Marko Selkomaa Askeleet yliluonnolliseen
2012 Marko Selkomaa ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-252-078-4 (PDF), ISBN 978-951-606-989-3 (Sid.) Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottamaa suomennosta, jollei muuta mainita. Graafinen suunnittelu: Marko Soini / Aikamedia Oy Sivunvalmistus Aikamedia Oy Tämä sähkökirja on tuotettu Aikamedia Oy:n vuonna 2012 julkaisemasta painetusta teoksesta. Sähkökirjan tuotanto: Aikamedia Oy Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.
Sisällys Alkusanat...9 Esipuhe...13 1. Hiljaisen hetken siunaus...23 2. TE-GU-CI-GAL-PA...49 3. Luota minuun...63 4. Voitelu...71 5. Jaa eteenpäin...91 6. Tulta!...105 7. Kuinka voitelu kasvaa?...119 8. Täydestä ylivuotavaksi...137 9. Voitelun virittäminen ja virtaaminen...161 Loppusanat...185 Lähteet...191
Eliisalle
Alkusanat Tapasin Marko Selkomaan ensimmäistä kertaa kesällä 1983, kun olin johtamassa palveluaktiota Varkaudessa. Nuorisopastorina kiinnitin huomioni tähän vastauskoontulleeseen 13-vuotiaaseen nuorukaiseen, joka ei kätkenyt kynttiläänsä vakan alle. Hän oli alusta alkaen vilpitön ja innokas uskossaan ja rohkea todistamaan Jeesuksesta. Muistan vielä elävästi sen hetken, kun Marko pyysi minulta virallista audienssia keskustellakseen kanssani henkilökohtaisesta kutsumuksestaan. Sovimme tapaamisen seurakunnan toimistolle, mutta sattumalta juuri samana aamuna keittiön emännät pyysivät minulta apua seurakunnan korkeiden ikkunoiden pesemisessä. Kun Marko saapui toimistolle neuvottelemaan kanssani, minulla olikin ikkunanpesuvälineet kädessäni. Marko, jelppaisitko vähän? Palaverimme sujui käytännössä ihan eri tavalla kuin Marko oli ehkä mielessään kuvitellut. Pian keikuimme tikapuiden varassa ikkunanpesupuuhis-
sa noin kolmen metrin korkeudessa. Puhdasta tuli, ja operaation jälkeen ymmärsin kristallinkirkkaasti, että Jumala kutsui tätä nuorukaista kokoaikaiseen palvelukseensa. Sain Markosta hyvän ystävän ja erittäin uskollisen työtoverin. Markon kutsumus koeteltiin jo nuorena oman kotiseurakunnan keskellä. Hän täytti tunnollisesti paikkansa seurakunnan jumalanpalveluksissa kuunnellen saarnoja, laulaen, todistaen ja innostaen seurakuntaa evankelioimaan. Hän oli aktiivisesti mukana nuortenilloissa, teetupatyössä, lasten ja nuorten leireillä sekä aktioissa Varkauden kaduilla, toreilla ja kapakoissa siis kaikissa mahdollisissa tilanteissa, joissa vain suinkin saattoi julistaa evankeliumia. Muistan Markon sisäisen janon ja sydämen palon, kun rukoilimme tuntikausia rukoushuoneen alttarilla, joskus jopa yömyöhään saakka. Erityisen tärkeänä pidän sitä hetkeä, kun Marko täyttyi Pyhällä Hengellä rukoillessani hänen puolestaan. Jumala antoi Markolle uudet kielet, joita hän myös rohkeasti käytti. Uskon, että se kokemus oli Markon elämässä voimakas sysäys kohti uusia haasteita ja askeleita ihmeisiin. Sisäinen aavistus, joka minulla oli jo kesällä 1983 tavatessani Markon ensi kertaa, sai myöhemmin vahvistuksen: Herra käytti Markoa, uskoi hänelle lisää vastuuta ja johdatti häntä selkeällä tavalla eteenpäin. 10
