ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia siten, että ajoneuvoveron perusveron tasoa korotettaisiin verotuottojen lisäämiseksi ja veron ohjausvaikutuksen parantamiseksi. Ajoneuvokannan keskipäästöisellä autolla vero nousisi noin 50 euroa vuodessa. Ohjausvaikutusta parannettaisiin muuttamalla hiilidioksidipäästöön perustuvaa verotaulukkoa siten, että taulukko alkaisi 0 grammasta kilometrillä nykyisen 66 gramman sijasta. Lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan sähköautojen vero olisi alin lain liitteen taulukossa säädetty kohtaisen veron. Ajoneuvoverotusta koskeva muutoksenhakuaika yhtenäistettäisiin muun välillisen verotuksen kanssa lyhentämällä se viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valko-Venäjällä rekisteröidyt ajoneuvot vapautettaisiin kiinteästä verosta ja kulutusverosta vastavuoroisuuden perusteella. Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä muita lähinnä teknisluontoisia ajoneuvoverolain muutoksia. Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Korotettua veroa sovellettaisiin 12 kuukauden siirtymäajan vuoksi veroon, joka kohdistuisi 1 ltä tammikuuta 2013 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon. Valko-Venäjällä rekisteröityjen ajoneuvojen verovapautta sovellettaisiin 1 stä toukokuuta 2011 alkaen.

2 SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYS... 2 YLEISPERUSTELUT... 3 1 NYKYTILA... 3 1.1 Lainsäädäntö... 3 1.2 Käytäntö... 5 1.3 Nykytilan arviointi... 7 2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET... 8 2.1 Tavoitteet... 8 2.2 Keskeiset ehdotukset... 8 3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET... 11 3.1 Taloudelliset vaikutukset... 11 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan... 11 3.3 Ympäristövaikutukset... 11 3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset... 12 4 ASIAN VALMISTELU... 13 5 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ... 13 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 13 1 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT... 13 2 VOIMAANTULO... 15 LAKIEHDOTUS... 16 Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta... 16 LIITE... 25 RINNAKKAISTEKSTI... 25 Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta... 25 LIITE... 30 LIITE... 35

3 YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö Liikenteen verotus koostuu ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä maksettavasta kertaluonteisesta autoverosta, vuosittain maksettavasta ajoneuvoverosta ja liikennepolttoaineista kannettavasta valmisteverosta. Liikenteen verotus kohdistuu siten niin ajoneuvon hankintaan, käytettävissä oloon kuin todelliseen käyttöän. Sekä auto-, ajoneuvoettä polttoainevero ovat nykyisin ympäristöperusteisia, kun auto- ja ajoneuvoverossa vero ytyy ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella ja liikennepolttoaineiden verotuksessa otetaan huomioon polttoaineesta aiheutuva hiilidioksidipäästö, polttoaineen energiatehokkuus sekä lähipäästöt. Ajoneuvoverosta säädetään ajoneuvoverolaissa (1281/2003). Ajoneuvovero koostuu ajoneuvoveron perusverosta ja käyttövoimaverosta. Perusvero on henkilö- ja pakettiautoilta (M 1 -, N 1, M 1 G- ja N 1 G-luokka) kannettava fiskaalinen vero. Vero kannetaan kohtaisesti ja se tään 12 kuukauden pituisilta verokausilta ajoneuvoliikennerekisterissä, jäljempänä rekisteri, olevien auton tietojen perusteella. Veroa ei kanneta niiltä päiviltä, joilta auto on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi. Vero voidaan maksaa kerralla tai verovelvollisen pyynnöstä kahdessa taikka neljässä erässä. Perusvero on muutettu ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi ajoneuvoverolain muuttamisesta annetulla lailla (1311/2007) ja ajoneuvoverolain muuttamisesta annetun lain 10 :n muuttamisesta annetulla lailla (943/2009), jotka tulivat voimaan 1 nä helmikuuta 2010. Perusvero ytyy ensisijaisesti auton valmistajan EUtyyppihyväksynnän yhteydessä ilmoittaman, yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta vastaavan hiilidioksidipäästön (grammaa kilometrillä) perusteella Ṗerusvero ytyy tyyppihyväksynnässä määritetyn hiilidioksidipäästön perusteella henkilöautolla, jonka kokonaismassa on enintään 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 nä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen, sekä henkilöautolla, jonka kokonaismassa on yli 2 500 kilogrammaa ja joka on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 nä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen. Kaksikäyttöautolla perusvero ytyy hiilidioksidipäästön mukaan, kun auto on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 nä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen. Pakettiautolla perusvero ytyy hiilidioksidipäästön perusteella, jos auto on otettu ensimmäisen kerran käyttöön 1 nä tammikuuta 2008 tai sen jälkeen. Jos ajoneuvo on otettu käyttöön ennen edellä mainittua ajankohtaa tai sille ei ole määritetty tyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöä, perusvero ytyy ajoneuvon kokonaismassan perusteella. Kokonaismassaa voidaan pitää parhaana käytettävissä olevana hiilidioksidipäästöjä vastaavana teknisenä veroperusteena, joka on käytettävissä kaikilla rekisterissä olevilla ajoneuvoilla. Ajoneuvoveron on 19 606 euroa vuodessa ajoneuvon ominaishiilidioksidipäästöstä riippuen. on 19 euroa vuodessa, kun ajoneuvon päästö on enintään 66 grammaa kilometrillä, ja 606 euroa, kun päästö on 400 grammaa kilometrillä tai enemmän. Enimmäis- ja vähimmäisveron välillä veron on määritetty erikseen jokaiselle hiilidioksidigrammalle. Kokonaismassan perusteella ytyvä perusvero on 75 485 euroa vuodessa. Vero on 75 euroa, kun ajoneuvon kokonaismassa on enintään 1 300 kilogrammaa ja 485 euroa, kun kokonaismassa on 3401 kilogrammaa tai enemmän. Kokonaismassaan perustuva vero on määritetty sadan kilogramman välein. Kokonaismassan mukaan ytyvä vero on jonkin verran lievempi kuin todellisen hiilidioksidipäästön perusteella ytyvä vero. Verotaulukot ovat samat kaikille perusveron alaisille ajoneuvoille. Veromalli suosii tekniikasta riippumatta kaikkia pienipäästöisiä autoja, ja esimerkiksi dieselkäyttöiset autot hyötyvät vastaavaan bensiinikäyttöiseen malliin verrattuna.

4 Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Valtiontaloudellisen tarkoituksensa lisäksi käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettuja polttoaineita käyttävien henkilöautojen erisuuruisia käyttökustannuksia autoilijoille. Henkilöautojen käyttövoimavero on osa liikennepolttoaineiden verotusta ja veron taso on yhteydessä liikennepolttoaineiden verotasoon. Pakettiautojen ja kuorma-autojen käyttövoimaverolla ei ole vastaavaa verotusta tasaavaa vaikutusta. Kuorma-autojen käyttövoimaverolla pannaan täytäntöön EU:n lainsäädännössä edellytetty raskaiden ajoneuvojen vuotuinen vero. Kuorma-autojen käyttövoimaveroa ttäessä otetaan kokonaismassan ja akseleiden lukun lisäksi huomioon, käytetäänkö autoa perävaunun vetoon. Jos auto on varustettu perävaunun vetoa varten mutta sitä ei käytetä tähän tarkoitukseen, ajoneuvon omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä kuorma-auton ensi- tai uudelleenrekisteröinnin yhteydessä tai ennen perävaunun käytön lopettamista. Ajoneuvovero kannetaan etukäteen juoksevalta 12 kuukauden mittaiselta verokaudelta. Liikenteen turvallisuusvirasto lähettää verolipun rekisteriin merkittyyn osoitteeseen tai sille kirjallisesti ilmoitettuun laskutusosoitteeseen. Paperilaskun lisäksi ajoneuvoverolippu voidaan toimittaa myös sähköisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto on tarjonnut sähköpostitse tapahtuvaa sähköistä laskutusta ajoneuvoverolain 26 :n perusteella jaksoverotettaville laskutussopimusasiakkaille vuodesta 2004 sopimusehtojensa mukaisesti. Vuodesta 2009 alkaen ajoneuvoveron sähköistä laskutusta on voitu käyttää myös yksityishenkilöiden ajoneuvoveroa kannettaessa. Yksityishenkilöille sähköisen laskun vastaanotto on mahdollista e-laskuna verkkopankkiin ja pdf-dokumenttina NetPostilaatikkoon. Vastaavanlainen yritysten verkkolaskutus otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Jos ajoneuvoveroa tai sen erääntynyttä osaa ei suoriteta ajassa, ajoneuvo asetetaan käyttökieltoon. Käyttökiellon aikana ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin erääntynyt vero on kokonaan maksettu. Tarvittaessa ajoneuvon käyttö estetään ottamalla rekisterikilvet ja rekisteröintitodistus viranomaisen haltuun. Ajoneuvoverotusta koskeviin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Verovelvollinen voi myös hakea oikaisua päätökseen Liikenteen turvallisuusvirastolta, jos veroa on maksuunpantu liikaa. Määräaika valituksen ja oikaisupyynnön tekemiseen on viisi vuotta sen verokauden päättymisestä, jona veron maksuunpano on tehty tai jona veron maksuunpano olisi pitänyt tä tai jona veron palautuspäätös on tehty. Kiinteää veroa kannetaan ulkomailla rekisteröidystä, Suomeen tilapäistä käyttöä varten tuodusta ajoneuvosta, jossa käytetään polttoaineena muuta ainetta kuin moottoribensiiniä. Kiinteää veroa kannetaan myös kuormaauton perävaunusta. Vero kannetaan Suomessa käytön keston mukaan käyttövuorokausilta. Lisäksi kannetaan kulutusveroa Suomessa ajetun matkan perusteella. Ajoneuvolain 43 :n mukaan näistä veroista myönnetään lainkohdassa mainituissa maissa rekisteröidyille ajoneuvoille vapautuksia tai alennuksia vastavuoroisuuden perusteella. Lisäksi voimassa voi olla eräisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin taikka kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia verovapauksia. Suomi on yleensä pyrkinyt toteuttamaan vastavuoroisia verovapauksia aina, kun se on ollut mahdollista. Euroopan unionin lainsäädäntö Ajoneuvovero on kansallinen vero, jota ei ole yhdenmukaistettu Euroopan unionin lainsäädännössä lukuun ottamatta raskailta ajoneuvoilta kannettavaa vuotuista käyttömaksua. Ajoneuvoverotuksessa on kuitenkin otettava huomioon Euroopan unionin lainsäädännön yleiset periaatteet, kuten syrjimättömyysperiaate. Euroopan unionin jäsenvaltioita sitoo päästökaupan ulkopuolista sektoria koskeva 16 prosentin päästövähennystavoite. Päästökaupan ulkopuolisista sektoreista päästövähennystavoitteet ja toimet kohdistuvat erityisesti ajoneuvoliikenteeseen. Henkilöautojen aiheuttamat vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat yli puolet tieliikenteen kokonaispäästöistä, joten

