kulkemaan tuota kaitaa tietä, mikä väistämättä luonnehtii Jumalan kansaa? Onko se totta sinun elämässäsi? 2. J. C. Ryle kirjoitti 1800-luvulla: "Todellinen kristitty rakastaa Kristusta kaiken sen vuoksi mitä Hän on tehnyt hänen edestään. Hän on kärsinyt hänen puolestaan ja kuollut hänen puolestaan ristillä. Hän on lunastanut hänet synnin syyllisyydestä, vallasta ja seurauksista verellänsä. Hän on kutsunut hänet Henkensä kautta itsetuntemukseen, katumukseen, uskoon, toivoon ja pyhyyteen. Hän on antanut anteeksi kaikki hänen lukuisat syntinsä ja pyyhkinyt ne pois. Hän on vapauttanut hänet maailman, lihan ja perkeleen vankeudesta. Hän on siepannut hänet helvetin partaalta, asettanut hänet kaidalle tielle ja kääntänyt hänen kasvonsa kohti taivasta. Hän on antanut hänelle valkeuden pimeyden sijaan, omantunnon rauhan rauhattomuuden sijaan, toivon epävarmuuden sijaan, elämän kuoleman sijaan" (J. C. Ryle, Holiness [Welwyn, Herfordshire, England: Evangelical Press, 1879], s. 236-37). Mikään siitä ei olisi totta ilman Jumalan suvereenia valintaa. Kuitenkin ne, jotka ovat pelastettuja, tietävät ja kokevat kaiken sen mistä Ryle puhui. Miten valintaopin ymmärtäminen on lisännyt sinun rakkauttasi Kristukseen? Efesolaiskirje 1:3-14 4 Jumalan suvereenisuus pelastuksessa 65
Johdanto A. Tekstijakso B. Henkilöt 1. Isä 2. Poika 3. Henki Jäsentely Opetus I. Jumala valitsi meidät (j. 3-4) C. Teologian yksimielisyys II. Jumala ennaltamääräsi meidät (j. 5) C. Teologian yksimielisyys III. Jumala armoitti meidät (j. 6) C. Teologian yksimielisyys IV. Jumala lunasti meidät (j. 7a) 1. Mistä 2. Minkä kautta V. Jumala antoi meille anteeksi (j. 7b) C. Teologian yksimielisyys VI. Jumala valisti meitä (j. 8-10) 66
C. Teologian yksimielisyys VII. Jumala lupasi meille (j. 11-12) B. Raamatun yksimielisyys C. Teologian yhtäpitävyys VIII. Jumala sinetöi meidät (j. 13-14) B. Teologian yhtäpitävyys Yhteenveto Johdanto Efesolaiskirje 1:3-14 on ylistyksen riemulaulu apostoli Paavalin sydämeltä. Se ei ole teologinen väittämä, vaan intohimoinen yltäkylläisyyden vuodatus Paavalin kiitollisesta sydämestä. Jumalan Henki inspiroi Paavalia tuhlaamaan ylistystä Jumalalle, joka oli pelastanut hänet. A. Tekstijakso "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä 67
Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan, sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi, tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. Hänessä on teihinkin, sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi hänen kirkkautensa kiitokseksi." B. Henkilöt 1. Isä 68 Noiden jakeiden hallitsevana ajatuksena on, että Jumala vaikuttaa pelastuksen oman tahtonsa, tarkoituksensa ja suunnitelmansa mukaan. Pelastus ei seuraa kenenkään ihmisen tahdosta tai ansiosta. Sitä ei saavuteta uskonnollisten uhrien tai hyvien aikomusten kautta. Ansio pelas
tuksesta kuuluu yksin Jumalalle ja ainoastaan Hän ansaitsee ylistyksen ja kunnian. 2. Poika Pelastus on Jumalan työ, joka välittyy Kristuksen kautta. Pelastus on sekä Kristuksessa (j. 4, 7, 10-13) että Kristuksen kautta (j. 5). Se on siinä rakastetussa, joka on Kristus (j. 6). Se oli suunniteltu Hänessä (j. 9). Vaikka pelastus on yksinomaan Jumalan työ, se toteutetaan Kristuksen kautta. 3. Henki Pyhä Henki sinetöi pelastuksen (j. 13). Hän on lupauksen Pyhä Henki, joka on annettu meille vakuudeksi perinnöstämme takuuksi täydellisestä ja tulevasta lunastuksestamme Jumalan omana omaisuutena. Jumalalle Isälle, Jumalalle Pojalle ja Jumalalle Pyhälle Hengelle kuuluu kaikki ansio pelastuksesta. Opetus I. JUMALA VALITSI MEIDÄT (j. 3-4) "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen 69
maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa." Paavali aloittaa tämän tekstijakson vakuuttamalla, että Jumala ansaitsee kaiken kiitoksen pelastuksesta. Verbiä, joka on käännetty "hän oli valinnut" (kr. ekleg_) on käytetty refleksiivisesti, tarkoittaen "valita itselleen". Paavali sanoi, että Jumala valitsi meidät itsensä tähden henkilökohtaisesti itseään varten. Hänen pelastettujen valintansa oli tehty ennen maailman syntymistä. Raamattu vahvistaa totuuden Jumalan lunastavasta valinnasta. 1. Matteus 25:34 Jeesus sanoi: "Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti." Herra suunnitteli sekä valtakuntansa että sen asukkaat ennen maailman perustamista. Sinä ja minä olemme pelastettuja ja me tunnemme Herran Jeesuksen Kristuksen, koska Jumala valitsi meidät. 2. Luukas 12:32 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan." 70
3. Johannes 6:44 Jeesus julisti suurelle väkijoukolle: "Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä [pakota]; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." 4. Johannes 15:16 Jeesus sanoi opetuslapsille: "Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi." Me emme päättäneet vastaanottaa Kristusta Hän päätti meidän puolestamme. 5. Apostolien teot 9:15 Herra sanoi apostoli Paavalista: "Hän on minulle valittu ase." Paavalin kääntymys oli erittäin äkillinen hän oli matkallaan vainoamaan kristittyjä. Kuitenkin hänet käännytettiin, muutettiin ja kutsuttiin apostoliksi, koska Jumala oli valinnut hänet ennen maailman perustamista. 6. Apostolien teot 13:48 Niistä jotka kuulivat Paavalin ja Barnabaksen saarnaavan "uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään." Jumala antaa uskon lahjan vain niille, jotka ovat ennaltamäärättyjä pelastukseen Hänen oman valintansa kautta. 7. 2. Tessalonikalaiskirje 2:13 "Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen." Paavali ei kiitellyt tessalonikalaisia siitä, että he olivat päättäneet ottaa pelastuksen 71
vastaan. He eivät olleet niin älykkäitä, nokkelia, hengellisiä tai ymmärtäväisiä, että valitsivat Jumalan; vaan Jumala valitsi heidät alusta alkaen. Pelastuminen vaatii uskoa meidän puoleltamme, mutta tuo usko on seurausta Jumalan valinnasta. 8. 2. Timoteus 1:9 Jumala "on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsumuksella, ei meidän tekojemme mukaan, vaan oman aivoituksensa ja armonsa mukaan, joka meille on annettu Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja." 9. 1. Pietarin kirje 1:1-2 uskovat "Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi." 10. Ilmestyskirja 13:8; 17:8 Uskovien nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan ennen maailman perustamista. C. Teologian yksimielisyys Vain Jumala saa ansion meidän pelastuksestamme. Oppi valinnasta on kaikkein nöyryyttävin koko Raamatussa. Jumala valitsi ihmiset pyhitettäviksi, että he olisivat Hänen kanssaan iankaikkisesti. Meidän uskomme tulee Häneltä. Nimetön runoilija ilmaisi sen näin virressä "Sisäinen elämä": "Minä etsin Herraa ja sittemmin ymmärsin, että Hän liikutti sieluni etsimään Häntä etsiessään minua; minä en ollut se joka löysin, oi tosi Vapahtaja; ei, Sinä löysit minut." 72
II. JUMALA ENNALTAMÄÄRÄSI MEIDÄT (j. 5) "Edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan." Jumalan aiemmin päätetyn valinnan mukaan meidät oli määrätty otettaviksi Hänen omiksi lapsikseen. Todellakin, me olemme Jumalan lapsia. 1. Johannes 1:12 "Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä." 2. Roomalaiskirje 8:15 "Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: 'Abba! Isä!' " 3. Galatalaiskirje 3:26 "Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa." 4. Galatalaiskirje 4:6-7 "Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: Abba! Isä!. Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta." 73
