Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Samankaltaiset tiedostot
Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Agenda2030. Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Marja Innanen Apulaispääsihteeri, Kestävän kehityksen toimikunta

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa. Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Marja Innanen, apulaispääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Annika Lindblom Pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tästä sitoumuksessa on kysymys

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

Yhteiskuntasitoumuksen eteneminen: välitavoitteet. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys megatrendien maailmassa

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Pääsihteeri, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Kohti kestävämpää Espoota

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpano Suomessa kansallinen yhteiskuntasitoumus välineenä

1. oltava vision Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi mukaisia:

Globaali kestävän kehityksen agenda ja vesitavoitteet Annika Lindblom pääsihteeri, kv. asiain neuvos, ympäristöministeriö

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Etelä-Savon kestävän kehityksen. lupaus on annettu.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Vapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona. Jätehuoltopäivät Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Espoon kaupunki

Näin liityt mukaan autoalan ja valtion väliseen green deal -ilmastosopimukseen

Selonteko Agenda2030- toimeenpanosuunnitelmasta

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Ihmisen paras ympäristö Häme

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Vapaaehtoiset sitoumukset sääntelyn rinnalla. Ympäristöpäivä Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Sosiaalisen median kampanja kestävän kehityksen viikolle 2018

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen toimikunnan työohjelma

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme Pääsihteeri, ympäristöneuvos YTT Sauli Rouhinen Tampere 2.6.

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Tausta-aineisto kaupunginhallitukselle

KUOPIO 2030 Luonnos Versio 1.4

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Vapaaehtoiset green deal sopimukset ja materiaalitehokkuussitoumus

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Kestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana Nuottanen

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Perustehtävä ja arvot

Selonteosta puuttuu johdonmukaisuus. Kehitettävää. Kiitettävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

RAKENNUTTAJAN JA KIINTEISTÖSIJOITTAJAN NÄKEMYKSET KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA RAKENNUTTAMISESTA. Niina Rajakoski

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2019

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Transkriptio:

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Tulevien sukupolvien eväät on pian syöty ellemme toimi tänään!

on suomalainen innovaatio kestävän kehityksen edistämiseksi Yhteiskuntasitoumus on Kestävän kehityksen toimikunnan tulkinta siitä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa Suomessa. Eri toimijoiden toimenpiteet määrittävät käytännössä kestävän kehityksen sisällön. Valtioneuvoston kanslian tehtävä on ohjata eri yhteiskunnallisia toimijoita toteuttamaan kestävää kehitystä toiminnassaan. LUONNON KANTOKYVYN TURVAAVA, HYVINVOIVA JA GLOBAALISTI VASTUULLINEN SUOMI VUONNA 2050

Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta: Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Hyvä terveys, koulutus ja työllistymi-nen, elämänlaatu kaikille Ei köyhyyttä, eriarvoisuutta. Tasa-arvoa. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta Kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Tunne osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus. Työtä kestävästi Korkea työllisyysaste, työn tuottavuus, tuloksellisuus, laatu. Osaamisen päivittäminen. Kestävän kehityksen työpaikat; uudistuminen, työelämän tasa-arvo, hyvinvointi- ja turvallisuus. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Kestävät, turvalliset, viihtyisät, terveelliset elinympäristöt, yhteisöllisyys. Maaseudun ja kaupunkien elinvoima ja tuki toisilleen. Hiilineutraali yhteiskunta Energiatehokkaat, uusiutuvat, ilmastomyötäiset, monimuotoisten palveluiden ja tuotteiden ratkaisut. Älykkäät liikenne-energiajärjestelmät, kestävä maa- ja metsätalous. Resurssiviisas talous Lisätään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta. Viisas avoimen datan hyödynnys, panostus tutkimukseen ja puhtaaseen teknologiaan. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Arvot ja asenteet Luontoa kunnioittava päätöksenteko Loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. Luonnonvarojen kestävä käyttö

