1 LUPAPÄÄTÖS Nro 73/10/1 Dnro PSAVI/51/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Koneellinen kullankaivu Eskottijoen varrella, Inari Perttu Laine Lukkitie 14 01490 Vantaa
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 Tiedot vesistöstä... 5 Liikennejärjestelyt... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset ja vaatimukset... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 11 VESITALOUSLUPARATKAISU... 11 LUPAMÄÄRÄYKSET... 11 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 11 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 11 Vesitalousluvan määräykset... 12 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 12 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 13 Tarkkailu ja raportointi... 13 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 13 RATKAISUN PERUSTELUT... 14 Ympäristölupa... 14 Vesitalouslupa... 15 Lupamääräysten perustelut... 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 16 Päätöksen voimassaolo... 16 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 17 KÄSITTELYMAKSU... 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohje... 17 MUUTOKSENHAKU... 18
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Perttu Laine on 12.1.2010 aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa 1,5 ha:n valtausalueella, joka sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla valtion alueella Koijerijärven metsäautotien pohjoispuolella Alajärveen laskevan Eskottijoen varrella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivuulla on oltava ympäristölupa. Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista vesistöstä nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Työ- ja elinkeinoministeriö on 24.6.2008 myöntänyt Perttu Laineelle valtauskirjan nro 8485/1 koskien Rebekan Sisko -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa 31.12.2012 saakka. Valtauskirjan mukaan kaivutoimintaa ei saa ulottaa 15 metriä lähemmäksi maantien penkkaa. Valtauksen siisteyden ja turvallisuuden (kaivannot) suhteen tulee olla erityisen huolellinen. Työ- ja elinkeinoministeriö on 22.4.2009 hyväksynyt Perttu Laineen hakemuksen valtausalueen muutoksesta. Luopumisen ja valtausalueen rajojen vähäisen muutoksen johdosta valtausalueen uudeksi pinta-alaksi on muodostunut 1,5 ha. Maakuntakaavassa alue on osoitettu Metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). Ivalon alueen yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu Maa- ja metsätalous- sekä poronhoitovaltaiseksi alueeksi (MP).
4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Polttoaineet ja jätehuolto Kaivu tehdään yhdellä moottorilapiolla (10 hv). Enimmillään kaivetaan 10 m 3 kahdeksan tunnin aikana, mutta kivikkoisesta maaperästä johtuen keskimääräinen kaivumäärä on 3 4 m 3 kahdeksassa tunnissa. Kaivumäärä on alle 800 m 3 vuodessa. Kullan erottelu tapahtuu huuhdontarummulla painovoimaisesti rännittämällä. Huuhdonnan kiertovesijärjestelmässä käytettävä vesimäärä on enintään 200 l/min. Allasjärjestelmään kuuluu 1 3 kiertovesiallasta, joiden tilavuus on 20 30 m 3. Aluksi käytetään yhtä allasta, mutta kaivun edetessä niitä lisätään enintään kolmeen. Kaivun edetessä altaat täytetään. Kaivujäljet maisemoidaan kaivuun päätyttyä ja maansiirtokoneena käytetään tarvittaessa myös kaivinkonetta. Tarvittaessa vettä imeytetään valtausalueen maastoon enintään 300 l/min. Poikkeuksellisen kuivana kautena Eskottijoesta johdetaan lisävettä enintään 200 l/min. Tarkoitus on myös etsiä kultaa Eskottijoen pohjasorasta alipaineimurilla, joka toimii 8 hv moottoripumpulla. Imurin teho on noin 8 10 l/s. Pohjasoraa ja -kiviä käydään läpi imurilla ja käsin noin 10 m 3 vuodessa aarin alueella. Joen pohjaa imuroidaan keskimäärin 30 cm:n paksuudelta. Huuhdottu pohjasora ja irtokivet palautetaan huuhdontapaikan välittömään läheisyyteen. Eskottijoen pohjasoraa ei imuroida joen hitaasti virtaavalla alueella, jossa joen pohjaan on kerrostunut runsaasti samentumista aiheuttavaa hienojakoista pohja-ainesta. Toiminta-aika on vuosittain toukokuusta lokakuuhun. Toiminta on tarkoitus aloittaa kesällä 2010. Toiminnassa käytetään polttoainetta (bensiiniä) noin 500 l ja öljyä noin 35 l (30 l hydrauliikkaöljyä ja 5 l moottoriöljyä) kaivukaudessa. Alueella säilytetään polttoainetta enintään 50 l, hydrauliikkaöljyä enintään 30 l ja moottoriöljyä enintään 5 l. Ne varastoidaan ja suojataan kaivupaikan viereisellä huoltoalueella. Moottorilapiossa käytetään biohydrauliikkaöljyä, mikäli koneen hydrauliikka kestää kyseistä öljyä. Toiminnassa muodostuu jäteöljyä noin 35 l ja öljynsuodattimia noin 0,5 kg vuodessa. Asumisesta syntyvät jätteet ja kuivakäymäläjätteet kompostoidaan kaukana vesistöstä. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Jätteet toimitetaan vuosittain kunnan osoittamaan keräyspisteeseen. Öljyvuototilanteissa öljy imeytetään turpeeseen. Valtaus on mukana Inarin kunnan jätehuolto-ohjelmassa ja maksaa palvelusta jätehuoltokuntayhtymän taksoituksen mukaisesti.
