SELVITYS ALVILDA OOPPERAN KUVAUKSESTA JA SEN SUHTEESTA TURKUUN Alvilda oopperalle draamallista jännitystä ja sen naisrooleille eksoottista erityisyyttä luova teema, Itämerellä harjoitettu merirosvous, on eri aikoina liittynyt Suomen lounaisen rannikon historiallisiin vaiheisiin kiinteästi: Saaristomeren kautta on kulkenut koko tunnetun historian ajan vilkkaita kauppaan ja taloudellisten etupiirien hallintaan liittyviä kulkuväyliä, tukikohtia, suoranaisia linnoituksiakin. Perimätieto ja oikeudelliset asiakirjat sisältävät hämmästyttävän määrän tietoa lounaisen saariston alueella tapahtuneista kaappauksista, levottomuuksista, merirosvouksen harjoittamisesta ja rantaoikeuksien käytön luvattomasta edistämisestä. Lähtökohtana kolme librettoa samasta historiallisesta kertomuksesta Alvilda in Abo oopperaproduktion lähdeaineistona on kolme toisintoa samaan peruskertomukseen pohjautuvista oopperalibretoista. Librettojen saatesanoissa korostetaan tapahtumien historiallista perustaa ja jopa viitataan käytettyihin lähteisiin: Vanhimman, Alvilda in Abo oopperan (1678) libreton johdannossa todetaan: Näiden historiallisten tapahtumien, jotka nojautuvat Isacio Pontanon teokseen Istorie Danesi, 5. kirja, luvut 36 ja 39, sekä Morisoton teokseen Centurie marittime, kirja 2, luku 15, perusteella oletetaan, että Libreton johdantoteksti päättyy odotuksia herättävästi virkkeeseen: Tästä alkavat tapahtumat, jotka muodostavat draaman ALVILDA TURUSSA, Suomen metropolissa, joka muodostaa historian totuuksiin pohjautuvan näyttämön sepitetylle tapahtumasarjalle. Alfo in Finlandia oopperan (1686) johdannossa sama asia tiivistetään: Tästä alkaa draama, joka pohjautuu näihin ja muihin todennäköisiin tapahtumiin ja joka kantaa nimeä ALFO SUOMESSA. Ajallisesti nuorimman, Alvilda, Regina de Goti oopperan (1688) saatteessa tapahtumien historiallisuus perustellaan vielä kategorisemmin: Tämä on kokonaan historian kertomaa totuutta, loppu on sepitystä. Peruskertomuksen tapahtumarakenne ja henkilöt tulivat kirjoitetun historian piiriin ensimmäisen kerran Adam Bremiläisen historiateoksessa Gesta ecclesiae Hammaburgensis vuonna 1070 ja Saxo Grammaticuksen (1150 1216) 1500 luvulla painettuun muotoon saatetussa Gesta Danorumissa (osa VII). Näissä käsitellään Terra Feminarumiin liittyvää amatsonimyyttiä sekä kuvataan goottikuningas Sivardon (Gotlanti), tämän tyttären Alvildan ja tanskalaisen prinssi Alfon vaiheet Suomen rannikolla. Italialaisen kulttuuriyleisön tämä kertomus saavutti kuitenkin Johannes ja Olaus Magnuksen 1540 ja 1550 luvulla julkaiseman Pohjoismaiden historiaa käsittelevän teossarjan, sekä em. Isacio Pontanon Istorie Danesi teoksen kautta. Näiden lähteiden innoittamina tehdyt libretot ja kaunokirjalliset kertomukset lienevät ensimmäisiä italialaisen kirjallisuuden viittauksia Suomeen ja Turkuun. Suomeksi esitelty, italiaksi laulettu 319 vuotta unhossa olleen Alvilda oopperan näyttämöllepano edellyttää kolmen käytettävissä olevan librettoversion hyödyntämistä. Ooppera esitetään alkukielellään italiaksi. Historiallisen näyttämön (Turun linnan piha) asettamista rajoituksista ja barokkioopperan esitystraditiosta johtuvista syistä ei oopperan näyttämöllepanossa käytetä puheen ja laulun digitaalisia tekstityspaneeleita, vaan näyttelijät taustoittavat tapahtumat suomenkielisin dialogein kunkin näytöksen yhteydessä (vrt. Pergolesin La serva padrona oopperan toteutus Turussa keväällä 2009). Tämä menettely on osa oopperan draamallista kokonaisratkaisua. Tapahtumakuvauksen suomenkielisen osuuden konstruoinnissa käytetään siis kolmea nykyisin saatavissa olevaa, Münchenin kansalliskirjaston ja Wienin Musiikkiakatemian kokoelmissa säilynyttä librettoversiota. Näistä Alvilda Turussa (Alvilda in Abo, libr. Ventura Terzago) ja Alfo Suomessa (Alfo in Finlandia, libr. nimetön), ovat taustakuvaukseltaan monipuolisia ja lähes identtisiä. Niihin sävellettyä musiikkia ei ole säilynyt partituu
