Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:



Samankaltaiset tiedostot
Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen kehittymisen edistämiseksi (Kriteeri 26)

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

PEFC-ryhmäsertifiointi / Itäinen sertifiointialue (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

PEFC-ryhmäsertifiointi / Kaakkoinen sertifiointialue Kriteerin 26 mukainen toimenpideohjelma

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

TIIVISTELMÄ SUOMEN METSÄKESKUKSEN HÄMEEN-UUDENMAAN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSIEN HOIDON JÄ KÄYTÖN UUDELLEENSERTIFIOINNISTA 2011

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

Suomi on Euroopan metsäisin maa

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

Metsäsertifioinnin toteutustavat

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:

Lapin alueellinen metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KESKI-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

Metsäsäätiön tarina MHY Lounametsä

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

Metsäsertifioinnin toteutustavat

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle ( alkaen)

YRITYSTEN JA ALAN ORGANISAATIOIDEN TARPEET

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

22 VUOTTA 33 JAETTUA MILJOONAA

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Metsäsertifioinnin toteutustavat

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2007

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Kontiolahden koulu

Ympäristökasvatuksen edistyminen Pirkanmaalla

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

Lämpimästi tervetuloa Lapin 61. Metsätalouspäiville helmikuuta 2019, Rovaniemelle, Lappia-taloon (Jorma Eton tie 8)

Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu Pohjanmaalla

TIIVISTELMÄ KAINUUN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2006

TIIVISTELMÄ ETELÄ-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2009

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2010

TIIVISTELMÄ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2012

TIIVISTELMÄ PIRKANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ?

PEFCIO Kestävan metsätalouden edistämiseksi. Metsänomistajien liitto Rannikko. vakuuttaa, etta. Tornator Oy

Tule tule hyvä tieto!

Ammatillisen koulutuksen tilanne. Heikki Pajuoja Ihminen ja metsä -seminaari

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Opinto-ohjauksen rooli hyvinvointityössä

Juupajoen. peruskoulun. yhteistyösuunnitelma

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen

Nuorisotakuun toteuttaminen

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

Metsähallituksen. luonnonvarasuunnittelu Lapissa *) Lappi, pois lukien saamelaisten kotiseutualue Kuva Timo Tahvonen

OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN WEB-KYSELYN 02-03/2015 YHTEENVETO POIMINTOJA, 56 vastaajaa ( 109 yhteensä)

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

KansainväliSYYSpäivät Jyväskylä

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

TIIVISTELMÄ POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Transkriptio:

TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA 2012 2015 Luonnos: 31.3.2013 PEFC sertifiointikriteeri 25

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Metsäsertifioinnin kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään 1. Johdanto... 4 Kriteeri 25 Lasten ja nuorten metsätietäm ystä edistetään... 4 2. Toimintaympäristö... 5 2.1 Metsänoppimispolku-malli... 5 2.2 Alueelliset toimijat... 6 2.2.1. Alueelliset toimijat, Etelä - ja Keski-Pohjanmaa... 6 2.2.2. Alueelliset toimijat, Lounais -Suomi... 6 2.2.3. Alueelliset toimijat, Pirkanmaa... 7 2.3. Valtakunnalliset toimijat... 8 2.3.1. Suomen Metsäyhdistys ry... 8 2.3.2. Metsäteollisuus ry... 8 2.3.3. Suomen Metsäsäätiö... 8 3. Tavoitteet ja toimenpiteet metsätietämyksen lisäämiseksi... 9 3.1. Tavoitteet osa-alueittain... 9 3.2 Toimintamuodot... 10 3.2.1. Toimintamuodot, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa... 10 3.2.2. Toimintamuodot, Lounais -Suomi... 12 3.2.3. Toimintamuodot, Pirkanmaa... 13 3.3 Toimenpiteet harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi... 14 3.3.1. Etelä- Ja Keski-Pohjanmaa... 14 3.3.2 Lounais-Suomi... 14 3.3.3. Pirkanmaa... 14 3.4 Järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet ja toimenpiteet... 15 4 Sitoutuminen, seuranta ja raportointi... 15 4.1. Vuosittaiset toimet... 15 4.1.1. Tilastointi, kehittämisen analyysi ja toteuttamissuunnitelma... 15 4.2. Yhteistyöryhmä... 15 4.3. Raportointi... 16 2

LIITTEET Liite 1 Metsäsertifiointi Kriteeri 25 Liite 2 Vuoden 2013 toimintasuunnitelmat (alueyksiköittäin) Liite 3 Vuoden 2012 tilastotiedot (alueyksiköittäin) Liite 4 Yhteistyöryhmät (alueyksiköittäin) 3

