Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/2010 www.turunseurakunnat.fi Mitä sinä odotat kirkolta? Käytä äänioikeuttasi ja päivitä kirkko. Församlingsval i november Förhands röstning 1. 5.11 Egentliga val dagar 14. 15.11 21 23 Elämän viimeisessä lähtöselvityksessä ei ole kiire
2 Ajankohtaisen kakkosen homokeskustelu oli surullista ja ahdistavaa katsottavaa. Homoja kehotettiin pysymään kaapissa. Missä oli kristillisyys ja rakkauden sanoma? Me kirkon työntekijät emme tunnista kirkkoam me tuosta oikeassa olemisen uskonnosta. Nasaretin mies on täynnä armoa ja rakkautta. Tämä kirkon kaksituhatvuotinen sanoma on ja pysyy, sanovat yksittäiset ihmiset mitä tahansa. Olen ollut kirkon töissä neljä vuotta. Nämä ovat olleet elämäni parhaat vuodet. Miksi? Siksi, että näen kirkon hyvän sanoman tulevan toteen päivittäin. Turussa ja Kaarinassa, kaikissa seurakunnissamme. Pienipalkkaiset kirkon työntekijät tekevät urakalla töitä ihmisten hyväksi. Luottamushenkilöt uhraavat vapaa-aikaansa kirkon ja seurakuntalaisten hyväksi. Vapaaehtoiset postittavat, kutovat mattoja, tapaavat vanhuksia, leipovat ja kuljettavat. Päivittäin. Pappimme lohduttavat sairaita ja työttömiä, kastavat niin hetero- kuin sateenkaariperheidenkin lapsia, siunaavat kun elämä hiipuu. Pienin ja kevyin arkku on raskain kantaa. Niissä tilanteissa pappi on vanhempien tukena. Joka syksy Turkuun ja Kaarinaan tulee 28.10. 24.11.2010 Jumalan rakkaus kuuluu ehdoitta kaikille Joukossa on enemmistön ja vähemmistöjen edustajia, hyviä tyyppejä kaikki tyynni. uusia opiskelijoita. Oppilaitospapit ovat heidän käytettävissään. Perhe- ja päiväkerhoissa annetaan elämän eväitä. Diakoniatyöntekijät tavoittavat niitä, joiden rahat ovat lopussa, vuokra maksamatta ja jotka katsovat maailmaa pullonpohjan läpi. Nämä tehtävät jäävät tekemättä, jos kirkollisveroa ei kerry. Tuleeko maailma sillä paremmaksi paikaksi elää? Meidänkin seurakunnissamme on ennakkoluuloja ja väärinymmärrystä. Mutta paljon enemmän on niitä, jotka työskentelevät sen puolesta, että armo ja rakkaus toteutuvat. Tällä viikolla kaikki Turun ja Kaarinan seurakuntien jäsenet saavat vaalikirjeen kotiin. Käy vaalikoneella nettisivuillamme ja äänestä seurakuntavaaleissa, jotta äänesi kuuluisi! Ehdokkaat edustavat eri poliittisia suuntauksia, osa on sitoutumattomia, joukossa on enemmistön ja ALUKSI vähemmistöjen edustajia, hyviä tyyppejä kaikki tyynni. Ennakkoon voi äänestää jo ensi viikolla. Kirkko uudistuu vain sisältäpäin konkreettisilla teoilla, ei puskista huudellen. Kiitos sinulle, joka epäonnistuneista puheenvuoroista huolimatta maksat kirkollisverosi. Sillä tehdään hyvää joka päivä. Paula Heino SATTUVAT SANAT Arvelen, että monet kuuluvat kirkkoon saadakseen jonkinlaisen uskonnollisen henkivakuutuksen. Minusta se on oikein hyvä syy. Ei ihmisten tarvitse perustella kirkkoon kuulumistaan yksityiskohtaisesti. Kirkkoon voi kuulua hyvin matalalla kynnyksellä. Tapakristillisyyttä pitää tukea. Sekin voi olla hyvä syy kuulua kirkkoon, että isoäiti on niin opettanut. Emerituspiispa Eero Huovinen, Askel 10/2010 Täytyy myöntää, että epäilen toisinaan itsekin identiteettiäni. En taida olla edes monikulttuurinen, vaan enemmänkin kvasikulttuurinen jamppa, joka ei osaa mitään kulttuuria kunnolla. Voisivatko monikulttuurisuusintoilijat edes kerran kiinnittää huomiota meihin kvasikulttuurisiin ja omistaa meille suvaitsevaisuusseminaarin? Minä alustan aiheesta Ruotsia puhuvat juutalaiset ovat ihan okei. Toimittaja Ruben Stiller, Image 9/2009 KANNEN KUVA Kirkon tehtävä on olla samaan aikaan ikkuna sekä omaan aikaamme että ikuisuuteen. Lähellä ja kaukana asuvien lähimmäisten hyvinvointi on meidän varassamme. Ellemme uskalla katsoa ja nähdä, emme voi auttaa. Luottamushenkilöt ovat avainasemassa seurakuntien hallinnossa. He tekevät kaikki suurimmat päätökset. Järkevät päätökset vaativat perustakseen läpinäkyvää hallintoa. Luottamustehtävissä toimiminen ei ole mikään seremoniavirka, usein se on varsin arkista ahertamista, yksityiskohtiin paneutumista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Kirkko on viime aikoina saanut lokaa niskaansa. Toisinaan syystäkin, useimmiten aivan syyttä. Seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät hyvää työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin puolesta. Tämä arkinen ahertaminen jää usein piiloon. Seurakuntavaalit antavat mahdollisuuden syyssiivoukseen. Näissä talkoissa voit unohtaa rätin ja ämpärin, tartu sen sijaan äänestyslippuun. Pidetään yhdessä huolta siitä, että kirkon ikkunat pysyvät tulevaisuudessakin kirkkaina. Anna äänesi kuulua ja päivitä kirkko. MS-K Kuva Jussi Vierimaa KUUKAUDEN SANA Ruskan jälkeen H e i k k i M ä n t y l ä 28.10.2010 43. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 25.11. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) 641 481,GSM 040 729 2119, marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansa-print, Turku/KIRKKO10-09/2010 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000 Jokainen sen aistii ja muistaa. Ruskan jälkeen putoavat lehdet, aamuisin maa on huurteessa, pimeys saapuu päivä päivältä yhä aikaisemmin. Luonto alistuu talven vallan alle. Valon, lämmön ja vihreyden sijaan seuranamme on lumi, routa ja pakkanen. Kirkkovuoden aiheet seurailevat väljästi luonnon kiertokulkua. Kun keväällä ylösnousemuksen sanoman myötä herää luonnossa uusi elämä, loppusyksyllä pohditaan viimeisten aikojen tapahtumia ja kuolemaa. Erityisesti pyhäinpäivänä tunnelmassa on jotakin ainutlaatuisen koskettavaa, kun kirkot täyttyvät ja hautakynttilöiden ja -lyhtyjen meri valaisee iltahämärässä hautausmaita. Kynttilöiden liekit haudoilla ikään kuin kertovat: me emme unohda, olet meille tärkeä. Toisaalta ne myös kertovat menetyksestä, surusta ja ikävästäkin. Samankaltaisia tunteita liittyy muihinkin kokemiimme menetyksiin. Rikkoutuneisiin ihmissuhteisiin, menetettyyn terveyteen tai työhön sekä epäonnistumisiin. Useimmiten menetykset tapahtuvat meidän tahtomattamme. Meidän mielemme tapa selviytyä menetyksestä on surutyö. Aina sekään ei riitä vaan raskaat menetykset aiheuttavat kielteisiä tunteita - ahdistusta, masennusta, häpeää ja syyllisyyttäkin riippuen kokemastamme tilanteesta. Menetys saattaa vaurioittaa meitä pitkäksikin ajaksi. Silloin saattaa tuntua kuin kuolema edelleenkin pitäisi valtaa ihmisessä kuten talvi, joka ei väisty. Pyhäinpäivän kynttilöiden takana ovat kuitenkin ristit. Ne ovat tyhjiä ristejä sen merkiksi, että Jeesus ei jäänyt ristille vaan nousi haudastaan voittaen kuoleman. Hän ei ole voittanut ainoastaan kuolemaa vaan myös sen vallan, mikä kuolemalla ja ihmistä kohdanneilla menetyksillä on ihmiseen. Kuoleman voittajan valtaan kuuluu voima muuttaa miinusmerkkiset tunteet ja merkitykset plusmerkkisiksi vetämällä pystyviiva niiden yli, jolloin niistä muodostuu ristinmerkki. Jumala, joka luo uutta, luo sitä myös ihmisessä. Talvi saa tulla, sillä tiedämme sen päättyvän kevääseen ja uuteen elämään. Jukka Järvensivu Paattisten kirkkoherra Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi
3 T imo Jakonen Nykyinen yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu viimeisen kerran 9. joulukuuta, jolloin se vahvistaa ensi vuoden talousarvion. Uusi valtuusto aloittaa nelivuotiskautensa ensi vuoden alusta. Ennätysmäärä äänestyspaikkoja Neljä vuotta sitten järjestetyissä seurakuntavaaleissa oli ensimmäistä kertaa mahdollista äänestää kauppakeskuksissa, mikä osoittautui erittäin suosituksi. Suurin osa äänestäjistä antoi äänensä ostosreissun yhteydessä. Myös tällä kertaa ennakkoon voi äänestää kauppakeskuksissa, sillä vaalitoimitsijat päivystävät viikon ajan yhdessätoista paikassa. Lisäksi äänensä voi antaa seurakuntayhtymän keskusrekisterissä ja monissa muissa seurakuntien tiloissa. Äänioikeuden laventaminen 16-vuotiaille on lisännyt myös ennakkoäänestyspaikkoja. Jotta ensimmäisen äänestyskerran kynnys tuntuisi mahdollisimman matalalta, monet opiskelijat voivat äänestää omissa oppilaitoksissaan. Äänestysmahdollisuus on muun muassa kaikissa lukioissa, monissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä joissakin ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin toimipisteissä, yhteensä 28 paikassa. Oppilaitosten ennakkoäänestyspaikat on tarkoitettu opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle. Varsinaisina vaalipäivinä voi äänestää oman seurakunnan kirkossa. Kotona voivat