RUKKILAINEN Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti 1/2012 Yhdessä eteenpäin Reserviupseerikoulu Kadettikoulunkatu 6 PL 54 49401 Hamina www.puolustusvoimat.fi/ruk
1/2012 Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti nro 13 4.6.2012 Tässä numerossa: Toimituskunta Haminan varuskuntaa kiertävät vallit ovat hyvässä kunnossa. Niiden kunnossapidosta ovat vastanneet Haminan vankilan vangit. Haminan vankila on lakkautusuhan alla, kuinka valliemme käy tulevaisuudessa? Päätoimittaja Eversti Pekka Tynkkynen 0299 433 101 pekka.tynkkynen@mil.fi Toimitussihteeri, taitto Insinööriyliluutnantti Sami Jokinen 0299 433 114 sami.jokinen@mil.fi Toimitus- ja kuvaussihteerii Kirsi Lauri 0299 433 152 kirsi.lauri@mil.fi Taitto Varusmiesgraafikot Painopaikka Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy ISSN 1796-5527 Lehden kuvat Kirsi Lauri ellei toisin mainittu Puolustusvoimat 2015 muotoutuvat - RUK osaksi 5 Maasotakoulua Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Vesa Kangasmäki Päätoimittajan terveiset 6 Esikuntapäällikkö Eversti Pekka Tynkkynen Hamina ja RUK -erottamattomat kaverukset 8 Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Kunnossa Kassulle -hanke 10 Kymenlaakson Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Markku Hutka Varusmiespappi- ja -diakonikurssi 12 Sotilaspastori Suvi Kouri Jääkärijoukkueen kalusto uudistuu taistelutavan mukana 14 Jääkärilinjan johtaja Yliluutnantti Janne Vaahtovuo RUK:ssa tapahtunutta ja palkitsemisia 17 Valkjärven ampuma-alue historian hämärästä 44 nykypäivään Koulutussektorin johtaja Kapteeni Kai Koskela Hamina Tattoo 2012 46 Toiminnanjohtaja Sanna Gango Gustaf Mannerheim -Haminan Kadettikoulun 48 merkittävin kadetti Lasse Lind Reservinupseerit -vastuunkantajia nyt ja huomenna 52 Suomen Reserviupseeriliitto Puheenjohtaja Janne Kosonen Kannatusyhdistyksen kuulumisia 54 Oppilaskunnan kannatusyhdistys Toiminnanjohtaja Eero Lauri 2 3
Koulun johtajan terveiset PUOLUSTUSVOIMAT 2015 MUOTOUTUVAT - RUK OSAKSI MAASOTAKOULUA Toimintavuosi 2012 on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle. Luonnollisesti kuvassa on vahvasti näkynyt puolustusvoimauudistuksen valmistelu. On hyvä palauttaa mieleen se miksi uudistukseen puolustusvoimissa ryhdyttiin. Yksinkertainen syy oli se, että raha vain ei riitä nykyisen kokoisiin puolustusvoimiin. Uudistuksella palautetaan puolustusvoimien toimintakyky ja varmistetaan suorituskyky myös tuleville vuosikymmenille. Uudistuksen toteuttaminen on siis selkeästi positiivinen asia. Vuosi sitten päätetty puolustusmäärärahojen leikkaaminen sen sijaan tuo tullessaan riskin puolustuskyvylle. Riski syntyy vuoden 2015 jälkeisen ajan rahoituksen riittävyydestä suunniteltuihin materiaalihankintoihin. Toivottavasti riski kyetään hallitsemaan. Valtiojohdon linjaukset puolustusvoimauudistuksen toteuttamiseksi annettiin helmikuun alussa. Heti seuraavalla viikolla puolustusministeriö antoi ohjauskirjeellään tehtävän puolustusvoimille suunnitella yksityiskohtaisesti uudistuksen vaatimat hallinnolliset päätökset ja mahdolliset muutokset lainsäädäntöön. Toukokuun alussa julkaistu esitys valotti jo jonkin verran tulevaisuutta. RUK:n lakkauttaminen itsenäisenä joukko-osastona näyttää varmistuvan ja Maasotakoulun uusi organisaatio on pitkälle vietynä esityksenä nyt tiedossamme. RUK:n kannalta keskeistä on säilyttää RUK-instituutio koko yhteiskunnan kannalta johtajakoulutusta tukevana toimijana. Reserviupseerikoulu säilyy Haminassa toimivan joukkoyksikön nimenä. Se on hyvä lähtökohta tavoitteen saavuttamiselle. Uutta ja positiivista esityksessä on uuden taistelutavan mukaisten alueellisten joukkojen joukkotuotannon käynnistyminen Haminassa. Joukkotuotannon hallinnointi vaatii vielä pohtimista, koska toista joukkoyksikköä ei esitetty perustettavaksi Haminaan. Mihin suuntaan kääntyy työpaikkojen määrä Haminassa, kun uudistus on viety loppuun, on vielä suunnittelematta. Samoin kunkin yksilön työpaikan sijainti vuoden 2015 alussa vaatii lisää suunnittelua. Tätä luettaessa meillä pitäisi jo olla tiedossa tuleva tehtäväkokoonpano uudelle Maasotakoululle. Vuoden päästä jokaisen pitäisi jo tietää tuleva sijoituksensa. Yhteinen lähtökohta on, että puolustusvoimauudistuksella tullaan saavuttamaan sille asetetut tavoitteet ja että sen tuloksena ovat puolustusvoimat, jotka suunnitellusti varustettuna kykenevät tehtäviinsä, ovat lähellä tavallista kansalaista, käyttävät taloudellisesti valtion varoja ja ovat tulevaisuudessakin hyvä työpaikka suomalaisille miehille ja naisille. Vaikka puolustusvoimauudistus onkin tärkeä ja kiinnostava projekti, on fokuksen kuitenkin oltava lyhyellä tähtäimellä päivittäisessä työssämme. Varusmiesten koulutus tulee edelleenkin toteuttaa laadukkaasti. Kaikki meille käsketyt kertausharjoitukset on toteutettava mallikkaasti ja reserviläisvuorokaudet käytettävä täysimääräisesti. Kaikkien kesän tapahtumien, joissa RUK on mukana Haminassa, on tuettava kansalaisten maanpuolustustahtoa. Hyvää puolustusvoimain lippujuhlan päivää lukijoillemme. Koulun johtaja Eversti Vesa Kangasmäki 4 5
Päätoimittajan terveiset Muutos ja tärkein voimavaramme - henkilöstö Hakeuduttaessa uuteen tehtävään on syytä olla avoimin mielin. Kaakonkulmalla on paljon puolustusvoimien työpaikkoja, siis mahdollisuuksia. Työmatka pitenee, muttei mahdottomaksi, minkä voin kokemuksesta sanoa. Henkilöstöpoliittiset tukitoimet muutoksessa ovat monipuoliset: ylivahvuus, palkkarahojen siirto toiselle työantajalle työllistymisen tukemiseksi, palkallinen vapaa työpaikan etsimiseen, kouluttautumistuki, irtisanoutumiskorvaus sekä takaisinottovelvoite. RUK.n tukiorganisaation henkilöt ovat muutoksessa tukena. Palveluita kannattaa hyödyntää. Monasti jo pelkkä keskustelu toisen kanssa helpottaa. Myös esimiehet tukevat ja tekevät kaikkensa, jotta muutos saadaan mahdollisimman pienillä kolhuilla toteutetuksi. Mutta nyt kesän kynnyksellä ei murehdita vaan kunkin on syytä nauttia Suomen ihanasta kesästä ja rentoutua loman aikana läheistensä kanssa. Muutoksessa tukiverkostosta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Toivotan kaikille lukijoillemme miellyttäviä lukuhetkiä Rukkilaisen parissa sekä hyvää ja rentouttavaa kesälomaa. Esikuntapäällikkö Eversti Pekka Tynkkynen Puolustusvoimauudistuksen yksityiskohtien suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja tulee entisestään kiihtymään kun Puolustusministeri ja Puolustusvoimain komentaja ovat tarvittavat hallinnolliset päätökset tehneet. Kahden joukko-osaston yhdistäminen sekä aselajikoulujen liittäminen osaksi uutta Maasotakoulua on iso ja mittava voimanponnistus. Työ kestää reilut kolme vuotta, sillä kaikilta osin sitä ei saada valmiiksi 1.1.2015 mennessä. Ensimmäisenä aviovuotena uudistukseen liittyvää työtä riittää. Parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamisessa tarvitaan henkilöstön sitoutumista muutokseen