1. Johdanto Kriteeri 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi on osa Metsäsertifioinnin PEFC -järjestelmää ja kriteerin 25:n asettama tehtävä. Toimenpideohjelman tekijöinä ovat sertifiointiin sitoutuneet tahot sekä alan muut toimijat. Metsätietämyksen edistämisen tavoitetta tukee Toimenpideohjelma ja sen työryhmä näin ylläpidetään metsäalan verkostoja Suomessa, joiden avulla syntyy metsällistä toimintaa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Suomen metsäkeskus toimii lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi, metsäasiantuntijoiden verkosto kattaa koko Suomen. Organisaatiossa on 13 alueyksikköä ja noin 500 metsäasiantuntijaa. Alueilla toimivat kouluyhteistyön vastuuhenkilöt. Metsäkeskus tuottaa itse ja aktivoi metsätoimijoita järjestämään lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä noin 95 prosenttia on sertifioitu. Suomi on hyväksytty mukaan kansainväliseen PEFC-järjestelmään vuonna 2000. Sertifiointijärjestelmä sisältää vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle, tuotteisiin käytetyn puuraaka-aineen alkuperän todentamiselle sekä näitä koskevan tarkastuksen riippumattomuudelle ja pätevyydelle. Metsäsertifioinnin kriteerit päivitetään viiden vuoden välein. Nykyiset vaatimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin lisäksi vaihtoehtona on ryhmäsertifiointi, jolloin kriteerit määritetään Metsänomistajaliittojen alueiden mukaisesti. Ryhmäsertifioinnin kriteerin mukaisesti Suomen metsäkeskuksen alueyksiköittäin on tehty toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi. Toimenpideohjelmat rakennettiin aiemman sertifiointikauden aikana. Nykyisellä kaudella 2012-2015 ne tulee ajantasaistaa metsäalan toimijoiden yhteistyönä ja Metsäkeskuksen aloitteesta. Kriteerin sisältönä on myös ohjelman toteutumisen ja tavoitteiden seuranta vuosittain. Metsäsertifioinnissa mukana olevat tahot ovat sitoutuneet toimittamaan tapahtumatietoja lasten ja nuorten toiminnasta Metsäkeskukselle. 4

2. Toimintaympäristö 2.1 Metsänoppimispolku-malli Opetusmalli varhaiskasvatuksesta lukioon Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Metsänoppimispolun sisältö Metsän oppimispolun tavoitteet ja sisältö luokka-asteittain löytyvät oppimispolun sivuilta osoitteessa: www.oppimispolku.fi Oppimispolun osa-alueet antavat viitekehyksen koulujen lisäksi myös yhteistyöverkostojen työnjaolle. Opetuksen sisältö voidaan jakaa kuudeksi osa-alueeksi, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa metsää koskeviin tietoihin, taitoihin sekä elämyksiin ja arvostuksiin. 1. Metsäluonto metsän eliölajit metsätyypit ja arvokkaat elinympäristöt metsä ekosysteeminä 2. Metsän antimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4. Metsätalous metsänhoito metsän arviointi ja puun korjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus käden taidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu Lähde: Arjanne ym.2000: Metsän oppimispolku 5