äänestää ne, jotka eivät pääse sairauden tai vamman vuoksi äänestyspaikalle. Kotiäänestyspyynnön voi jättää joko kirjallisesti tai puhelimitse perjantaihin 29.10. klo 16 mennessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisteriin, p. 2617 262. Tiedot kaikista äänestyspaikoista tämän lehden takasivulla. MS-K Kahden lipun vaalit Marraskuun seurakuntavaaleissa järjestetään kaikissa seurakuntayhtymissä samaan aikaan kahdet vaalit. Seurakuntalaiset pääsevät äänestämään omaa ehdokastaan niin kotiseurakunnan seurakuntaneuvostoon kuin myös yhteiseen kirkkovaltuustoon, jossa on edustajia kaikista seurakunnista. Jokaisella seurakunnalla on valtuustoon oma kiintiönsä, mikä riippuu seurakunnan koosta. Yhteensä kirkkovaltuustoon valitaan 61 edustajaa, jotka seuraavan neljän vuoden aikana päättävät muun muassa yhtymän budjetista, rakennushankkeista ja uusista viroista. Valtuustoehdokkaita äänestetään valkoisella äänestyslipulla. Seurakuntaneuvostossa päätetään muun muassa oman seurakunnan toiminnasta ja rahojen käytöstä. Seurakuntaneuvostoa johtaa kirkkoherra. Seurakuntaneuvostojen jäsenmäärä vaihtelee seurakunnan koosta riippuen kahdeksasta kuuteentoista. Seura kuntaneuvostoehdokkaita äänestetään oranssilla äänestyslipulla. Koska kyse on kahdesta eri vaalista, ehdokkailla on eri numerot kummassakin vaalissa. Seurakuntalaiset voivat äänestää ainoastaan oman seurakuntansa ehdokkaita. Valinnanvaraa kuitenkin Seurakuntaneuvosto johtaa yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan toimintaa ja edistää sen hengellistä elämää päättää kirkkovaltuuston seurakunnalle osoittamien varojen käytöstä antaa lausuntoja yhteiselle kirkkovaltuustolle riittää, sillä yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa on yhteensä 393 ehdokasta ja seurakuntaneuvostojen vaalissa 430 ehdokasta. Äänioikeus on yli 16-vuotiailla seurakuntalaisilla. Vaalien ennakkoäänestys järjestetään 1. 5.11. Varsinaiset vaalipäivät ovat 14. 15.11. MS-K Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hautausmaiden perustamisesta ja laajentamisesta sekä hautamaksuista, seurakuntayhtymän omaisuuden hoidosta ja rakennusprojekteista sekä virkojen perustamisesta ja lakkautta misesta vahvistaa talousarvion Vaalikone auttaa äänestäjää Seurakuntavaalien vaalikone on auennut äänestäjille osoitteessa www.turunseurakunnat.fi. Vaalikoneessa on mukana yli 400 turkulaista ja kaarinalaista seurakuntavaaliehdokasta. Kone auttaa sopivan ehdokkaan löytämisessä ja ehdokkaiden vertailussa. Ehdokkaat kertovat vaalikoneessa mielipiteitään muun muassa seurakunnan investointihankkeista ja taloudenpidosta, kristinuskon opettamisesta kouluissa ja homoliitoista. Ehdokkailta kysytään myös osallistumisesta kirkon vapaaehtoistyöhön ja poliittiseen toimintaan. Vaalikoneessa äänestäjät voivat etsiä itselleen sopivinta ehdokasta, vertailla eri ehdokkaita tai tutustua yksittäisten ehdokkaiden vastauksiin. Koneesta löytyy 14 kaikille yhteistä kysymystä seurakuntien toiminnasta ja päätöksenteosta sekä myös oman kotiseurakunnan toimintaa koskeva seurakuntakohtainen kysymys. Kysymyksiin vastaamalla kone etsii ne ehdokkaat, jotka ovat lähinnä äänestäjän omia mielipiteitä. Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteinen vaalikone on avoinna äänestäjille vaalien päättymiseen eli marraskuun toiseen viikonloppuun saakka. JN Tuloksia tuoreeltaan netistä Seurakuntavaalien tulosseurantaa voi pitää silmällä www.turunseurakunnat.fi -sivustolla jo toisen vaalipäivän illasta alkaen. Tulokset julkaistaan myös marraskuun 25. päivä ilmestyvässä Kirkko ja me -lehdessä, mutta sitä ennen sitä tulosseurannassa palvelee netti. Ensimmäiset tulokset saadaan 15.11. noin klo 21 alkaen. Seurakunnat syöttävät vaalitulokset valtakunnalliseen tulosjärjestelmään, jonka tiedot päivittyvät sekä osoitteeseen www.seurakuntavaalit.fi että paikallisesti Turun ja Kaarinan osalta osoitteeseen www. turunseura kuntavaalit.fi. JN Vaalikirje kutsuu äänestämään Vaalipostia on luvassa kaikille seurakuntavaaleissa äänioikeutetuille lokakuun viimeisellä viikolla. Seurakunnan lähettämästä kirjeestä selviävät niin äänestyspaikat kuin ehdokkaatkin. Äänestää voi ainoastaan oman seurakunnan ehdokkaita, joiden