ja uusien toimintatapamallien avointa ideointia. Muutos on henkilökunnan osalta raskas. Jokapäiväiset tehtävät on hoidettava korkealla laadulla, uutta on suunniteltava ja huoli tulevasta tehtävästä kalvaa mieltä. Löytyykö minulle osaamistani vastaavaa työtä Haminasta vai lähialueelta? Onko opeteltava uusi tehtävä? Miten palkkauksen osalta tulee käymään. Joudunko vaihtamaan paikkakuntaa; reppurin elämä vai muutto? Entä miten perhe, puolison työ ja lasten harrastukset siinä tapauksessa hoituvat? Huoli painaa etenkin siviilihenkilöitä sekä esikunnassa ja huollon esimiestehtävissä toimivia sotilaita. Tulevaisuus on hämärän peitossa. Kouluttajatehtävissä toimiville töitä riittää. Asevelvollisten määrä Haminassa kasvaa ja uudistuksen myötä kouluttajatilanne kehittynee myönteisesti. On syytä muistaa, että pääosa RUK:n toiminnoista jää edelleen Haminaan ja uusiakin on luvassa. Huoltoa ja kuljetuksia tarvitaan kuten nytkin ja toimistotyöt tarvitsevat tekijöitä. Uudistuksen keskeinen ero aiempiin on se, ettei sanonta kyllä kruunu pojistaan (ja tytöistään) huolen pitää ei täysin pidä paikkaansa. Tosiasia on, ettei kaikille ole osoittaa uutta tehtävää uudessa Maasotakoulun organisaatiossa tai kenties puolustusvoimissakaan. Loppuvuosi tulee valitettavasti olemaan epätietoisuuden aikaa. Luonnos henkilöstösuunnitelmasta valmistuu loppuvuodesta ja suunnitelma on valmis vuoden 2013 alussa. Niiden osalta, joille ei työtehtävää ole heti voitu osoittaa epävarmuus jatkuu vielä lähes kaksi vuotta, jolloin henkilöstösuunnittelu jatkuu ja uusia tehtäviä pyritään löytämään irtisanomisuhan alaisille. Kirkkojärven marssikilpailussa testataan joukkueen yhteistyötaitoja, kestävyyttä ja RUK-henkeä. Jälleen yksi joukkue on saapunut tiiminiä perille. 6 7
Teksti Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen Kuvat Haminan kaupunki Hamina ja RUK erottamattomat kaverukset Suomesta tuskin löytyy toista kaupunkia, joka olisi yhtä leimallisesti varuskunta- ja sotilaskaupunki kuin Hamina. Kaupunki ja varuskunta ovat yhdessä eläneet, kasvaneet ja kehittyneet aina 1720 luvulta lähtien. Varuskunta on keskellä kaupunkia tai toisin sanoen kaupunki on varuskunnan ympärillä. Tästä johtuen siviilit ja sotilaat käyttävät samoja katuja, ja molemmat sinne hyvin mahtuvat. Suurena työnantajana puolustusvoimat on tuonut kaupunkiin vaurautta ja hyvinvointia. Pitkäaikainen rinnakkaiselo näkyy kaupunkikuvan ohella monella eri tapaa kaupunkilaisten elämässä. Varuskunnan hyvinvoinnilla on suuri merkitys kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Maailman ja siinä mukana suomalaisen yhteiskunnan muutokset edellyttävät myös julkisten istitutioiden muutoksia ja ajan tasalla pysymistä. Tämä koskee myös puolustusvoimia ja kaupunkeja. Muutosten läpivieminen ei ole helppoa, koska niihin yleensä liittyy voittajia ja häviäjiä. Puolustusvoimien rakennemuutosesitys on merkittävä Etelä-Kymenlaaksolle. RUK menettää itsenäisen joukko-osastostatuksen ja siirtyy Maasotakoulun alaisuuteen. Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan ja aluetoimisto siirretään Kouvolaan. Puolustusvoimat ovat arvioineet työpaikkamenetykset yli sadaksi. Tosin tässä vaiheessa ei vielä tiedetä Maasotakoulun ja RUK:n työnjakoa, tulevaa varusmiesten lukumäärää ja koulutushenkilöstön määrää. Todennäköisesti lopulliset henkilöstömenetykset eivät ole ennakoidun suuruiset. Pääesikunnalle antamassaan lausunnossa Haminan kaupunki totesi mm. seuraavaa: Esitys Reserviupseerikoulun lakkauttamisesta itsenäisenä joukko-osastona on Haminalle kova isku. Sotilas- ja varuskuntakaupunkina Hamina ja haminalaiset eivät ratkaisua ymmärrä ja hyväksy. Haminan kaupunki esittääkin, että reserviupseerikoulutus kokonaisuudessaan keskitetään Haminaan, jolloin synergiaedut voidaan parhaiten hyödyntää. Myös RUK:n ja Haminan maantieteellinen sijainti mielestämme puoltaa mahdollisimman vahvaa varuskuntaa. Me toivomme, että puolustusvoimat vielä harkitsee suunnitelmiensa toteuttamista. Mikäli kuitenkin esitys toteutetaan, tulee selkeästi määritellä RUK-instituution asema ja säilyminen valtakunnallisena toimijana. RUK:n johtajan asema tulee myös olla selkeä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Haminan varuskunnassa olevia vapaita tai vapautuvia tiloja pitää hyödyntää entistä tehokkaammin varusmiesten, reserviläisten ja kantahenkilökunnan kouluttamisessa. Koulutettavien määrän lisäämistä tukevat myös lähellä olevat riittävän laajat harjoitusmaastot ja hyvät suhteet paikallisiin maanomistajiin sekä hyvässä kunnossa olevat ampumaradat. Yhdistyvien esikuntien toimintoja tulee sijoittaa myös Haminaan. Toivomme, että työnjako ja toimintojen sijoittaminen ratkaistaan niin, että kokonaistyöpaikkamäärä ei Haminassa laske. Kotkan Rannikkopataljoonan mahdollinen lakkauttaminen on suuri menetys koko Kaakkois-Suomelle. Merivoimien varusmieskoulutuksen lähtö pääkau- punkiseudun itäpuolelta ei voi olla vaikuttamatta mm. varusmiesten kiinnostukseen merivoimia kohtaan. Haminan kaupunki toivoo, että Puolustusvoimat vielä harkitsee asiaa. Mikäli lakkautus toteutetaan, toivomme, että Kotkan-Haminan seudulle keskitetään jäljelle jääviin yksiköihin lisätoimintoja niin, että vapautuva henkilöstö pystytään mahdollisimman hyvin työllistämään seudulla. Kymenlaakson aluetoimiston siirtoa Kouvolaan tulisi vielä harkita, koska aluetoimisto on vakiinnuttanut toimintansa Haminassa. Maakunnallisten asevelvollisuusasioiden hoitaminen ei ole paikkakuntasidonnainen asia, joten ne voidaan jatkossakin tehokkaasti hoitaa Haminasta käsin. Haminassa on vapaita saneerattuja toimisto- ja esikuntatiloja, varisinkin, jos Kotkan Rannikkopataljoonan esikunta poistuu Haminasta. Kouvolassa sotilaslääniltä vapautuvat tilat ovat helpompi tarvittaessa markkinoida muuhun käyttöön, koska ne eivät sijaitse varuskuntaalueella. Uudistusesityksessä Etelä-Kymenlaakso on menettämässä runsaasti työpaikkoja (Hamina noin 60 ja Kotka n. 50 työpaikkaa), mikä on paljon suhteessa olemassa oleviin puolustusvoimien työpaikkoihin. Aluetoimiston säilymisellä tarvittaessa pystyttäisiin Kotkan Rannikkopataljoonasta mahdollisesti työttömäksi jääviä työllistämään inhimillisen matkan päässä samalla seudulla. Eri ministeriöt tekevät säästöpäätöksiä, jotka vaikuttavat negatiivisesti Haminan kaltaisiin keskisuuriin kaupunkeihin, eli valtion työpaikat ja paikallispalvelut häviävät. Esimerkiksi rikosseuraamuslaitos esittää Haminan vankilan lakkauttamista, mikä toteutuessaan tarkoittaa noin 20 työpaikan menetystä. Lisäksi metsäteollisuuden voimakas rakennemuutos on kohdellut kovalla kädellä Haminaa; Summan paperitehdas suljettiin v. 2008. Siksi esitämmekin, että Haminan perinteinen vahva yhteistyökumppani puolustusvoimat keskittäisi tänne toimintojaan. Lopuksi toivomme, että puolustusvoimat arvostaisi Haminaa sotilas- ja varuskuntakaupunkina. Hamina haluaa olla aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani ja on valmis uusiin kumppanuushankkeisiin. Onko Hamina voittaja vai häviäjä puolustusvoimien rakennemuutoksessa? Vastaus riippuu näkökulmasta. Nyt muutosesitykset näyttävät negatiivisilta, jos vertaamme olemassa olevaan tilanteeseen. Mutta jos vertaamme Haminan varuskuntaan esitettyjä muutoksia lakkautettaviksi esitettyihin varuskuntiin, niin olemme voittajia. Näkökulmaan vaikuttaa myös ajankohta, koska muutosesitysten lopulliset vaikutukset tiedämme vasta parin vuoden kuluttua. Mitä muuta Haminalle kuuluu? Rakenteet natisevat myös kuntasektorilla. Kuten tiedämme, maan hallitus on asettanut kunniahimoiset tavoitteet kuntien lukumäärän vähentämisestä ja uuden kuntakartan muodostamiseksi työssäkäyntialueiden pohjalta. Koko Etelä-Kymenlaaksoa on esitetty yhdeksi kunnaksi. Nyt täällä on viisi kuntaa, Kotkan ja Haminan kaupungit ja Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Haminan kaupunginvaltuusto ei hyväksy uutta linjausta, vaan esittää, että Etelä-Kymenlaaksossa tulee olla kaksi kaupunkia, Kotka ja Hamina. Haminan ja koko seutukunnan elinvoima on ollut kovassa myllerryksessä. Perinteinen metsäteollisuus on tehnyt kovia rakennemuutoksia ja uusia toimialoja on tullut seudulle. mistä Haminassa esimerkkeinä tuulivoimateollisuus ja Summan paperitehtaan entisiin tiloihin sijoittunut Googlen palvelinkeskus. Hamina ja Kotka yhdistivät satamansa toukokuun 2011 alusta lukien saadakseen leveämmät hartiat kiristyvässä kilpailussa. Matkailuelinkeino on vahvassa kasvussa, mitä todistaa mm. Haminan taxfree myynnin voimakas kasvu. Meitä haminalaisia on noin 21 400 henkilöä. Väkimäärä on vuosien saatossa pysynyt suunnilleen samana. Palvelumme vaativat jatkuvaa kehittämistä, koska kaupunkilaisten keski-ikä nousee ja me kansainvälistymme. Kaupunkilaisista yli 800 puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Haminan kaupungin puolesta toivotan RUK:lle ja koko varuskunnalle menestystä ja sen henkilöstölle jaksamista muutoksissa! Yhdessä eteenpäin. Hannu Muhonen Kaupunginjohtaja 8 9
Teksti: Kymenlaakson Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti Markku Hutka Kunnossa Kassulle -hanke paransi heikkokuntoisten selviytymistä varusmiespalveluksesta minta itseään kiinnostavassa lajissa tavoitteellisesti käyntiin joko yksin tai ryhmänä. Harjoitukset järjestettiin pelkästään kohderyhmälle tai yleisharjoituksina ja niitä oli tarjolla koko maakunnan alueella. Kohderyhmäläiset saivat liikuntaohjelman sekä tiedon harjoituksista ja kuntotesteistä pääsääntöisesti sähköpostilla. Lisäksi päivitetyt hankkeen harjoitukset sekä kuntotestit löytyivät internetistä hankkeen kotisivuilta. Hankekoordinaattori Kirsi Kiiskinen pitämässä kutsuntalaisille infoa Kymenlaakson maakunnan alueella aloitettiin syksyllä 2008 Kunnossa kassulle hanke parantamaan varusmiespalvelukseen menevien heikkokuntoisten fyysistä kuntoa kutsuntojen ja palveluksen aloittamisen välissä ja tätä kautta parantamaan varusmiespalveluksesta selviytymistä. Hanke päättyi 31.12.2011. Hankkeen loppuraportti on luovutettu puolustusvoimien henkilöstöpäällikölle kontraamiraali Antero Karumaalle. Lisäksi 24.4 pidettiin hankkeen tuloksista tiedotustilaisuus. Hanke toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson Liikunnan, Kymenlaakson Aluetoimiston sekä Pääesikunnan kanssa. Hanke kohtasi Kymenlaakson kutsunnoissa vuosina 2008 2010 yhteensä 3289 nuorta miestä. Mukaan hankkeeseen ilmoittautui yhteensä 584 henkilöä, joille tarjottiin hankkeen aikana liikuntaa monissa eri muodoissaan sekä liikuntaohjelmia. Lisäksi syksyn 2011 kutsunnoissa seulottiin 1100 miestä, mutta heidän lukujaan ei ole tuloksissa, koska hanke ei ehtinyt tarjota liikuntapalveluja heille. Kymenlaakson liikunnan asettama koordinaattori kiersi syksyisin kaikki Kymenlaakson kutsunnat ja piti kutsuntatilaisuudessa lyhyen infon hankkeesta. Koordinaattori toteutti lisäksi kyselyn, jonka perusteella seulottiin ns riskiryhmä, jolle hanketta suositeltiin. Kutsuntapäivän aikana kohderyhmäläisillä oli mahdollisuus keskustella hankekoordinaattorin kanssa ja ilmoittautua hankkeeseen mukaan. Hankkeen infopisteessä oli jaossa liikuntamateriaalia ja kutsuntaikäisillä oli mahdollisuus InBodykehonkoostumusmittaukseen sekä puristusvoimamittaukseen. Mittausten yhteydessä heille annettiin myös liikunta- ja terveysneuvontaa. Kehonkoostumusmittaus käynnissä Mukaan ilmoittautuneille kohderyhmäläisille valmisteltiin kuukausittainen liikuntaohjelma, jossa heille päiväohjelman lisäksi tarjottiin erilaisten liikuntalajien harjoituksia. Ohjelman ja harjoitusten kautta pyrittiin saamaan säännöllinen liikuntatoi- Kohderyhmään ilmoittautuneista 584:stä nuoresta 427 ehti aloittaa palveluksen ennen hankkeen loppua. Heistä hankkeen harjoituksissa kävi 84 henkilöä. Yli 60 % ilmoittautuneista ilmoitti käyttäneensä sähköpostilla tulleita liikuntaohjeita. Hankkeeseen osallistuneet riskiryhmäläiset selviytyivät varusmiespalveluksestaan hyvin, koska heistä vain 6 henkilöä (7%) keskeytti palveluksen. Luku on selkeästi keskimääräistä keskeyttämisprosenttia pienempi. Lisäksi on huomioitava, että ja kyseessä on pelkästään riskiryhmään kuuluneet nuoret. Hankkeen ohjausryhmä esittää loppuraportissaan jatkotoimenpide suosituksinaan: Hankkeen käytössä ollut seulontakysely oli toimiva ja sitä voidaan hyödyntää sellaisenaan valtakunnallisesti kaikissa kutsunnoissa. Kehonkoostumuksen mittaus (InBody-mittaus) on hyvä palvelu kutsunnoissa, koska hankeesta saatujen kokemusten mukaan suurin osa nuorista miehistä kävisi mittauksissa. Samalla saadaan luonnollinen kontakti nuoreen, hänelle voidaan antaa henkilökohtaista terveys- ja liikuntaneuvontaa sekä neuvoa ilmoittautumaan mukaan liikuntapalvelutoimintaan. Mittaustilanne on lisäksi hyvä tilaisuus ohjata nuori tarvittaessa AikaLisä-ohjaajalle. Hankkeella ja siihen liittyvällä liikuntatoiminnalla olisi hyvä olla yksi koordinoija, esimerkiksi SLU-alue, Aikalisä tai kunnan liikuntatoimi. Kukin kunta voisi olla omalla panoksellaan tai palveluillaan mukana tarjoamassa nuorille kutsuntaikäisille muun muassa liikuntaneuvontaa, kuntosalikortteja tai uintikortteja. Kuntien urheiluseurat voisivat järjestää erilaisia liikuntapalveluita. Yhteistyö kuntien, seurojen ja SLUalueiden kanssa toisi toimintaan laajuutta sekä lisäresursseja. Liikuntapalvelun liittämistä AikaLisä-toiminnan alaisuuteen omana erityisosaamisalueenaan tulisi jatkaa ja edelleen kehittää. Hanke on ollut ainutkertainen. Tulokset osoittavat, että työtä heikkokuntoisten kunnon parantamiseksi kannattaa jatkaa. Luonteva jatkumo on liittää kunnon parantamistoiminta osaksi aikalisätoimintamallia, joka on käytössä kaikissa Kymenlaakson kunnissa. Aikalisä-toimintamallin tavoitteena on ehkäistä tukea tarvitsevien kutsunnanalaisten miesten ja palveluksensa keskeyttävien varusmiesten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Toimintamallia toteuttavat kunnat. Kymenlaakson liikunta ja Kymenlaakson aluetoimisto tekevät parhaillaan yhteistyötä kuntien kanssa, jotta toiminta saadaan jatkumaan. 10 11