2.2 Alueelliset toimijat Alueen merkittävät metsä- ja ympäristökasvatuksen toimijat sekä metsäalan koulutusta tarjoavat oppilaitokset. 2.2.1. Alueelliset toimijat, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella on 1.1.2013 yhteensä 28 kuntaa, joista Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella 18, Keski-Pohjanmaan alueella 8 ja Pohjanmaan maakunnan alueella 2 kuntaa. Toimialueella asuu n. 237 000 ihmistä. Tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan alueella on peruskouluja reilut 200 ja niissä oppilaita n. 25 000 Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla metsäalan koulutusta tarjoavat: Koulutuskeskus Sedu: Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja - metsuri metsäpalvelujen tuottaja - metsäenergian tuottaja Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto: Metsäalan perustutkinto - metsäkoneenkuljettaja Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - ympäristönhoitaja, riistapainotteinen Järviseudun ammatti-instituutti (JAMI): Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto - ympäristönhoitaja 2.2.2. Alueelliset toimijat, Lounais-Suomi Lounais-Suomen lapset ja nuoret perusopetuksessa Lounais-Suomen metsäkeskusalueella on kaikkiaan 47 kuntaa (Satakunnassa 21 ja Varsinais-Suomessa 26), joissa asuu yhteensä 688 tuhatta asukasta. Satakunnan 142:ssa perusopetusta antavassa koulussa on yhteensä 21250 oppilasta. Varsinais- Suomessa vastaavat luvut ovat 234 koulua ja 44080 oppilasta. Esiopetusta sai toimialueella yhteensä noin 7300 lasta (Lähde Tilastokeskus 2012). 0-4-vuotiaita asukkaita oli Satakunnassa lähes 11300 ja Varsinais-Suomessa yli 24600. (Lähde Tilastokeskus, 2010) Lounais-Suomessa lapsille ja nuorille järjestetään toimintaa metsäalan organisaatioiden (mm metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset ja koneyrittäjät), ja metsä- ja luontoalan nuorisojärjestön 4H:n, sekä muiden luonto- ja ympäristöalan järjestöjen (mm. Partio, Luonnonsuojeluyhdistykset ja urheiluseurat) toimesta. Käytännössä toimita tarkoittaa metsäoppitunteja ja päiviä kouluissa ja varhaiskasvatuksessa, kerhoja ym harrastustoimintaa vapaa-ajalla, sekä perheille tarkoitettuja metsäaiheisia retkiä ja tapahtumia. Lounais-Suomessa toimii ympäristökasvattajien Sateenvarjoryhmä, johon on koottu ympäristö- ja kasvatusalalla työskenteleviä toimijoita. Ryhmän toimijat järjestävät myös lapsille ja nuorille suunnattuja ympäristöaiheisia tapahtumia yksin ja yhdessä. 6

Metsätalouden toimijoista sateenvarjoryhmään on kutsuttu mukaan Metsäkeskus ja Metsähallitus. Lounais-Suomessa metsäalan koulutusta tarjoavat: Perusopetus: Ammattiopisto Livia: Metsätalouden koulutusohjelma; metsuri-metsäpalveluiden tuottaja Metsäenergian tuottajan koulutusohjelma; metsäenergian tuottaja WinNova: Metsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljettaja puutavara-autonkuljettaja Muu metsä- ja luonnonvara-alan koulutus Lounais-Suomessa: Ammattiopisto Livia: Ympäristö- ja luontoalan koulutusohjelmat, Parainen ja Kaarina 2.2.3. Alueelliset toimijat, Pirkanmaa Pirkanmaan maakunta koostuu 22 kunnasta, joista 11 on kaupunkia. Asukkaita Pirkanmaalla oli vuoden 2012 alussa 491 743. Suurin keskus on Tampere, jonka alueella asuu hieman yli 200 000 henkeä. Kriteeri 25 edellyttämän toimenpideohjelman pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Pirkanmaalla oli vuonna 2012 peruskouluja 215, joissa on noin 48 667 oppilasta. Pirkanmaalla lapsille ja nuorille järjestetty toiminta pohjautuu Hämeen 4H-piirin ja paikallisten 4H-yhdistysten organisoimaan 4H-metsätiimitoimintaan. 4H-yhdistykset sopivat tilaisuudet Pirkanmaan alueen koulujen kanssa ja kutsuvat tilaisuuksiin edustajat paikallisista metsäalan organisaatioista. Esimerkkinä metsätiimitapahtumiin osallistuvista organisaatioista ovat Suomen metsäkeskus, paikalliset metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset ja koneyrittäjät, metsäalan koulutuslaitokset ja metsä- ja luontoalan järjestöt (mm. partio, riistanhoitoyhdistykset). Käytännössä toiminta tarkoittaa metsäpäiviä ja -oppitunteja ala- ja yläkouluilla sekä varhaiskasvatuksessa, kerhoja ym. harrastustoimintaa vapaa-ajalla, sekä perheille tarkoitettuja metsäaiheisia retkiä ja tapahtumia. Tampereella toimii koulujen perusopetusta tukeva luontokoulu Korento. Terälahdessa sijaitseva luontokoulu tarjoaa maksuttomia luontokoulupäiviä tamperelaisille lapsille ja nuorille. Etusijalla ovat 3-7 -vuotiaat sekä 4. ja 7. luokat. Pirkanmaalla on myös muita ympäristökasvatusta tarjoavia kouluja ja opistoja. Pirkanmaalla metsäalan koulutusta tarjoavat: Toisen asteen koulutus: Tampereen seudun ammattiopisto TREDU Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Puualan perustutkinto, puuseppä Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvon kuljettaja (puutavara-auton kuljettaja) Ammattikorkeakoulut: Tampereen ammattikorkeakoulu, Metsätalouden koulutusohjelma, Metsätalousinsinööri AMK 7