Iloitsin suuresti, kun hänet siunattiin kokoaikaiseen Jumalan valtakunnan työhön. Minun ei tarvitse kirjoittaa enempää siitä, kuinka Herra on Markoa työssään johdattanut ja käyttänyt. Tämä kirja avaa upean näköalan Markon nykyiseen palvelutehtävään. Marko Selkomaan teos tarjoaa lukijalleen nimensä veroisesti askeleita yliluonnolliseen. Se on rohkea, ennakkoluuloton ja innostava ja herättää paljon uusia ajatuksia. Sanoma tempaa lukijan mukaansa jännittävälle ja mielenkiintoiselle matkalle yhdessä kirjan tekijän kanssa. Jumalan sana ja Pyhä Henki toimivat tänäkin päivänä keskellämme: ihmeet ja merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Siilinjärvellä toukokuussa 2012 Kari Honkanen 11
Esipuhe Tämä teos kertoo Jumalan yliluonnollisesta voimasta. Vierailin muutamia vuosia sitten erään seurakuntaamme kuuluvan sisaren luona. Tämä iäkäs nainen oli kokenut monia hienoja hetkiä Jumalan seurassa. Kun hän kertoi kohtaamisistaan Pyhän Hengen kanssa, huoneeseen laskeutui käsinkosketeltava Jumalan Hengen läsnäolo. Kun rukoilimme siinä Hengen voiman alla yhdessä, näin sisäisesti selvän näyn: Eteeni avautui kirjoituspaperi ja paperin päällä oli käsi, joka piteli sulkakynää. Sulkakynä alkoi kirjailla paperille tekstiä, ja samassa kuulin sisimmässäni sanoman: Kirjoita näistä hetkistä. Tiesin heti, mitä Jumala tarkoitti, sillä olin viime vuosien aikana kokenut monia voimakkaita, puhuttelevia ja uskoani suuresti vahvistavia kokemuksia hänen seurassaan. Herra oli opettanut minua ikään kuin kädestä pitäen tunnistamaan, vastaanottamaan ja välittämään hänen voiteluaan yhä enemmän ja
enemmän. Ymmärsin, että minun tulisi jakaa toisille osa näistä henkilökohtaisista oppitunneista. Tästä edellämainitusta syystä kerron tässä teoksessa hyvin avoimesti muutamista minulle pyhistä kokemuksista Jumalan seurassa. Olen keskustellut viime vuosina useiden työntekijätovereideni ja eri tehtävissä palvelevien uskovien kanssa ja havainnut tarpeelliseksi tämänkaltaisen käytännöllisen kirjan, joka ohjaa ja rohkaisee Pyhän Hengen läsnäoloon ja toimintaan. Kirjan painopisteenä ei ole opillinen selitys Pyhän Hengen toiminnasta, voimavaikutuksista ja joistakin Hengen armolahjoista. Tarkoitukseni on pikemminkin pyrkiä kuvaamaan joitakin Raamatussa ilmeneviä Jumalan Hengen lahjoja ja hänen toimintaansa ikään kuin sisältä käsin. Opetan siis kokemuksien kautta omieni ja toisten kuinka jotkin lahjat ja voitelu ilmenevät käytännön elämässä ja palvelutyössä tänä päivänä. Jaan joitakin ammattisalaisuuksia, joita Herra on antanut minulle henkilökohtaisiksi työkaluiksi hänen palveluksessaan Hengen alueella. Keskustelin joitakin vuosia sitten erään sananjulistajan kanssa, jota Herra on käyttänyt voimallisesti yliluonnollisen voimansa välikappaleena eri puolilla maailmaa. Kun rohkaisin häntä jakamaan kokemuksiaan nousemassa olevalle nuorelle työntekijäpolvelle 14
ja näin rohkaisemaan heitä olemaan vieläkin tehokkaampia Jumalan Hengen työkaluja, hän katsoi minuun vakavana. Sitten hän totesi, että kannettu vesi ei kaivossa pysy ja että jokaisen on raivattava oma polkunsa. Työ on kestävämpää, jos jokainen löytää itse oman yrittämisen ja epäonnistumisen kautta ne tavat, joilla Jumala itse kutakin tahtoo käyttää. Tuo näkemys pitänee paikkansa, mutta sen rinnalle nostaisin myös rohkaisun, kokemuksen kautta muodostuneen pääoman jakamisen ja veljellisen