Teksti Sotilaspastori Suvi Kouri Varusmiespappi ja -diakonikurssi Herran ristin kantajiksi meidät kaikki kastettiin, lähimmäisten auttajiksi arkipäivän aske- toisen osion toteuttaminen siirtyi Maasotakoulun tettiin RUK:ssa, mutta vuoden 2009 alusta kurssin liin. Tässä virrenpätkässä kiteytyy mielestäni vastuulle. Ensimmäinen osa järjestetään edelleen hyvin se, mistä varusmiespapin ja -diakonin RUK:ssa. tehtävässä on kyse. Kirkollisen alan normissa HF23 määritellään kurssien sisältö ja tavoitteet. Kurssin ensimmäisen osan Kirkollisessa työssä tärkeitä tekijöitä ovat sotilaspappien ohella varusmiespalvelustaan suorittavat tarkoitus on kouluttaa varusmiespapit ja -diakonit kirkollisen alan opiskelijat ja sillä alalla jo työskentelevät nuoret miehet ja naiset. Varusmiespapit ja sa työssä antaen valmiudet opetukseen, julistuk- toimimaan rauhan aikana varuskunnan kirkollises- -diakonit voivat toimia muiden varusmiesten vertaistukena ja heillä on mahdollisuus olla eri tavalla keskittyy poikkeusolojen kirkolliseen työhön: muun seen ja sielunhoitoon liittyen. Kurssin toinen osa läsnä kuin virkatyössä olevilla. Muiden varusmiesten vapaa-aika on varusmiespapin ja -diakonin tär- oikeuteen ja kriisityöhön. muassa kaatuneiden huoltoon, humanitääriseen keintä työaikaa. Kenttäpiispa valitsee kurssille luterilaisia ja ortodoksisia yliopistossa teologiaa opiskelevia ja teologisen Monikaan rukkilainen ei välttämättä edes tiedä, että Reserviupseerikoulussa on järjestetty varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikursseja (VPDK) helmikuusta 2008 Kurssin päätöskahvit sotilaskodissa. Kurssilaiset lähtien. Kurssit ovat olleet vahvuudeltaan pieniä, eivätkä näin ollen ole koulutushaaramerkit. pokkaavat kenttäpiispalta ja koulunjohtajalta kurssitodistukset ja kirkollisen työn näkyneet merkittävästi Haminan katukuvassa. Kurssit ovat valtakunnallisia ja yhteisiä kaikille puolustushaaroille. Kursseja järjestettiin pitkään Hämeen Rykmentissä, mutta pitkän linjan sotilaspapin ja jo usean varusmiespappisukupolven kouluttajan, Timo Liljan, jäädessä sieltä eläkkeelle, kurssit siirrettiin RUK:uun. VPDK:t ovat kaksiosaisia. Vuonna 2008 molemmat osat järjes- Varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssi 1/12 kouluttajineen tutkinnon suorittaneita sekä sosionomeja ja yhteisöpedagogeja ja näihin tutkintoihin opiskelevia. Kurssin ensimmäinen osa järjestetään P-kauden lopulla ja kurssilaiset jatkavat sen jälkeen joko suorittamaan harjoittelujaksoa joukko-osastoon tai johtajakoulutukseen. Jälkimmäiset siirtyvät kirkollisen työn tehtäviin johtajakoulutuksen läpikäytyään. Varusmiespappien ja -diakonien harjoittelua ohjaavat joukko-osastojen sotilaspapit. Kurssien vahvuus on vaihdellut viidestä kahteenkymmeneen oppilasta. Kurssilaisten pieni määrä antaa vahvan leimansa opetukseen ja mahdollistaa opetuksen toteuttamisen keskustelemalla sekä käytännön harjoitusten kautta. Näistä menetelmistä onkin tullut kurssilaisilta kerta toisensa jälkeen erinomaista palautetta. Kurssilaiset toivovat kurssipalautteessa lähes poikkeuksetta vielä enemmän käytännön harjoitteita. Paras oppi tästäkin työstä saadaan kuitenkin käytännön työn ja toiminnan kautta eli harjoittelujakson aikana. Kirkollisessa työssä toimiville on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan ja hengellisestä elämästään. Jälkimmäinen jää varusmiespappien ja -diakonien kokemuksen mukaan usein hyvin ohueksi varusmiespalveluksen aikana. Tästäkin syystä kurssin ohjelmaan on sisällytetty opetuskokonaisuuksien lisäksi messu, kenttäehtoollinen sekä aamu- ja iltahartaudet. Kurssilaiset ovat myös osallistuneet näiden tilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yksi hartauksista on ollut Haminan ortodoksisessa kirkossa, jossa on kohdattu mahdollisuuksien mukaan myös osa-aikaisena PV:n kirkollisessa työssä toimiva ortodoksipappi. Näin on pidetty esillä kirkollisen työn ekumeenista luonnetta ja sitä, että se on evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteistyötä. Oppituntien ja hartauselämän lisäksi kurssilla tärkeän roolin saavat kahvitauot ja yhteiset illanvietot. Niissä syntyvät keskustelut tukevat oleellisesti kurssin opetustavoitteita ja edesauttavat kurssin yhteishengen muodostumista. Kurssilaiset saavat toisistaan vertaistukea harjoittelunsa aikana ja verkostoituvat samalla myös opiskelu- ja työelämää silmälläpitäen. Näiden pienten kurssien palautteissa on kerta toisensa jälkeen kiitelty hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa on tilaa erilaisille mielipiteille. Tällaisessa ilmapiirissä koulutetaan ja kasvatetaan kirkolle ja myös puolustusvoimien kirkolliselle työlle hyviä tekijöitä. 12 13
Teksti: Jääkärilinjan johtaja/1k Yliluutnantti Janne Vaahtovuo Kuvat: Luutnantti Miika Hiltunen Maavoimien taistelutapa on uudistumassa. Uudistus on taktisesti ja taisteluteknisesti suurimpia, ellei jopa suurin, mitä Puolustusvoimissa on tehty sitten Toisen maailmansodan. Taktiikan ja taistelutekniikan muutos on aiheuttanut selkeän tarpeen myös jalkaväkijoukkojen kaluston uudistamiselle. Tulevaisuudessa joukot taistelevat selvästi aikaisempaa laajemmalla alueella. Laajalla alueella taisteleminen asettaa haasteita sekä joukkojen johtamiselle että joukkojen kyvylle liikkua nopeasti vaikeakulkuisessa, usein tiettömässä maastossa. Kaluston uudistamisella pyritään luomaan aikaisempaa selvästi paremmat edellytykset joukkojen johtamiselle, sekä lisäämään joukkojen tulenkäytön tehokkuutta merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Myös joukkojen kykyä liikkua nopeasti peitteisessä ja vaikeakulkuisessa maastossa on lisätty. Liikkumiskyky Jääkärijoukkueen kalusto uudistuu taistelutavan mukana Joukkojen liikkuvuutta on lisätty hyödyntämällä maastomönkijöiden erinomaista maastoliikkuvuutta. Maastomönkijöiden avulla voidaan vaikeakulkuisessa maastossa kuljettaa henkilöstön lisäksi myös kalustoa, ampumatarvikkeita ja taisteluvälineitä vaivattomasti. Maastomönkijään voidaan kuormata yhteensä 396kg kuormaa. Käytettäessä peräkärryä voidaan kuorma tuplata. Hajautetusti taisteleva jääkärijoukkue kykenee kuljettamaan kalustonsa kokonaisuudessaan maastomönkijöillä. Joukkue- ja ryhmäkohtainen kalusto voidaan kuljettaa kokonaisuudessaan maastomönkijöillä. Tämä keventää taistelijoiden fyysistä kuormitusta esim. siirtymisten aikana merkittävästi, joka puolestaan lisää joukon taistelukykyä itse taistelussa. Maastomönkijä ei ole pelkästään kuljetusväline. Joukkue voi hyödyntää maastomönkijöitä myös taistelussa. Esimerkiksi puolustustaistelussa nopeat, yllättävät iskut vastustajan sivustoihin voidaan toteuttaa tehokkaasti mönkijöillä liikkuvilla iskuryhmillä. Myös joukkueen raskaampien aseiden nopea liikuttaminen taistelun