MUDI FCI:n Rotumääritelmä No 238/ 22.11.2004 SKL-FKK 16.5.2005
Alkuperämaa: Unkari FCI:n luokitus: Ryhmä 1 lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat), alaryhmä 1 lammaskoirat; käyttökoetulosta ei vaadita. Käyttötarkoitus: Paimenkoira. Paimenet arvostavat sen rohkeaa luonnetta ja kykyä paimentaa vaikeasti käsiteltävää ja suurikokoista karjaa. Sitä käytetään myös jopa villisian metsästykseen. Erinomainen suojelu- ja seurakoira, vahti- ja hälytyskoira, käytetään myös huumekoirana. Erinomainen agilitykoira, rakastettava lemmikki. Suhteellisen lyhyen karvapeitteensä ja erinomaisen sopeutuvaisuutensa ansiosta soveltuu ongelmitta sisäkoiraksi. Huomioitavaa: Mudi on nykypäivänä suosittu harrastus ja seurakoira. Lajeina mm. agility, tottelevaisuus ja metsäjälkikokeet. Rodulla on Suomessa oikeus kilpailla palveluskoirakokeissa vaikka sitä ei lueta kotimaassaan palveluskoiraksi, eikä rotu ole FCI:n palveluskoiralistalla. Lyhyt historiaosuus: Rotu sai alkunsa 1700- ja 1800-luvulla unkarilaisten ja mitä todennäköisimmin erilaisten pystykorvaisten saksalaisten paimenkoirien risteytyksistä. Huomioitavaa: Mudi-tyyppisiä työkoiria on esiintynyt hyvin laajalla alueella Unkarissa, Transylvaniassa, Erdelybenissä ja myös Ukrainan ja Valkovenäjän alueilla jo vuosisatoja. Ulkonäön, käyttötarkoituksen ja luonteen perusteella on varma että se on sukua kroatianpaimenkoiralle - hrvatski ovcar. Mudi on luettu Unkarissa pulin, myöhemmin pumin muunnokseksi. Ensimmäinen rotumääritelmä laadittiin 1936. Mudia on kasvatettu omana rotunaan Unkarissa vuodesta 1963 alkaen, jolloin sille avattiin oma rekisteri. FCI hyväksyi mudin rotumääritelmän 1966. Unkarissa mudin rekisterikirja on avoin. Rotuunottotilaisuuksissa rekisteriin merkitään tuntemattomasti polveutuvia mudia muistuttavia koiria. Mudien ulkonäössä on suurta vaihtelua, joka tekee ulkomuotoarvostelun vaativaksi ja mielenkiintoiseksi.
Yleisvaikutelma: Keskikokoinen paimenkoira, jolla on kiilamainen pää ja pystyt korvat. Ylälinja laskee selvästi takaosaa kohti. Pää ja raajat ovat lyhyen, sileän karvan peittämät. Muissa osissa karva on jonkin verran pitempää ja erittäin laineikkaasta tai hieman kiharaa. Eri värimuunnoksia. Huomioitavaa: Mudi on ulkonäöltään vaatimaton ja liikkeiltään terve peruskoira. Sen tehtävä paimenten työkoirana näkyy sen rakenteessa. Sillä on hieman viettävä lantio, rintakehä on syvä ja pitkä, kylkiluut eivät ole tynnyrimäisen kaarevat vaan kohtuullisesti kaareutuneet, pikemminkin litteät. Hännän kiinnitys on kohtuullisen alhaalla ja paimenkoiramaisuus näkyy sen olemuksesta. Tärkeitä mittasuhteita: Rungon pituus on suunnilleen sama kuin säkäkorkeus; rintakehän syvyys on hieman alle puolet säkäkorkeudesta; kuonon pituus on hieman alle puolet pään koko pituudesta. Huomioitavaa: Mudin tulee olla mittasuhteiltaan sopusuhtainen ja tasapainoinen, Mudin runko ei ole aivan neliömäinen kuten pulilla ja pumilla, vaan säkäkorkeutta pidempi. Sen luontainen liikuntamuoto on ravi. Käyttäytyminen / luonne: Erinomaisen oppimiskykyinen, eloisa, rohkea, tarkkaavainen, työintoinen, valpas ja sopeutuvainen. Huomioitavaa: Mudi on usein hieman pidättyväinen vieraita kohtaan, tällainen käytös ei ole arkuutta vaan varautuneisuutta ja kuuluu sen alkuperäisiin luonteenpiirteisiin. Mudi on vilkas ja temperamenttinen koira. Sen tulee hyväksyä outokin tilanne kun se on omistajansa mukana ja sen tulee antaa käsitellä itseään omistajan avustuksella. Mudin jatkuva haukkuminen on sijaistoiminto ja osoitus huonosta hermorakenteesta.