Muu metsä- ja luonnonvara-alan koulutus Pirkanmaalla: Helsingin yliopisto, Hyytiälän metsäasema, Juupajoki Ahlmanin ammattiopisto, Tampere Ammatti-instituutti Iisakki, Osaran toimipiste, Hämeenkyrö 2.3. Valtakunnalliset toimijat Valtakunnan tasolla toimii yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät toiminnallaan lisäämään lasten ja nuorten metsäosaamista. Toiminnan tarkoituksena on joko osittain tai kokonaan lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatuksen valtakunnallinen kehittäminen. 2.3.1. Suomen Metsäyhdistys ry Suomen metsäyhdistys (SMY) on metsäalan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu noin 50 jäsenjärjestöä. SMY tekee aktiivista yhteistyötä koulujen kanssa tavoitteenaan säilyttää metsätietous osana kaikkien suomalaisten kansalaistaitoja. SMY kurssittaa opettajia ja kasvattajia, tuottaa oppi- ja virikemateriaalia sekä järjestää valtakunnallisen Metsävisan. Suomen metsäyhdistys ylläpitää sivustoa www.oppimispolku.fi, jonka tavoitteena on antaa käytännön tukea metsäopetukseen. Sivusto koostuu eri toimijoiden kokoamasta oppimateriaalista, vinkeistä ja malleista. Oppimispolun lisäksi SMY ylläpitää sivustoa www.forest.fi, jolta löytyy kattava luettelo Suomen metsä- ja puuaiheisia linkkejä, tiedotteita ja tapahtumakalenteri. Metsä Puhuu -hanke on sähköiseen mediaan keskittyvä viestintähanke. Hankkeen takana on päärahoittajien Metsämiestensäätiön sekä Metsäsäätiön lisäksi mm. Koneyrittäjien liitto, MTK, METO, Metsähallitus ja Puuliitto. Hankkeen materiaali ja lisätietoa osoitteessa: www.metsapuhuu.fi Metsä Puhuu -hanke sisältää myös TET (Työelämään tutustumisjakso) osahankeen. Yläkoululaisten vierailuihin työpaikoilla ovat sitoutuneet osa metsäteollisuuden yrityksistä. 2.3.2. Metsäteollisuus ry Järjestö osallistuu kouluyhteistyöhön ja tuottaa säännöllisesti myös nuorisolle suunnattua materiaalia. Metsäteollisuus ry tarjoaa kouluille bussirahaa, joka mahdollistaa koululaisten vierailut ja tutustumiskäynnit metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin. Tehdasvierailuilla nuoret ja heidän opettajansa pääsevät tutustumaan teollisuuden tarjoamiin monipuolisiin työtehtäviin ja eri ammatteihin. 2.3.3. Suomen Metsäsäätiö Suomen Metsäsäätiö www.metsasaatio.fi on metsänomistajien, metsäteollisuuden ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien yhteisen viestinnän rahoittaja. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäviikkojen järjestämiseen ja 4H-liiton erilaisten metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. 8

3. Tavoitteet ja toimenpiteet metsätietämyksen lisäämiseksi Metsä- ja luonto-opetus perustuu Metsänoppimispolku mallin mukaisesti kuuteen eri osaalueeseen metsäluonto, metsän antimet ja virkistyskäyttö, metsäluonnon suojelu, metsätalous ja metsänhoito, puun käyttö ja jalostus sekä metsä ja kulttuuri. Lasten ja nuorten metsä- ja luontoopetus rakentuu eri ikäryhmien tavoitetasoista. 1. ja 2. luokalla metsä- ja luonto-opetus painottuu metsässä saataviin kokemuksiin ja elämyksiin. Tiedollinen anti lisääntyy vasta kolmannelta luokalta eteenpäin. 3.1. Tavoitteet osa-alueittain Metsäluonto Tavoite: Lapset ja nuoret osaavat liikkua metsässä, kiinnostus metsään ekosysteeminä lisääntyy ja metsän eliölajien tuntemus paranee Metsän antimet ja virkistyskäyttö Tavoite: Tieto metsän keruutuotteista ja riistaeläimistä lisääntyy. Metsän virkistyskäytön vastuulliset jokamiehen oikeudet tunnetaan. Metsäluonnon monimuotoisuus Tavoite: Metsäluonnon suojelun tarkoitus ja vaikutukset ymmärretään ja käsitteistö selkiytyy. Metsätalous ja metsänhoito Tavoite: Metsätalouden merkitys Suomen kansantaloudessa ymmärretään. Puun kasvatuksen ja korjuun ketju tunnetaan ja metsien hyödyntäminen uusiutuvana luonnonvarana ymmärretään. Metsätalouden ammatit tunnetaan ja niihin hakeutuminen on aktiivista ja tarpeisiin riittävää. Puun käyttö ja jalostus sekä ympäristö Tavoite: Puun merkitys eri tuotteiden raaka-aineena ymmärretään. Tieto metsäteollisuuden merkityksestä maamme vientituloihin ja työllisyyteen lisääntyy. Ymmärretään uusiutuvan energianlähteen merkitys ympäristön suojelussa. Ympäristön suojelulla tarkoitetaan tässä uusiutuvan luonnonvaran kestävää käyttöä, kierrätystä sekä kulutusta. Metsä ja kulttuuri Tavoite: Osana Suomen kulttuuriperintöä oleva metsänkäytön historian tuntemus lisääntyy. Lisäksi osataan hyödyntää metsän mahdollisuuksia taideaineissa. 9