aikana tehostuu merkittävästi maastomönkijöitä hyödyntäen. Esimerkiksi 12.7 ITKK:n tuliasemien vaihto onnistuu taistelun aikana maastomönkijällä nopeasti ja tehokkaasti. Aseistus Joukkojen tulivoimaa ja tulentehoa on parannettu merkittävästi. Konekiväärien määrä joukkueessa on tuplattu aikaisempaan verrattuna. Merkittävin parannus tulivoimaan ja ennen kaikkea tulen tehoon on kuitenkin käytettävällä tähtäinoptiikalla ja pimeätoimintavälineillä. Jääkäriryhmissä on käytössä kiväärikaukoputki Trijicon Agoc, joka mahdollistaa tehokkaan ja tarkan tulenkäytön aina 600 metriin saakka. Tähtäin soveltuu kiinnitettäväksi 7.62 RK95:seen. Kivää- Aimpoint ja Agoc rikaukoputki on ampujan kannalta erittäin helppokäyttöinen, eikä vaadi samanlaista säätämistä ampumaetäisyyden ja olosuhteiden mukaan kuin periteisemmät kiikaritähtäimet. Kiväärikaukoputki soveltuu hyvin myös nopeisiin lähitaistelutilanteisiin, mikä on joukon toiminnan luonne huomioiden merkittävä etu perinteisiin kiikaritähtäimiin verrattuna. Käytettäessä 7.62 RK95:sta varustettuna kiväärikaukoputkella saavutetaan selvästi parempi tulenteho joukkueelle tyypillisissä toimintaolosuhteissa, kuin mitä saavutettaisiin perinteisellä kiikaritähtäimellä varustetulla tarkkuuskiväärillä. Toinen jääkäriryhmissä käytössä oleva tähtäintyyppi on AimPoint CompM4 punapistetähtäin. Tähtäin on sotilas- ja viranomaiskäyttöön suunniteltu tähtäin. Tähtäin voidaan kiinnittää 7.62 RK95:seen ja hieman modifioituun 7.62 RK62:seen. Tähtäimen edut korostuvat erityisesti lyhyillä ampumaetäisyyksillä nopeissa aseenkäyttötilanteissa. Tähtäimen käyttö parantaa huomattavasti ampujan kykyä havainnoida ampumatilannetta verrattuna tilanteeseen jossa käytetään rynnäkkökiväärin omia tähtäimiä. Tähtäimen käyttö nopeuttaa myös kokeneen ampujan tulenavauksen nopeutta ja tehokkuutta merkittävästi. AimPoint CompM4 soveltuu käytettäväksi myös useimpien valonvahvistinlaitteiden kanssa, joka nostaa aseenkäytön tehokkuuden myös pimeällä kokonaan uudelle tasolle. Pimeätoimintakyky Taistelutavan luonne edellyttää joukkueelta erinomaista pimeätoimintakykyä. Joukkueen pimeätoimintakyky luodaan nykyaikaisilla valonvahvistimilla, joita löytyy jokaisesta jääkäriryhmästä. Käytettävät valovahvistintyypit ovat Yötähtäin VV3X ja Valonvahvistin VVLite Dual. Yötähtäin VV3X on sotilaskäyttöön tarkoitettu valonvahvistin, jota voidaan käyttää sekä tähtäimenä eri aseissa että pimeätähystimenä irrallaan aseesta. VV3X:n suurennus on 3,3 x, joten sitä voidaan käyttää tehokkaasti tähtäimenä tai tähystimenä myös pidemmille etäisyyksille. VVLite Dual on pienikokoinen ja kevyt sotilaskäyttöön tarkoitettu valonvahvistin, jota voidaan käyttää taistelukentällä liikkumiseen, tähystykseen ja ampumiseen. VVLite Dual voidaan kiinnittää kypärään, aseeseen tai molempiin, riippuen käyttötarpeesta. Esimerkiksi ajoneuvoa ajettaessa kiinnitetään kypäräkiinnikkeeseen molemmille silmille VVLite. Tämä mahdollistaa stereonäkökyvyn, joka on edellytys ajoneuvon tehokkaalle ajamiselle pimeässä. Laite voidaan kiinnittää myös aseeseen, jolloin se toimii tehokkaana pimeätähtäimenä mahdollistaen tehokkaan tulenkäytön pimeässä. VVLite:a voidaan käyttää yhdessä AimPoint CompM4 punapistetähtäimen kanssa, jolloin aseenkäyttö pimeässä tehostuu entisestään. VV3X ja Aimpoint VV Lite:n kanssa 14 15
TAPAHTUMIA taja pystyy kommunikoimaan halutessaan suoraan partioiden johtajien kanssa esim. halutessaan tietoa tilannekuvan muodostamiseen joukkueensa alueelta. Lähteneet ja saapuneet Joukkueenjohtajan käytössä on LV141 radion lisäksi MATI- päätelaite (kämmentietokone tai kannettava LÄHTENEITÄ: TULLEITA: VV Lite Dual taistelijan kypärässä Johtaminen Laajalla alueella taisteleminen asettaa haasteita johtajien johtamistoiminnalle ja johtamisen kannalta olennaisen tilannekuvan muodostamiselle. Tähän haasteeseen on vastattu hyödyntämällä Lähiradio LV141:ä joukkueen johtamistoiminnassa. Ryhmänjohtaja pystyy johtamaan ryhmänsä partioita hyödyntäen LV141 radiota. Myös joukkueenjoh- tietokone) ja radio LV241, joita käyttäen hän pystyy hyödyntämään lähes reaaliaikaista tilannekuvaa omassa johtamistoiminnassaan. Joukkueen nykyaikainen kalusto nostaa joukkueen suorituskyvyn sille tyypillisissä taistelutehtävissä hyvin korkealle tasolle. Kalusto on kokonaisuudessaan erittäin helppokäyttöistä ja kestävää, soveltuen siten erinomaisesti vaativaan sotilaskäyttöön. Eräs huomionarvoinen seikka on myös se, että joukkueelle erinomaisesti soveltuva kalusto on hinnaltaan lähes ilmaista verrattuna esimerkiksi yhden panssarivaunun hintaan. Perustellusti voitaneenkin sanoa, että nykyaikaisen Jääkärijoukkueen kalusto on toiminnan kannalta erittäin tehokasta ja tarkoituksenmukaista, nostaen joukon suorituskyvyn korkealle tasolle - mutta samalla myös erittäin kustannustehokasta! MAJ Veli-Matti Hartikainen 1.1. vanhuuseläke MAJ Jukka-Pekka Pöllänen 1.1. MAASK LTN Mikko Peron 1.1. MAASK KAPTLTN Olli Tanskanen 1.1. SLMEPA KAPT Aki Kukkonen 1.1. MAASK KAPT Mikko Rasimus 1.1. ISSLE MAJ Jouni Ruotsalainen 1.2. KARPR LTN Jerry Lehtinen 1.2. UTJR MAJ Jyrki Rikka 1.4. ISHR MAJ Jussi Kosonen 1.4. MAAVE VÄNR Jani Rantakallio 9.1. sopimussotilas VÄNR Santtu Malm 9.1. sopimussotilas MAJ Eero Oijala 1.2. MAAVE MAJ Mika Haikala 1.2. MAAVE KERS Eetu Värri 1.2. aliupseeri KERS Teemu Ruhanen 1.2. määräaikainen aliups Anne Koskela 20.2. vahtimestari Antti Harjula 1.3. varastonhoitaja Emma Grönholm 1.3. toimistosihteeri MAJ Ilpo Ylä-Käpölä 1.4. ISSLE LTN Tapani Montonen 1.4. KARPR VÄNR Juho Kurtti 16.4. sopimussotilas VÄNR Petri Pantsar 16.4. sopimussotilas VÄNR Jesper Wallenius 16.4. sopimussotilas Merimaisema palasi synnyinsijoilleen RUK:n kurssin 116 oppilaskunnan hallituksen jäsenet lahjoittivat kurssin loppusodassa Pahkajärvellä vuonna 1964 Erkki (Ekku) Alasen perunasäkkikankaalle valkoisella ja sinisellä polkupyörämaalilla maalaaman merimaiseman kurssin 240 oppilaskunnan edustajille. Taulu on kiertänyt maailmaa suurlähettiläs Björn Ekblomin mukana ja nyt hänen toivomuksestaan taulu palasi Reserviupseerikouluun. Kuvassa kurssin 240 Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja upseerioppilas Matias Marttinen (vas) ja historiajaoston puheenjohtaja upseerioppilas Mikko Jaakkola ovat ottaneet taulun vastaan. Kurssin 116 edustaja vasemmalta Pekka Haanmäki, Johannes Koroma, Carl-Gustav Henricson sekä William Leikola. Majuri Veli-Matti Hartikainen leikkaamassa eläkekakkuaan. 16 17