äänestysnumerot ja kuvat ovat kirjeen mukana tulleessa liitteessä. Ehdokkaat kävivät järjestämässämme kuvauksessa ilahduttavan runsaslukuisesti. Valitettavasti ennalta sovitut kuvausajat eivät koskaan sovi kaikille, joten osa ehdokkaista esitellään ainoastaan nimellä, sanoo vaalien projektityöntekijä Kerttu Palmunen. Pistä tikku ristiin. Uudistuva, perinteinen vai jotain siltä väliltä? Vanhusten, lasten vai kaiken ikäisten yhteisö? Pienen piirin vai koko kansan kirkko? Marraskuussa seurakunnassasi pidetään seurakuntavaalit. Näissä vaaleissa sinullakin on ääni tai itse asiassa kaksi. Anna äänesi kuulua ja valitse kirkon paikalliseen avainrooliin henkilö, johon luotat. Hän tekee päätöksiä seurakunnassasi vuosien 2011 2014 aikana. Sinulla on kaksi ääntä Seurakuntavaaleissa voit äänestää luottamushenkilöä sekä seurakuntasi omaan seurakuntaneuvostoon että seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntaneuvosto johtaa oman seurakuntasi toimintaa. Yhteinen kirkkovaltuusto tekee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän taloutta, rakennushankkeita ja työntekijöitä koskevia päätöksiä. Äänestämällä voit vaikuttaa seurakuntatyön kehittämiseen: lasten kerhoihin, nuorten toimintaan, vanhustyöhön, kirkkojen korjauksiin, apua tarvitsevien tukemiseen, hautausmaiden hoitoon, vapaaehtoistyöhön ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä moneen muuhun. Lisätietoja saat verkko-osoitteesta www.turunseurakunnat.fi. Verkkosivuilla voit myös etsiä sopivaa ehdokasta vaalikoneen avulla. Piikkiön seurakunta on yhtä aikaa sekä hyvin perinteikäs että uusia tuulia haisteleva. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Piikkiön seurakunta on viimeisin, vuoden 2009 alusta mukaan tullut itsenäinen seurakunta, toinen Kaarinan kaupungin alueella toimivista seurakunnista. Seurakunnassa on paljon nuorta väkeä. Lapsi- ja perhetyö sekä nuorisoja partiotoiminta ovat vahvasti osa piikkiöläistä arkea ja pyhääkin. Kirkko on keskellä kylää, samoin kuin pappila luontoympäristöineen. Kynnykset eivät kirkon nurkilla ole korkeita, seurakunnan tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Nyt kotiseurakuntasi ja kirkkosi kutsuu sinua ideoimaan ja rakentamaan puitteita tuleville vuosille. Uusia päättäjiä valitaan seurakuntaneuvostoon, joka saa ensi töikseen laatia yhdessä toimintastrategiaa tuleviin vuosiin. Kirkkoherra Merja Hermonen Löydät seurakuntasi tiedot osoitteesta www.piikkionseurakunta.fi. Tule ja ota oma paikkasi seurakuntasi näkijänä, tekijänä ja osallistujana. Sinua odotetaan! Vaalikirjeiden koostaminen ja kuvausten järjestäminen kymmenen seurakunnan ehdokkaille oli iso urakka, koska materiaalit täytyi työstää pikavauhtia ehdokaslistojen vahvistamisen jälkeen, jotta kaikki 131.000 kirjettä saapuisivat ajoissa vastaanottajilleen. Näissä vaaleissa oman vaalikirjeensä saavat myös 16-vuotiaat, jotka nyt ensimmäistä kertaa pääsevät äänestämään. MS-K Heimo Rinne tuomiorovastiksi Tuomiokirkkoseurakuntalaiset valitsivat uudeksi tuomiorovastiksi teologian tohtori, filosofian maisteri, rovasti Heimo Rinteen. Maarian seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2001 toiminut Rinne sai vaalissa 256 ääntä. Yli puolet annetuista äänistä saanut Rinne valittiin tuomiorovastin virkaan ensimmäiseltä vaalisijalta. Toisella vaalisijalla ollut Kaarinan kirkkoherra Pirjo Vahtola sai vaalissa 121 ääntä. Kolmannella vaalisijalla ollut Raision kirkkoherra Pertti Ruotsalo sai 99 ääntä. Kirkkoherranvaalin äänestysprosentti oli 3,75. Vaalissa äänesti 476 seurakuntalaista. Yksi ääni hylättiin. Arkkipiispa Kari Mäkinen asettaa Rinteen virkaan kolmantena adventtina 12. joulukuuta. Seuraava kirkkoherranvaali järjestetään Maarian seurakunnassa, mutta sen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. MS-K
4 Olen odottanut sinua 2010 vuotta. seurakuntavaalit.fi
5
6
7
8
9
10
11 Löydä hyvää seuraa vaalikoneella. seurakuntavaalit.fi/vaalikone
12
13
14
15
16
17
18