Pää: Mudin huomiota herättävin kohta on epäilemättä sen pää, jonka tulee antaa vaikutelma valppaasta, aina tarmokkaasta, iloisesta ja älykkäästä eläimestä, joka ei ole häivääkään arka eikä aggressiivinen. Pää on kiilamainen ja kirsua kohti kapeneva. Huomioitavaa: Pään pituus on 42 % säkäkorkeudesta. Kuonon pituus on 40 % pään pituudesta. Kallo-osa: Kallo ja otsa ovat hieman kaarevat. Niskakyhmy ei ole korostunut. Kulmakaaret ovat vain hieman kehittyneet. Huomioitavaa: Kallon ja kuonon linjat ovat yhdensuuntaiset. Sivulta katsoen kallo on kevyesti holvautunut jatkuen pehmeästi loivaan otsapengereeseen ja suoraan kuonoon. Mudin päässä ei saa olla ulkonevia poskipäitä vaan sen tulee kaventua tasaisesti ja sen tulee muistuttaa katkaistua kiilaa. Koiran kasvojen karva on lyhyttä. Otsapenger: Vähäinen. Huomioitavaa: Otsauurre on kevyesti meislattu. Mudin pää muistuttaa muodoltaan kaunista kuvaszin päätä. Kirsu: Kapea ja etuosastaan pyöreähkö; sieraimet ovat kohtalaisen leveät. Mustilla, valkoisilla, kellanruskeilla ja blue merlen värisillä yksilöillä kirsu on aina musta, muun värisillä kirsun väri sointuu karvapeitteen väriin, esim. ruskeilla kirsu on ruskea ja harmaansinisillä harmaansininen Huomioitavaa: Mudille toivotaan täydellistä, voimakasta pigmenttiä, joka ulottuu suussa kitalakeen saakka. Pigmentin puutos on aina virhe. Kuono-osa: Kohtalaisen voimakas. Kuononselkä on suora. Huomioitavaa: Kuonon kärki on tylppä, sen tulee muistuttaa katkaistua kiilaa. Kiinnitettävä huomioita alaleuan muotoon. Sen tulee olla riittävän leveä ja vahva. Heikko, kapea ja voimaton alaleuka on virheellinen, äärimuodossaan se aiheuttaa hampaistoon ja purentaan virheellisiä asentoja. Huulet: Tiiviisti purentaa myötäilevät. Suupieli on hieman pykäläinen. Huulipigmentti vastaa kirsun pigmenttiä. Hampaat/purenta: Täydellinen hammaskaavion mukainen leikkaava purenta. Säännölliset, keskikokoiset hampaat. Huomioitavaa: Mudilla sallitaan 2 x P1:n puutos. Muut hammaspuutokset ovat hylkääviä virheitä. M3:n puutoksia ei oteta huomioon. Hammaspuutokset tulee mainita arvostelussa. Silmät: Kapeat, sisä- ja ulkokulmistaan hieman suipot, hieman vinoasentoiset ja antavat koiralle ilkikurisen ilmeen. Silmien tulee olla mahdollisimman tummat. Ainoastaan blue merlen värisillä koirilla herasilmäisyys (sininen tai valkoinen silmä) ei ole virhe. Silmäluomet ovat tiiviit ja kauttaaltaan pigmentoituneet. Ruskeilla yksiloillä silmäluomien reunat ovat ruskeat ja harmaan-sinisillä harmaansiniset. Huomioitavaa: Silmät ovat mantelin muotoiset ja mahdollisimman tummat. Tuhkanvärisillä koirilla voidaan hyväksyä hieman vaaleammat silmät. Keltaiset silmät tummmilla koirilla ovat hylkäävä virhe. Korvat: Ylöskiinnittyneet, pystyt, ylösalaisin käännetyn V:n muotoiset ja runsaan, yli korvan reunan ulottuvan karvan peittämät. Korvat reagoivat hyvin eloisasti ja ne voivat kääntyä toisistaan riippumatta kuten tutka. Ne ovat noin 10-15% tyvileveyttään pitemmät. Huomioitavaa: Korvien pitää olla sisäpuolelta pigmentoituneet ja niiden tulee olla tanakasti pystyssä. Kärjistään taittuvia, taitoksella olevia, sekä riippuvia korvia esiintyy. Riippuvat korvat ovat hylkäävä virhe. Pyöreäkärkiset, U-muotoiset ja isot korvat ovat virheelliset. Korvien tulee olla ylös kiinnittyneet, alas kiinnittyneet ja haja-asentoiset korvat ovat virhe. Mudi vetää mielellään korvansa taakse, kun se haluaa mielistellä tai jos se on hämillään. Korvien asento tulee aina tarkistaa Kaula: Hieman ylös kiinnittynyt ja muodostaa 50-55 :n kulman vaakatasoon nähden. Kaula on keskipitkä, vain hieman kaareva ja hyvin lihaksikas. Ei löysää kaulanahkaa eikä selvää kaulusta. Uroksilla voi olla vähäinen, ei korostunut harja.