5. 1. Johanneksen kirje 3:1 "Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin." C. Teologian yksimielisyys Jumalan ennaltamäärätty valinta ei riippunut siitä mitä Hän näki meissä. Hän teki sen "oman tahtonsa mielisuosion mukaan" (j. 5). Jumala ei valinnut meitä, koska Hänen täytyi, vaan koska Hän tahtoi tehdä sen se miellytti Häntä. Jumala itse sanoi: "Minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen" (Jes 46:10). III. JUMALA ARMOITTI MEIDÄT (j. 6) "Sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa." Jumalan valinta ja meidän ennaltamääräämisemme tulivat todellisuudeksi meidän elämässämme Hänen armonsa kautta. Armo on ansaitsematon suosio, ansaitsematon siunaus ja ansaitsematon ystävällisyys. Me olemme pelastettuja armosta. 74
1. Efesolaiskirje 2:8 "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta se on Jumalan lahja ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi." Jumalan armo ei salli mitään ansiota annettavan yhdellekään ihmiselle. 2. Apostolien teot 15:11 "Mutta me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme." 3. Roomalaiskirje 3:24 "Meidät on vanhurskautettu "lahjaksi hänen armostaan." Ainoastaan silloin kukaan uskoo, kun Jumala armossaan antaa kyvyn uskoa. Jumalan armo on ansaitsematonta; mutta Hän antaa sen silti. C. Teologian yksimielisyys Jakeessa 6 oleva fraasi on sananmukaisesti käännettynä "armosta me olemme armoitetut." Jumala armoitti meidät Kristuksessa, siinä rakastetussa, pannen täytäntöön valintansa ja meidän ennaltamäärätyn kohtalomme, tekemällä meistä Hänen lapsiaan. IV. JUMALA LUNASTI MEIDÄT (j. 7a) "Jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta." 1. Mistä 75
Jumala osti meidät synnin, kuoleman, helvetin, Saatanan ja demonien, langenneen lihan ja maailman orjuudesta. Arvottomina ja toivottomina, pimentynein mielin ja pahaan taipuvaisin sydämin, me olimme arvottomia orjia kuitenkin Hän tuli ja osti meidät orjamarkkinoilta. Meidät ostettiin, koska meidät oli ennaltamäärätty, ennaltamäärätty, koska meidät oli valittu, valittu, koska olimme rakastettuja ja rakastettuja, koska Jumalan mieltymys oli tehdä niin. 2. Minkä kautta Roomalaiskirje 6:23 sanoo: "Synnin palkka on kuolema." Kristus lunasti meidät vuodatetun verensä kautta. Se ei ollut mikään helppo hinta maksaa. Hänen oli otettava ihmisen muoto, tultava maailmaan ja kuoltava ristillä vuodattaen verensä uhrina synnistä. Kristuksen veri on todellakin kallisarvoinen. 1. Pietarin 1. kirje 1:18-19 "Tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan." 2. Ilmestyskirja 5:9 Kristuksesta sanotaan: "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista." 76
V. JUMALA ANTOI MEILLE ANTEEKSI (j. 7b) "Rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan." Jumala ei ainoastaan ostanut meitä, vaan antoi anteeksi meidän syntimme menneet, nykyiset ja tulevat. 1. Matteus 26:28 Jeesus sanoi: "Sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." Kun Jumala antaa anteeksi (Kr. aphi_mi, "lähettää pois peruuttamattomasti"), Hän siirtää syntimme niin kauas kuin itä on lännestä (Ps 103:12), hautaa ne meren syvyyteen (Miik 7:19) eikä enää niitä muista (Jes 43:25). 2. Miika 7:18 "Kuka on Jumala, niinkuin sinä olet, joka annat pahat teot anteeksi ja käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hänellä on halu laupeuteen." 3. Roomalaiskirje 8:1 "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." 4. Efesolaiskirje 4:32 "Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen 77
toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut." 5. Kolossalaiskirje 2:13 "Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset." 6. 1. Johannes 2:12 Apostoli Johannes sanoi: "Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden." C. Teologian yksimielisyys Jumalan anteeksiantamus tuli runsaana osaksemme Hänen armonsa rikkauden kautta. Siihen tarvittiin paljon armoa, koska meillä oli paljon syntiä. Vertaus armottomasta palvelijasta (Matt 18:21-35) vakuuttaa, että meillä on maksamaton, kuvaamattoman suuri velka. Me olemme velkaa pelastuksemme Jumalalle, joka tahtoi meidän olevan Hänen omiaan. Meille on annettu anteeksi huolimatta meidän arvottomuudestamme. VI. JUMALA VALISTI MEITÄ (j. 8-10) "Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi, tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, oli yhdistävä 78
Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä." Kun me pelastumme, meitä valistetaan. Jumala on antanut meille kuvan siitä, miten kaikki maan päällä ja taivaassa tullaan yhdistämään yhdeksi Kristuksessa Hänen kunniakseen. Hän on valistanut meitä viisaudella iankaikkisissa asioissa ja ymmärtäväisyydellä maallisissa asioissa. 1. 1. Korinttolaiskirje 2:12 "Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut." 2. 1. Korinttolaiskirje 2:16 "Kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli." 3. 2. Korinttolaiskirje 4:3-4 "Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat, niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva." 4. 1. Johannes 2:27 "Mutta te teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa." 79
C. Teologian yksimielisyys Jumala valisti meitä, koska Hän tahtoi tehdä sen. Ellei Hän olisi nähnyt hyväksi, me olisimme jääneet pimeyteen, kyvyttöminä osallistumaan Hänen suunnitelmaansa. VII. JUMALA LUPASI MEILLE (j.11-12) "Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen." Jumala ennaltamääräsi meidät lapsikseen, ja me Hänen lapsinaan saamme Hänen perintönsä. B. Raamatun yksimielisyys 1. Roomalaiskirje 8:18 "Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin." 2. 1. Johannes 3:2 "Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on." 80
3. Pietarin 1. kirje 1:4 Meillä on oikeus "turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten." 4. 2. Korinttolaiskirje 1:20 "Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä on." C. Teologian yhtäpitävyys Kaikki Jumalan lahjat kuten rauha, rakkaus, viisaus, iankaikkinen elämä, ilo ja voitto on luvattu meille, ei siksi että me ansaitsemme ne, vaan koska Jumala on armollinen. Hän saa kaiken kunnian. VIII. JUMALA SINETÖI MEIDÄT (j. 13-14) "Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi hänen kirkkautensa kiitokseksi." Tässä Paavali julistaa, että meidän perintöosamme on varma, koska Jumala on pannut meihin sinettinsä. B. Teologian yhtäpitävyys 81 Muinaisina aikoina sinetöinti oli merkki omistajuudesta, vakuudesta ja aitoudesta; se merkitsi kauppatoimen lop
puunsaattamista. Pyhän Hengen asuminen uskovassa merkitsee, että Jumala omistaa, varmistaa, takaa aitouden ja täydellistää uskovat. Me odotamme täyttä lunastusta, ja meissä asuu Henki sinettinä ja takuuna perintöosastamme (Room 8:23-24). Yhteenveto Ainoastaan Jumala ansaitsee kunnian meidän pelastuksestamme. Jumala pelasti meidät omasta vapaasta tahdostaan, mutta me teemme kaksi asiaa: me panemme toivomme Kristukseen (j. 12) ja uskomme Häneen (j. 13). Meidän toivomme ja uskomme ovat myös Jumalan omaksi ylistykseksi ja kunniaksi (j. 12). Jumala antaa meille voiman