3.2 Toimintamuodot 3.2.1. Toimintamuodot, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 1. METSÄVISA Osallistutaan Metsävisan järjestämiseen vuosittain perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille. 2. MATERIAALIN TUOTTAMINEN JA HANKKIMINEN Opettajille ja oppilaille tuotetaan tai hankitaan materiaalia eri tilaisuuksien yhteydessä hyödynnettäväksi. 3. KUNNITTAISET KOULUYHTEISTYÖRYHMÄT Metsäkeskuksen aloitteesta on perustettu kunnittaisia kouluyhteistyöryhmiä, joiden kautta vastuuta on jaettu isommalle toimijajoukolle ja saatu myös isomman joukon erikoisosaaminen hyödynnetyksi. Yhteistyöryhmien kokoonpanoa päivitetään määrävälein ja tarvittaessa. Pääsääntöisesti alue on kuntakohtainen, mutta tarvittaessa on koottu ryhmä useamman kunnan alueelta tai uusissa suurkunnissa vanhan pienen kunnan alueelta. Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, koulut, 4H, riistanhoitoyhdistys, puutavaran ostajat ovat yleisimmin edustettuina, ja myös partiolaisilta, Suomen Ladulta ym. on osallistujia ryhmässä. Ryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa käymään palautetta menneestä ja suunnittelemaan sen pohjalta tulevaa. 4. METSÄPÄIVÄT Kouluyhteistyöryhmät järjestävät vuosittain kunnittain eri kouluilla metsä- tai perheen luontopäiviä. Niiden yhteydessä pyritään myös tekemään käytännön metsätyötä esim. taimien istutusta pottiputkella tms. Ryhmissä toimivat organisaatiot järjestävät myös itsenäisesti lasten metsäopetusta. 5. OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Opettajille järjestetään mahdollisuuksia osallistua metsää käsittelevään täydennyskoulutukseen esim. erikseen järjestetyissä opettajien metsäpäivinä tai normaaleissa metsäalan organisaatioiden koulutustilaisuudessa 6. 4H-YHTEISTYÖ Metsäalan toimijat ja 4H tekevät yhteistyötä.vuosittain metsäkeskus ja paikallinen metsänhoitoyhdistys tekevät taitoradan maakunnalliseen 4H-metsätaitokilpailuun tai tekevät luontopolkukilpailun metsärastit. 16 vuotta täyttäneille nuorille järjestetään raivaussahakursseja eri puolilla maakuntaa tavoitteena nuorten kesätyöllistäminen. 7. ERÄ- JA LUONTOKERHOT Alueen metsäalan toimijat osallistuvat myös mahdollisten kunnittaisten lapsille / nuorille suunnattujen harrastuskerhojen työhön. Niissä käsitellään laajasti metsään, eläimiin, kalastukseen, ensiapuun jne. liittyviä aiheita. Kerhot myös askartelevat ja tekevät retkiä. 8. METSÄTAITOKILPAILUT 10