19 Du kan rösta under valdagarna 14.11 15.11 Söndag 14.11 kl. 11.30 20 och måndag 15.11 kl. 12 18 i Aurelia, Auragatan 18. Observera att på valdagarna kan man endast rösta i sin egen församling. Du kan förhandsrösta 1.11 5.11 var som helst i hela landet, men då är det viktigt att du vet numren på kandidaterna i din egen församling. I Åbo och S:t Karins ordnas förhandsröstning bl.a. i många köpcenter. Åbo svenska församlings valnämnd sköter förhandsröstningen på följande platser och tider: Aurelia, Auragatan 18, måndag 1.11 kl. 10 15 Kåren, Tavastgatan 22, måndag 1.11 kl. 17.30 18.30 Åbo yrkesinstitut, Klockringaregatan 11-13, tisdag 2.11 kl. 10 16 Katedralskolan i Åbo, Gamla Stortorget 1, onsdag 3.11 kl. 10 16 Åbo Akademi, Gadolinia, Porthansgatan 3, torsdag 4.11 kl. 10 16 Servicehuset Hemmet, Observatoriegatan 2, fredag 5.11 kl. 9 11 Aurelia, Auragatan 18, fredag 5.11 kl. 12 17 Möjlighet att förhandsrösta hemma 1.11 5.11 Medlemmar av Åbo svenska församling, som har en godtagbar orsak att få förhandsrösta hemma bör anhålla om detta senast fredag 29.10 kl.16 per tfn 261 7458. Den som röstar bör uppvisa identitetskort eller annan legitimation. Hur vill du att Åbo svenska församling, din egen församling, skall se ut år 2014? Du har möjlighet att påverka kyrkans utveckling i den riktning du önskar. Du kan medverka till att din vision blir verklighet. Söndagen den 14 november ordnas församlingsval i alla församlingar i vårt land. I församlingarna i Åbo och S:t Karins fortsätter valet också måndagen den 15 november fram till kl. 18. I församlingsvalet väljs de personer som under perioden 2011-2014 skall vara med om att fatta viktiga beslut både i den enskilda församlingen och i Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet, som består av 10 församlingar, nio finska samt Åbo svenska församlingar som omfattar hela området. Lägg två strån i kors Du får rösta i två val samtidigt I församlingsvalet har varje medlem av församlingen, som senast den 14 november fyllt 16 år, rätt att rösta. I församlingsvalet förrättas två val samtidigt: I Åbo svenska församling skall vi välja fyra representanter till gemensamma kyrkofullmäktige, som utgörs av totalt 61 medlemmar, samt 12 medlemmar till vårt eget församlingsråd. Gemensamma kyrkofullmäktige fattar viktiga beslut om ekonomi, byggnadsprojekt och personal i Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Församlingsrådet har en viktig funktion i din egen församling. Till församlingsrådets uppgifter hör att välja medarbetare till församlingen samt att ha den allmänna ledningen av församlingen. Du har möjlighet att påverka Genom att rösta kan du påverka hur församlingsarbetet utvecklas och vad som skall prioriteras i verksamheten: Vill du att man skall prioritera verksamheten bland barn och ungdomar eller verksamheten bland de äldre? Tycker du att det är renoveringen av värdefulla kyrkobyggnader och skötseln av begravningsplatserna som är viktiga. Kanske du önskar att diakonin, församlingens verksamhet bland hjälpbehövande, skall få mera medel. Använd din röst och rösta på en person som du litar på och som du vill att ska ha en nyckelroll i kyrkans lokala verksamhet. Den personen fattar viktiga beslut i din församling och för din församling under åren 2011-2014. KYRKOHERDEN Med hopp om ett dynamiskt församlingsval Eero Sepponen
20 srk-neuv. nro 47 kirkkovalt. nro 37 T imo Jakonen Annika Raaska VTM, sosiaalityöntekijä Martinseurakunta Kotimaa maksaa postimaksun. Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. 6.-7.11. Tallinna htl Tallink City 110 27.-28.11. Tallinna htl Tallink City 120 5.-6.12. Viipuri htl Victoria 137 11.12. Helsingin Kaupunginteatteri Viimeinen Valssi 70 24.-26.12. Joulumatka htl Viru 250 02 430 9744 l 040 554 2694 www.ritvanmatkatjaretket.fi Kukkakauppa NUMMENNARSISSI Ky Vanha Hämeentie 29 TURKU P. (02) 237 2005 Av. ma-pe 9-18, la-su 9-14 Kulttuurifoorumi kokosi lokakuun alussa politiikan, tieteen ja uskonnollisten yhteisöjen vaikuttajia pohtimaan yhdessä Suomeen muuttajien kotoutumista. Kulttuurifoorumi yhdisti Monikulttuurisessa tapahtumassa kaivattiin lisää vuorovaikutuksen mahdollisuuksia - Toimiaksemme monikulttuurisessa yhteiskunnassa me tarvitsemme erimielisyyden etiikkaa, sydämellistä uteliaisuutta, hämmennyksen arvostamista ja luottamusta toinen toisiimme, totesi Helsingin piispa Irja Askola Kulttuurifoorumin päätöskeskustelussa Turun Kirjamessuilla 3. lokakuuta. Erimielisyyden etiikka onnistuakseen tarvitsee sisarusparikseen sydämellisen uteliaisuuden: miten sinä tästä ajattelet? Miten tämä teillä on järjestetty? Näin tulee tilaa vuoropuhelulle. Sydämellinen uteliaisuus vieraan edessä voi Askolan mielestä olla myös hyvin yksinkertaista: Päivää, minä olen Irja. Sä olet uusi täällä. Tarttisitko sä joskus jotakin apua tai neuvoa? Kulttuurifoorumin Uskonto kulttuurin kantaja? tapahtumat keräsivät 1. 