reina. Arkistoiduissa versioissa, eli Carlo Pallavicinon ja Carlo Agostino Badian säveltämissä oopperoissa, on käytetty Giulio Cesare Corradin librettoa Alvilda, goottien kuningatar (Alvilda, Regina de Goti). Se on edellisiä taustakuvaukseltaan niukempi, mutta sen juoni ja näyttämörakenne on kuitenkin kahden varhemman libreton mukainen, joten on puhuttava saman tekstin versiosta eikä rinnakkaisesta teoksesta. Pientä versiovaihtelua on myös Corradin omissa teksteissä Badian säveltämään oopperaan on kirjoitettu useita aarioita, joita Pallavicinon oopperassa ei ole. Miten Turku kuvataan alkuperäisteksteissä Turussa vuonna 2011 esitettävän Badia Corradin oopperan saatetekstissä perustellaan lyhyesti, miksi goottiprinsessa Alvilda oli päättänyt jättää hovinsa karatakseen merirosvoksi, ja minkälaisissa tunnelmissa hän kohtaa Alfon: Lopulta Suomen vesillä hän [Alvilda) kohtasi lohduttoman kosijansa laivastoineen joka [Alfo] sillä välin oli ymmärtänyt Alvildan päätöksen ja ryhtynyt merirovoksi hänkin ja kohtasi voittajansa. Oopperan eri kohtausten näyttämöt kuvataan seuraavasti: ensimmäinen näytös: 1. Merenrantaa ja laivasto; 2. Miekkailu ja tanssisali, vieressä kirjasto; 3. Kaupungin katu, juhlivaa kansaa; toinen näytös: 1. Peilisali; 2. Piha vankityrmineen, keskellä maavalleja, 3. Gilden huoneet pylväskäytävän alla; kolmas näytös: 1. Puutarha, jonka keskellä suihkulähde; 2. Huoneita, 3. Kuninkaalliseen puutarhaan avautuva maanalainen Sali, ylhäällä pergola. Kohtausten näyttämöt ovat siis geneerisesti nimettyjä hallinnollisen rannikkokaupungin ja linnan tilanäkymiä samalla tavoin kuin Alvilda in Abo ja Alfo in Finlandia oopperoissakin. Edellisen johdantotekstissä kuitenkin kerrotaan, että tapahtumasarja sijoittuu Turkuun, suomalaiseen suurkaupunkiin, ja täsmälleen samaa ilmaisua, Abo, metropoli della Finlandia, käytetään myös jälkimmäisen näyttämökuvauksessa. Jotta italiaksi esitettävälle oopperalle tarvittava tapahtumakehyksen kuvaus voidaan oopperayleisölle ehjästi tarjoilla, on käytännössä välttämätöntä hyödyntää ja pienimuotoisesti yhdistellä näiden kolmen librettoversion johdantotekstejä. Tämä rinnakkaisaineiston hyödyntäminen on oopperagenren mukainen toimenpide ja todentuu jo alkuperäisten librettoversioiden välillä. Ja todentuisi myös partituureissa, jos niitä voitaisiin laajemmin vertailla mm. Antonio Vivaldin 1731 Prahassa säveltämän Alvilda, Regina de Goti oopperan (kadonneesta) partituurista todetaan, että Vivaldi oli siinä hyödyntänyt jotakin aikaisempaa teosta, jonka osia hän korvasi taidokkaammilla omilla aarioillaan. Uniikkeihin muotoihin ja yksilösankaruutta korostaviin roolihahmoihin pohjautuva ooppera syntyi Euroopassa vasta Alvilda oopperoiden kukoistuskautta seuranneilla vuosisadoilla. Yhteenvetäen: Vuonna 2011 esitettävän Carlo Agostino Badian Alvilda, goottien kuningatar oopperan libretossa kerrotaan, että Alfo kohtaa Alvildan Suomen rannikolla. Tätä tapahtumaa seuraavat, oopperan varsinaisen juonisisällön muodostavat kohtaukset sijoittuvat kaupunkiin ja hallitsijan linnaan, joka oopperan aikaisemmissa versioissa on nimetty Turuksi (Abo, metropoli della Finlandia), mutta tässä versiossa jonka saatekuvaus on puolet lyhyempi kuin muiden ei kaupunkia ole erikseen nimetty. Oopperan näyttämöllepanossa hyödynnetään Alvilda Turussa ja Alfo Suomessa oopperoiden tekstiä suomenkielisen esittelydialogin pohjana, jolloin tapahtumat paikantuvat Turkuun. Liitteenä Alvilda Turussa, Alfo Suomessa, ja Merirosvoamatsoni Alvilda librettojen johdantotekstit Pauliina de Annan suomentamina. Nämä tekstit eivät vielä ole lopullisia julkaistavia versioita.