Runko: Ylälinja: Selvästi lantiota kohti laskeva. Huomoitavaa: Ylälinja ei saa olla liioitellusti laskeva. Koiran tulee olla kulmauksiltaan tasapainossa. Säkä: Selvästi erottuva, pitkä ja lihaksikas. Selkä: Suora ja lyhyt. Lanne: Keskipitkä ja kiinteä. Lantio: Lyhyt, viisto, keskileveä ja lihaksikas. Rintakehä: Eturinta on hieman kaareva. Rintakehä on hieman leveä ja kyljet jokseenkin litteät. Huomoitavaa: Rintakehä on kohtuullisen syvä ja pitkä. Se ei saa olla tynnyrimäinen. Kyynärpäiden tulee olla tiiviisti rintakehää vasten. Liian kapea eturinta on virhe, eturaajojen väliin tulee mahtua kämmen. Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on hieman kohoava. Huomioitavaa: Alalinja ei saa olla vinttikoiramainen.
Häntä: Keskikorkealle kiinnittynyt, levossa riippuva, kärkikolmannes kohoaa miltei vaakatasoon. Tarkkaavaisen ja eloisasti liikkuvan koiran häntä nousee sirpin muotoisena selkälinjaa korkeammalle. Hännän typistäminen ei ole toivottavaa, mutta sitä ei pidetä virheenä. Mikäli häntä on typistetty, tulee kaksi tai kolme häntänikamaa olla selvästi jäljellä. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Synnynnäinen töpöhäntäisyys tai hännättömyys on harvinaista; sitä ei pidetä virheenä. Häntä on runsaskarvainen; hännän alapuolella karva voi olla jopa 10-12 cm pitkää. Huomioitavaa: Häntä on suoraan selkälinjan jatkeena ja kaartuu liikkeessä selkälinjan korkeudelle. Huomioi koiran lantion asento ja pituus. Hännän pitää ulottua kintereeseen. Pysty hantä ja korkea hännänkiinnitys ei ole rodunomainen vaan kertoo liian jyrkästä lantiosta. Mudi on kotimaassaan perinteisesti typistetty joten hännän muodossa on suurta vaihtelua. Hännän asento tulee huomioida arvostelussa, mutta sen ei tule vaikuttaa palkintosijaan. Hännän oikeanlainen kiinnitys on tärkeämpi. Häntä on koiran mielialan mittari. Uhoavan uroksen hännän asento ei tule olla palkinnon peruste. Hännän kiinnitys liian ylhäällä Häntä kaatuu selkälinjan päälle - virhe Häntä jalkojen välissä - virhe
Raajat: Eturaajat Lavat: Kohtalaisen viistot ja hyvin lihaksikkaat. Rinnan etuosa on kaareva, rintalastan kärki vain hieman ulkoneva. Olkavarret: Keskipitkat, muodostavat noin 45 :n kulman vaakatasoon nahden Kyynärpäät: Tiiviisti rungonmyötäiset. Ranteet: Kiinteät ja kuivat. Välikämmenet: Pystyt. Käpälät: Pyöreät; varpaat ovat tiiviisti yhdessä. Varpaiden välit ja alapuoli ovat vain niukasti karvoittuneet. Päkiät ovat kimmoisat; kynnet liuskeenharmaat ja kovat. Huomioitavaa: Eturaajat ovat suorat, pylväsmäiset, tukevat
Takaraajat Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat hieman taka-asentoiset. Reidet: Pitkät ja voimakaslihaksiset Välijalat: Lyhyet ja pystyt. Käpälät: Kuten etukäpälät. Kannukset eivät ole toivottavat. Huomioitavaa: Reiden tulee olla leveä ja takaraajan hyvin kulmautunut. Kintereen kuuluu olla melko alhaalla, se on vahva, eikä se saa olla kiertynyt ulos- tai sisäänpäin. Raajojen kulmaukset tulee olla tasapainoiset ja suhteessa toisiinsa. Liikkeet paljastavat virheet.