mentoroinnin Pyhän Hengen toiminnassa. Mooses välitti Joosualle mahdollisuuden Jumalan läsnäolon kokemiseen ilmestysmajan läheisyydessä. Paavali opasti Timoteusta ja välitti hänelle myös Pyhän Hengen voimaa ja armolahjoja hyvinkin konkreettisesti panemalla kätensä hänen päälleen. Jeesus näytti kädestä pitäen omille opetuslapsilleen, kuinka toimia Pyhän Hengen voimassa: saarnata, opettaa, parantaa, ajaa ulos riivaajia ja tehdä ihmeitä. Evankeliumit ja Apostolien teot kuvaavat, mitä tapahtui, kun Jeesus ja opetuslapset toimivat Pyhän Hengen voitelussa. Tulokset on dokumentoitu meidän luettavaksemme. Evankeliumit ja Apostolien teot eivät kuitenkaan paljasta meille niitä kahdenkeskisiä keskusteluja ja opetustuokioita, joita Jeesus kävi opetuslastensa kanssa ihmeiden täyttämien päivien 15
päätteeksi. Uskon, että Herra tarkoitti opetuslasten jakavan kokemuksiaan ja käytännön ammattisalaisuuksiaan Hengen toiminnasta omille työtovereilleen ja seuraajilleen niin kuin hänkin oli tehnyt opetuslasten kanssa, jotta he rohkaistuisivat toimimaan Jumalan yliluonnollisen voiman välikappaleina. Voin kuvitella, kuinka Jeesus vastaili iltanuotiolla istuessaan opetuslasten kysymyksiin. Jeesus, miltä tuntui vastaanottaa voima palvelutyöhön Pyhän Hengen laskeutuessa päällesi kyyhkysen muodossa Jordanilla? Tunsitko jotain käsinkosketeltavaa, kun sinusta lähti voima ja kaikki sairaat paranivat? Miltä tuntui, kun verenjuoksua sairastanut nainen koski viittasi liepeeseen ja sinusta lähti voimaa? Miltä voiman virtaaminen tuntui ja kuinka havaitsit sen? Kerro meille, Herra! Jeesus, muistatko sen päivän, kun kaikki pyrkivät vain koskettamaan sinua, koska voima vaikutti niin suurena että he paranivat? Kuinka kuvailisit tuntemuksiasi sinä päivänä? Herra, miksi päätit laittaa tahnan sen sokean silmille, miksi käskit toista parantua ja kolmannen päälle laitoit kätesi? Mitä ajattelit kävellessäsi veden päällä, tyynnyttäessäsi myrskyn ja ruokkiessasi nälkäiset viidellä leivällä ja kahdella kalalla? 16
Herra! Kuinka voin tunnistaa Pyhän Hengen voiman ylläni vai onko minun toimittava aina vain uskon varassa? Jumalan valtakunnan laajenemisen salaisuus on moninkertaistaminen. Apostoli Paavali opasti nuorempaa työtoveriaan Timoteusta: Kaikki, mitä olet monien todistajien läsnä ollessa minulta kuullut, sinun tulee uskoa luotettaville ihmisille, jotka pystyvät myös opettamaan muita. 2. Tim. 2:2 Tehtävämme ei ole siis ainoastaan välittää oppia eteenpäin, mistä nykyaikana tuntuu olevan hyvin runsaasti tarjontaa, vaan myös jakaa kokemuksia, käytäntöjä, havaintoja, toimintamalleja ja Hengen ilmenemismuotoja. Olen ollut havaitsevinani länsimaisessa kristillisyydessä suuntauksen, jossa teoreettista uskoa arvostetaan kokemuksen kustannuksella. Uuden Testamentin kuvailema kristillisyys oli kuitenkin vastaansanomattomasti kokemuksellista yhteyttä Herran kanssa. Tommy Tenney onkin hieman kärjistäen mutta osuvasti sanonut: Painotamme Jumalan sanan lukemisen merkitystä, ja se onkin tärkeää. Meidän on kuitenkin muistettava, että varhainen seurakunta eli 17