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Itsenäisyyspäivän juhlintaa Haminassa Haminan varuskunta ja Haminan kaupunki järjestivät yhdessä itsenäisyyspäivän iltajuhlan 5.12 Varuskuntakerholla. Varuskunnallinen paraati pidettiin Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä 6.12. Iltajuhlassa varuskunnan päällikkö eversti Vesa Kangasmäki puolisoineen sekä kaupunginjohtaja Hannu Muhonen ottivat vieraat vastaan. Kaupunginjohtajan tervetulopuheen jälkeen oli vuorossa malja itsenäisyydelle ja yhteinen maammelaulu. Runsaan buftetpöydän vierellä kävi kova puheensorina, hyvän ruoan ääressä oli mukava tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisa. Tanssimusiikista vastasi Keijo Kumanto yhtyeineen, väliajalla esiintyi lauluyhtye TAIKA. Lippulinna tuulisella RUK:n päärakennuksen kentällä. Varsinainen itsenäisyyspäivä aloitettiin Etelä-Kymenlaakson Maakuntakomppanian päällikön vaihtotilaisuudella. Kapteeni res Tuomas Strömberg luovutti ja yliluutnantti res Arto Tilli vastaanotti päällikkyyden. Katselmuksen ja ohimarssin jälkeen oli Keskussotilaskodissa kahvitilaisuus veteraaneille, maakuntakomppanian reserviläisille sekä ylennetyille. Kahvitilaisuus Keskussotilaskodissa. Maakuntakomppanian päällikkö on vaihtunut, vasemmalta kapteeni res Tuomas Strömberg ja yliluutnantti res Arto Tilli. Keijo Kumanto yhtyeineen vastasi tanssimusiikista. Lauluyhtye TAIKA Runsaasta buffetpöydästä noutovuorossa Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan kurssin 239 hallituksen edustajat. 18 19
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Joulunajan tapahtumia varuskunnassa Varuskunnan lasten puurojuhla 2.12. Veteraanien Joululounas Reserviupseerikoulun perinteinen veteraanien Joululounas 15.12. keräsi muonituskeskukseen noin 200 henkeä. Tilaisuuteen oli kutsuttu Etelä-Kymenlaakson sotaveteraanit, rintamaveteraanit sekä sotainvalidit. Muonituskeskus täyttyi iloisesta puheensorinasta ja jouluruoan tuoksusta. Jouluisesta musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Kun riisipuuro ja joulutortut oli syöty koitti vihdoin se kaikkein odotetuin hetki. Joulupukki saapui Korvatunturilta tuoden jokaiselle lapselle pienen paketin. Pukki kuunteli vielä lasten viimehetken lahjatoiveita, joita pukin korvaan käytiin kuiskuttelemassa. Varuskunta hiljentyi Joulukirkossa Muonituskeskuksen narikat saivat välillä vaihtelua maastokuvioiden tilalle lasten värikkäistä ulkotamineista. Haminan varuskunnan henkilöstö kokoontui tiistaina 13.12. Marian kirkkoon Joulujumalanpalvelukseen, jonka toimitti Reserviupseerikoulun sotilaspastori Suvi Kouri. Ensimmäiseksi kirkossa esiintyi Pappilansalmen koulun Lucia-ryhmä. He toivat valoisan tervehdyksen keskelle pimeää työpäivää. Kaunista yksinlaulua esitti Päivi Tolsa. Jumalanpalveluksen jälkeen oli tarjolla kirkkokahvit Sotilaskodissa. Joulupukin tontut ottivat lahjatoiveita teltassa vastaan. Väinö on juuri toivonut traktoria ja poliisiautoa. Perinteistä hevoskyytiä antoi kauniissa, aurinkoisessa säässä Säde-heppa HS-talleita. Jouluinen tunnelma löytyi punaisista tonttulakeista kun lumesta ollut tietoakaan. 20 21
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Reserviupseerikoulu kotiutti 130 varusmiestä 6.1.2012 Reserviupseerikoulusta kotiutui 362 vuorokautta palvelleita johtajia 86, 362 vuorokautta palvellutta miehistöä 26 ja 180 vuorokautta palvellutta miehistöä 18 henkilöä. Koulunjohtaja eversti Vesa Kangasmäki ylensi upseerikokelaat vänrikeiksi RUK:n Maneesin aulassa pidetyssä ylennystilaisuudessa. RUK:n lippu saapumassa Maneesiin jossa kotiuttamisjuhla pidettiin. Kotiuttamiskahvit tarjottiin Keskussotilaskodissa Kotiuttamisjuhlassa Maneesin juhlasalissa Haminan Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Hanni Kangasmäki jakoi Hyvä Kaveri -stipendit korpraali Tomi Niemiselle sekä kersantti Jani Sietiölle. Ylämyllyn Sotilaskotiyhdistyksen stipendin sai kersantti Teemu Koivisto. HUOMIONOSOITUKSET Virolahden ja Miehikkälän Reserviupseerikerhon maanpuolustuslevyke: Vänrikki Jesper Wallenius Kaakonkulman reserviläisten maanpuolustuslevyke: Kersantti Teemu Ruhanen Sotainvalidien Veljesliiton Hamina-Vehkalahden osaston RUK-mitali Hyvälle varusmiesjohtajalle: Vänrikki Jani Rantakallio Autoportti Oy:n lahjoittama mallikuljettajan kello: Korpraali Ville Ukkonen Kotkan Autotekninen Yhdistys, hyvän kuljettajan palkinto: Korpraali Aarne Sihvola Yksiköiden parhaat kouluttajakokelaat: 1.Komppania Tero Könönen Sissikomppania Aleksi Kuokkanen Sotilaspoliisikomppania Vili Ärmänen Tulenjohtopatteri Juhani Inna Tuliasemapatteri Joonas Nerjanto Ilmatorjuntapatteri Lauri Vallin Pioneerikomppania Jussi Posio Viestikomppania Jesper Wallenius 22 23
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA VIIMAN talviset kurssijuhlat Maavoimien reserviupseerikurssi 239 VIIMA juhli kurssijuhliaan talvisessa Haminassa 7.- 8.1.2012. Noin 650 avecia, daamia ja kavaljeeria, oli noudettu ympäri Suomen linja-autoilla Haminaan. Kaukaisimmat olivat lähteneet matkaan jo edellisen vuorokauden puolella. Muonituskeskuksessa nautitun daamiaisen jälkeen ryhmityttiin Kaatuneiden Upseerien patsaan eteen yksikkökilpien taakse jännittyneinä odottelemaan mitä tulee tapahtumaan. Lumituiskun ja violetin savuverhon takaa kuului ensin vain rumpuryhmän tahditus. Esiin ilmestyneet ryhdikkäät upseerioppilaat punaisine ruusuineen saivat avec rivistön villiin huutoon ja aplodeihin. Juhla päättyi Speksiesitysten jälkeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä nähtyyn upeaan musiikilla tahditettuun ilotulitukseen. Kaartin Soittokunta tahditti tanssiaiset Maneesin aulassa. Lumi pöllysi ja huuto raikui hetken verran, pian oli jokaisella se oma avec kainalossa, ruusut löysivät vastaanottajansa ja matka hotelleille saattoi alkaa. Edellisen kurssin 238 hallitus aveceineen iltajuhlassa yhteiskuvassa. Tuoreet vänrikit olivat kotiutuneet edellisenä päivänä. 24 25
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Kurssin 239 palkintojenjakotilaisuus Lääkintämiehet voitokkaina Kurssin päättymistä edeltävänä päivänä suoritetaan Maneesissa kurssin aikana pidettyjen eri kilpailujen palkintojen jako. Kirkkojärven marssin joukkuemestaruus, Kirkkojärven kilpi: 2./1. K ja yksikkömestaruus, Hakkapeliitta-patsas taulu: 1.Komppania. Suunto-patsas Sissikomppania Ammunnan malja Sissikomppania Yleismestaruuden Ritarimalja Sissikomppania Kirkkojärvenmarssin voittajajoukkue 2./1. K vastaanottanut kirkkojärven kilven KUVAT JARI WILÉN Reserviupseerikoulun Kuljetuskomppanian saapumiserän 2/11 lääkintämiesjoukkue voitti Karjalan Prikaatin järjestämän lääkintämiesten ryhmätaitokilpailun 7-9.2.2012. Kilpailussa oli mukana kaikkiaan 13 joukkuetta Karjalan Prikaatista, Utin Jääkärirykmentistä, Maasotakoulusta sekä Reserviupseerikoulusta. Kilpailussa mitattiin joukkueiden taitoja hiihtomarssilla, suunnistuksessa, ammunnassa sekä erilaisilla ensiapurasteilla. Reserviupseerikoulun joukkueeseen osallistuivat korpraali Hietamies sekä jääkärit Tallniemi, Jukkara ja Väkiparta. Kurssin 239 KUVAT JORMA LINDFORS 270 kotiutui yhteistoimintatilaisuus Reserviupseerikoulu kotiutti 5.4. viime vuoden toisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelleet varusmiehet, 42 sotilaspoliisia, 9 lääkintämiestä ja 3 varusmiesgraafikkoa. Tilaisuudessa palkittiin: Paras sotilaspoliisi: korpraali Santeri Solja Paras