitteet 1 n Kokonaiskuvan löytäminen ja tarjoaminen Suomen kirjastojen kokoelmista sekä kansallisia että kansainvälisiä tarpeita varten q tieteenaloittain, aihealueittain ja painopistealueittain q erikoiskokoelmien pohjalta - moni kokoelma voi nyt olla piilossa mm. siksi, ettei niiden sisältämiä julkaisuja ole luetteloitu tietokantoihin n Tiedon saaminen yhteisten kokoelmiemme laadusta, merkittävyydestä ja puutteista haluttaessa myös alueellisesti n Tietämyksen lisääminen kunkin kirjaston omista kokoelmista asiantuntijoita on usein vähän
Kokoelmakartan tavoitteet 2 n Kokoelmia koskevan käyttöliittymän tarjoaminen n Tiedonhaun mahdollisuuksien parantaminen kokoelmakohtaisin määrityksin n Uuden palvelumuodon tarjoaminen asiakkaille ja kirjastojen henkilökunnalle n Suomen tieteen ja koulutuksen edistäminen
Yliopistojen tilanne 2005 n Opetusministeriön ohjeiden pohjalta tavoitteina q tehokkuuden lisääminen q rakenteellinen kehittäminen n Keinoiksi on esitetty mm. q pyrkimys suurempiin yksiköihin q hallintopalveluiden siirtäminen palvelukeskuksiin q tietoteknisten palveluiden keskittäminen q vapautuvien virkojen siirtäminen yhteisiin virkapankkeihin
Rehtorien manifesti n Yliopistojen rehtorien neuvosto on laatinut manifestin, jossa tähdennetään mm. q yliopistojen autonomisuutta q oikeutta määrätä itse omien voimavarojensa käytöstä. n Samalla todetaan, että yliopistojen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen vaatii kansallisia kehittämishankkeita ja että yliopistojen on yhdessä elinkeinoelämän kanssa rakennettava tulevaisuutta.
n Suomi tarvitsee alueellisesti kattavan, kansainväliseen kilpailuun kykenevän yliopistoverkoston, joka takaa yhteiskunnan eri sektoreiden ja yksilöiden tarvitseman korkeatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja tieteellisen toiminnan. n Koveneva kansainvälinen kilpailu edellyttää, että yliopistot tunnistavat vahvuutensa, profiloituvat niiden mukaan sekä karsivat päällekkäisyyksiä. n On myös tärkeää muodostaa strategisia liittoutumia yliopistojen kesken sekä ammattikorkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten kanssa... Organisaatioiden rajujen yhdistämisen sijasta on järkevämpää muodostaa kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. (Gustav Björkstrand 24.11.2005)
Kirjastojen yhteistyöverkostot Kirjastot yli organisaatiorajojen ovat jo pitkään harjoittaneet palvelukeskustoimintaa verkostona: q kaukopalvelussa q kirjastojärjestelmän hallinnoinnissa ja ylläpidossa q yhteistietokannoissa q FinELibin aineistojen yhteislisensseissä q Nelli-portaalissa q Varastokirjaston hyödyntämisessä
Kirjastot yliopistojen verkostossa n Moni asia strategisissa liittoutumissa koskee kokoelmia Kokoelmakartta täydentää palveluita n Kokoelmakartasta tulee toivottavasti myös väline, jonka avulla kirjastot pystyvät osoittamaan nykyistä selvemmin yliopistojen johdolle, mitä kehitettävää kokoelmissa on, mihin ehkä tarvitaan rahaa laitosten esittämien omien intressiensä mukaisten hankintapyyntöjen LISÄKSI
Kokoelmakartta jatkuu Kirjastojen työ tärkeä, kansalliskirjaston osuus kasvaa n Kirjastoissa tehtävä kokoelmien kartoitus ja arviointi on kokoelmakartan tärkein edellytys n Kansalliskirjasto tarjoaa: q Asiantuntemus q Käyttöliittymä q Kuvailujen varastointi ja käyttöön asettaminen q Standardisoitujen menetelmien ohjaus, ylläpito ja soveltaminen
Kokoelmakartan hallinnollinen jatko? n Rahoitusta haettu opetusministeriöltä hankkeen koordinaattorin palkkaamiseen; myös kirjastot hakeneet ja osin saaneet rahoitusta omalle työlleen n 2006- q vastuu siirtyy kansalliskirjastolle, jonka ohella ohjausryhmä jatkaa toimintaansa q 2006-2007- erikoiskirjastot mukaan n 2007?- pysyvä tehtävä Kansalliskirjastossa, mikäli rahoitusta saadaan