5 Toiminta-alue ja sen ympäristö Valtaus ja sen ympäristö kuuluvat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueeseen. Valtauksen ympäristö on talousmetsää. Lähin pysyvä asutus on noin 7 kilometrin päässä Tolosen kylässä. Hakijan valtauksen lähistöllä on muita valtauksia. Valtaus sijaitsee noin 10 m syvässä ja noin 200 m leveässä Eskottijoen laaksossa. Maaperä on valtaosin entistä jokipohjasoraa tai kulunutta lohkareikkoa. Osa alueesta on melko jyrkillä jokitörmillä, jotka ovat karua kivikkoa tai avokalliota. Paksuimmat maaperäkerrostumat ovat suvantomaisten osuuksien rantapenkoilla, jossa ne ovat noin 1 3 m paksuja. Kallioperä on alueelle tyypillistä granuliittia. Valtausalue sijaitsee Ivalon paliskunnan poronhoitoalueella. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä eikä harvinaisia luontotyyppejä. Tiedot vesistöstä Eskottijoki on kaivualueella vähäinen tunturipuro. Joen virtaamat eivät ole tiedossa. Kaivualueella joen leveys vaihtelee 1 1,5 m ja syvyys 0,5 1 m. Eskottijoessa ei ole kaivualueella vesiliikennettä eikä kalastusta. Liikennejärjestelyt Valtaukselle johtaa Koijerivaaran metsäautotie. Huoltoajo suoritetaan kesäisin alueelle tulevaa metsäautotietä pitkin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivusta ei aiheudu vahinkoa vesistöön. Vesistöön voi päästä pieni määrä mineraalisuspensiota, kolloideja, maaperästä liuenneita ioneja sekä humushappoja. Samanlaista kuormitusta aiheuttavat myös kevättulvat. Toiminnasta aiheutuu moottorien ääntä, kaivinkoneen kaivuääniä ja erottelulaitteen kolinaa, jotka kantautuvat tuulioloista riippuen enintään joidenkin satojen metrien päähän. Polttomoottoreita pääsee ilmaan pieniä määriä ilman epäpuhtauksia. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan vaikutuksia vesistöön seurataan työskentelyn aikana silmämääräisesti. Hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun.