Sitoumus2050 toteuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030

Hallituksen painopisteet

Tuloksia 2014 TILAISUUKSISSA JA SOSIAALISESSA MEDIASSA TAVOITETTU KYMMENIÄ TUHANSIA SITOUMUKSEN VISIO Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi LÄHES 100 1600 % YLI sitoumuksen tehneistä pitää sitä toimivana työkaluna kestävän kehityksen edistämiselle ja voi suositella sitoumusta muille Sitoumusprosessi on saanut hyvän vastaanoton ja edennyt odotuksia paremmin. Toisaalta työ on vasta alussa, ja sitoumuksia pitää saada paljon lisää. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin professorit Eeva Furman ja Janne Hukkinen SITOUMUSTA NOIN 80 OPPILAITOSTA YLI 400 YRITYSTÄ YLI 100 KAUPUNKIA JA KUNTAA 800 KANSALAISTA 6 TOIMIALAA ON ANTANUT SITOUMUKSEN FINANSSIALA, METSÄTEOLLISUUS TOIMIALANA, KAUPAN LIITTO, TEKNOLOGIATEOLLISUUS, ENERGIA-TEOLLISUUS, MERITEOLLISUUS SUOMEN SITOUMUSMALLI HERÄTTÄÄ KASVAVAA KIINNOSTUSTA ERI PUOLILLA MAAILMAA

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset

GreenDealit keino edistää kestävää kehitystä ilman sitovaa lainsäädäntöä Green Dealeissa valtio sopii eri toimialojen kanssa vapaaehtoisuuteen perustuvan sopimuksen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen Green Deal sovittiin ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välille toteuttamaan EU-direktiiviä muovikassien vähentämiseksi. Uusimpina Green Dealeina autoalan sopimus liikenteen päästöjen vähentämiseksi, sekä öljyjätteen kierrätysasteeseen tähtäävä diili Muovikassisitoumus Mukana yli 3 400 myymälää ja yhteensä yli 95 % päivittäistavarakaupasta. S-ryhmän ruokakaupat: muovikassien kulutus laski 52 miljoonaa kpl Intersport: muovikassien kulutus laski yli 40 % Gigantti: muovikassien kulutus laski maksullisuuden jälkeen 64 % K-ruokakaupat: paperikassien myynti kasvoi 2017 yli 20 %

Seuraavaksi on meidän kaikkien vuoro

Kestävät elämäntavat sitoumus 27 kysymystä Asuminen Liikkuminen Ruoka Tuotteet ja palvelut 100 fiksua arjen tekoa Tavoitteena hiilijalanjäljen puolittaminen #enemmäntekoja sitoumus2050.fi/elämäntavat

Testi kertoo hiilijalanjäljen koon ja mistä se koostuu. Keskiverto testintekijöiden hiilijalanjälki ei ole sama kuin kansallinen keskiarvomme

Testin perusteella käyttäjälle tarjotaan joukko (n. 40-70 sadasta) arjentekoa, jotka pienentävät käyttäjän hiilijalanjälkeä. Käyttäjä näkee valintojensa prosentuaalisen pienentymisen, sekä lopuksi määrän kiloina per vuosi. Teot on jaettu suuriin, keskisuuriin ja pieniin tekoihin.

Sitoumuksen voi tallentaa joko julkiseksi tai luonnokseksi vain omille silmille. Palvelu muistuttaa sitoumuksesta ja sen raportoinnista säännöllisesti 1 000 ensimmäistä sitoumusta on sitoutunut vähentämään 1 467 800 kg CO2e hiilidioksidia. Keskivertokansalainen on sitoutunut n. 20 % pienenpään jalanjälkeen

Tervetuloa mukaan! Riina Pursiainen projektisuunnittelija riina.pursiainen@vnk.fi Kestavakehitys.fi sitoumus2050.fi Twitter: @sitoumus2050 Facebook: www.facebook.com/sitoumus2050