5 niiden merkitys päästötavoitteiden kannalta on huomattava. Euroopan unionin tason strategia henkilöja pakettiautojen hiilidioksidipäästöistä sisältyy Euroopan komission helmikuussa 2007 julkaisemaan tiedonantoon (KOM(2007)19). Tavoitteena on, että vuonna 2012 Euroopassa myytävien uusien autojen keskiinen päästö olisi enintään 120 grammaa kilometrillä. Pakettiautojen tavoitetaso on 175 grammaa kilometrillä. Tavoitteisiin voidaan tiedonannon mukaan päästä kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, jossa keinoina käytetään auton valmistajiin kohdistuvien vaatimusten lisäksi muun muassa kuluttajainformaatiota ja taloudellisia ohjauskeinoja, joilla ohjataan kuluttajia valitsemaan markkinoilla vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia ajoneuvoja. Osana strategian toimeenpanoa Euroopan unionissa on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009, annettu 23 nä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Asetuksen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästö on vuoteen 2015 mennessä pudotettava keskimäärin 130 grammaan kilometrillä ja 95 grammaan kilometrillä vuoteen 2020 mennessä. Pakettiautojen osalta Euroopan komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi päästönormien asettamisesta uusille kevyille hyötyajoneuvoille KOM(2009) 593. Ehdotuksen mukaan uusien pakettiautojen hiilidioksidipäästö saisi olla keskimäärin 175 grammaa kilometrillä vuonna 2016. Pitkän aikavälin tavoitteeksi komissio on ehdottanut 135 gramman hiilidioksidipäästöä kilometrillä. 1.2 Käytäntö Autokanta ja liikennesuoritteet Liikenteen osuus Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin viidesosa. Noin 80 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä noin 60 prosenttia aiheutuu henkilöautoliikenteestä, 35 prosenttia paketti- ja kuorma-autoista ja loput viisi prosenttia muista ajoneuvoista. Vuonna 2008 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat noin 12 miljoonaa tonnia. Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa polttoaineen kulutukseen, johon vaikuttavat ajoneuvojen ominaiskulutus, ajotavat ja liikenteen. Henkilöautojen ja liikennesuoritteet ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti lukuun ottamatta 1990-luvun alun taloudellista taantumaa. Tieliikenteen asukasta kohti ja keskiinen ajosuorite henkilöautoa kohti ovat EU-maiden keskitasoa korkeampia. Vuoden 2010 lopussa Suomen rekisterissä oli 2,87 miljoonaa henkilöautoa, joista 2,5 miljoonaa autoa oli liikennekäytössä. Pakettiautoja oli rekisterissä noin 350 000, joista liikennekäytössä oli noin 290 000 autoa. Vuonna 2010 liikennekäytössä olleiden rekisteriin merkittyjen henkilöautojen keski-ikä oli 10,6 vuotta ja pakettiautojen 11,4 vuotta. Vuonna 2009 henkilöautoilla ajettiin keskimäärin 16 500 km ja pakettiautoilla 11 600 kilometriä vuodessa. Vuonna 2008 otettiin käyttöön päästöperusteinen autovero, minkä jälkeen Suomessa verotettujen uusien henkilöautojen keskiinen hiilidioksidipäästö on alentunut yli 17 prosenttia. Vuonna 2007 keskiinen hiilidioksidipäästö oli 177 grammaa kilometrillä, kun se vuoden 2011 alkupuoliskolla oli noin 145 grammaa kilometrillä. Uusien bensiinikäyttöisten autojen keskiinen hiilidioksidipäästö on alentunut 179 grammasta 145 grammaan kilometrillä ja dieselkäyttöisten autojen keskiinen päästö 173 grammasta niin ikään 145 grammaan kilometrillä. Nykyinen keskiinen 145 gramman päästö vastaa bensiiniautolla 6,2 litran ja dieselautolla 5,5 litran yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineenkulutusta sadalla kilometrillä. Erot bensiini- ja dieselautojen polttoaineenkulutuksessa johtuvat dieselöljyn suuremmasta energiasisällöstä bensiiniin verrattuna. Jokainen ajoneuvossa käytetty bensiinilitra tuottaa hiilidioksidia 2 350 grammaa ja dieselöljylitra vastaavasti 2 660 grammaa. Dieselöljyn suurempi päästötaso aiheutuu sen suuremmasta hiilisisällöstä bensiiniin verrattuna. Autoverolain muuttaminen päästöperusteiseksi ei ole vaikuttanut käytettynä maahan