Maakunnallisissa metsätaitokilpailuissa on joka vuosi nuorten sarja, ja niitä on myös monissa metsänhoitoyhdistysten järjestämissä kilpailuissa. 9. YLEISÖTILAISUUDET Maakunnallisille metsämessuille, kunnan yhteisille metsänomistajapäiville ja muihin metsäaiheisiin tapahtumiin pyritään järjestämään myös lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. 10. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET) Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille, sekä opettajille. Myös puolen vuoden työelämään tutustumisjaksoja järjestetään tarvittaessa halukkaille. 11. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN KANSSA Opiskelijoita otetaan eri metsäalan organisaatioihin harjoittelijoiksi, opinnäyte- ja päättötyön tekijöiksi. Opiskelijaryhmiä otetaan vastaan tutustumiskäynneille. Koulutusta järjestetään oppilaitosten kanssa yhteistyössä. Metsäammattilaiset toimivat luennoitsijoina metsäalan ym. muissa oppilaitoksissa. Vastaavasti oppilaitoksista on lainataan luennoitsijoita ammattilaisten tilaisuuksiin.oppilaitoksista on opiskelijoilla ja opettajilla mahdollisuus tulla metsäorganisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin (esim. METSO-koulutus). 12. SEURANTA JA RAPORTOINTI Metsäkeskus koordinoi koko maakunnassa ohjelman toteutumista ja raportoi siitä sertifiointitoimikunnalle, joka seuraa toiminnan kehitystä ja tukee toimintaa. 11

3.2.2. Toimintamuodot, Lounais-Suomi 1. Ylläpidetään seutukunnittaista metsälinkkiverkostoa. Metsälinkit toimivat tietojen välittäjinä metsäalan organisaatioiden sekä opetus- ja varhaiskasvatusorganisaatioiden välillä. Metsälinkkilistaa ylläpitää toimijoiden ilmoitusten perusteella Metsäkeskus 2. Opettajille järjestetään koulutusta metsäasioista; Metsäakatemia opettajille, pyritään hyödyntämään opettajien Veso-päiviä. Tiedotetaan koulutuksista BMOL:n jäsenistölle. 3. Metsäpäivien järjestäminen maastossa, työmaihin tutustuminen ja omatoiminen tekeminen 4. Tutustumiskäyntien järjestäminen teollisuuslaitoksiin 5. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin 6. Lähialueen valmiita luontopolkuja hyödynnetään 7. Oppituntien pitäminen kouluilla 8. Opettajia kutsutaan metsänomistajille ja toimihenkilöille järjestettäviin koulutustilaisuuksiin 9. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä tekevien järjestöjen metsäosaamista edistäviin hankkeisiin 10. Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille, sekä opettajille 11. Kootaan luettelo käytettävissä olevista materiaaleista. Listaa ylläpidetään Metsäkeskuksessa 12. Ollaan yhteydessä oppikirjojen kustantajiin ja kirjoittajiin ja pyritään yhteistyöhön ko. tahojen kanssa. 12

3.2.3. Toimintamuodot, Pirkanmaa 1. Ylläpidetään metsälinkkiverkostoa, joka koostuu eri organisaatioiden edustajista. Metsälinkit toimivat tietojen välittäjinä metsäalan organisaatioiden sekä opetus- ja varhaiskasvatusorganisaatioiden välillä. Metsäkeskus ylläpitää metsälinkkiverkostoa ja hankkii tarvittaessa sijaisen poisjääneelle jäsenelle. 2. Metsäopetuspolkuja ja lähialueen luontopolkuja hyödynnetään ja tietoa niistä välitetään kouluille. 3. Metsäpäiviä järjestetään maastossa, työmaihin tutustuminen ja omatoiminen tekeminen. 4. Oppitunteja pidetään kouluilla. 5. Opettajille ja opinto-ohjaajille järjestetään koulutusta metsäasioista, ja opettajia kutsutaan metsänomistajille ja metsäammattilaisille järjestettyihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. 6. Tutustumiskäyntien järjestäminen metsäteollisuuslaitoksiin 7. Järjestetään ammattiesittelyjä ja tutustumiskäyntejä metsäalan oppilaitoksiin. 8. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyötä tekevien järjestöjen metsäosaamista edistäviin hankkeisiin. 9. Työssäoppimis- ja työelämään tutustumis- (TET) paikkoja järjestetään opiskelijoille ja koululaisille sekä opettajille. 10. Kootaan luettelo käytettävissä olevista materiaaleista. Listaa ylläpidetään Metsäkeskuksessa. 11. Osallistutaan vuosittainen 7.-9.-luokkalaisille järjestettävän valtakunnallisen Metsävisan järjestelyihin. 13