Liikkeet: Tyypillinen liikunta on lyhyt- ja nopea-askelista. Huomioitavaa: Mudi ei ole puhdas ravaajaeikä laukkatyyppi, vaan niiden välimuoto. Liikkeet ovat hyvin tasapainoiset. Koira pystyy kokoamaan itsensä ja kääntymään vauhdissa. Kestävyyttä vaativissa alkuperäistehtävissä sen on pystyttävä ravaamaan hyvällä askelpituudella väsymättä. Liikunnan on oltava vaivatonta, joustavaa. Askellajien tulee olla puhtaat. Liikkeissä näkyvät rakennevirheet on huomioitava.
Nahka: Tiivis ja poimuton. Karvapeite: Karva: Pää ja raajojen etuosa ovat lyhyen, suoran ja sileän karvan peittämät. Muissa osissa karva on kauttaaltaan erittäin laineikaista tai hieman kiharaa, tiheää ja aina kiiltävää, noin 3-7 cm pitkää. Joissakin kohdissa muodostuu pyörteitä ja harjanteita. Karva on pisintä kyynärvarsien ja reisien takaosassa, missä se muodostaa selvät hapsut. Huomioitavaa: Karvapeite on 3-7cm.n pituista, tiheää, kiharaa tai aaltoilevaa. Pyörteitä ja tupsuja muodostavaa. Kyynärpäiden alapuolella ja reisien takaosassa karvapeite on pisimmillään muodostaen hapsut. Mudin turkkia ei trimmata. Turkki on säänkestävä, eikä se saa takkuuntua. Karva on kiiltävää ja kovaa, likaa hylkivää. Liian karkea, kuiva, silkkinen tai pehmeä ja takkuuntuva turkki on virheellinen. Pohjavillan runsaus riippuu koiran asuinoloista. Korvakarvat muodostavat selvät hapsut korvien taakse, ulkoreunat ja koko korvalehden ulkopuoli tulee olla karvan peitossa. Turkin tulee peittää tasaisesti koko koira. Karvattomat laikut on huomioitava arvostelussa (johtuu mahdollisesti karvatupen kehityshäriöstä) Väri: kellanruskea musta blue merle, ts. mustalaikkuinen, -raitainen, -juovikas tai -täplikäs, pohjaväri on sinertävänharmaa, sävy vaihtelee tummasta vaaleaan tuhkanvärinen ruskea Vain pienehköt valkoiset merkit sallitaan, ne eivat kuitenkaan ole toivottavia. Halkaisijaltaan alle 5 cm:n kokoinen valkoinen rintamerkki ja pienet valkoiset merkit varpaissa sallitaan, mutta ne eivat ole toivottavia. valkoinen. Huomioitavaa: Kaikkieen muiden paitsi blue-merlen tulee olla yksivärisiä. Esim. Valkoiset merkit ovat virheelliset, samoin satulakuvio, black and tan-merkit, maski tai bridle-väritys. Rotumääritelmä luettelee mudin sallitut värit. Karvan tulee olla kaikissa väreissä kiiltävää ja kovaa.