6 tuotujen henkilöautojen hiilidioksidipäästöihin. Käytettynä tuotujen autojen päästöjen keskiarvo on pysynyt lainmuutosta edeltäneellä tasolla, eli hieman alle 200 grammassa kilometriltä. Vuosina 2007 2009 maahan tuotiin 21 000 23 000 käytettyä henkilöautoa vuodessa. Vuonna 2010 käytettynä maahantuotujen henkilöautojen nousi lähes 30 000 autoon. Myöskään käytettynä maahan tuotujen autojen keski-ikä ei ole muuttunut. Vuoden 2008 jälkeen maahan tuotujen dieselautojen mediaani-ikä on vaihdellut neljän ja kuuden vuoden välillä, bensiinikäyttöisillä autoilla se on pysynyt yli kymmenessä vuodessa. Uusien pakettiautojen keskiisissä hiilidioksidipäästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia päästöperusteisen autoveron käyttöönoton jälkeen. Uusien pakettiautojen keskiinen hiilidioksidipäästö on 210 grammaa kilometrillä. Hiilidioksidipäästöihin perustuvaa ajoneuvoveroa on kannettu vuodesta 2010 alkaen ja siirtymäajan vuoksi täysiisesti vasta maaliskuusta 2011 alkaen, joten veron vaikutuksia ajoneuvojen hankintaan tai ajoneuvokantaa ei voida vielä arvioida. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että muutokset ajoneuvokannassa ovat hitaita eikä nykytasoltaan alhainen vuotuinen ajoneuvovero vaikuta ajoneuvokannan uusiutumiseen kovinkaan merkittävästi. Ajoneuvoveron ja verotuotto Ajoneuvoveron perusveron tuotto oli vuonna 2010 noin 350 miljoonaa euroa. Tästä 310 miljoonaa euroa koostui henkilöautoilta kannettavasta verosta ja 40 miljoonaa pakettiautojen verosta. Vuoden 2011 verotuotoksi on ennustettu 400 miljoonaa euroa. Verotuoton kasvu johtuu pääasiassa päästöperusteisen perusveroon siirtymisestä vuonna 2010. Perusveron muuttaminen päästöperusteiseksi toteutettiin henkilöautoilla verotuottoneutraalisti siten, että niiden keskiinen verorasitus pyrittiin pitämään ennallaan. Pakettiautojen keskiinen vero sen sijaan nousi, mikä pääasiassa selittää perusveron tuoton kasvun. Keskiinen rekisterissä olevilta henkilöautoilta kannettava ajoneuvoveron perusvero on noin 128 euroa vuodessa. Noin 90 prosentilla rekisterissä olevista henkilöautoista perusvero on enintään 180 euroa. Päästöperusteiseen veroon siirryttäessä pakettiautojen keskiinen veron nousi yli kaksinkertaiseksi. Rekisterissä olevien pakettiautojen keskiinen perusvero on nykyisin noin 270 euroa vuodessa ja noin 90 prosentilla pakettiautoista perusvero on enintään 360 euroa vuodessa. Vuonna 2011 käyttöön otettujen uusien henkilö- ja pakettiautojen keskiinen vero on huomattavasti alempi kuin rekisterissä olevien ajoneuvojen keskiinen vero. Vuonna 2011 verotettujen uusien henkilöautojen keskiinen hiilidioksidipäästö on 145 grammaa kilometrillä, jolloin perusvero on noin 85 euroa vuodessa. Käytettynä tuotujen henkilöautojen keskiinen ajoneuvovero on nykyisin noin 150 euroa vuodessa. Uusien pakettiautojen keskiinen hiilidioksidipäästö on noin 210 grammaa kilometrillä, jolloin perusvero on noin 170 euroa vuodessa. Matkailuautot kuuluvat henkilöautojen tavoin M1-luokkaan. Matkailuautojen perusvero ytyy veromallin mukaisesti samoin kuin henkilö- ja pakettiautojen vero. Matkailuautoille ei tarvitse mitata EUtyyppihyväksynnässä hiilidioksidipäästöjä, minkä vuoksi matkailuautojen vero ytyy pääsääntöisesti kokonaismassan mukaan. Matkailuautojen keskiinen ajoneuvoveron perusvero on 430 euroa vuodessa. Perusveron alaisista rekisteriin merkityistä henkilöautoista vero ytyy mitattujen todellisten hiilidioksidipäästöjen perusteella noin 60 prosentilla autoista ja kokonaismassan perusteella noin 40 prosentilla autoista. Kokonaismassan perusteella ytyvä keskiinen perusvero on henkilöautoilla 136 euroa ja pakettiautoilla 287 euroa vuodessa. Massan mukaan ytyvä vero on siis keskimäärin hieman korkeampi kuin hiilidioksidipäästön mukaan ytyvä vero, mutta ero ei ole merkittävä. Kokonaismassan perusteella verotettavien ajoneuvojen laskee hitaasti ajoneuvokannan uusiutuessa, mutta toistaiseksi niiden osuus on vielä melko suuri.

7 Ajoneuvoveroa koskeva muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudelle tehdään keskimäärin kymmenen ajoneuvoveroa koskevaa valitusta vuodessa. Matkailuautojen verotusta koskevat valitukset ovat aiheuttaneet tilapäisen valitusmäärien kasvun, kun valituksia on tehty maaliskuun 2010 jälkeen yhteensä noin 300. Rekisteröimättömän tai liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon käyttämisestä liikenteeseen kannettavaa lisäveroa koskevia valituksia on tehty lisäksi noin 20 vuodessa. Kaikkiaan ajoneuvoveroon haetaan muutosta varsin vähän. Vuonna 2009 tehdyistä valituksista 85 prosenttia oli saapunut kolmen vuoden kuluessa valituksessa kyseessä olevan verotuspäätöksen tekemisestä. Vuonna 2010 vastaava luku oli 96 prosenttia. 1.3 Nykytilan arviointi Ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuvaa ajoneuvoveron perusveroa on kannettu noin vuoden ajan. Nykyinen verotaulukko on kuitenkin laadittu jo vuonna 2007, minkä jälkeen ajoneuvojen keskiiset päästöt ovat alentuneet merkittävästi ajoneuvoteknisen kehityksen, ajoneuvojen tarjonnassa tapahtuneiden muutosten ja taloudellisen ohjauksen vaikutuksesta. Rekisterissä olevien henkilöautojen keskiinen perusvero on vain hieman yli sata euroa vuodessa ja suurimmalla osalla autoista alle kaksisataa euroa vuodessa. Uusilla henkilöautoilla keskiinen vero on enää alle sata euroa. Vuosittain maksettava perusvero on nykytasollaan alhainen ja sen ohjausvaikutusta voidaan pitää melko vähäisenä. Ohjausvaikutus vähenee entisestään ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen laskiessa, jollei verotasoja tarkasteta. Ilman verotason muutoksia myös ajoneuvoveron tuotossa on pidemmällä aikavälillä odotettavissa hidasta laskua ajoneuvokannan uudistuessa. Perusveron alin vuotuinen on noin 19 euroa, jonka saa, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö on enintään 66 grammaa kilometrillä. Nykyisin useat automallit alittavat jo sadan hiilidioksidigramman rajan kilometrillä. Voidaan olettaa, että ajoneuvojen tekninen kehitys jatkuu nopeana ja perusveron grammainen alaraja saavutetaan lähivuosina. Vero ei ohjaa hankkimaan vähäpäästöisintä ja parasta saatavilla olevaa teknologiaa olevaa ajoneuvoa ja veron ohjausvaikutus heikkenee entisestään tekniikan kehittyessä. EU:n tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön mukaan sähköautoille ei tarvitse ilmoittaa ominaishiilidioksidipäästöjä. Koska sähköautojen päästöjä ei mitata tai ilmoiteta, niiden veroprosentti tulisi määrittää ajoneuvoverolain nykyisen sanamuodon mukaan ajoneuvon kokonaismassan perusteella. Sähköautojen raskaat akut nostavat niiden kokonaismassaa, jolloin sähköauton vero nousee korkeammaksi kuin ajoneuvon todellisen päästön mukaan määritetty vero. Massan mukaan määritetty vero on myös korkeampi kuin vastaavanlaisen polttomoottoriauton autovero, vaikka sähköautosta ei aiheudu ajon aikana lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Kun erääntynyt ajoneuvovero maksetaan ajan jälkeen, maksusuoritus näkyy veroviranomaisen tietojärjestelmässä vasta muutamien päivien kuluttua maksun suorittamisesta. Rahalaitosten yleisten maksunvälitysehtojen mukaan tiedon välittyminen kestää 1 3 pankkiä. Viive on otettu huomioon veroviranomaisen tietojärjestelmissä, kun vero maksetaan viimeistään eränä. Vastaavaa järjestelyä ei voida tehdä niissä tilanteissa, joissa maksu maksetaan erän jälkeen. Tästä aiheutuu valvonnan kannalta epäselviä tilanteita, koska ajoneuvoverolaissa ei säädetä käyttökiellon päättymisajankohdasta tai näyttövelvollisuudesta tilanteessa, jossa vero on maksettu, mutta se ei vielä näy veroviranomaisen järjestelmässä. Ajoneuvoverotuksessa käytetään rekisteriin merkittyjä osoitetietoja. Osoitetiedot päivittyvät rekisteriin väestötietojärjestelmästä. Verovelvollinen voi kuitenkin ilmoittaa myös muun laskutusosoitteen, joka voidaan myöhemmin poistaa rekisteristä verovelvollisen kirjallisella ilmoituksella. Laskutusosoitteen käyttö on aiheuttanut ongelmia, kun osoitteenmuutostilanteessa uutta laskutusosoitetta ei ilmoiteta veroviranomaiselle. Tällöin verolippu lähetetään väärään osoitteeseen ja veron maksu voi viivästyä, jolloin ajoneuvo voi joutua käyttökieltoon ja verovelvolliselle aiheutuu yliisiä viivästyskustannuksia.