lääkintämies: korpraali Henri Väkiparta Ansioituneen sotilaspoliisin stipendi (Ylämyllyn sotilaskotiyhdistyksen rahasto): korpraali Reijo Jaakkola Hyvä Kaveri -stipendi Jääkärikomppania: korpraali Joel Gardemeister Maneesissa pidetyn kotiuttamistilaisuuden jälkeen oli vuorossa kotiuttamiskahvit sotilaskodissa. Pääsiäiskoristeltu täytekakku ja kahvi maistuivat kotiutuville ja kutsuvieraille. Perinteisesti kurssin päättymistä edeltävänä iltana Oppilaskunta kutsui yhteistyökumppaninsa Varuskuntakerholle yhteistoimintatilaisuuteen jossa nautittiin maittavasta illallisesta, mukavasta seurasta ja jaettiin huomionosoituksia. Viima-kurssin hallitus luovutti Matka-Salpalinjalle -kirjat isolle joukolle keskeisiä yhteistoimintakumppaneitaan. Reserviupseerikurssin 239 Oppilaskunnan hallitukselle on jaettu kannatusolkaimet saatesanoineen. Hallituksen vasemmalla puolella Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, majuri Markku Seppä ja vasemmalla toiminnanjohtaja everstiluutnantti Eero Lauri. Ylempi kuva: Haminan Sotilaskodin Hyvä Kaveri -stipendillä palkittiin Kuljetuskomppaniasta jääkäri Markus Jukkara. Luovuttajina RUK:n esikuntapäällikkö eversti Pekka Tynkkynen ja Haminan Sotilaskotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Maija- Leena Järviö. RUK:n varusmiesgraafikot Akseli Kaltiainen, Taavi Tihkan ja Toni Kuikka : TJ 0 26 27
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA VIIMA poistui Haminasta Maavoimien reserviupseerikurssi 239 VIIMA sekä Sotilasjohtamisenkurssi 8 (SOJO) päättyivät Haminassa torstaina 26.1.2012. Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen. Kenraalimajuri Pennanen suoritti myös katselmuksen RUK:n päärakennuksen kentällä yhdessä koulun johtajan eversti Vesa Kangasmäen ja kurssin johtajan everstiluutnantti Saku Muonan kanssa. Päätösjuhlassa Maneesissa Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula ja kummikurssin 139 priimus, tohtori, lääkintäeversti Seppo Rehunen luovuttivat kunniamiekan kurssin 239 priimukselle upseerikokelas Kai Vesikalliolle. Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt sekä pääsihteeri Pekka Kouri luovuttivat Ritarikiven ja kunniapalkinnon upseerikokelas Eero Väänäselle. Kummikurssi sadan kurssin takaa, kurssi139, KILPIKONNA, oli runsaslukuisena paikalla. Kurssin kulmamiehenä toimi entinen RUK:n johtaja eversti Asko Kohvakka. Katselmuksen jälkeen kummikurssien 139 KILPIKONNA ja 189 VALLI edustajat laskivat seppeleen Kaatuneiden Upseerien patsaalle yhdessä kurssin 239 VIIMA edustajien kanssa. Kuvassa vasemmalta Kaarlo Jännäri (K139), Pertti Raitio (K189), Sten Sjögren (K139), Kai Vesikallio ja Niko Isojärvi (K239). Ohimarssin Kadettikoulunkadulla vastaanottivat Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt ja koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki. Priimukset Kurssin 239 ja Tulenjohtopatterin priimus upseerioppilas Kai Vesikallio. 1. Komppania: Iiro Heino/, Sissikomppania: Panu Piirainen Sotilaspoliisikomppania: Matias Koskinen Tuliasemapatteri: Simo Hellgren Ilmatorjuntapatteri: Tapio Tulisalo Pioneerikomppania Mikko Lehto Viestikomppania:Eero Väänänen Sotilasjohtamisenkurssi 8: sotilasvirkamies Jari-Pekka Sieppi 28 29
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA RUK juhli 92.vuosipäivää Reserviupseerikoulu vietti 92.vuosipäivää 1.4.2012. Juhlallisuudet pidettiin jo perjantaina 30.3.2012. Juhlapäivä aloitettiin RUK:n päärakennuksen kentällä katselmuksella sekä seppeleenlaskulla Kaatuneiden upseerien patsaalle. Koulun johtajan kanssa seppeleen laskivat osastosihteeri Tuija Pöntynen ja kapteeni Jyrki Kyöttinen. Päiväjuhlassa Keskussotilaskodissa kahvittelun lomassa palkittiin ja huomioitiin henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Iltajuhlaa vietettiin Varuskuntakerholla. Vuoden aikana eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtyneitä muistettiin, nautittiin hyvää ruokaa ja viihdyttiin parketilla Keijo Kumannon bändin tahdissa. Ilta oli oikein onnistunut 30 31
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Sotilastelttakylä RUK:n vuosipäivänä RUK pystytti 396 puolijoukkuetelttaa järjestäjän käyttöön kilpailijoiden majoittamiseksi kilpailukeskukseen. Reserviupseerikoulun palkitut Jääkärikomppanian aliupseerikurssi 1/11 toimii telttakylän rakentamisosastona. Aliupseerikurssin osasto vastasi telttakylän kilpailun aikaisesta ylläpidosta, siten että puolustusvoimien visuaalinen ilme ja telttojen Vuoden Maanpuolustusmitali pronssisella ryhti säilyi hyvänä koko tapahtuman ajan. Varastomestari Päivi Kelkka soljella: Kapteeni Jussi Kauppila Luutnantti Jyrki Honkamo Varastonhoitaja Ismo Kotasaari Vuoden projekti Palkkasihteeri Pirkko Kiiski ja henkilöstösuunnittelija Anu Miettinen - RESER- RUK-ristit RUK:n palveluksessa Kertausharjoitus Varastomies Sirpa Yhteenveto Tilli VIUPSEERIKOULUN PALKKATYÖRYH- olevalle henkilöstölle: Puheenjohtaja Hanni Kangasmäki, MÄ Yliluutnantti Jani Koskivuori Haminan Sotilaskotiyhdistys Reserviupseerikoulu järjesti kahden ensihoitoryhmän kertausharjoituksen, johon osallistui 15 resernut. Tapahtuman tukeen Yliluutnantti käytettiin runsaasti Tuukka RUK:n Mäkelä Puolustusvoimien kannalta Yliluutnantti tapahtuma Tomi oli onnistu- Turunen Henkilökuntastipendit: Kersantti Samuli Tuominen Everstiluutnantti Markku Hutka Ylikersantti Lari Kaurala viläistä. Harjoituksen sovellettu vaihe to-teutettiin resursseja ja niiden merkitys Yliluutnantti oli järjestäjälle Jyrki Sulasalmi suuri. Kapteeni Ari Surakka Yliluutnantti Jukolan viestissä. Juho Malinen Ensihoitoryhmät perustivat Maanpuolustusmitali kilpailun aikaiset Sakari ensihoitopaikat Sali maastolääkintäpaikoille. soljella: olollaan hyvän ja positiivisen Luutnantti näkyvyyden. Miika Hiltunen Puolustusvoimat hopeisella saavutti Luutnantti tapahtumassa Jyrki Honkamo mukana Yliluutnantti Osastosihteeri Harjoituksen Anna-Liisa opetustarkoitus Malmi saavuttiin Asentaja erinomaisesti ja potilaita oli urheilutapahtumassa Ari Kokkonen riittävästi. Arkistosihteeri Riitta Suni Toimistosihteeri Ritva Suvanto, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdsityksen toimisto Asentaja Jani Virtanen Yliluutnantti Marko Luttinen Yliluutnantti Jan Gylden Kenttäsairaanhoitaja Jari Wilen Asentaja Juha Niemelä Aloitteesta kunniakirja ja rahapalkkio: Yliluutnantti Mika Ramu ja yliluutnantti Olli Luukkainen-Foá - aloite aiheesta VARUSMIEHEN OPINTOKAAPPI Aloitteesta kunniakirja: Ylikersantti Timo Halonen - aloite aiheesta JANTER- JA JASTER MAALI- LAITTEIDEN OHJAUSLAITTEEN MAA- LAAMINEN ORANSSIKSI Maanpuolustusmitali kultaisella soljella Vääpeli Hannu Ahti Taloussihteeri Irmeli Mäkinen Asentaja Jaakko Seppänen Yliluutnantti Rauno Järvelä Aiemmin myönnettyyn mitaliin kultainen solki: Ylivääpeli Kari Kähärä Henkilöstosuunnittelija Anu Miettinen Sotilasmestari Martti Lähteenmäki Reserviupseerikoulun joukkoosastoristi seuraaville henkilöille, jotka