3. lokakuuta kaikkiaan yli yhdeksänsataa kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselosta kiinnostunutta. Kulttuuurifoorumin pääjärjestäjänä oli Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS. Enemmän avoimia keskustelutilanteita Daisy Ladies ry:n toiminnanjohtaja Hissu Kytö nosti keskustelussa esiin Suomessa jo pidempään asuneiden maahanmuuttajien mahdollisuudet toimia vertaisopastajina vastamuuttaneiden kotouttamiseksi omalla äidinkielellä. Kytö tekee työtä maahanmuuttajanaisten integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikkien uskontojen yhteinen tehtävä on nyt osoittaa käytännössä, että erilaisuus voi olla voimavara, totesi piispa Irja Askola. Kulttuurifoorumin päätöskeskustelua luotsasi toimittaja Johanna Korhonen. Lauantai-iltaa vietettiin hersyvän monikulttuurisissa merkeissä. Monikulttuurisia yhdistyksiä kokoavan SONDIPin väki loi foorumissa väläyksen afganistanilaiseen pukeutumiseen. Hissu Kytö toivoi kristilliseltä kirkolta suurempaa roolia Suomeen muuttajien kotoutumisessa: Kirkko voisi järjestää kaikille avoimia keskustelun mahdollisuuksia, jossa erilaiset näkemykset otetaan tasavertaisina yhtä vakavasti riippumatta uskonnosta ja osaamisesta. Irja Askola oli huolestunut aggressiivisen keskustelukulttuurin lisääntymisestä: Kaikkien uskontojen yhteinen tehtävä on nyt tarjota vaihtoehtoa ja osoittaa käytännössä arjen tasolla se, että erilaisuus voi oikeasti olla rikkaus ja voimavara. Vihollisuuksista vieraanvaraisuuteen on kaikkien uskontojen yhteinen eetos. Kirjailija Zinaida Lindén tarjosi rauhaa ja yhdessäoloa lääkkeeksi aggressiivisen keskustelukulttuuriin. Meidän pitäisi luoda kulttuurista tilaa, jossa voitaisiin olla yhdessä kaikessa rauhassa. Nyt meillä on pula ajasta, pohti Lindén. Kulttuuritulkkeja mukaan yhdessä toimimiseen Kotoutumisen edistämiseksi toivon entistä enemmän yhteistyötä sekä uskonnollisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen huomioimista silloin, kun kunnissa laaditaan käytännön kotouttamisohjelmia, sanoi maahanmuuttoministeri Astrid Thors Kulttuurifoorumissa. Hän kiitti yhteisöjen työtä sen puolesta, että Suomeen muuttajat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tutuksi. Tarvitsemme enemmän aitoa kohtaamista. Mitä enemmän sitä on, sitä paremmat edellytykset meillä on edistää ymmärtämystä ja vuoropuhelun syntymistä. Viranomaiset eivät yksin riitä vaan he voivat vain auttaa. Kotoutuminen on molemminpuolinen prosessi, jossa niin kantaväestö kuin Suomeen muuttaneet tarvitsevat taustoittamista asioiden ymmärtämiseen. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kulttuuritulkkeja, ennakoi Thors. Kulttuurifoorumissa julkaistiin kaksi kirjaa evääksi vuoropuheluun. Uskontodialogi kasvatusta kulttuurienväliseen kohtaamiseen on työkalupakki kasvattajille kouluissa ja järjestöissä. FOKUS ry:n julkaisemassa oppaassa avataan muun muassa uskontojen lukutaidon sisältöä. Turkulaiset judaistiikan tutkijat Pekka Lindqvist ja Antti Laato ovat toimittaneet kirjan Encounters of the Children of Abraham from Ancient to Modern Times. Kirjalla tuodaan esiin sen, että kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin kohtaamisissa ei historian mittaan suinkaan ole aina ollut kyse konfliktista vaan myös rinnakkaiselosta ja dialogista. MV
21 J u s s i V i e r i m a a Viimeisellä matkalla Lähtiessään ajasta ikuisuuteen matkalainen ei voi ottaa mukaansa edes käsimatkatavaroita. Paljoa ei ihmisestä jää maisille sijoilleenkaan kuoleman vierailtua: tuhkattuna tomumaja mahtuu muutaman litran uurnaan. Maallisen elämän karu katoavaisuus ja ylösnousemuksen lupaus kohtaavat Pyhän Ristin kappelissa surun ja toivon sikermänä. Kappelissa siunataan viikoittain kymmeniä vainajia, joista valtaosa tuhkataan.