8 Ajoneuvoverolain mukaan ilmoitus siitä, että perävaunun vetoon varustettua kuormaautoa ei käytetä perävaunun vetoon, on tehtävä ensi- ja uudelleenrekisteröinnin yhteydessä tai ennen perävaunun käytön lopettamista. Ilmoitus tulisi tehdä myös otettaessa ajoneuvo liikennekäyttöön, mutta nimenomaisen säännöksen puuttuessa lain tulkinta on ollut epäyhdenmukainen ja verovelvollisen oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Ajoneuvoveroa koskeva viiden vuoden muutoksenhakuaika on varsin pitkä verrattuna muihin välillisen veron veromuotoihin, joissa muutoksenhakuaika on pääsääntöisesti kolme vuotta. Hallinnon oikeusturvajärjestelmän kehittämisessä on ollut yleisenä tavoitteena pyrkimys siihen, että virheelliset päätökset voidaan korjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja joustavasti. Ajoneuvoveropäätöksille on luonteenomaista, että kaikki asiaan vaikuttavat seikat ovat pääosin tiedossa jo käsittelyn alkuvaiheessa. Vaikka ajoneuvovero on massaluonteinen vero, verovelvollisten oikeusturva ei edellytä erityisen pitkää muutoksenhakuaikaa. Suomen ja Valko-Venäjän välinen sopimustilanne on pysynyt muuttumattomana ainakin vuodesta 1995 alkaen. Kiinteän veron ja kulutusveron kantaa tulli, joka havaitsi keväällä 2011, että valkovenäläisiltä ajoneuvoilta ei ollut kannettu kiinteää veroa ja kulutusveroa, vaikka sopimusta verovapaudesta ei ollut tehty. Tämän jälkeen Valko- Venäjällä rekisteröidyiltä ajoneuvoilta ryhdyttiin kantamaan kiinteää veroa ja kulutusveroa, minkä seurauksena Suomen ja Valko- Venäjän välillä on käyty syksyllä 2011 neuvottelut maiden välisen sopimuksen muuttamisesta. Neuvottelujen johdosta sopimukseen on tarkoitus ottaa ys vastavuoroisesta verovapaudesta. Verovapaus pyrittäisiin toteuttamaan myös ajalta, jona Suomessa on kannettu veroja Valko-Venäjällä rekisteröidyiltä ajoneuvoilta. Valko-Venäjällä ei ole vastaavana aikana peritty veroja Suomessa rekisteröidyiltä ajoneuvoilta. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1 Tavoitteet Esityksen tavoitteena on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaisesti siirtää autoilun verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. Pyrkimyksenä on nopeuttaa autokannan uudistumista tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä suosia vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Ehdotetun ajoneuvoveron korotuksen tavoitteena on lisätä valtion verotuloja ja parantaa ajoneuvoveron ohjausvaikutusta veron nykyistä tekniikkaneutraalia rakennetta noudattaen. Tasokorotuksen avulla pyritään lisäämään perusveron ohjausvaikutusta tilanteessa, jossa ajoneuvojen tekninen kehitys ja siitä johtuva päästöjen pienentyminen on nopeaa. Ohjauksen tehostamisella kannustettaisiin kuluttajia valitsemaan mahdollisimman vähän polttoainetta kuluttavia automalleja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja energian säästämiseksi. Samalla nopeutettaisiin autokannan uusiutumista. Ehdotetulla muutoksella tuettaisiin myös ajoneuvon hankinnan yhteydessä maksettavaan autoveroon ehdotettuja verotason muutoksia. Esityksen tavoitteena on myös korjata ajoneuvoverolain soveltamisessa esille tulleita epäkohtia. 2.2 Keskeiset ehdotukset Ajoneuvoveron perusveron verotaulukkoa ehdotetaan muutettavaksi veron ohjausvaikutuksen tehostamiseksi ja verotuottojen lisäämiseksi. Alin veron nostettaisiin nykyisestä 19 eurosta 43 euroon vuodessa. Alinta veron ä sovellettaisiin, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö olisi 0 grammaa kilometrillä. Ylin veron pysyisi nykyisessä 606 eurossa vuodessa, jota sovellettaisiin, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö olisi 400 grammaa kilometrillä tai enemmän. Korotus olisi päästön stä riippuen 23 92 euroa. Pienimmillään korotus olisi aivan vähäpäästöisimmillä ajoneuvoilla ja suurimmil-

9 laan ajoneuvoilla, joiden päästö on noin 300 grammaa kilometrillä. Keskiisellä rekisterissä olevalla, 180 grammaa kilometrillä päästävällä autolla korotus olisi 50 euroa vuodessa eli noin 40 prosenttia nykyisestä. Myös kokonaismassan perusteella ytyvään veroa korotettaisiin 50 eurolla kaikissa painoluokissa. Massaperusteisen taulukon rakenne säilytettäisiin ennallaan. Alin veron nostettaisiin 75 eurosta 125 euroon ja ylin veron 485 eurosta 535 euroon. Ehdotetut muutokset toteutettaisiin ajoneuvoveron perusveron nykyisiä rakenteita noudattaen tekniikkariippumattomasti siten, että ratkaisevaa olisi edelleen ajoneuvon hiilidioksidipäästötaso riippumatta siitä ajoneuvotai polttoaineteknisestä ratkaisusta, jolla se saavutetaan. Lähtökohtana olisi yhä, että jokainen hiilidioksidigramma vaikuttaa veron än. Pyöristysten ja veron alhaisen tason vuoksi alimmilla päästömäärillä ehdotettu kohtainen vero voisi kuitenkin olla sama kahdella peräkkäisellä grammallä. Hiilidioksidiperusteisen veron ehdotettu tasomuutos esitetään havainnekuvana seuraavassa kuviossa. Vaaka-akselilla on hiilidioksidipäästön grammoin kilometrillä ja pystyakselilla veron euroina laskettuna 365 n pituiselta jaksolta. Alempi viiva kuvaa veron nykyistä tasoa ja ylempi ehdotuksen mukaista tasoa. Hiilidioksidiperusteisen perusveron nykyinen ja ehdotettu taso. Kokonaismassaan perustuvan veron ehdotettu tasomuutos esitetään havainnekuvana seuraavassa kuviossa. Vaaka-akselilla on ajoneuvon kokonaismassa kilogrammoina ja pystyakselilla veron euroina laskettuna 365 n pituiselta jaksolta. Alempi viiva kuvaa veron nykyistä tasoa ja ylempi ehdotuksen mukaista tasoa.

10 Kokonaismassaan perustuvan perusveron nykyinen ja ehdotettu taso. 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0-1 300 1 401-1 500 1 601-1 700 1 801-1 900 2 001-2 100 2 201-2 300 2 401-2 500 Kg 2 601-2 700 2 801-2 900 3 001-3 100 3 201-3 300 3 401- Uusi Nykyinen Lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan sähköautojen veron on alin ajoneuvoverolain liitteen taulukossa 1 säädetty veron. Ehdotetun verotaulukon mukaan vero olisi 43 euroa vuodessa. Verotuskäytännössä sähköautoista kannetaan jo nykyisin alin laissa säädetty vero, joten kyseessä olisi verotuksessa sovellettavan käytännön kirjaaminen lakiin. Sähköautojen verotus säilytettäisiin edelleen ajoneuvoveron nykyisen tekniikkaneutraalin rakenteen mukaisena. Ajoneuvoverolipun lähettämistä koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että verolippu postitettaisiin jatkossa rekisteriin tallennettuun osoitteeseen. Yksityishenkilöillä ei olisi enää mahdollisuutta ilmoittaa rekisteriin erillistä laskutusosoitetta. Oikeushenkilöt voisivat kuitenkin edelleen ilmoittaa laskutusosoitteen. Lakiin lisättäisiin informatiivinen maininta siitä, että verolippu voidaan lähettää myös sähköiseen laskutusosoitteeseen. Kuorma-autojen käyttövoimaveroa koskevaan säännökseen lisättäisiin, että kuormaauton omistajan tai haltijan on ilmoitettava myös ajoneuvon liikennekäyttöönoton yhteydessä, jos perävaunun vetoon varustettua kuorma-autoa ei käytetä perävaunun vetoon. Ajoneuvoverotuspäätöksen muutoksenhakuaika ehdotetaan lyhennettäväksi nykyisestä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Muutoksenhaku voitaisiin tehdä kolmen vuoden kuluessa sen verokauden päättymisestä, jona maksuunpano on tehty tai jona veron maksuunpano olisi ollut ttävä tai jona veron palautuspäätös on tehty. Muutoksella ajoneuvoveron muutoksenhakuaikaa koskevat säännökset yhtenäistettäisiin muun välillisen verotuksen muutoksenhakuaikojen kanssa. Kolmen vuoden muutoksenhakuaikaa sovelletaan myös valmisteveroissa, autoverossa ja arvonlisäverossa. Kolmen vuoden aika koskisi veronoikaisua veronsaajan hyväksi, jälkiverotusta, oikaisua verovelvollisen hyväksi sekä hallinto-oikeudelle tehtävää valitusta. Käyttökieltoa koskevaa säännöstä tarkennettaisiin siten, että käyttökielto päättyisi, kun maksuunpantu vero korkoineen on kokonaan suoritettu. Käyttökielto päättyisi myös, jos Liikenteen turvallisuusvirasto jättää lisäveron maksuunpanematta. Lakiin lisättäisiin myös, että jos tietojärjestelmässä ei ole merkintää veron suorittamisesta ja veron suorittamista ei voida muuten varmistaa, verovelvollisen olisi valvontatilanteessa esitettävä veron suorittamisesta näyttö esimerkiksi rahalaitoksen antamalla tositteella tai tiliotteella.