eivät ole Reserviupseerikoulun palveluksessa: Sihteeri Katriina Hartikainen, Haminan Sotilaskotiyhdistys Vastaava työnjohtaja Matti Karjalainen, Haminan vankila Työnjohtaja Pekka Lindholm, Haminan vankila Apulaisruokapalvelupäällikkö Raija Mustonen, Fazer Food Services Apulaisruokapalvelupäällikkö Sari Vesalainen, Fazer Food Services Luutnantti Teemu Sairanen Kapteeni Jussi Kosonen Luutnantti Georg Hentunen Kersantti Tuomas Pakkanen Kersantti Jari-Pekka Litmanen Varastomies Leena Alvarez Sihteeri Mia Eerola Yliluutnantti Juho Malinen Kersantti Mikko Kuitunen Asentaja Jaakko Seppänen Majuri Esa Makkonen Majajuri Sami Koverola Yliluutnantti Vesa Lassila Yliluutnantti Lauri Lyytinen Yliluutnantti Antti Pihlajamaa Yliluutnantti Jouni Purhonen Yliluutnantti Jaakko Rahnasto Luutnatti Panu Kaski Kersantti Joni Jokila Yliluutnantti Teemu Heikkilä Vuoden RUKKILAISEN stipendin koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki ojensi varastomestari Päivi Kelkalle. Päivi työskentelee Vaatetusvarastolla. Reserviupseerikoulun joukko-osastoristi luovutettiin seuraaville yhteistyökumppaneille. Vasemmalta apulaisruokapalvelupäällikkö Raija Mustonen ja apulaisruokapalvelupäällikkö Sari Vesala, Fazer Food Services sekä vastaava työnjohtaja Matti Karjalainen ja työnjohtaja Pekka Lindholm, Haminan vankila. 32 33
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA RU-kurssi 240 saapui Haminaan CASANOVA juhlisti Kymenlaakson aluetoimistoa Kymenlaakson aluetoimiston vuosipäivää juhlittiin konsertin merkeissä Kouvolan kaupungin Kuusankoskitalolla perjantana 24.2.2012. Samalla vietettiin myös Itä-Suomen sotilasläänin vuosipäivää. Upseerioppilaiden ensi kosketus Tykistökasarmin kenttään tapahtui pienessä tihkusateessa. Samalta kentältä lähtevät myös lomakuljetukset ympäri Suomen noin 10 kertaa kurssin aikana. Omaiset pääsevät tutustumaan upseerioppilaiden elämään ja Haminaan omaistenpäivinä: 26.5. jolloin vuorossa ovat 1.Komppanian, Tuliasemapatterin ja Pioneerikomppanian upseerioppilaiden omaiset ja 27.5. jolloin saapuvat Sissikomppanian, Ilmatorjuntapatterin ja Viestikomppanian upseerioppilaiden omaiset. RU-kurssin aloitti 649 uutta upseerioppilasta joista naisia 23. Kurssijuhlia kurssi viettää 7.-8.7.2012 Kurssi päättyy 26.7. Samalla päättyy Aliupseerista upseeriksi TK8/240 -kurssi. Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkö eversti Teppo Lahti ja Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Markku Hutka ottivat yhdessä vieraat vastaan. Konserttitalon lämpiössä oli tarjolla todella maukas ja runsas buffet. Kurssin nimeksi TIMANTTI PERUSTELUT: Timantti kuvaa järkähtämätöntä lujuutta, se on parasta, mihin luonnonvoimat pystyvät. Salmiakinmustasta hiilestä kovassa kuumuudessa ja paineessa muotoutunut jalokivi on paras vertauskuva suomalaisesta reservinupseerista. Kuten upseerioppilas, myös hiomaton ja särmikäs timantti pyöristyy kokemuksen myötä ja hioutuu ensin upseerikokelaaksi ja lopulta osaavaksi ja ammattitaitoiseksi reservin vänrikiksi. Timantti kuvaa paitsi järkähtämättömyyttä ja kovuutta, se on myös rakkauden symboli, kuvastaen valoa, elämää, aurinkoa ja jatkuvuutta. Sanana timantti tarkoittaa voittamatonta, symbolina se kuvaa ajattomuutta ja kestävyyttä. Koulun johtaja on vahvistanut nimen käyttöön. RU-kurssin 240 Oppilaskunnan hallituksen pääsihteeri upseerioppilas Ville Majamaa ja hallituksen puheenjohtaja upseerioppilas Matias Marttinen koulun johtajan eversti Vesa Kangasmäen seurassa ensimmäisessä yhteistoimintatilaisuudessa 2.5. Oppilaskunnan hallitus poistui tilaisuudesta miettimään kurssille nimeä. Kymenlaakson aluetoimisto palkitsi tilaisuudessa muun muassa yhteistyökumppaneitaan. Kuvassa Kymenlaakson liikunnan edustajat vastaanottamassa pronssista mitalia. Kuusankoskitalon Kuusaasali täyttyi lähes kokonaan yleisöstä. CASANOVA-konsertin johti musiikkiyliluutnantti Jarkko Aaltonen. Konserttiorkesterin muodostivat Karjalan sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta sekä Savon sotilassoittokunta. Sellokonserton puhallinorkesterille oli säveltänyt de Meij. Teos kertoi Giovanni Giacomo Casanovan tarinan. Sellisti Seeli Toivion lisäksi toisena solistina esiintyi trumpetisti Toni Herrala. 34 35
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Vierailuja Reserviupseerikoulussa Aseman koulun eskarit tutustuivat Reserviupseerikouluun 18.4. Pasi-ajelun jälkeen Jääkärikomppanian kokelaat esittelivät lapsille tuvan ja varusteita. Ase esittelyä seurattiin tarkaavaisina. Lopuksi sai vielä kokeilla miltä tuo rynnäkkökivääri tuntui kädessä. Painavalta kuulemma. Vierailu päätettiin Sotilaskodissa mehun ja munkin äärellä. Reserviupseerikurssi 108 kokoontui 50-vuotiskokoukseensa 17.4. Kurssi käytiin Haminassa 1.12.1961-10.3.1962. Keskuskoulun eskarit saapuivat 26.4. ja saivat samanlaisen esittelykierroksen Jääkärikomppaniassa kuin Aseman koulunkin lapset. Pasi-ajelu on aina kaikkien mielestä se vierailun kohokohta. Niin, ja tietysti ne Sotilaskodin munkit! Nam! Reserviupseerikurssi 109 kokoontui 50-vuotiskokoukseensa 18.-19.4. Kurssi käytiin Haminassa 6.4.1962-14.7.1962. Ruotsinkylän eskarit olivat vuorossa 3.5. Pasilla ajeltiin heidänkin kanssaan ensin, mutta sitten mentiinkin Viestikomppaniaan, jossa saatiin tutustua tuvan ja varusteiden lisäksi erilasiin viestivälineisiin ja jopa kokeilla yhteydenottoa radiolla. Aseet kiinnostivat tietysti kovasti ja kokelaat esittelivätkin rynnäkkökiväärin lisäksi kertasingon. joka veti varsinkin poikien huomion totaalisesti. Puolustusministeri Stefan Wallin vieraili Puolustusvoimauudistukseen liittyen Haminan varuskunnassa 10.4. Pikaisesti hän ehti käydä Tykistökasarmissa katsomassa omaa tupaansa, tupa Suursaarta, jossa majoittui ollessaan oppilaana Reserviupseerikurssilla 184 KALPA. Ministerille kasarmia esittelivät Tuliasemapatterin päällikkö kapteeni Toni Laitinen ja esikuntapäällikkö eversti Pekka Tynkkynen. 36 37
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Alokkaista jääkäreitä Haminassa Reserviupseerikoulun 1/2012 saapumiserän alokkaat vannoivat sotilasvalan ja antoivat sotilasvakuutuksen torstaina 16.2.2012. Samalla vietettiin saapumiserän omaistenpäivää. Seppeleen Haminan sankarihaudalle ovat laskeneet haminalainen alokas Saku Valkonen, koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki sekä johtaja Pekka Salojärvi RUK:n Maneesi täyttyi kutsuvieraista, alokkaista ja heidän omaisistaan lähes viimeistä penkkiriviä myöten. Valan esilukijana toimi Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärvi Reserviupseerikoulun päärakennuksen edessä Kadettikoulunkadulla uunituoreiden jääkäreiden omaisia odottelemassa ohimarssin alkamista. Kuljetuskomppanian ohimarssi sujui linjassa ja tahdissa. Joukkoa johti yksikön päällikkö yliluutnantti Sakari Sali. Jääkärikomppanian alokkaita vakavina kuuntelemassa valakaavaa...jos minut asetetaan esimiesasemaan... 38 39