6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Öljyvuodon sattuessa toiminta keskeytetään, altaiden juoksutus suljetaan ja aloitetaan öljyn imeyttäminen turpeeseen. Henkilö- ja porovahinkojen välttämiseksi kaivantojen reunat luiskataan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa ja suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi Inarin kunnassa 16.2. 19.3.2010 sekä erityistiedoksiantona Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Inarin kunnalle ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.2.2010 paikallislehti Inarilaisessa. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Inarin kunnan kaavoitusviranomaiselta. Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus on todennut, että ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän mukaan (tilanne 1.3.2010) valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä. ELY-keskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat: - Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. - Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. - Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. - Vesienkäsittelyrakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät heikennä niiden toimivuutta. - Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtausalueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. - Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä
2. Lapin ELY-keskus, kalatalous alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy ja maanpinta on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaista muotoaan. Humuspitoista pintakerrosta on käytettävä maisemoinnissa pintaaineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. - Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. - Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. - Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. - Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELYkeskukselle. ELY-keskus on huomauttanut, että kiertovesijärjestelmässä olevaa vettä ei saa johtaa suoraan Eskottijokeen. Tarvittaessa ylimääräinen vesi tulee imeyttää maastoon. Hakijan on osallistuttava Lapin Kullankaivajain liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. ELY-keskus on perusteluina esittänyt, että mikäli kaivun seurauksena vesistöön pääsee hienojakoista ainesta, se aiheuttaa muun muassa veden samentumista, kalojen karkottumista alueelta ja vaikutusalueella olevien kalojen kutualueiden liettymistä. Hakemuksesta käy ilmi, että kiertovesijärjestelmästä poistettava vesi imeytetään maaperään ja että hakija osallistuu Lapin kullankaivajain liitto ry:n koneellisen kullankaivuun yhteistarkkailuun. 7
8 3. Inarin kunta Kunnan tekninen johtaja on ilmoittanut, että hakemus kohdistuu alueeseen, joka maakuntakaavassa on osoitettu Metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). Ivalon alueen yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu Maa- ja metsätalous- sekä poronhoitovaltaiseksi alueeksi (MP). Valtausalueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa, eikä sellaista ole vireillä. 4. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Metsähallitus on todennut, ettei valtauksen alueella ole tiedossa uhanalaisten putkilokasvien, sammalten, jäkälien tai sienten esiintymiä. Valtaus on kokonaan käyttöaiuetta. Metsähallitus on katsonut, että hakijalle koneellista kullankaivua varten myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vastaavat kuin mitä alueelle on konekaivutoimintaan viime vuosina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Metsähallitus on edellyttänyt, että ylivuotovesien imeyttäminen tapahtuu valtausalueen sisällä eikä vesiä saa pumpata tai sadettaa valtausalueen ulkopuolelle. Eskottijoki on merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisää vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Ivalojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia, tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Kullankaivun haitalliset vaikutukset konkretisoituvat mikäli maankäsittelyn vuoksi vesistöön pääsee hienojakoista maa-ainesta ja ravinteita. Pohjan liettyminen tuhoaa lohikaloille tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita. Kaivutoiminta tulee tapahtua siten, että vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvassa tulee ilmetä miten ravinteiden talteenotto tapahtuu. Luvan saajan on myös liityttävä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvomaan vesistön yhteistarkkailuun. 5. Törmäsen osakaskunta Törmäsen osakaskunta on ilmoittanut omistavansa Alajärven ja osin Eskottijoen vesialueen ja on vaatinut koneellisen kullankaivuun kieltämistä Eskottijoessa. Muistuttaja on perustellut vaatimustaan seuraavasti: - Hakemuksessa esitetyt kullankaivuumenetelmät, joen rantamaiden ja joen pohjan kaivaminen moottorilapiolla ja pohjan imurointi, aiheuttavat väistämättä jokiveden huomattavaa samentumista.