11 Kiinteästä verosta ja kulutusverosta vapaiden ajoneuvojen luetteloon lisättäisiin Valko- Venäjällä rekisteröidyt ajoneuvot. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Ehdotettujen muutosten ennustetaan lisäävän valtion verotuloja vuoden 2013 alusta vuosittain noin 140 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveron perusveron korotuksen taloudelliset vaikutukset toteutuvat vuoden mittaisen siirtymäajan vuoksi täysiisinä vasta vuonna 2013. Vuonna 2012 korotus lisäisi verotuottoa noin 70 miljoonaa euroa. Korotuksesta huolimatta perusveron taso säilyisi edelleen varsin matalana. Keskipäästöisen rekisterissä olevan henkilöauton perusvero nousisi nykyisestä 128 eurosta 180 euroon vuodessa ja keskiisen pakettiauton vero nykyisestä 270 eurosta 360 euroon vuodessa. Rekisterissä olevien matkailuautojen keskiinen vuotuinen vero nousisi 430 eurosta noin 480 euroon. Uutena hankittavien autojen keskiinen päästö on alempi kuin kaikkien rekisterissä olevien autojen keskiinen päästö. Uutena hankittavien henkilöautojen keskiinen vero nousisi noin 85 eurosta 130 euroon vuodessa ja uusien pakettiautojen keskiinen vero 170 eurosta 230 euroon vuodessa. Sähköisen laskutuksen kirjaaminen lakiin voisi lisätä ajoneuvoverolippujen toimittamista sähköisessä muodossa, mikä vähentäisi verolippujen lähettämisestä aiheutuvia kustannuksia pitkällä aikavälillä. Sähköisen verolipun kustannukset ovat noin puolet paperisen verolipun kustannuksista. Esityksen toteuttaminen edellyttää verotasomuutosten tekemistä ajoneuvoverotuksen tietojärjestelmiin. Ajoneuvoverojärjestelmään tehtävät tietojärjestelmämuutokset maksavat Liikenteen turvallisuusvirastossa noin 30 000 euroa. Veronkorotuksen inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan 0,2 prosenttia, eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan korotuksen vuoksi 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta. Julkisen talouden kuluttajahintaindeksiin sidoksissa olevien menojen arvioidaan siten kasvavan korotuksen vuoksi vain vähäisesti. Valko-Venäjällä rekisteröityjen ajoneuvojen vapauttaminen kiinteästä verosta ja kulutusverosta sekä jo kannettujen verojen palauttaminen Valko-Venäjän kuljetusyrityksille alentaisi hieman ajoneuvoveron tuottoa. Vuonna 2011 kannettujen verojen palautusten ksi arvioidaan noin 240 000 euroa. Vuoden 2012 alusta lukien verovapaus alentaisi verotuottoa noin 30 000 euroa kuukaudessa. Muilla ehdotetuilla muutoksilla ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Verotason muutoksesta ei aiheutuisi Liikenteen turvallisuusvirastolle merkittäviä vaikutuksia, vaikka asiakkaiden yhteenotot voivat lisääntyä. Ajoneuvoveron kantojärjestelmiä olisi muutettava, mutta kertaluonteisten muutostöiden resurssivaikutukset olisivat vähäiset. Suurimmat muutokset aiheutuvat sähköautojen verotusta koskevasta lisäyksestä. Tähän asti sähköautojen ajoneuvoveron perusvero on korjattu veron minimitasolle manuaalisesti. Ajoneuvoveroa koskevan muutoksenhakuajan lyhentäminen viidestä vuodesta kolmeen vuoteen yhtenäistäisi ajoneuvoverotuksen muutoksenhakua muun välillisen verotuksen kanssa. Muutoksenhakuajan lyhentäminen helpottaisi ja nopeuttaisi asioiden selvittämistä viranomaisessa. Laskutusosoitetta koskeva muutos vähentäisi vääristä osoitteista aiheutuvaa selvitystyötä ja yhteydenottoja Liikenteen turvallisuusvirastossa. Myös muut muutokset selkeyttäisivät verotuksen toimittamista ja vähentäisivät veroviranomaista työllistävää lain tulkinnanvaraisuutta. 3.3 Ympäristövaikutukset Esityksellä arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Ajoneuvoveron perusvero on osa ympäristöperusteista liikenteen verotuksen kokonaisuutta. Se kohdistuu polttoaineveron tavoin koko ajoneuvokantaan, kun ajoneuvon han-

12 kinnan yhteydessä maksettava autovero kohdistuu vain uutena tai käytettynä maahan tuotaviin ajoneuvoihin. Hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa polttoaineenkulutuksen än, joten päästöjen vähentäminen onnistuu vain polttoaineen kulutusta vähentämällä. Kokonaisuutena merkittäviä päästövähennyksiä on saavutettavissa yhdistämällä useita keinoja, joista kuluttajien valintoihin ja tottumuksiin vaikuttaminen taloudellisen ohjauksen avulla on yksi. Ehdotetulla muutoksella pyritään vaikuttamaan kuluttajien hankintapäätöksiin siten, että kysyntä ohjautuisi autoihin, joiden ominaishiilidioksidipäästöt ovat nykyistä pienemmät. Vero-ohjauksella pyritään vaikuttamaan sekä uusien että käytettyjen autojen hankintapäätöksiin. 3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ehdotettujen muutosten seurauksena ajoneuvoveron perusvero nousisi. Veronkorotus kohdistuisi kaikkiin rekisteriin merkittyihin ja merkittäviin liikennekäytössä oleviin henkilö- ja pakettiautoihin. Korotus koskisi sekä mitattujen hiilidioksidipäästöjen että kokonaismassan perusteella verotettavia ajoneuvoja. Korotus olisi pienempi vähäpäästöisillä ajoneuvoilla. Kokonaismassaan perustuvan veron lievempi taso suhteessa päästöihin perustuvaan veroon säilytettäisiin edelleen. Kuluttajat voivat vaikuttaa ajoneuvoveron än ajoneuvovalinnoilla. Valintoja voi tehdä hankittaessa niin uutta kuin käytettyä ajoneuvoa. Uuden auton hankkimisen lisäksi veron ä voi alentaa vaihtamalla olemassa olevan auton käytettyyn piempipäästöiseen tai kooltaan pienempään autoon. Ominaispäästöjen pienentyessä myös polttoaineen kulutus ja polttoainekustannukset pienenevät. Ajoneuvovero voidaan maksaa haluttaessa neljässä erässä, jolloin veron korotuksen vaikutukset jakautuvat tasaisemmin vuodelle. Lisäksi ajoneuvo voidaan poistaa käyttökatkojen ajaksi liikennekäytöstä, jolloin ajoneuvoveroa ei kanneta. Liikennekäytöstä poisto sopii esimerkiksi kausittaisessa käytössä oleville ajoneuvoille, kuten matkailuautoille. Liikennekäytöstä poiston ja käyttöönoton voi tehdä katsastusasemalla ja Internetissä sähköisellä ilmoituksella. Jos ehdotetut verotasojen muutoksen ohjaisivat kysyntää tavoitteen mukaisesti vähemmän polttoainetta kuluttaviin automalleihin, vaikuttaisi tämä jonkin verran myös autojen maahantuonti- ja jälleenmyyntiyritysten toimintaedellytyksiin. Autoalan on kuitenkin muutenkin sopeutettava toimintaansa Euroopan unionissa kiristyviin ilmastopoliittisiin toimiin, joten alan toimintaedellytyksiin kohdistuvien vaikutusten oletetaan jäävän kokonaisuutena vähäisiksi. Joka tapauksessa vaikutukset olisivat ympäristötavoitteiden mukaisia. Ajoneuvoveroa koskevan muutoksenhakuajan lyhentäminen viidestä kolmeen vuoteen ei vaikuttaisi merkittävästi verovelvollisten asemaan. Ajoneuvovero on rekisteritietoihin perustuvaa massaverotusta, johon haetaan vähän muutosta. Sitä koskevia oikaisupyyntöjä ja valituksia tehdään vuosittain vain muutamia kymmeniä eikä vero luonteensa puolesta ole sellainen, että tarve muutoksenhakuun tulisi vasta useita vuosia verotuspäätöksen tekemisen jälkeen. Verolippujen lähettäminen selkiytyisi, kun yksityishenkilöiltä poistettaisiin mahdollisuus ilmoittaa rekisteriin erillinen laskutusosoite. Jatkossa verolippu lähetettäisiin aina väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen. Tämä parantaisi verovelvollisten oikeusturvaa erityisesti osoitteen vaihtuessa, kun uudet osoitetiedot välittyisivät automaattisesti veroviranomaiselle eikä verolippuja lähetettäisi vääriin osoitteisiin ilmoitusten unohtuessa. Jos yksityishenkilö oleskelee muussa kuin vakinaisessa osoitteessa, verolipun toimitus oikeaan osoitteeseen voitaisiin varmistaa postin edelleenlähetyspalvelua ja muita vastaavia palveluja käyttämällä. Ehdotettu muutos ei vaikuttaisi rekisteriin jo ilmoitettuihin yksityishenkilöiden laskutusosoitteisiin, jotka poistuisivat käytöstä vasta verovelvollisen kirjallisen ilmoituksen jälkeen. Käyttökieltoa koskevat muutokset selkeyttäisivät vastuunjakoa verovelvollisen ja viranomaisen välillä tilanteissa, joissa vero on maksettu erän jälkeen.

