Henrik n esi-isät ja sukuhaarat 1700-1900 Toimittaja: Harri Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Teemu n sukututkimukset. 09.06.2012 Sukukokous 2012 1
Säkkijärven Lahnajärvi 1600-1700-luvulla Karjalan alue oli rauhaton 1500-1600- luvuilla. Ruotsin suurvallan aikana valtakunta laajeni itään ja etelään. Pentti n omistama n hovin tila Säkkijärven Lahnajärvellä autioitui 1600- luvun puolivälissä. Seuraavaksi tilan sai Ratsumestari Lars Finkenberg 1600-luvun lopulla. Venäjä vahvistui ja alkoi rakentaa uutta pääkaupunkia Pietariin 1700-luvun alussa. Ruotsin valta-asema alkoi murentua ja Ison vihan aikana 1710-1721 Venäjä miehitti Suomen useaksi vuodeksi. 1721 solmittiin Uudenkaupungin rauha ja puolet Säkkijärvestä menetettiin Venäjälle, mutta Lahnajärven kylä jäi rajan tuntumaan Ruotsin puolelle. Ruotsi yritti vielä voittaa takaisin asemiaan Hattujen sodassa, mutta hävisi lopulta Venäjälle ja 1743 raja siirtyi Kymijoelle. Lahnajärvi jäi osana Vanhaa Suomea Venäjälle. 09.06.2012 Sukukokous 2012 2
Husut Muurikkalasta Lahnajärvelle Yrjö Matinpoika Husun perhe muutti 1729 Virolahden Muurikkalasta Säkkijärven Lahnajärvelle. Vanhin poika Juho Yrjönpoika ryhtyi isännäksi ja osti ratsumestarinna Elisabeth Ridderin -nimisen rakuuna rusthollin. 1780-luvulla isäntänä oli Antti ja ruokakunnan vahvuus oli noin 60 henkeä. Muurikkala ja Lahnajärven nykykartalla 09.06.2012 Sukukokous 2012 3
Lappeen kihlakunnan syyskäräjät lokakuussa 1729 Naimaton talonpoika Juho Yrjönpoika Muurikkalasta, hänen ja Ratsumestarinna Jalosukuinen, Rouva Elisabet Ridderin välillä, todistajien herra Pastori Pohlin'in ja kenttävääpeli Jalosuk. Petter Biörnrams'in läsnäollen 8:tena viime heinäkuuta kuittauksin allekirjoitettu, tehty kauppakirja, ilmoittaa Rouva Ratsumestarinna luopuvansa rakuuna Rusthollista nimellä Lahnajärven kylää Säkkijärven pitäjää Juho Yrjönpojalle kaikin siihen kuuluvin omistuksin mitä tahansa ne ovat, hintaan viisisataa viisikymmentä taaleria kuparissa, josta Juho on jo sopimuksen mukaisesti samana päivänä kuitannut rouvalle maksetuksi ennakkona 100 taaleria, jääden vielä 450 taaleria, jotka hän maksaa kuuden vuoden kuluessa loppuun. Tämän jälkeen, kun mainittu aika on kulunut ja summa maksetuksi tullut, on Juho oikeutettu Rustholliin vastuuseen ja siinä toimeen tarttumaan. Rouva lupaa vapaasti ja hyvällä luopua tilasta Juho Yrjönpojalle kaikkine siihen kuuluvine omaisuuksineen, toki sillä ehdolla, että hän elinaikansa saa asua ja hallita 2 pientä tupaa tilalla, pieni aitta ja maitohuone, samoin riihi ja kaski metsässä, 2 pientä peltotarhaa, rouvan kuoleman jälkeen lankeavat ne kartanoon kaiken maaomistuksen mukana. Tähän kauppakirjaan omistajaksi tulleena, sen eri puolet tuntien anoo Juho Yrjönpoika laillista vahvistusta, mutta