- Eskottijoki on Alajärven taimenen poikastuotantoaluetta. Alajärvi on osakaskunnan jäsenten keskeinen kalastuspaikka (noin 350 ha). Vähäinenkin veden samentuminen vaikuttaa taimenenpoikasten viihtymiseen joessa. Kiinteän maa-aineen liikkeellelähtö peittää kutusorakot, mikä pahimmillaan aiheuttaa kudun loppumiseen kokonaan. Näin myös Alajärven taimenkanta vähenee. - Eskottijoen ja sen kautta ainakin osan Alajärveä samentuminen aiheuttaa haittaa joen alajuoksun ja Alajärven yksityisille rannan omistajille. - Mikäli yhdelle myönnetään lupa koneelliseen kullankaivuuseen, on sitä vaikea kieltää muiltakaan. Muistuttaja on viitannut 24.6.2008 annetusta valtauskirjasta ilmenevään Metsähallituksen lausuntoon, jonka mukaan valtauslupaa ei tule myöntää, jos valtaukselle on myöhemmässä vaiheessa tarkoitus anoa konekaivulupaa (valtauskirja Dnro 33/657/2007, kaivnro 8485/1). Muistuttajan mukaan on kohtuutonta, että yhden henkilön harrastuksen vuoksi lukuisa joukko paikallisia asukkaita joutuisi kärsimään. Törmäsen osakaskunnassa on noin 650 henkilöä. 6. AA (Reinola RN:o 28:20), BB (Siltala RN:o 28:1), CC (Lassintörmä RN:o 28:41), DD (Perälä RN:o 28:39), EE (Hilla RN:o 20:40) ja FF (Palola RN:o 28:3) Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Muistuttajat ovat perustellut vaatimustaan seuraavasti: - Eskottijoki tulee säilyttää luonnontilaisena, kirkasvetisenä ja saasteettomana. Koneellinen kullankaivu aiheuttaa joen liettymistä hienomman aineksen kulkeutuessa vesistöön Alajärveä ja Ivalojokea myöten. Maaperästä liukenevat mineraaliainekset ja humus osaltaan heikentävät veden laatua. Eskottijoen varrella on jo lomaasutusta ja se tulee lisääntymään. Alajärven rannoilla on sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Valmisteilla oleva osayleiskaava ohjaa rakentamista vastaisuudessa. Asukkaiden ympäristön viihtyisyyttä ei tule vaarantaa koneellisella kullankaivulla. - Eskottijoki on Alajärven taimenkannan merkittävää poikastuotantoaluetta. Koneellisen kullankaivun seurauksena taimenen kutu todennäköisesti epäonnistuisi tai ainakin vakavasti vaarantuisi. Siitä seuraisi taimenkannan menetys. Kyläläiset ovat käyttäneet Alajärveä kotitarve- ja virkistyskalastukseen, ja sen on kylän lähellä sijaitsevana järvenä korvaamaton. - Muistuttajat ovat viitanneet 24.6.2008 annetusta valtauskirjasta ilmenevään Metsähallituksen lausuntoon, jonka mukaan valtauslupaa ei tule myöntää, jos valtaukselle on myöhemmässä vaiheessa tarkoitus anoa konekaivulupaa. Metsähallituksen kannanotolle maanomistajan edustajana on annettava erityinen merkitys. - Ympäristölupahakemukseen annettava päätös on ennakkotapauksen luonteinen. Muitakin hakijoita vastaavaan toimintaan tai konekaivun laajennusta ilmaantuu, jos lupa myönnetään. Konekaivusta syntyvät haitat moninkertaistuisivat. Uhka on torjuttava hylkäämällä hakemus. 9
- Eskottijoen ja se alapuolisen vesistön alueella on kymmeniä kiinteistönomistajia, joiden etua hakemus koskee. Virkistyskäytön osalta on huomioitava sadat muut lähiympäristön asukkaat. Olisi oikeudellisesti ja moraalisesti kestämätöntä, jos yhden hakijan etu menisi kaikkien muiden edun edelle. 7. GG (Niemelä RN:o 50:0), HH (Eko-Onnela RN:o 23:6) ja II (Kotilehto RN:o 51:0) Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Muistuttajat ovat esittäneet vaatimukselleen samansisältöiset perustelut kuin edellä kohdassa 6. AA ja muut. Lisäksi he ovat todenneet, että metsänhoitoyhdistyksen antamien metsänhoito-ohjeiden mukaan purojen varsialueet ovat käytännössä suojeltuja, ja ne tulisi jättää kasvillisuudeltaan luonnonmukaiseen tilaan. Valtausalueelle myönnettävä koneellinen kaivulupa olisi ristiriidassa metsänhoito-ohjeiden kanssa. 8. JJ, KK, LL, MM, NN ja OO (Harju RN:o 28:50) Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Muistuttajat ovat esittäneet samansisältöiset perustelut kuin edellä kohdassa 6. AA ja muut. 10 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Hakijaa on pyydetty erityisesti selvittämään toiminnan kalasto- ja kalastusvaikutuksia. Hakija on 8.4.2010 aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessa ilmoittanut, että Eskottijoen pohjasoraa imuroidaan vain virtaavissa kohdissa, joissa pohjasora on näkyvissä. Huuhdottu kiviaines palautetaan imuroinnin jälkeen pohjasoran ottopaikan välittömään läheisyyteen. Hitaasti virtaaviin kohtiin, joihin on kertynyt lietettä/humusta, ei kosketa. Imuroinnin aikana tarkkaillaan silmämääräisesti, ja imurointi lopetetaan ja siirrytään seuraavaan kohtaan, jos havaitaan samentumia. Näillä toimenpiteillä estetään Eskottijoen veden samentuminen ja ravinteiden ylimääräinen liukeneminen, joten