ALVILDA TURUSSA esitettäväksi hänen ylhäisyydelleen FERDINANDO MARIALLE MOLEMPAIN BAIJERIEN HERTTUALLE Ventura Terzagon MELODRAAMA Säveltänyt D. Giuseppe Antonio Bernabei, hänen ylhäisyytensä kappelimuusikko München, 10. helmikuuta 1678 Painanut Giovanni Jecklino Alvilda, Goottian kuninkaan mitä kaunein tytär, vihaten yhtä paljon rakkautta kuin rakastaen ja palvoen sodan Jumalaa Marsia vaihtaa naisellisen asunsa sotisopaan ja raivoisien naisten joukon seuraamana rosvoaa Goottien merellä. Alfo, Danian kuninkaan Sagaron poika, rakastuttuaan tähän uudenlaiseen sankarittareen pyytää häntä vaimokseen. Tultuaan torjutuksi Alfo keksii kaikki keinot tämän valloittaakseen. Väkevän sotajoukkonsa kanssa Alfo seuraa Alvildaa ja lopulta Suomenlahdella nujertaa tämän ja saavuttaa voiton niin aseissa kuin rakkaudessa. Worcaro ja Giuritta, molemmat kuninkaallista sukua Scaniassa, edellinen Alfon joukoissa, jälkimmäinen Alvildan, sammutettuaan sotaisat soihdut sytyttävät rakkauden roihun. Agabarto, karkuri, loukattuaan Daniassa Signen, Alfon sisaren, maineen, seuraa Alvildan sotaisia joukkoja. Näiden historiallisten tapahtumien, jotka nojautuvat Isacio Pontanon teokseen Istorie Danesi, 5. kirja, luvut 36 ja 39, sekä Morisoton teokseen Centurie marittime, kirja 2, luku 15, perusteella oletetaan, että Agabarto siirryttyään Danian hovista goottien hoviin pyytääkseen prinssi Alfon nimissä Alvildaa avioon muuttui välitysmiehestä rakastuneeksi ja unohtaen Signen, jonka rakkaudesta on salaa nauttinut, laiminlyö sekä tunteiden että uskollisuuden siteet. Alfo Agabarton saamattomuuden mustasukkaiseksi saattamana lähtee suuren sotajoukkonsa kanssa kohti Sivardon hovia saadakseen morsiamen joko rakkaudella tai väellä ja voimalla. Signe, joka ei enää kauempaa voi kestää ikävää, jonka Agabarton etäisyys hänessä aiheuttaa, pukeutuu valeasuun ja Celindon nimellä seuraa hänen jälkiään. Tästä alkavat tapahtumat, jotka muodostavat draaman ALVILDA TURUSSA, Suomen metropolissa, joka muodostaa historian totuuksiin pohjautuvan näyttämön sepitetylle tapahtumasarjalle. Pallas Apollo Cupido Momus Herkules Perseus Sivardo Alvilda Alfo Agabarto Signe prologissa goottien kuningas edellisen tytär Alvildaan rakastunut tanskalainen prinssi Alfon salainen kilpailija Alfon sisar rakastunut Agabartoon, pukeutuu valeasuun ja esiintyy Celindon nimellä Giuritta Alvildan amatsoneja, rakastunut Signeen, jota luulee Celindoksi Worcaro Alfon sotajoukon komentaja, rakastunut Giurittaan Cirillo Alfon paashipoika Nisa Alvildan imettäjä Tirso hovipalvelija KUORO, joka koostuu Paashipojista ja jousiampujista kuninkaan seurueessa Paashipojista ja amatsoneista Alvildan seurueessa Daameista, ritareista ja kansasta katsojina Sotilaista kaupungissa a sotajoukoissa Asesepistä asevarastossa Prologi (jumalten) Kukkuloita ja Anfrif... joen halkoma viehättävä tasanko Tessaliassa I näytös Kukkiva, patsaiden ja suihkulähteiden koristama puutarha Kuninkaansali