kun tämä on Cruunun Rustholli neuvotaan Juho Yrjönpoikaa tällä Confirmaatio anomuksellaan kääntymään nöyrästi asianomaisen, korkean viranomaisen puoleen. Seuraavaksi esiin tuli talonpoika Juho Yrjönpoika Muurikkalasta esittäen, että hänen ja Ratsumestarinna Jalosuk. Rouva Elisabet Ridderin välillä 8:tena viime heinäkuuta tehty kirjallinen Contract'i sisältäen: - että Juho Yrjönpoika ottaa 6 vuodeksi vastuulleen, ylöspitää ja viljelee rouvan Rusthollia nimeltä tulevana keväänä ja tulee puolet kaikesta tulevasta laihosta ja vuotuisesta kasvusta tiluksilta ja 3:s osa metsän tuotosta rouvalle, itsellään rouva pidättää peltotilkun,joka sijaitsee lähellä lampolaa,samoin pienen peltotilkun rouvan oman tuvan takana. Kaikki muut pellot mitä nurmena on, saa Juho niistä puolet ja jotka menestymään saa, velvoitetaan hänet viljelyyn ja halulliseen vastuuseen, vaan suorittaa hän 2:n vuoden kuluttua puolet metsän tuotosta, rouva sitävastoin ei voi arvometsää riistää. Mitä tulee niittyihin muualla, siellä liki Toivaria niin sanottu kantaniitty (stoomängen) se tulee jättää Rakuuna hevosen laitumeksi ja rouvalle se pieni niitty siellä, muita niittyjä hallitsee talonpoika korvaten niistä puolet rouvalle. Varuspalvelu eli Kruunun Mondeering kaikkine parseeleineen, kuten hevonen ja mies jäävät rouvan vastuulle: kuudeksi vuodeksi, mutta kaikki vuotuinen eläinsuojien käyttö ja korjaus on Juhon vastuulla ja nauttii hän niistä ilman mitään korvauksia rouvalle. Painokkaasti on rouva 16 pvä viime elokuuta mainitussa sopimuksessa vakuuttanut, ettei kukaan hänen perillisistään tai sukulaisistaan tule perimään saati omistamaan n tilaa, vaan mainittu talonpoika Juho Yrjönpoika, jolle kaikki luvattu on ja oikeuden pöytäkirjaan viety. Käännös: Teuvo Hyppänen 09.06.2012 Sukukokous 2012 4
n hovi Lahnajärvellä Tuolloin n hovi oli laajuudeltaan noin 1000 hehtaarin tila. Tilan päärakennus sijaitsi n kylässä (Juho Yrjönpoika). Myöhemmin nuorempi veli Henrikin isän-isänisä Matti Yrjönpoika asettui Toivarin taloon. n hovi nykykartalla 09.06.2012 Sukukokous 2012 5
Uudet t n hovin isännäksi ryhtyi siis vanhin poika Juho Yrjönpoika. Tilan mukaisesti perheen sukunimeksi vaihtui. Henrik polveutuu nuoremmasta veljestä Matti Yrjönpojasta. Yrjö Matinpoika s.1672 Yrjö Matinpoika 1672 1742 Maria Akselintytär 1674 1742 Juho 1707 1777 Valpuri 1710 1770 Yrjö 1710 1763 Riitta 1718 1786 Katri 1720 1782 Pekka Pietari 1712 1774 Valpuri Mäkelä 1718 1742 Tuomas 1718 1766 Anna Reijo 1724 1784 Matti Yrjönpoika 1725 21.04.1785 Sohvi Heikintytär Reijo 1728 05.04.1791 Sakari 1727 1788 Susanna 1732 1794 09.06.2012 Sukukokous 2012 6