Mudin rotumääritelmän mukaiset värit Yleisin mudin värimuunnoksista on musta (fekete) Valkoinen (feher) väri vastaa norsunluunväriä, sen pigmentin tulee olla aina musta Kellanruskea (fakó) voi olla vaaleasta kermanväristä tummaan punertavaan saakka. Koiran pigmentin, myös kirsussa, tulee olla aina musta ja turkinvärin tasainen
Mudin rotumääritelmän mukaiset värit Ruskean (barna) mudin kirsu ja pigmentti ovat ruskeat. Ruskea väri voi olla punaruskeasta karhunruskeaan. Tuhkanvärinen (hamvas, kék), koira on syntynyt siniharmaana ja se on täysin yksivärinen. Sekakarvainen harmaa koira ei ole rotumääritelmänmukainen. Siniharmaalla mudilla kirsu ja pigmentti ovat siniharmaat. Blue merle, (cifra) ts. mustalaikkuinen, -raitainen, -juovikas tai -täplikäs, pohjaväri on sinertävänharmaa, sävy vaihtelee tummasta vaaleaan Merle on aina pohjaltaan sinisävyinen (bluemerle) ruskeasävyinen merle ei ole hyväksytty, ei myöskään sekakarvainen / kimo koira. Valkoisella, merlellä ja keltaisenruskealla (fako) koiralla tulee aina olla täysin musta pigmentti.
Piirrokset: Kulmaukset, lantion asento ja hännänkiinnitys Mittasuhteet Koko ja paino: Säkäkorkeus: Urokset 41-47 cm, ihannekorkeus 43-45 cm nartut 38-44 cm; ihannekorkeus 40-42 cm. Paino: Urokset 11-13 kg ja nartut 8-11 kg. Huomioitavaa: Eri ruumiinosien mitat prosentteina säkäkorkeuteen verrattuna ihanne hyväksyttävissä Rungon pituus 103 105 Rintakehän syvyys 40 Rintakehän leveys 30 Rintakehän ympärys 105 Pään pituus 42 Kuonon pituus verrattuna 40 pään pituuteen Korvan pituus verrattuna pään pituuteen 45
Virheet: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Huomioitavaa: Virheeksi lasketaan korvien lyhytkarvaisuus tai karvattomuus, raajojen takaosien hapsuttomuus, vaaleat silmät, pitkä runko ja liian lyhyt runko. Lyhytkarvaiset tai/ja karvattomat läikät rungossa. Sekakarva (sticking) on virheellinen, samoin riistanväri, satulakuvio ja merkkiväri, koiran tulee olla täysin yksivärinen. Hylkäävät virheet: Agressiivisuus tai arkuus Lihanvärinen, maksanruskea tai täplikäs kirsu mustilla, valkoisilla, kellanruskeilla, blue merlen tai tuhkanvärisillä yksilöillä, Lihanvärinen tai täplikäs kirsu ruskeilla yksilöillä. Yhden tai useamman etuhampaan, kulmahampaan, välihampaan P2-4 tai M1-2 poskihampaan puuttuminen. Useamman kuin kahden P1:n puuttuminen, (M3:ia ei oteta huomioon). Ylä-, ala- tai ristipurenta. Yli 2 mm:n rako ylä- ja alaetuhammasrivien välissä. Keltaiset silmät mustilla koirilla Riippuvat korvat Lyhyt, sileä, pinnanmyötäinen karva koko rungossa. Pitkä karva päässä. Huopaantuva karvapeite Sudenharmaa väri tai musta keltaisesta ruskeaan olevin merkein. Säkäkorkeus alle 38 cm tai yli 47 cm. Albinismi Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä Huom. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.
Rotumääritelmän vastaisia värityksia
Virheellisyyksiä Arvostelussa huomioonotettavaa Koko rotumääritelmä on yksiselitteinen. Suomessa koirat ovat kookkaita Turkinvärissä ja laadussa on erilaisia, suuria eroavaisuuksia joihin tulee kiinnittää huomiota. sekakarvaisuus suora karvapeite Valkoisen merkit päässä Pigmentinpuute Karvattomat korvat Tuhkanvärisillä koirilla esiintyy korvanlehtien karvattomuutta ja korvanreunojen karvattomuutta, valkoiset karvat korvanlehtien reunoissa. Läikikkäistä karvanpuutosta (sinisenkoiran syndrooma / kilpirauhasen vajaatoiminta) Rotumääritelmästä poikkeava väritys, koko ja rakenne voi viitata vierasperäisyyteen Hännän kiinnittyminen keskikorkealle, selkälinjan jatkeeksi on tärkeä, ei hännän kantokorkeus. Hännän asento kertoo koiran mielialasta ja sen suhteesta ympäristöönsä. Liian suorat kulmaukset takaosassa, tekee koirasta takakorkean. Häntä kiinnittynyt liian ylös Haja-asentoiset ja pehmeät korvat Väritys
Asiatarkistus Harry Tast Materiaalin kokoaminen ja julkaisu: Riitta Hohtela