22 Vainajan viimeinen hetki ajassa. Arkku odottaa uunin edessä tuhkaamistaan. Kuoleman pimeyteen loistaa taivaallinen valo. Siunaustilaisuus on alkamassa. Betoniseinien hiljaisuudessa valkoiseksi verhoiltu arkku odottaa tuhkaamistaan. Kun uunin luukku nousee, hautaustyöntekijä Christina Kinnunen työntää arkun nopeasti sisään. Kelkka täytyy vetää rivakasti takaisin, sillä lieskat lyövät helposti ulos. Lähes tuhannen asteen kuumuudessa arkku syttyy saman tien ja palaa olemattomiin muutamassa minuutissa. Vainajan polttaminen kestää kauemmin, keskimäärin tunnin ja neljänneksen. Ruumiin kunto ja tietyt sairaudet vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ruumis palaa. Jos luut ovat erittäin hyvässä kunnossa, ne palavat selvästi hitaammin, Kinnunen kertoo. Hän pitää silmällä uunin lämpötilaa, sen on pysyteltävä viiden sadan ja tuhannen asteen välillä, mieluiten yläkanttiin. Palamisen edistymistä Kinnunen ja kollegansa Kari Heikkilä seuraavat pienestä lasiluukusta. Nämä ensi näkemältä kieltämättä oudon arkisilta vaikuttavat toimet ovat krematoriossa arkisia ja välttämättömiä. Vainajan kunnioitus on silti kaikissa vaiheissa läsnä pieninä eleinä ja työn huolellisuutena. Joskus luullaan esimerkiksi, että voimme sekoittaa vainajat. Meillä on kuitenkin niin tarkka kirjausjärjestelmä, että niin ei voi tapahtua. Vainaja ei myöskään tule tuhkatuksi vahingossa eikä yhtä aikaa toisen vainajan kanssa, Kinnunen vakuuttaa. Alkukristillinen tapa Vainajan tuhkaamisen historiaan ja problematiikkaan hyvin perehtynyt Kinnunen haluaa oikaista myös sen väärinkäsityksen, että tuhkaaminen olisi alkujaan pakanallinen tapa. - Ensimmäiset kristityt haudattiin tuhkaamalla ja hautaukset tapahtuivat pakanoiden tavoista poiketen keskellä päivää. Kristityt halusivat osoittaa vahvaa uskoaan ylösnousemukseen tehden tilaisuudesta ilojuhlan ja kulkivat riemuitsevana kulkueena tuhkauspaikkaan. Tuhkaaminen loppui, kun katolinen kirkko kielsi sen poliittisista syistä, Kinnunen kertoo. Ajatuksena oli ja on edelleen, että sielun lähdettyä kristityn ruumiista se on tyhjä kotelo. Ruumis on siemen, joka haudataan odottamaan ylösnousemusta ja uutta kasvua. Hautaamisen tavalla ei ole merkitystä. Tuhkausta voi seurata Omaiset voivat halutessaan seurata vainajan tuhkaamista alusta loppuun. Kinnusen mukaan kuitenkin vain murto-osa omaisista saattelee vainajan tuhkattavaksi, ja tus- Arkkukylmiöitä, joissa vainajia säilytetään ennen siunausta. Uunien toimintoja säädellään nykyaikaisesti nappeja painamalla. Christina Kinnunen työssään.
23 Arkulle laskettavat kukat on tuotu odottamaan siunaistilaisuutta. Uurnanlaskutilaisuuden alkaessa Christina Kinnunen sytyttää kynttilät uurnan molemmin puolin. Ruumis on siemen, joka haudataan odottamaan ylösnousemusta ja uutta kasvua. kin kukaan jää valvomaan toimitusta enää uunin sulkeuduttua. Monet eivät edes tiedä, että tänne saa tulla, ja harmittelevat sitten jälkeenpäin, Kinnunen sanoo. Siinä missä vainajan valmisteluun osallistui ennen koko kyläyhteisö, kaupunkikulttuurissa omaisten rooli on vaivihkaa kutistunut muodolliseen osallistumiseen siunaustilaisuuteen ja mahdolliseen uurnanlaskuun. Kinnunen toteaa, että vainajan valmisteluun voi kuitenkin ottaa osaa rajoituksetta lähes kaikissa vaiheissa. Hän soisi, että omaiset olisivat mukana enemmänkin, ja harmittelee vieraannuttavien ennakkoluulojen määrää. Sitkeässä elää esimerkiksi se käsitys, että tuhkaaminen on niin kauheaa ja pelottavaa, että sitä tehdään vain öisin. Kaikki tuhkaukset tehdään kuitenkin päiväsaikaan, oikaisee Kinnunen. Jos toimitusta haluaa seurata ilman tuntien odottelua, kannattaa varautua tulemaan paikalle heti työpäivän alussa kello kahdeksan. Viimeinen pysäkki Runsaan tunnin kuluttua, kun luut ovat palaneet kevyiksi ja huokoisiksi, palat kootaan metalliseen astiaan jäähtymään odottamaan murskausta. Tässä vaiheessa jäännöksistä poistetaan arkun ruuvit, metalliset tekonivelet ja muut palamattomat osat. Murskaaminen tapahtuu erityisessä myllyssä ja kestää kymmenkunta minuuttia, minkä jälkeen tuhka, tai oikeammin poltettu luujauho, kaadetaan sille valittuun uurnaan. Kinnunen pystyy palaneita luita silmäilemällä kertomaan, missä kunnossa vainajan luusto on ollut. Valkoinen väri kertoo kovasta luusta, kellastumat luun heikentymisestä. Olen huomannut, että varsinkin sotaveteraaneilla on usein erittäin kovat luut, hän mainitsee. Nykyiset uurnat valmistetaan tavallisimmin puusta tai savesta. Ajan muoti ja ihanteet heijastuvat niihinkin: valikoimiin on ilmestynyt perinteisten mallien lisäksi esimerkiksi ekologisia, nopeasti maatuvia paperisia ja polttamattomasta savesta valmistettuja. Paperisen uurnan kanssa saa Kinnusen mukaan pitää varansa ja jäähdyttää