Lahnajärvi Venäjän vallan alle 1743 Husujen perheen muuttaessa Lahnajärvelle 1729 itäinen Suomi oli siis edelleen rauhaton. Lopulta Hattujen sodan ja Pikkuvihan päätyttyä raja siirtyi Kymijoelle. Myös Lahnajärvi liitettiin Venäjään Turun rauhassa 1743. Menetettyä Karjalan aluetta nimitettiin Vanhaksi Suomeksi. Tämän jälkeen olot vakiintuivat ja Vanhassa Suomessa ei tapahtunut isoja muutoksia Venäjän vallasta huolimatta. 1809 koko Suomi liitettiin Venäjään. Turun rauha 1743 09.06.2012 Sukukokous 2012 7
Toivari n hovi Venäläinen kartta 1840 09.06.2012 Sukukokous 2012 8
Isojako n hovi pysyi jakamattomana 1800-luvulle asti. Ruotsin alueella suoritettiin Isojako 1700-luvulla. Lahnajärven kylässä Isojako tehtiin vasta 1831-1837. n kantatila jaettiin 1841 kahdeksaan tilaan. 1852 muodostui neljä tilaa lisää. Matti Eliaksenpoika oli Henrik n isä. SÄKKIJÄRVEN LAHNAJÄRVI - LEINO NO:4. n tilojen mittaus aloitettu 1831 4: 1 Heikki Eerikinpoika Uutela (Sipilä) 1/6 1841 4: 2 Mikko Pietarinpoika Niemi 1/6 1841 4: 3 Erikki Yrjönpoika Yrjänä 1/6 1841 4: 4 Eerikki Pietarinpoika Ylätupa 1/6 1841 4: 5 Mikko Eerikinpoika Ylä Toivari 1/12 1841 4: 6 Matti Eliaksenpoika Ala Toivari 1/12 1841 4: 7 Heikki Heikinpoika Hietala 1/12 1841 4: 8 Eerikki Antinpoika Myllysaari 1/12 1841 4: 9 Juho Mikonpoika Niemi 1/12 1852 (4:2) 4: 10 Heikki Matinpoika Niementalo 1/12 1852 " 4: 11 Sohvi Kankaantila 1/12 1852 (4:3) 4: 12 Eerikki Yrjönpoika Yrjänä 1/12 1852 " 4: 13 Matti Simonpoika Sipilä 1/12 1852 (4:1) 4: 14 Heikki Eerikinpoika Uutela 1/12 1852 " 4: 15 Eerikki Pietarinpoika Ylätupa 1/12 1852 (4:4) 4: 16 Matti Matinpoika Perä 1/12 1852 " 09.06.2012 Sukukokous 2012 9
n kantatila n:o 4 (pohjoisosa) kartta 2006 09.06.2012 Sukukokous 2012 10
1500-luvun Husuista Henrik on Pekka Husu Mikko Husu Elina Matti Husu 1696 Kaarina Yrjö Matinpoika 1672 1742 Maria Akselintytär 1674 1742 Matti Yrjönpoika 1725 21.04.1785 Sohvi Heikintytär Reijo 1728 05.04.1791 Elias Matinpoika 26.02.1760 24.03.1803 Sohvi Yrjöntytär Apo 31.03.1766 10.03.1831 Matti Eliaanpoika 08.02.1794 01.02.1854 Liisa Erkintytär Hyppänen 04.01.1794 24.01.1865 Henrik (Heikki) 09.04.1840 27.04.1904 09.06.2012 Sukukokous 2012 11
Yrjö Matinpojasta Henrik on Yrjö Matinpoika 1672 1742 Maria Akselintytär 1674 1742 Juho 1707 1777 Yrjö 1710 1763 Pekka Pietari 1712 1774 Tuomas 1718 1766 Matti Yrjönpoika 1725 21.04.1785 Sohvi Heikintytär Reijo 1728 05.04.1791 Sakari 1727 1788 Tuomas 17.12.1751 1827 Elin 29.12.1753 Liisa 13.04.1756 1816 Elias Matinpoika 26.02.1760 24.03.1803 Sohvi Yrjöntytär Apo 31.03.1766 10.03.1831 Jaakko 07.05.1762 1828 Anna 21.01.1764 1777 Marketta 11.02.1769 1772 Simo 17.08.1771 1836 Jaakko 1758 1761 Matti Eliaanpoika 08.02.1794 01.02.1854 Liisa Erkintytär Hyppänen 04.01.1794 24.01.1865 Valpuri 12.05.1797 1868 Heikki 17.02.1801 1877 Juho 08.06.1817 1852 Antti 01.10.1819 1821 Israel 19.02.1822 1869 Philippina 29.08.1824 1894 Abraham 24.12.1826 1851 Maria 12.03.1829 1837 Eeva Tiina 01.05.1831 Erkki 06.08.1834 1856 Anna 07.02.1837 1840 Henrik (Heikki) 09.04.1840 27.04.1904 Matti 28.06.1843 1861 09.06.2012 Sukukokous 2012 12