monia vuosia ilman meidän Uutta testamenttiamme. Kristityillä ei ollut edes Vanhan testamentin kirjoituksia, koska kalliit kirjakääröt oli lukittu synagoogiin. Heidän koko Raamattunsa muodostivat ne lain, Psalmien ja profeettojen katkelmat, jotka edelliset sukupolvet olivat välittäneet heille suullisena perinteenä. Mitä heillä siis todellisuudessa oli? He elivät läheisessä yhteydessä Herraan ja Jumala kirjoitti rakkauskirjeensä suoraan heidän sydämiinsä. (Tenney 2003, s. 102.) Koko evankeliumi perustuu ihmeisiin ja Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jeesuksen lihaksi tulo, maanpäällinen elämä, kuolema, ylösnouseminen ja taivaaseen astuminen ovat kaikki yliluonnollisia asioita. Samoin ovat myös meidän pelastumisemme, uudestisyntymisemme, Pyhän Hengen kasteemme, parantumisemme, pyhityksemme, sisäiset kokemuksemme ja useimmat ulkonaiset Jumalalta tulevat avut. Jos jättää ihmeet pois Raamatusta ja kristittyjen elämästä, jäljelle ei jää edes pelastusta (Lähde 1978, s. 16). Vaikka kerronkin paljon käytännön esimerkkejä, kaikella on vankka raamatullinen pohja. Opillisesti olen helluntailainen ja pitäydyn Apostolisessa uskontunnustuksessa. Olen kuitenkin ottanut harkitun riskin tulla väärinymmärretyksi, kun kerron joitakin 18
omakohtaisia kokemuksiani erityisesti Pyhän Hengen voitelusta. Niiden kautta tahdon sytyttää lukijani sydämeen janon kokea enemmän Jumalan aitoa, raitista, alkuperäistä ja yliluonnollista läsnäoloa ja voimaa. Motiivini kirjoittaa tämä kirja kiteytyy mielestäni hyvin palautteessa, jonka sain edellisen teokseni Parantakaa sairaita lukeneelta nuoremmalta työntekijältä: Tahdon kiittää opetuksestasi, jota olen saanut nauttia sekä kirjan että sananjulistuksesi kautta. Olin joulukuun alussa pitämässä kokouksia eräässä pienessä seurakunnassa, ja ennen sunnuntaiaamun tilaisuutta rukouksessa muistui mieleeni, kun kerroit rukoilleesi Herralta ennen kokousta tiedon sanoja siihen, keitä ja millaisia vaivoja hän aikoi parantaa. Koin voimakkaasti, että minun täytyy toimia samalla tavalla, ja välittömästi kysyttyäni Herralta tuon kysymyksen tulivat sanat oikea lonkka ja hermosärky. Uskossa sanoin nuo sanat sitten kun käytiin alttarihetkeen, ja välittömästi esiin singahti mies, joka sanoi, että hän oli vuosien ajan kärsinyt oikean lonkan hermosärystä. Hämmästyin, kun olin itse ajatellut, että oikea lonkka ja hermosärky olisivat olleet kaksi eri vaivaa, jotka Herra sanoi, mutta hän 19
siis puhui suoraan sekä siitä, missä kipu oli, että siitä, millaista kipu oli. Rukoilin miehen puolesta ja pyysin Herralta, että mikäli tämä oli todella hänen tekonsa, niin kuulisin, että parantuminen on tapahtunut. Juuri äsken sain eräältä kyseisen seurakunnan vastuunkantajalta viestin, että tuo mies oli tänään todistanut kokouksessa. Hän on ollut tuosta pitkästä ja vaikeasta vaivastaan vapaa nyt jo puolisentoista kuukautta. Kiitos Jumalalle! Juuri sinun opetuksesi rohkaisi itseäni kokeilemaan tuollaista kyselyä jo ennen kokouksen alkua ja toimin varmasti jatkossakin niin. Juuri tämä on Askeleet yliluonnolliseen -teoksen tarkoitus. Toimikoot jakamani kokemukset ja opetukset ikään kuin sytykkeinä lukijoilleni, jotta he voisivat anoa ja kokea lisää Herran seurassa ja hänen palveluksessaan. Toivon sinulle kanssani mielenkiintoista matkaa ottaessamme yhdessä askeleita yliluonnolliseen. Marko Selkomaa 20