13 4 Asian valmistelu Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunto Ahvenanmaan valtionvirastolta, Autoalan keskusliitto ry:ltä, Autoliitolta, Autotuojat ry:ltä, Greenpeacelta, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Veronmaksajain keskusliitto ry:ltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta ja ympäristöministeriöltä. Lausunnon antoivat lisäksi Liikenneympäristöyhdistys ry ja SF-Caravan ry. Pääosassa lausunnoista ajoneuvoveron tason korottamista pidettiin perusteltuna. Osassa näistä lausunnoissa korotus katsottiin kuitenkin ympäristövaikutuksiltaan riittämättömäksi. Veronmaksajain keskusliitto ry katsoi lausunnossaan, että esitysluonnoksesta poiketen yksityishenkilöillä tulisi edelleen olla mahdollisuus ilmoittaa ajoneuvoverotusta varten erillinen laskutusosoite. Esitystä ei ole kuitenkaan muutettu perusteluissa mainituilla perusteilla. Ympäristöministeriön lausunnon mukaan veronkorotuksen tulisi ulottua myös kaikkein suuripäästöisimpiin autoihin. Voimassa olevaa veron enimmäisä ei ole kuitenkaan ehdotettu korotettavaksi, koska ylimpien päästöluokkien ohjaustarve ja fiskaalinen merkitys on vähäinen. Lisäksi veron enimmäis on jo nykyisin melko korkea. Osassa lausunnoista on katsottu, että ehdotettu veronkorotus on ankara erityisesti matkailuautoille. Lisäksi huomiota on kiinnitetty matkailuautojen perusveron ytymisperusteeseen, joka päästötiedon puuttuessa on toistaiseksi yleensä kokonaismassa. Matkailuautojen 50 euron perusveron korotus vastaa ehdotuksen mukaista keskiistä korotusta ja matkailuautot voidaan poistaa käyttökatkojen ajaksi liikennekäytöstä, jolloin veroa ei kanneta. Matkailuautojen veron ytymisperusteisiin ei ehdoteta tässä yhteydessä muutoksia. Esitys liittyy pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan autokannan uusiutumista nopeutetaan tieliikenteen ilmasto- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi siirtämällä autoilun verotuksen painopistettä hankinnan verotuksesta käytön verotukseen ajoneuvoveroa korottamalla. 5 Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut 10 ja liite. Perusvero. Pykälässä säädetään lain liitteen verotaulukoiden mukaisesti suoritettavasta ajoneuvoveron perusverosta. Pykälän 1 3 momentti säilyisivät ennallaan. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka mukaan sähköä käyttövoimana käyttävän auton vero on alin lain liitteenä olevassa verotaulukossa 1 säädetty kohtaisen veron. Ehdotetun taulukon mukaan sähköauton perusvero olisi 43 euroa vuodessa. Säännös koskisi vain ajoneuvoja, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö. Sitä ei sovellettaisi esimerkiksi ulkoisesta lähteestä ladattaviin hybridiautoihin, joiden käyttövoimana on sähkön lisäksi bensiini tai dieselöljy. Säännös koskisi sekä ennen lain voimaantuloa että lain voimaantulon jälkeen rekisteröityjä uusia ja käytettyjä sähköautoja. Lain liitteen verotaulukossa 1 säädetään henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästöihin perustuvasta ajoneuvoveron perusverosta ja verotaulukossa 2 kokonaismassan perusteella ytyvästä perusverosta. Verotaulukoihin tehtäisiin verotason korotuksesta johtuvat muutokset. Taulukon 1 alin hiilidioksidipäästöjen laskettaisiin 0 grammaan kilometrillä. 11. Käyttövoimavero. Pykälässä säädetään käyttövoimaverosta. Verotasoa koskeva 1 momentti ja erikoisautoja koskeva 2 momentti säilyisivät ennallaan. Pykälän 3 momentissa säädetään, että perävaunun vetoautoksi varustettua kuorma-

14 autoa katsotaan käytettävän perävaunun vetoon, jollei muuta ilmoiteta. Lainkohdan mukaan ajoneuvon omistajan tai haltijan on ilmoitettava kuorma-auton ensi- ja uudelleenrekisteröinnin yhteydessä tai ennen perävaunun käytön lopettamista, jos perävaunun vetoon varustettua kuorma-autoa ei käytetä perävaunun vetoon. Ilmoitus tehdään rekisteröintiä suorittavassa katsastustoimipaikassa tai Liikenteen turvallisuusvirastolle. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että ilmoitusvelvollisuus koskisi myös liikennekäyttöön ottoa. Kun liikennekäytöstä poistettu kuorma-auto otettaisiin uudelleen liikennekäyttöön, käyttöönoton yhteydessä olisi ilmoitettava, jos perävaunun vetoon varustettua kuorma-autoa ei käytetä perävaunun vetoon. Jos ilmoitusta ei tehtäisi, autoa katsottaisiin käytettävän perävaunun vetoon liikennekäyttöön otosta lähtien. 21. Verolipun ja muun ilmoituksen tai päätöksen lähettäminen. Pykälän 1 momentissa säädetään verolipun, muun ilmoituksen ja päätöksen lähettämisestä verovelvolliselle. Lainkohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksityishenkilöiltä poistettaisiin mahdollisuus ilmoittaa ajoneuvoverotusta varten erillinen laskutusosoite. Liikenteen turvallisuusvirasto lähettäisi verolipun, muun ilmoituksen tai päätöksen ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyyn osoitteeseen, joka päivitetään rekisteriin väestötietojärjestelmästä. Muu kuin yksityishenkilö voisi edelleen ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle kirjallisesti erillisen laskutusosoitteen. Laskutusosoitteen voisivat ilmoittaa oikeushenkilöt, kuten yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot. Tämä olisi perusteltua, koska yritysten ja yhteisöjen osoitteita ei ole saatavilla toimipaikka- tai liiketoimintayksikkökohtaisesti väestötietojärjestelmää vastaavasta rekisteristä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että verolippu ja muu 1 momentissa tarkoitettu asiakirja voitaisiin lähettää verovelvollisen pyynnöstä sähköiseen laskutusosoitteeseen. Sähköisellä laskutusosoitteella tarkoitettaisiin esimerkiksi verkkopankkiosoitetta tai muuta vastaavaa Liikenteen turvallisuusviraston tarjoamaa sähköistä asiointitapaa, kuten Net- Postia. Sähköisen e-laskun vastaanottaminen edellyttää, että laskun vastaanottaja tekee e- laskusopimuksen omassa verkkopankissaan. NetPosti-palveluun rekisteröitynyt verovelvollinen saa halutessaan ilmoituksen sähköpostiinsa ajoneuvoverolipun saapumisesta, jonka jälkeen palveluun kirjautumalla voi käydä maksamassa ajoneuvoveron verkkopankin kautta. Sähköisen verolipun vastaanottavaa verovelvollista koskisivat samat 21 :ssä olevat säännökset kuin paperisen verolipun vastaanottajaa. Tällaisia ovat esimerkiksi verolipun tiedoksiantoa ja saamatta jääneen verolipun pyytämistä koskevat säännökset. Pykälän 3 momentti vastaisi nykyistä 2 momenttia. Pykälän 4 momentti vastaisi nykyistä 3 momenttia. 43. Eräiden ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen vapauttaminen ajoneuvoverosta. Pykälässä säädetään kiinteästä verosta ja kulutusverosta vastavuoroisuuden perusteella myönnettävästä vapautuksesta tai alennuksesta. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan lisättäisiin Valko-Venäjä. Pykälän 2 momentti vastaisi nykyistä 2 momenttia. 46. Veronoikaisu veronsaajan hyväksi. Pykälässä säädetään veronsaajan hyväksi tehtävästä veronoikaisusta. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että verotusta voitaisiin oikaista kolmen vuoden kuluessa sen verokauden päättymisestä, jona veron maksuunpano on tehty tai jona veron maksuunpano olisi pitänyt tä tai jona veron palautuspäätös on tehty. Pykälän 2 momentti säilyisi muuttamattomana. 47. Jälkiverotus. Pykälässä säädetään maksuun panematta jääneen tai palautetun veron ämisestä suoritettavaksi. Pykälän 1 ja 2 momentti pysyisivät muuttamattomina. Pykälän 3 momentissa säädetään jälkiverotuksen toimittamisen ajasta. Lainkohtaa muutettaisiin siten, että jälkiverotus olisi toimitettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jolta vero olisi pitänyt maksuunpanna. Muutos vaikuttaisi myös lain 49 :ssä säädettyyn oikaisuun verovelvollisen hyväksi, jossa viitataan oikaisuvaatimuksen tekemisen ajan osalta 47 :ssä säädettyyn aikaan. 50. Valitus hallinto-oikeudelle. Pykälässä säädetään hallinto-oikeudelle tehtävästä vali-