Pylväskäytävien ympäröimä kuninkaanpalatsin piha, valtaistuin ja taisteluun varattu aidattu tila II näytös Käytävä, joka johtaa Sivardon kuninkaallisiin huoneisiin Sivardon kuninkaalliset huoneet Kuninkaanpalatsin julkisivu, aukio täynnä sotilaita III näytös Maanalaisia kammioita vankiloineen Asevarasto kaikenlaisine aseineen, paljon miehiä korjaamassa ja puhdistamassa niitä Pitkälti rantaviivaa Suomenlanden rannikolla, kaksi laivastoa, goottien ja tanskalaisten, joiden aamun sarastaessa nähdään taistelevan kaukana merellä TANSSIT I näytöksessä amatsonit II näytöksessä kyttyräselät
ALFO SUOMESSA Musiikkidraama esitettäväksi TREVISON Santa Margherita teatterissa vuonna 1686 OMISTETTU kunnianarvoisalle ja kunnioitetulle herram. ANTONIO BADOARDOLLE, samaisen kaupungin mitä arvostetuimmalle pormestarille ja johtajalle TREVISOSSA 1686 Pasqualin da Ponte esimiesten luvalla nousten maihin Suomenlahden rannoille lähelle kuninkaallista kaupunkia käy kaupunkiin ja hoviin anomaan joko pyynnöin tai väellä ja voimalla Alvildaa puolisokseen. Signe, joka ei enää kauempaa voi kestää ikävää, jonka Agabarton, hänen rakastettunsa etäisyys hänessä aiheuttaa, pukeutuu valeasuun ja Celindon nimellä seuraa hänen jälkiään. Saavuttuaan Goottian hoviin, jossa tietää Agabarton oleilevan, Signe yrittää saada selkoa tämän liikkeistä. Tästä alkaa draama, joka pohjautuu näihin ja muihin todennäköisiin tapahtumiin ja joka kantaa nimeä ALFO SUOMESSA. Sivardon kuninkaalliset huoneet Kuninkaanlinnan julkisivu, aukio täynnä sotilaita Kolmannessa näytöksessä Maanalaisia kammioita vankiloineen Asevarasto aseineen & aseseppiä Suomenlahden ranta TANSSEJA Patsaat ensimmäisessä näytöksessä Kyttyräselät toisessa näytöksessä Näyttämönä on Turku, Suomen suurkaupunki Goottien kuninkaalla Sivardolla oli mitä kaunein tytär, Alvilda. Tämä vihasi yhtä paljon rakkautta kuin rakasti ja palvoi sodan Jumalaa Marsia. Vaihtaen naiselliset tamineensa sotaisaan varustukseen hän rohkeiden nuorten naisten joukon seuraamana kulki ja rosvosi pitkin Goottien merta. Alfo, Danian kuninkaan Sagaron poika, joka oli useaan kertaan vieraillut Goottian hovissa, rakastui tähän prinsessaan ja pyysi häntä vaimokseen. Tultuaan torjutuksi Alfo päätti valloittaa hänet aseiden voimin. Seuraten Alvildaa väkevän laivastonsa kanssa hän yhyttikin tämän Suomenlahdella. Alfo kävi taisteluun ja kukisti Alvildan saavuttaen näin voittoa kaksi: sodassa ja sydämen asioissa. Giurita, kuninkaallista sukua Scaniassa, liittyi Alvildan joukkoihin ja myötäili tämän edesottamuksia ja onnea. Agabarto, karkuri, loukattuaan Daniassa Signen, Alfon sisaren, maineen, seurasi hänkin Alvildan sotaisia joukkoja. Näiden historiallisten tapahtumien pohjalta oletetaan, että Agabarto siirryttyään Danian hovista goottien hoviin pyytääkseen prinssi Alfon nimissä Alvildaa avioon muuttuu sanansaattajasta rakastuneeksi ja unohtaen tykkänään Signen, Alfon sisaren, jonka rakkaudesta oli salaa