Husuista Henrik on n hovi Ruotsin vallan aika -> 1743 Vanha Suomi osana Venäjää 1743-1809 Venäjä Suomen Suurruhtinaskunta 1809-1917 Ruotsin Suurvalta 1617-1721 Yrjö Matinpoika 1672-1742 Juho Yrjönpoika1707-1777 Matti Yrjönpoika1725-1785 Elias Matinpoika 1760-1803 1700 1800 Matti Eliaanpoika 1794-1854 Henrik 1840-1904 1750 1850 1864 Henrik Haapajärvelle 1852 Tilan lisäjako 1841 Tila jaettiin 8 tilaan 1809 Suomi liitetään Venäjään 1750 Matti Yrjönpoika Toivariin 1743 Turun rauha 1729 Husut n hoviin 1721 Uudenkaupungin rauha 1710-1721 Iso Viha 1703 alkoi Pietarin rakentaminen 1690 Ratsumestari Finkenberg 1650 n hovi autioitui
Lahnajärveltä Haapajärvelle Vuonna 1840 syntynyt Henrik oli 11 lapsen perheen toiseksi nuorin lapsi. Isä Matti Eliaanpoika oli Isojaon perusteella Lahnajärven Ala-Toivarin tilan isäntä. 1864 Henrik avioitui Helena Lyijysen kanssa. Tarinan mukaan he tapasivat Viipurin markkinoilla. Henrik lähti kotivävyksi Lappeen Haapajärvelle Koivikon tilalle. Lahnajärven ja Haapajärvi nykykartalla 09.06.2012 Sukukokous 2012 14
Henrik ja Helena Henrik 1840-1904 Helena Turkia 1845-1929 Henrik ja Helena n Hauta Lappeenrannan Vanhalla hautausmaalla Juho 1866-1920 Eeva Keskisaari 1869-1920 Antti 1868-1941 Maria Sipiläinen Eeva 1871-1912 Ivanoff Matti 1874-1938 Maria Pajari 1881-1959 Vilho 1879-1924 Otto 1887-1928 09.06.2012 Sukukokous 2012 15
Henrik ja Helena - Sukuhaarat Henrik 1840-1904 Helena Turkia 1845-1929 Juho 1866-1920 Eeva Keskisaari 1869-1920 Antti 1868-1941 Maria Sipiläinen Eeva 1871-1912 Ivanoff Matti 1874-1938 Maria Pajari 1881-1959 Vilho 1879-1924 Otto 1887-1928 Anton 1894-1918 Antti 1887-1965 Johanna Pajari 1889-1967 Aino 1898-1984 Pekka Lankinen -1937 Otto Henrik 1902-1907 Uuno 1905-1926 Anni 1889-1968 Antti Sipiläinen 1978-1953 August 1891-1982 Matilda Houni 1893-1974 Eino 1900-1973 Lyyli Hostikka 1902-1991 Olga 1903-1984 Edvard Rikkinen 1897-1994 Sukuhaarat Otto Henrik 1910-1912 Hilja 1896-1928 Iivari Mikkonen 1895-1967 Alma 1908-1999 Toivo Perälä 1905-1937 09.06.2012 Sukukokous 2012 16
Henrik ja Helena Haapajärvellä Henrik toimi maanviljelijänä, mutta perheellä oli eri vaiheissa myös muita elinkeinoja perheen elättämiseksi: Kauppaa n mylly Sepän paja Tiiliruukki Henrik toimi myös aktiivisesti kunnalliselämässä ja paikallisen koulun perustamisessa. n mylly 1940-luvulla Haapajärvellä 1924: Eturivissä vasemmalta: Apumies Joakim, Antti, Matti, Vilho ja Otto. Takarivissä vasemmalta: Antti Juhonpoika, August Juhonpoika, Eino Juhonpoika, Otto Sassi ja Pekka Lankinen. Haapajärveä nykykartalla 09.06.2012 Sukukokous 2012 17