3.3 Toimenpiteet harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen järjestämiseksi 3.3.1. Etelä- Ja Keski-Pohjanmaa EKP:n alueyksikön alueen metsäoppilaitosten harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen tarve on vajaat sata vuodessa. Yhden harjoittelujakson pituus on keskimäärin 3 kuukautta. Maakuntien peruskouluissa järjestetään vaihtelevin käytännöin työelämään tutustumisjaksoja (TET). TET-jaksot järjestetään yleensä yläkoulussa ja jakson pituus vaihtelee 1 päivästä kahteen viikkoon. Jonkin verran halukkuutta ilmenee aika ajoin työelämän tutustumisjaksoon. Halukkaille pyritään jakso järjestämään. 3.3.2 Lounais-Suomi Maakunnissa toimivien metsäoppilaitosten harjoittelu ja työssäoppimispaikkojen tarve on noin 140 vuodessa. Yhden harjoittelujakson pituus on keskimäärin 6 viikkoa. Maakuntien peruskouluissa järjestetään vaihtelevin käytännöin työelämään tutustumisjaksoja (TET). TET-jaksot järjestetään yleensä yläkoulussa ja jakson pituus vaihtelee 1 päivästä kahteen viikkoon. Tavoite: Kaikille toiminta-alueelta metsäalalle hakeutuville nuorille voidaan tarjota harjoitteluja työssäoppimispaikka. Kaikille toimialueen metsäalasta kiinnostuneille peruskoululaisille ja opettajille voidaan tarjota TET-paikka viikoksi. Toimenpiteet: Organisaatiot ilmoittavat mahdollisuudestaan TET-jaksojen järjestämiseksi Metsälinkkiverkostolle. TET-jaksojen toteutuksessa lisätään yhteistyötä yli organisaatioiden, jolloin TET-jaksolainen voi viikon aikana tutustua useampaan organisaatioon. 3.3.3. Pirkanmaa Pirkanmaan alueella toimivien metsäoppilaitosten harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarve on noin 100 vuodessa. Keskimääräinen harjoittelujakson pituus on 5 kuukautta. Tavoite: Kaikille toiminta-alueelta metsäalalle hakeutuville nuorille voidaan tarjota harjoitteluja työssäoppimispaikka. Kaikille toimialueen metsäalasta kiinnostuneille peruskoululaisille ja opettajille voidaan tarjota TET-paikka 1-2 viikoksi. Toimenpiteet: Metsäalan oppilaitokset käyvät yhteistyökeskustelut työnantajien kanssa harjoittelupaikoista. Organisaatiot ilmoittavat mahdollisuudestaan TET-jaksojen järjestämiseksi Metsälinkkiverkostolle. TET-jaksojen toteutuksessa lisätään 14

yhteistyötä yli organisaatioiden, jolloin TET-jaksolainen voi viikon aikana tutustua useampaan organisaatioon. 3.4 Järjestelmän toimivuutta varmistavat tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite: Yhteistyö ja tiedonkulku eri toimijoiden ja alueen oppilaitosten kanssa on sujuvaa. Toimenpiteet: Perustetaan ja ylläpidetään metsäkeskusalueittain metsälinkkien (eri organisaatioissa toimivien kouluyhteistyöhön nimettyjen yhteyshenkilöiden) verkostoa. Metsälinkkien tehtävänä on tarjota toimenpideohjelman mukaista toimintaa oppilaitoksiin ja vastata oppilaitosten yhteydenottopyyntöihin. Metsälinkkilistaa ylläpitää Metsäkeskus. Tavoite: Oppilaitoksilla on tietoa tarjolla olevasta metsä- ja luontotietoutta lisäävästä oppimateriaalista. Toimenpiteet: Opetuskäyttöön soveltuvasta esitemateriaalista ja verkossa olevasta esittelyaineistosta kootaan luettelo, joka toimitetaan metsälinkeille ja kouluihin. 4 Sitoutuminen, seuranta ja raportointi 4.1. Vuosittaiset toimet Toimenpideohjelman perusteella tehdään metsäkeskusalueittainen toteuttamissuunnitelma vuosittain aina edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyöryhmässä metsäkeskuksen johdolla ja lähetetään tiedoksi metsäsertifiointitoimikunnalle sekä metsäalan toimijoille. 4.1.1. Tilastointi, kehittämisen analyysi ja toteuttamissuunnitelma 4.2. Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmään on kutsuttu metsäalan, opettajien sekä kolmannen sektorin edustajia. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa laatimaan toteuttamissuunnitelman seuraavalle vuodelle sekä seuraamaan toteuttamissuunnitelman toteutumista kuluvana vuonna. Toimenpideohjelman ja toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain sertifiointitoimikunnan toimesta. Seurattavia asioita ovat järjestetyt koulutustilaisuudet, metsätapahtumat, osallistujamäärät, pidetyt oppitunnit ja harjoittelu- ja työssäoppimispaikat, sekä harjoittelu- ja työssäoppimisjaksojen kesto (vrk / h). Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) seuraa vuosittain tavoitettujen nuorten ja opettajien määrää. Tietoa käytetään Kansallisen metsäohjelman (KMO) toteutumisen arvioinnissa. Metsäkeskusalueittainen tieto tulee olla koottuna Suomen metsäyhdistyksellä (SMY) tammikuun loppuun mennessä. 15