nauttinut, laiminlyö sekä tunteiden että uskollisuuden sitoumuksen. Alfo Agabarton käytöksen mustasukkaiseksi saattamana siirtyy suuren sotajoukkonsa kanssa Goottian merelle ja Sivardo, Alvilda, Alfo, Signe, Goottian kuningas edellisen tytär tanskalainen Alvildaan rakastunut prinssi Alfon sisar, Danian prinsessa, rakastunut Agabartoon. pukeutuu valeasuun ja esiintyy Celindon nimellä Agabarto, Alfon asiamies ja hänen salainen kilpakumppaninsa Giurita, kuninkaallista sukua, yksi Alvildan sotureista, rakastunut Signeen, jota luulee Celindoksi Tirsillo, palvelija hovissa Kuoro, hovipalvelijoita ja jousiampujia kuninkaan seurassa hovipalvelijoita ja jousiampujia Alvildan seurassa daameja, ritareita ja kansaa naissotureita miessotureita Ensimmäisessä näytöksessä Kukkiva puutarha suihkulähteineen Kuninkaansali Kuninkaallinen puutarha pylväskäytävineen, valtaistuin, patsaita Toisessa näytöksessä Käytävä, joka johtaa Sivardon kuninkaallisiin huoneisiin
MERIROSVOAMATSONI ELI ALVILDA, GOOTTIEN KUNINGATAR Musiikkidraama esitettäväksi kuuluisassa Pyhille Johannekselle ja Paavalille omistetussa Teatro Grimanossa vuonna 1688 Libretto: Giulio Cesare Corradi Omistettu hänen ylhäisyydelleen NICOLÒ GRIMALDILLE :n markiisille, Venetsian tasavallan, I ratsuväen komentajalle Venetsiassa 1688 Painanut Francesco Nicolini Alvilda, goottien kuninkaan Sivardon tytär, oli kaunis kuin Venus ja urhea kuin Pallas Athene. Kiusaantuneena Danian kuninkaan Alfon pitkään kestäneistä kosiskeluista ja torjuttuaan naimakaupat Alvilda päätti jättää hovinsa, lähteä merille ja ryhtyä merirosvoksi sotaisaa kutsumustaan seuratakseen. Hän oli onnekas ja voitti niin monta taistelua kuin Onnetar hänen eteensä kantoi. Lopulta Suomen vesillä hän kohtasi lohduttoman kosijansa laivastoineen joka sillä välin oli ymmärtänyt Alvildan päätöksen ja ryhtynyt merirovoksi hänkin ja kohtasi voittajansa. Voitettunakin Alvilda säilytti synnynnäisen luonteenlujuutensa, jonka vuoksi murheellisena Alfo kuljetti hänet kotimaahansa kohdellen häntä aina kuin kuningatarta eikä orjaa. Mutta koska Alvilda pysyi lujana, Alfon oli turvauduttava viekkaisiin keinoihin (ollen ne hyväksi havaittuja aseita omapäisen naisen voittamiseksi), joiden avulla sai hänet puolisokseen. Tämä on kokonaan historian kertomaa totuutta, loppu on sepitystä. Ensimmäinen näytös 1. Merenrantaa ja laivasto 2. Miekkailu ja tanssisali, vieressä kirjasto 3. Kaupungin katu, juhlivaa kansaa Toinen näytös 4. Peilisali 5. Piha vankityrmineen, keskellä maavalleja (?) 6. Gilden huoneet pylväskäytävän alla Kolmas näytös 7. Puutarha, jonka keskellä suihkulähde 8. Huoneita 9. Kuninkaalliseen puutarhaan avautuva maanalainen Sali, ylhäällä pergola TANSSIT Alvilda Gilde Irena Alfo Olmiro Ernando Delio goottien kuningatar Ernandon oikukas tytär Alvildan hovineito Danian kuningas edellisen veli Olmiron kotiopettaja hoviherra Ensimmäisessä näytöksessä Juhliva kansa Toisessa näytöksessä Sotilaat