pohjasoran imuroinnilla ei ole vaikutusta alueen kalastoon ja kalastukseen. Moottorilapiokaivu aloitetaan yhdellä saostusaltaalla ja töiden edetessä altaiden määrä kasvaa kahteen tai tarvittaessa kolmeen altaaseen. Huuhdonnassa käytettävä vesi on 100 % kierrätysvettä, joka ei pääse kulkeutumaan Eskottijokeen. Poikkeustilanteissa (tulvan tai rankkasateiden aikana) joudutaan ylimääräistä vettä pumppaamaan ja imeyttämään valtauksen alueelle riittävän kauaksi joesta, jottei aiheudu samentumista eikä ravinteet kulkeudu jokeen. Kaivun aikana suoritetaan silmämääräistä tarkkailua mahdollisten samentumien havaitsemiseksi. Valtaus on vanha lapiomiehen valtaus, josta pintamaat on kuorittu suurelta osin pois ja näkyvissä on vain pelkkä sorapatja. Vastineen oheen on liitetty valokuvia alueesta. Niiltä osin, jossa pintamaat on jäljellä, ne varastoidaan maisemointia varten siten, että ravinteiden kulku jokeen estetään. Valumaja sadevedet ohjataan saostusaltaisiin. Letkurikkojen varalta valtauksella on imeytysturvetta. Vahingon sattuessa kaivuutoiminta lopetetaan, pumput sammutetaan ja aloitetaan öljyn imeyttäminen turpeeseen. Suljetussa allasjärjestelmässä jossa käytetään kiertovettä, ei vuotanut öljy pääse Eskottijokeen.
Näillä toimenpiteillä estetään Eskottijoen samentuminen ja ylimääräisten ravinteiden liukeneminen, joten koneellisella kullankaivulla ei ole vaikutusta alueen kalastoon tai kalastukseen. 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Perttu Laineelle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun valtauksella Rebekan Sisko (nro 8485/1) Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Perttu Laineelle luvan Eskottijoen pohjan imurointiin ja luvan johtaa Eskottijoesta tarvittaessa vettä kiertovesialtaisiin valtauksella Rebekan Sisko Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Rebekan Sisko vuosittain 15.5. 30.9. 2. Valtausalueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 3. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 25 m 3. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä mahdollisimman kaukana
Eskottijoen uomasta. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. 4. Eskottijoen vesiuomasta huuhdottu kiviaines ja käytetty huuhdontavesi on palautettava takaisin Eskottijoen uomaan mahdollisimman lähelle huuhdonta-aluetta pääsääntöisesti siten, että palautettavalla kiviaineksella täytetään huuhdonnassa syntyneitä kaivantoja. Imurointia ei saa suorittaa alueilla, jossa uoman pohjaan on kerrostunut samentumista aiheuttavaa hienojakoista pohja-ainesta. Huuhdonnasta tai imuroinnista ei saa aiheutua samentumista Eskottijoessa. 5. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä ja moottorilapiossa on pyrittävä käyttämään biohajoavaa öljyä. 6. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 12 Vesitalousluvan määräykset 8. Tarvittava lisävesi (enintään 200 l/min) Eskottijoesta on otettava niin, ettei toimenpiteestä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 10. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 100 l imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
13 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 11. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Eskottijoen tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Eskottijoen vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 12. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 13. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee välittömästi ilmoittaa ELY-keskukselle. Tarkkailu ja raportointi 14. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 15. Luvan saajan on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. 16. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 17. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
14 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan perusteella oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksi käyttämiseen. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Rajoittamalla Eskottijoen uoman imurointi vain alueille, joihin ei ole laskeutunut hienojakoista, samentumista aiheuttavaa maa-ainesta, vältetään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Pintamaat varastoidaan erilleen maisemointia varten, mikä vähentää ravinteiden liukenemista niistä. Huuhdontaa tehdään vain mineraaliaineksilla ja ylivuodot imeytetään maaperään. Valtauksen läheisyydessä Eskottijoen varressa ei ole asutusta. Lähin asutus on noin 7 km:n etäisyydellä Tolosen kylässä. Eskottijoen rannalla oleva asutus on vielä useamman kilometrin etäisyydellä valtauksesta. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Määräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on alueen pintavesien nykytilasta jokien osalta todettu, että kaikki luokitellut vedet olivat erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Suunnitelman mukaan toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesiä ei vesienhoitoalueella ole. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Luvan mukaisella