panna toivomme Kristukseen. Meidän uskomme tulee Häneltä (Ef 2:8-9). Hän avaa meidän korvamme kuulemaan sanoman totuudesta ja tekee meidät kykeneviksi uskomaan. Pyhä Henki antaa voiman koko pelastusprosessille, ja ilman Häntä kukaan ei voisi koskaan toivoa tai uskoa Jumalaan. Jeesus sanoi, että kaikki jotka eivät usko Jumalan Poikaan, ovat tuomittuja (Joh 3:18). Suvereenissa armossaan Jumala on valinnut pelastaa heidät, joita Hän oli rakastanut (Room 9:8-13). Heidät on valittu helvettiin syöksyvien toivottomien miesten ja naisten virrasta. Tämä on nöyräksi tekevä totuus ja sen pitäisi synnyttää meissä ääretöntä kiitollisuutta. Miksi Jumala valitsi meidät eikä toisia? Ei siksi, että me ansaitsemme pelastuksen, vaan osoittaakseen "kirkkautensa runsauden" (Room 9:14-23). Sentähden meidän ainoa sovelias vastauksemme on: "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa" (Ef 1:3). 82
Tosiasioiden tarkastelua 1. Onko olemassa mitään mikä pelastaisi ihmisen, paitsi Jumalan suvereeni työ? Miksi tai miksi ei (kts. s. 63-64)? 2. Mitkä Kolminaisuuden jäsenet toimivat pelastuksessa (kts. s. 63-64)? 3. Miksi jotkut on valittu pelastukseen (Ef 1:4; kts. s. 64-65)? 4. Onko Paavali ainoa Raamatun kirjoittajista, joka kirjoitti valinnasta? Perustele vastaustasi Raamatun sanalla (kts. s. 65-67). 5. Riippuiko Jumalan pelastusvalinta yksittäisten ihmisten hyvyydestä? Selitä vastaustasi (Ef 1:5; kts. s. 68). 6. Kuinka paljon Jumalan armoa me ansaitsemme (kts. s. 69)? 7. Kun Kristus kuoli ristillä, mistä kristityt lunastettiin (kts. s. 70)? 8. Kun Jumala antaa meidän syntimme anteeksi, millaisen muiston niistä Hän säilyttää (kts. s. 71-72)? 9. Mitä pelastuksessa tapahtuu, niin että me voimme ymmärtää Jumalaa ja Hänen suunnitelmaansa (Ef 1:8-10; kts. s. 72-73)? 10. Miksi me saamme perintöosan Jumalalta (Ef 1:10-12; kts. s. 74)? 11. Uskoviin on pantu Pyhän Hengen sinetti. Mitä se tarkoittaa (Ef 1:13-14; kts. s. 75)? 12. Millä keinoin meidät tehdään kykeneviksi panemaan toivomme ja uskomme Kristukseen (Ef 1:12-13; kts. s. 75-76)? Periaatteiden pohdintaa 1. Meidän yhteiskuntamme julistaa kovaäänisesti ihmisen omaa tärkeyttä. Mainokset kertovat meille, että me ansaitsemme loman, paremman auton, parempaa ruokaa, parempia vaatteita 83
enemmän "hyvää elämää." Ihmiskunnan ongelmien katsotaan usein johtuvan omanarvontunteen puuttumisesta. Kuitenkin Raamattu sanoo: "Kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään" (Room 3:12). Kaukana siitä, että vahvistaisi ihmisen itsekunnioitusta, Raamattu panee ymmärtäväisten suuhun nämä sanat: "Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet, ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli" (Jes 64:6). Miksi jokaisen kristityn täytyy ymmärtää, että pelastus on puhtaasti armoteko, jotta Jumalaa oikein kunnioitettaisiin ja kirkastettaisiin? 2. Jumalan pelastusteko kuvastaa sekä Jumalan että ihmisen luontoa. Kun Johannes kirjoitti: "Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin" (1 Joh 3:1), hän kommentoi Jumalan suurta rakkautta ja ihmisen turmelusta. Thomas Watson kirjoitti: "Tullaksesi kiitolliseksi, mieti miten Hän kutsui sinut, kun olit rikkonut Jumalaa vastaan; kun Jumala ei tarvinnut sinua, vaan Hänellä oli miljoonia kirkastettuja pyhiä ja enkeleitä ylistämässä itseään, Hän kutsui sinut. Mieti, mitä olit ennen kuin Jumala kutsui sinut" (Thomas Watson, A Body of Divinity [Edinburgh: Banner of Truth, 1978 uusintapainos], s. 225). Oikein ymmärrettynä oppi Jumalan suvereenista valinnasta synnyttää uskovien sydämissä syvän kiitollisuuden Jumalaa kohtaan. Miten se on vaikuttanut sinun elämääsi? 84