tuhka erityisen huolellisesti jottei uurna syty palamaan. Hautaustoimistojen krematorioon toimittamat tyhjät valkoiset, ruskeat ja puun väriset uurnat narulla sidottuine nimilappuineen odottavat varastohuoneen yksinkertaisilla puuhyllyillä vainajan viimeistä matkaa. Huone muistuttaa ajatuksia herättävällä tavalla vanhanaikaista matkalaukkuhuonetta. Täältä lähdetään kappelia ympäröivän hautausmaan lisäksi lähes kaikkiin varsinaissuomalaisiin seurakuntiin, sillä Turun krematorio on ainoa alueella toimiva. Tuhkan sirottelu vaatii luvan Jos vainaja on kuulunut kirkkoon, tuhkauurna sijoitetaan useimmiten vainajan oman seurakunnan uurnalehtoon. Uurna haudataan vajaan metrin syvyyteen ja hautapaikalle pystytetään arkkuhautauksen tapaan hautakivi. Joskus vainajan elämäntapaa halutaan kunnioittaa sirottelemalla tuhka mereen tai johonkin muuhun tälle merkitykselliseen paikkaan. Sirottelulle on kuitenkin haettava ympäristölupa. Jos tuhkan haluaa sirotella omalle tontilleen, kannattaa pitää mielessä, että lainsäädäntö rinnastaa tuhkan vainajaan, ja tontin asiakirjoihin merkitään tällöin, että sille on haudattu vainaja. Se voi aikanaan vaikeuttaa tontin myyntiä ja toisaalta ei enää pääse halutessaan muistelemaan vainajaa, jos tontti myydään. Tuhkauurnan voi pohjoisamerikkalaiseen tapaan viedä myös kotiinsa takan reunalle tai kirjahyllyyn. Suomessa tuhkaa ei kuitenkaan saa säilyttää hautaamattomana kuin enintään vuoden ajan, ja sen jakaminen osiin vaikkapa omaisten kesken on nykyisin kiellettyä. Käytännössä näitä rajoituksia on vaikeaa valvoa. Me kuitenkin luotamme, että meiltä lähteviä uurnia käsitellään asianmukaisesti, sanoo Heikkilä. Joskus vainajan tuhka jää noutamatta. Krematoriossa sitä säilytetään vuoden ajan, ja jos sitä ei kukaan ole siihen mennessä kaivannut, seurakunnasta yritetään tavoittaa omaisia. Jos näitä ei löydetä, tuhkauurna haudataan Turun hautausmaan muistolehtoon. Arkku ihmisen mukaan Omaiset ilmoittavat hautaustoimiston kanssa asioidessaan, haudataanko vainaja maahan vai tuhkataanko hänet. Kinnunen tähdentää, että vainajaa varten on joka tapauksessa hankittava arkku; ruumista ei koskaan tuhkata ilman sitä. Tuhkattavan vainajan arkun valinta on Kinnusen kokemuksen mukaan aivan yhtä suuri kysymys kuin maahan haudattaessa. Arkulla osoitetaan rakkautta sekä kunnioitusta edesmennyttä ja tämän elämäntapaa kohtaan. Näin tuhkattaviksi päätyy tasapuolisesti niin halpoja ja yksinkertaisia arkkuja kuin tuhansien eurojen jalopuisia taideteoksia. Arkku voi olla myös vainajan tai tämän omaisen itse tekemä. Meihin kannattaa olla yhteydessä, jos aikoo itse tehdä tuhkattavaksi päätyvän arkun. Käytännön syistä jalkojen on oltava riittävän pitkät ja meiltä saa ohjeita, Heikkilä huomauttaa. Myrkyttömästi palavat ekoarkut eivät toistaiseksi ole meillä pakollisia kuten Ruotsissa. Kinnusen mukaan ihmisten kiinnostus niitä kohtaan on Suomessakin kasvamaan päin. Kuukauden prosessi Vainajan kuolinpäivästä uurnanlaskuun kuluu jonkin verran enemmän aikaa kuin arkkuhautaukseen. Arkkuhautauksessa siunaus ja hautaan lasku toimitetaan yhden päivän aikana. Tuhkausta joutuu sen sijaan odottelemaan siunauksen jälkeen vielä joitakin päiviä Meillä on viikonlopun hautausten jälkeen yleensä noin 30 vainajaa odottamassa tuhkausta ja pystymme tuhkaamaan noin 12 vainajaa päivässä, Kinnunen selittää. Uurna lasketaan hautaan viimeistään kahden viikon kuluttua siunauksesta, ja silloin kuolinpäivästä saattaa olla kulunut jo kuukausi. Siunaustilaisuus ei poikkea arkkuhautauksen yhteydessä järjestettävästä tilaisuudesta. Uurnanlaskutilaisuuteen osallistuvat siunaustilaisuudesta poiketen vain lähimmät omaiset. Pidempi suruaika voi olla hyvästä Hautausmaatyöntekijä Erik Lehtovaara on haudannut turkulaisia jo 20 vuoden ajan. Hänen kokemustensa mukaan tuhkauksen omaisille suoma pidempi hautausta edeltävä suruaika voi olla hyvästä. Tämän huomaa joskus. Uurnanlaskut ovat näin työntekijän näkökulmasta arkkuhautajaisia kevyempiä tilaisuuksia ja niissä voi joskus jutella omaisten kanssa kevyemminkin. Pääasiassa siunauksissa saattajana toimivan Lehtovaaran mukaan kuoleman kanssa tottuu työskentelemään, mutta se muuttaa elämänarvoja. Se ei pelota, mutta pitää tietoisena siitä, että tämä ei ole mitään telakkatyötä. On muistettava, että tämä on arvokasta ja osattava lähestyä surevia oikein. Joskus on vain oltava läsnä ja rauhoitettava omaisia läsnäolollaan. Tämän alan ammattitaitoa on taito lukea ihmistä, sanoo Lehtovaara. Tiina Piha Kuoleman kanssa t ottuu työskentelemään, mutta se muuttaa elämän arvoja. Surun käytävillä, toivon jalanjäljillä. Arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelemassa Pyhän Ristin kappelissa karuus ja kauneus kohtaavat.