toiminnalla ei vaikuteta veden laatuun siten, että sen luokiteltu tila muuttuisi. 15 Vesitalouslupa Eskottijoen pohjan imurointi ja veden johtaminen Eskottijoesta ovat tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten. Eskottijoen uomaa ei hakemussuunnitelman mukaan siirretä. Imuroinnista ja veden johtamisesta ei lupamääräysten mukaisesti toimittaessa aiheudu sanottavaa haittaa. Lupa voidaan siten myöntää vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla. Lupamääräysten perustelut Huuhdonta-aika on rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista. Sade- ja valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkaöljynä vähentää letkurikoista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista tai täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Kullankaivu tapahtuu alueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen koneiden hydraulikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi imeytysturvetta mahdollisen polttonesteen tai öljyn vuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista.
Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Tarkkailu- ja raportointimääräys on tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen vaatimukseen lupamääräyksestä, jolla vesienkäsittelyrakenteisiin voitaisiin tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, todetaan, että vesienkäsittelyrakenteista ei ole annettu yksityiskohtaisia rakenteellisia määräyksiä. ELY-keskus voi tarvittaessa ilman erityistä valtuutusta antaa niistä valvonnallisia ohjeita. Muutoin ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 2. Lapin ELY-keskuksen (kalatalous) ja 4. Metsähallituksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 5. Törmäsen osakaskunta sekä 6. AA, 7. GG ja 8. JJ muistuttajakumppaneineen Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupa on myönnetty pääasiaratkaisusta ja perusteluista ilmenevästi. Luvassa on annettu veden samentumisen vähentämiseksi toiminta-aikaa ja -tapaa koskevat määräykset. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat usean kilometrin etäisyydellä valtauksesta, joten heille ei ole odotettavissa vahinkoja päästöistä tai veden johtamisesta. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu ohjaus. Luonnontilaisten uomien säilyttämisestä säätävä vesilain 1 luvun 17 a ei koske Lapin maakuntaa. Tämän lupa-asian käsittelyssä ei sovelleta metsälakia. Maanomistajan tai valtausoikeuden haltijan on metsälaissa säädetyissä tapauksissa tehtävä metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus. Aluehallintovirasto toteaa vielä, että jokainen ympäristölupahakemus ratkaistaan tapauskohtaisen oikeusharkinnan perusteella, joten tämän ratkaisun perusteella ei ennakoida muita ympäristölupia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 31.12.2017 asti. Toiminnan jatkaminen 31.12.2012 jälkeen edellyttää, että työ- ja elinkeinoministeriö myöntää hakijalle kaivoslain 10 :n 3 momentin mukaisen valtausajan pidennyksen. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti ja 55 1 momentti Vesilaki 2 luku 6 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 220 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Koneellista kullankaivua koskevan lupa-asian käsittelymaksu 1 220 euroa, kun vuotuinen kaivumäärä on enintään 1 000 m 3. Imurointia koskeva asian käsittelymaksu on 1 220 euroa (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke) ja veden johtamista (muu vedenotto) koskevan asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun asetuksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Tässä tapauksessa veden johtamista ja pohjan imurointia koskevien asioiden käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa tarkoitettua työmäärää vähäisempi ja niiden edellyttämä maksu on siten laskettava 35 %:a alennettuna (1 131 euroa ja 793 euroa). Näin ollen maksu peritään koneellisesta kullan kaivusta määrätyn maksun mukaisesti. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Riitta Riihimäki (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (tarkastava jäsen) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 743 9334 tai 0400 364 029. RR/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 29.9.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.