15 tuksesta. Pykälän 1 momentti pysyisi muuttamattomana. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että verovelvollisen ja muun asianomaisen valitusaika olisi kolme vuotta sen verokauden päättymisestä, jona veron maksuunpano on tehty tai jona maksuunpano olisi pitänyt tä tai jona veron palautuspäätös on tehty, kuitenkin aina vähintään 60 ä päätöksen tiedoksisaannista. Muilta osin momentti vastaisi nykyistä 2 momenttia. Pykälän 3 momentti pysyisi muuttamattomana. 58. Käyttökielto. Pykälässä säädetään käyttökiellosta, johon ajoneuvo asetetaan, jos veroa tai sen erääntynyttä osaa ei ole suoritettu ajassa. Käyttökiellossa olevaa ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä. Pykälän 1 momentti vastaisi nykyistä 1 momenttia. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että käyttökielto päättyisi, kun maksuunpantu vero on kokonaan suoritettu. Käyttökielto päättyisi myös, jos Liikenteen turvallisuusvirasto jättäisi lain 47 a :ssä tarkoitetun lisäveron maksuunpanematta. Pykälän 3 momentin mukaan verovelvollisen tai ajoneuvon käyttäjän olisi valvontatilanteessa esitettävä selvitys veron suorittamisesta siten kuin lain 59 :n 3 momentissa säädetään, jos tieto veron suorittamisesta ei ole kirjautunut vielä järjestelmään eikä veron suorittamista voida muutoin varmistaa. Pykälän nykyiset 2, 3, 4 ja 5 momentti siirtyisivät pykälän 4, 5, 6 ja 7 momentiksi. 59. Ajoneuvon katsastaminen. Pykälässä säädetään ajoneuvon aikaiskatsastuksen yhteydessä tehtävästä ajoneuvoverovalvonnasta. Pykälän 1 3 pysyisivät muuttamattomina. Pykälän 4 momentin viittausta 58 :ään muutettaisiin 58 :ään ehdotettujen muutosten johdosta. 2 Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2012 alusta. Ajoneuvoveron kantojärjestelmän ja tilastoinnin selkeyden sekä siirtymäsäännöksen täsmällisyyden vuoksi lain tulisi ensisijaisesti tulla voimaan kalenterivuoden alusta. Koska ajoneuvoveron perusvero on kohtainen ja se kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta, uusia veroperusteita voidaan alkaa soveltaa vasta 12 kuukauden mittaisen siirtymäajan jälkeen. Tämä on perusteltua verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun takia. Jos laki tulisi voimaan ehdotuksen mukaisesti 1 nä tammikuuta 2012, lakia sovellettaisiin siirtymäajan vuoksi vasta 1 ltä tammikuuta 2013 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon. Ensimmäinen, jolta vero kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan, olisi tällöin 1 tammikuuta 2013. Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja alettaisiin kuitenkin lähettää jo tammikuussa 2012. Vero, joka kohdistuisi 1 ä tammikuuta 2013 edeltävään aikaan, ytyisi lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaan. Muutoksenhakuaikaa koskevia muutoksia sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen annettaviin päätöksiin. Kiinteästä verosta ja kulutusverosta myönnettävää verovapautta koskevaa muutosta sovellettaisiin vastavuoroisuuden vuoksi verotuksiin, jotka koskevan ajoneuvon käyttöä Suomessa 1 nä toukokuuta 2011 tai sen jälkeen. Tarkoituksena olisi, että tulli oikaisee Valko-Venäjällä rekisteröityjen ajoneuvojen jo toimitetut verotukset. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

16 Lakiehdotus Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 11 :n 3 momentti, 21, 43, 46 :n 1 momentti, 47 :n 3 momentti, 50 :n 2 momentti, 58, 59 :n 4 momentti ja liite, sellaisina kuin niistä ovat 11 :n 3 momentti ja 59 :n 4 momentti laissa 1327/2009, 21 osaksi laissa 1327/2009, 58 osaksi laeissa 235/2007 ja 1327/2009 sekä liite laissa 1311/2007, sekä lisätään 10 :ään, sellaisena kuin se on laissa 943/2009, uusi 4 momentti seuraavasti: 10 Perusvero Jos 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon käyttövoima on yksinomaan sähkö, perusvero on liitteen verotaulukon 1 alin veron. 11 Käyttövoimavero Kuorma-autoa, joka on varustettu perävaunun vetoautoksi, katsotaan käytettävän perävaunun vetoon, jollei muuta ilmoiteta. Jos perävaunun vetoon varustettua kuorma-autoa ei käytetä perävaunun vetoon, ajoneuvon omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä kuorma-auton ensi- ja uudelleenrekisteröinnin sekä liikennekäyttöön oton yhteydessä tai ennen perävaunun käytön lopettamista. Vastaavasti etukäteen on tehtävä ilmoitus, jos kuorma-autoa, josta on tehty perävaunun käytön lopettamisilmoitus, ryhdytään käyttämään perävaunun vetoon. Ilmoitus tehdään vahvistettua lomaketta käyttäen rekisteröintiä suorittavassa katsastustoimipaikassa tai Liikenteen turvallisuusvirastolle. 21 Verolipun ja muun ilmoituksen tai päätöksen lähettäminen Liikenteen turvallisuusvirasto lähettää verolipun, muun ilmoituksen ja päätöksen ajoneuvorekisteriin merkityllä osoitteella. Muu kuin yksityishenkilö voi ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle kirjallisesti ajoneuvoveron laskutusosoitteen. Jollei muuta näytetä, asiakirjan tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä nä sen jälkeen, kun virasto on antanut asiakirjan postin tai muun vastaavista tehtävistä huolehtivan sopimuskumppanin kuljetettavaksi. Verolippu ja muu 1 momentissa tarkoitettu asiakirja voidaan lähettää verovelvollisen pyynnöstä myös sähköiseen laskutusosoitteeseen. Jos verovelvollinen ei ole saanut verolippua, hänen on pyydettävä sitä Liikenteen turvallisuusvirastolta siten, että veron voi suorittaa eränä. Jos on syytä olettaa, että vastaanottajan osoite voi olla virheellinen, asiakirja voidaan lähettää todisteellisena tiedoksiantona. 43 Eräiden ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen vapauttaminen ajoneuvoverosta Vastavuoroisuuteen perustuen myönnetään vapautus tai alennus 38 :ssä tarkoitetun veron suorittamisesta ulkomailla rekisteröidyistä Suomeen tilapäistä käyttöä varten tuoduista ajoneuvoista seuraavasti:

17 1) vapautetaan kiinteästä verosta ja kulutusverosta Armeniassa, Azerbaizanissa, Georgiassa, Iranissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Latviassa, Liettuassa, Moldovassa, Slovakian tasavallassa, Tadzikistanissa, Tunisiassa, Tsekin tasavallassa, Turkmenistanissa, Ukrainassa, Uzbekistanissa, Valko-Venäjällä tai Virossa rekisteröidyt ajoneuvot, Libyassa rekisteröidyt kuorma-autot ja kuorma-auton perävaunut sekä Turkissa rekisteröidyt linjaautot ja sellaiset kuorma-autot, jotka ovat Suomen ja Turkin välisessä liikenteessä; 2) vapautetaan kiinteästä verosta Sveitsissä ja Venäjän federaatiossa rekisteröidyt ajoneuvot; 3) vapautetaan kulutusverosta Bosnia ja Herzegovinassa, Kroatiassa, Norjassa tai Sloveniassa rekisteröidyt ajoneuvot; sekä 4) alennetaan kulutusvero Sveitsissä rekisteröidyistä ajoneuvoista siten, että vero alennetaan pakettiautosta 0,03 euroon kilometriltä, linja-autosta ja kuorma-autosta 0,05 euroon kilometriltä ja kuorma-auton perävaunusta 0,02 euroon kilometriltä. Sveitsissä rekisteröityyn ajoneuvoon ei sovelleta kulutusveron vähimmäismääriä koskevia säännöksiä. Sveitsissä rekisteröity ajoneuvo, jolla Suomessa ajettu matka on enintään 50 kilometriä, on vapaa kulutusverosta. 46 Veronoikaisu veronsaajan hyväksi Jos verovelvolliselle on jäänyt maksuunpanematta vero tai veroa on maksuunpantu liian vähän taikka veroa on aiheettomasti palautettu verovelvolliselle tai hän on saanut liikaa veroa takaisin, verotusta voidaan oikaista kolmen vuoden kuluessa sen verokauden päättymisestä, jona veron maksuunpano on tehty tai jona veron maksuunpano olisi pitänyt tä tai jona veron palautuspäätös on tehty. 47 Jälkiverotus Ennen jälkiverotuksen toimittamista on verovelvolliselle varattava tilaisuus vastineen antamiseen asiassa. Jälkiverotus tulee toimittaa viimeistään kahden vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana jälkiverotuksen perusteena oleva seikka on tullut veroviranomaisen tietoon. Jälkiverotus toimitetaan kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jolta vero olisi pitänyt maksuunpanna. 50 Valitus hallinto-oikeuteen Verovelvollisen ja muun asianomaisen valitusaika on kolme vuotta sen verokauden päättymisestä, jona veron maksuunpano on tehty tai jona maksuunpano olisi pitänyt tä tai jona veron palautuspäätös on tehty, kuitenkin aina vähintään 60 ä päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika ennakkoratkaisusta on kuitenkin 30 ä päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajan valitusaika on kuusi kuukautta verotuspäätöksen tekemisestä ja 30 ä ennakkoratkaisun tekemisestä. Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa asianomaiselle veronkantoviranomaiselle. 58 Käyttökielto Ellei veroa tai sen erääntynyttä osaa ole suoritettu ajassa, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä siinäkään tapauksessa, että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty muulle kuin verovelvolliselle. Valvovan viranomaisen on otettava käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet ja rekisteröintitodistus haltuunsa. Poliisi-, tulli- tai rajavartioviranomaisen kirjallisella luvalla ajoneuvon saa kuitenkin kuljettaa luvassa t-

18 tyyn paikkaan säilytettäväksi. Ajoneuvon käyttö on estettävä myös, jos ajoneuvosta on maksuunpantava 47 a :ssä tarkoitettua lisäveroa. Käyttökielto päättyy, kun maksuunpantu vero on kokonaan suoritettu. Käyttökielto päättyy myös, jos Liikenteen turvallisuusvirasto jättää lain 47 a :ssä tarkoitetun lisäveron maksuunpanematta. Jos tietojärjestelmässä ei ole merkintää veron suorittamisesta ja veron suorittamista ei voida muutoin varmistaa, verovelvollisen tai ajoneuvon käyttäjän on valvontatilanteessa esitettävä veron suorittamisesta näyttö siten kuin 59 :n 3 momentissa säädetään. Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisen painavista syistä kokonaan tai ajaksi peruuttaa käyttökiellon tai tä, ettei ajoneuvoon sovelleta käyttökieltoa. Ajoneuvon käyttö voidaan sallia ainoastaan, jos: 1) tuomioistuin on päättänyt aloittaa maksun suorittamatta jättäjää koskevan saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn; tai 2) voidaan katsoa, ettei ajoneuvon omistaja tai haltija tiennyt eikä ole voinutkaan tietää suorittamatta olevasta verosta ja ajoneuvon käytön estämistä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Jos ajoneuvoja koskevassa rekisterissä on ollut ajoneuvon ostajan käytettävissä tieto veronmaksun laiminlyönnistä, ajoneuvon käyttökieltoa ei ilman erityistä syytä peruuteta. Helsingissä 5 nä lokakuuta 2011 Jaksoverotusajalta maksamatta oleva veronsuoritus ei aiheuta ajoneuvon seuraavalle omistajalle käyttökieltoa. Kun ajoneuvosta on 5 :n 5 momentin nojalla maksuunpantu ajoneuvoveroa ajoneuvon anastaneelle henkilölle, ajoneuvon omistajalle tai haltijalle ei aiheudu käyttökieltoa maksamattoman veron johdosta. 59 Ajoneuvon katsastaminen Jos Liikenteen turvallisuusvirasto on tehnyt 58 :n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen käyttökiellon peruuttamisesta, ajoneuvo voidaan päätöksen voimassaoloaikana katsastaa, vaikka veroa on suorittamatta. Tämä laki tulee voimaan nä kuuta 20. Päivää kohden kannettavan veron lasketaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 31 än joulukuuta 2012. Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun veroviranomaisen päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 43 :ää sovelletaan ajoneuvoihin, joiden käyttö Suomessa on alkanut 1 nä toukokuuta 2011 tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

19 Liite VEROTAULUKKO 1 Ajoneuvon hiilidioksidipäästön 0 11,8 43,070 1 11,9 43,435 2 11,9 43,435 3 12,0 43,800 4 12,0 43,800 5 12,1 44,165 6 12,2 44,530 7 12,2 44,530 8 12,3 44,895 9 12,3 44,895 10 12,4 45,260 11 12,5 45,625 12 12,5 45,625 13 12,6 45,990 14 12,7 46,355 15 12,7 46,355 16 12,8 46,720 17 12,9 47,085 18 12,9 47,085 19 13,0 47,450 20 13,1 47,815 21 13,2 48,180 22 13,2 48,180 23 13,3 48,545 24 13,4 48,910 25 13,5 49,275 26 13,5 49,275 27 13,6 49,640 28 13,7 50,005 29 13,8 50,370 30 13,9 50,735 31 14,0 51,100 32 14,0 51,100 33 14,1 51,465 34 14,2 51,830 35 14,3 52,195 36 14,4 52,560 Ajoneuvon hiilidioksidipäästön 37 14,5 52,925 38 14,6 53,290 39 14,7 53,655 40 14,8 54,020 41 14,9 54,385 42 15,0 54,750 43 15,1 55,115 44 15,2 55,480 45 15,3 55,845 46 15,4 56,210 47 15,5 56,575 48 15,6 56,940 49 15,7 57,305 50 15,8 57,670 51 15,9 58,035 52 16,0 58,400 53 16,1 58,765 54 16,2 59,130 55 16,3 59,495 56 16,5 60,225 57 16,6 60,590 58 16,7 60,955 59 16,8 61,320 60 16,9 61,685 61 17,1 62,415 62 17,2 62,780 63 17,3 63,145 64 17,5 63,875 65 17,6 64,240 66 17,7 64,605 67 17,8 64,970 68 18,0 65,700 69 18,1 66,065 70 18,3 66,795 71 18,4 67,160 72 18,5 67,525 73 18,7 68,255

20 Ajoneuvon hiilidioksidipäästön 74 18,8 68,620 75 19,0 69,350 76 19,1 69,715 77 19,3 70,445 78 19,4 70,810 79 19,6 71,540 80 19,8 72,270 81 19,9 72,635 82 20,1 73,365 83 20,2 73,730 84 20,4 74,460 85 20,6 75,190 86 20,7 75,555 87 20,9 76,285 88 21,1 77,015 89 21,3 77,745 90 21,4 78,110 91 21,6 78,840 92 21,8 79,570 93 22,0 80,300 94 22,2 81,030 95 22,4 81,760 96 22,6 82,490 97 22,8 83,220 98 22,9 83,585 99 23,1 84,315 100 23,3 85,045 101 23,6 86,140 102 23,8 86,870 103 24,0 87,600 104 24,2 88,330 105 24,4 89,060 106 24,6 89,790 107 24,8 90,520 108 25,0 91,250 109 25,3 92,345 110 25,5 93,075 111 25,7 93,805 112 25,9 94,535 113 26,2 95,630 114 26,4 96,360 115 26,7 97,455 116 26,9 98,185 117 27,1 98,915 Ajoneuvon hiilidioksidipäästön 118 27,4 100,010 119 27,6 100,740 120 27,9 101,835 121 28,1 102,565 122 28,4 103,660 123 28,7 104,755 124 28,9 105,485 125 29,2 106,580 126 29,5 107,675 127 29,7 108,405 128 30,0 109,500 129 30,3 110,595 130 30,6 111,690 131 30,9 112,785 132 31,1 113,515 133 31,4 114,610 134 31,7 115,705 135 32,0 116,800 136 32,3 117,895 137 32,6 118,990 138 32,9 120,085 139 33,2 121,180 140 33,6 122,640 141 33,9 123,735 142 34,2 124,830 143 34,5 125,925 144 34,8 127,020 145 35,2 128,480 146 35,5 129,575 147 35,8 130,670 148 36,2 132,130 149 36,5 133,225 150 36,9 134,685 151 37,2 135,780 152 37,6 137,240 153 37,9 138,335 154 38,3 139,795 155 38,6 140,890 156 39,0 142,350 157 39,4 143,810 158 39,8 145,270 159 40,1 146,365 160 40,5 147,825 161 40,9 149,285 162 41,3 150,745