4.3. Raportointi Toimijat raportoivat seurattavista asioista Metsäkeskuksen alueelliselle kouluyhteistyöhenkilölle, joka edelleen kokoaa ja välittää tiedot, SMY:lle seuraavan vuoden tammikuun loppuun ja sertifiointitoimikunnalle seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. 16

LIITE 1 PEFC sertifiointikriteeri 25 17

LIITE 2 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Pirkanmaa Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, metsätiimien tapahtumat sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä metsälinkkien tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: tapahtumia, kpl osallistujia, kpl 1. Koulujen ja päiväkotien metsäpäiviä 100 6200 1.1 Metsätiimitapahtumat* 50 1.2 Muut 50 2. Metsäoppitunteja 40 800 3. Metsävisa 8.-9. luokille** 30 1500 4. Opettajille suunnattuja metsäkursseja 2 20 Luokan kanssa metsäpäivään osallistuneet opettajat *** 300 5. Oppilaanohjaajille järjestettävät tilaisuudet 1 20 6. Muu, mikä ohjattu luontopolkukäynti 10 150 luontokerho 20 300 metsätaitokilpailu 3 20 Tilaisuuksia yhteensä 206 9310 Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan 50 metsäalan opiskelijalle Pyrimme tarjoamaan työhön tutustumispaikan 25 oppilaalle * Metsätiimitapahtumat ovat 4H-yhdistysten vetämien tiimien toteuttamia tilaisuuksia. Kirjauksen näistä tapahtumista tekee 4H. ** Metsäkeskus kirjaa tiedot metsävisasta. *** Tämä on lisätty uutena erillisenä tavoitteena. Opettajien lukumäärää ei lasketa tavoitettujen kokonaismäärään. 18

TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Lounais-Suomi Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä metsälinkkien tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: tapahtumia, kpl osallistujia, kpl 1. Koulujen ja päiväkotien metsäpäiviä 15 300 2. Metsäoppitunteja 20 400 3. Opettajien metsäpäivä 1 20 3. Metsävisa 8.-9. luokille* 2 4. Luokan kanssa metsäpäivään osallistuneet opettajat ** 35 6. Muu, mikä Tilaisuuksia yhteensä 38 Pyrimme tarjoamaan harjoittelupaikan 100 :lle metsäalan opiskelijalle Pyrimme tarjoamaan työhön tutustumispaikan 25:lle oppilaalle ja opettajalle * Metsäkeskus kirjaa tiedot metsävisasta. **Opettajien lukumäärää lasketaan erillään oppilaista. 19

TOTEUTTAMISSUUNNITELMA v. 2013, Keski- ja Etelä-Pohjanmaa Vuoden 2013 toteuttamissuunnitelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön alueella Lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämistä tuetaan toteuttamissuunnitelman mukaisin toimenpitein. Vuoden aikana toteutettavia yhteistyömuotoja ovat mm. koulujen metsäpäivät, metsätapahtumat ja retket, metsäoppitunnit, vuosittainen maakunnallinen metsävisakilpailu, kouluyhteistyöryhmien tapahtumat sekä muut metsätapahtumat, joita tarjotaan myös opettajille ja kouluille sekä lasten ja nuorten metsävalistustyöryhmän tiedottaminen tulevista kursseista ja tapahtumista. Suomen metsäkeskuksen EKP:n alueyksikön alueella on tavoitteena toteuttaa vuonna 2013 kokonaismäärältään seuraavat tapahtumat: 1. Metsävisa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille: 25 koulua, 1 500 oppilasta 2. Koulujen ja päiväkotien metsäpäivät: 20 kpl, 1 300 oppilasta 3. Metsäpäivillä opettajia: 75 kpl 4. Farmari maatalousnäyttely: lapsia metsä ja energiaosastolla 2 000 (omaa ohjelmaa) 5. Metsäalan toimijoiden omat tapahtumat: 10 kpl, 500 lasta / nuorta 6. Metsäoppitunnit: 40 tuntia, 800 oppilasta 7. Opettajat metsäkursseilla: 10 kurssia, 50 opettajaa 8. Metsätaitokilpailut: 10 kilpailua, nuorten sarjassa 100 osallistujaa 9. 4h yhteistyö: kaikissa tapahtumissa, joissa lapsia ja nuoria mukana 10. Opettajien metsäpäivät: Kutsutaan Farmariin 1 opettaja/peruskoulu 20