sukupuolta olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta

Samankaltaiset tiedostot
henkilön rekisteröidystä parisuhteesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi vihkimisoikeudesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Kansainvälisten toimielimien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o Laki. N:o 391

Asia EU/OSA; Ehdotukset neuvoston asetukseksi aviovarallisuussuhteista ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteista

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

45. Maanantaina 19 päivänä kesäkuuta 1995

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH2_040116PP +

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

+ + 3 Alaikäiset lapset Jos myös lapselle haetaan oleskelulupaa Suomeen, hänestä täytetään oma oleskelulupahakemus. PK1_plus_040116PP +

Tietoa avioliittolaista

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

- yksikönjohtaja Anita Honkanen, Ulkomaalaisvirasto

Tiistai kello ,

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 190/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- yhdellä vuodella siten, että laki olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2006.

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

Lausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

Muut toimielimet ja toimijat, puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

Lausunto Erityisenä huomiona haluamme nostaa esiin kohtuun kuolleen lapsen nimeämisen.

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Hallitus esittää muutoksia kuuteen eri lakiin. Seuraavassa kommentoin niitä lakiehdotuksia, joiden osalta minulla on huomautettavaa.

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun muuttamisesta JOHDANTO.

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PERHEOIKEUS PERIMYKSESTÄ SUOMESSA KANSAINVÄLISEN YKSITYISOIKEUDEN PERUSTEET VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS MITEN LAKI SYNTYY? VELVOITEOIKEUS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

Eduskunnalle. LAKIALOITE 2/2012 vp. Laki avioliittolain muuttamisesta, rekisteröidystä

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Läsnä pj. Markku Koski /kesk vpj. Matti Ahde /sd (nimenhuudon jälkeen) jäs. Christina Gestrin /r (nimenhuudon jälkeen)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 121 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA ON SUOMEN KANSALAINEN

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 191/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 14 d :n muuttamisesta

Lisäeläkesäännön muuttaminen

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

Sivistysvaliokunnalle

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. opintotukilain muuttamisesta

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0059(CNS) Lausuntoluonnos Evelyne Gebhardt (PE473.

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Transkriptio:

LA 26/1996 vp Lakialoite 26 Outi Ojala /vas ym.: Lakialoite laiksi kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta 'Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Aloitteessa ehdotetaan, että kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voisi virallistaa parisuhteensa. Parisuhteen virallistamiseenja purkamiseen sovellettaisiin eräin poikkeuksin samoja säännöksiä kuin avioliiton solmimiseen ja purkamiseen. Parisuhteen virallistamisen oikeusvaikutukset olisivat samat kuin avioliiton solmimisen. A violiittoa ja aviopuolisoita koskeva lainsäädäntö koskisi eräin, mm. adoptio-oikeutta koskevin poikkeuksin myös virallistettua parisuhdetta ja sen osapuolia. Parisuhteen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet olisivat samat kuin aviopuolisoilla. Aloite vastaa pääpiirteittäin kolmessa muussa pohjoismaassa jo toteutettua lainsäädäntöä, jolla pyritään turvaamaan parisuhteessa elävien kansalaisten yhdenvertainen kohtelu lainsäädännössä parisuhteen osapuolten sukupuolesta riippumatta. YLEISPERUSTELUT 1. Yleistä Lakialoitteen lähtökohtana on kahden naisen tai kahden miehen muodostamassa parisuhteessa elävien tarve saada parisuhteelleen lainsäädännöllinen perusta. Ehdotettu laki kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta sääntelisi parisuhteen osapuolten keskinäistä suhdetta ja heidän suhdettaan yhteiskuntaan. Suomen lainsäädäntö ei tunne kahden samaa sukupuolta olevan henkilön muodostamaa parisuhdetta. Keväällä 1992 mietintönsä jättänyt perhetoimikunta totesi mietinnössään (KM 1992:12, Perheet ja laki), että "samaa sukupuolta olevien parisuhteet ovat erityisen poikkeavassa asemassa". Samaa sukupuolta olevilla parisuhteen osapuolilla ei ole mahdollisuutta soveltaa suhteeseensa sellaisia lain säännöksiä, joissa "on ennakoitu myöhemmin mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja pyritty niiden oikeudenmukaiseen ratkaisuun". Avioliittolaki antaa heteropareille tämän mahdollisuuden. Toimikunnan mielestä "yhdenvertaisuus lain edessä ei ole toteutunut". Niinpä perhetoimikunta päätyi esittämään, että käynnistettäisiin lainvalmistelu tavoitteena se, että "samaa sukupuolta olevat parit voisivat niin halutessaan rekisteröidä parisuhteensa ja liittyä normistoon, joka on olemassa parisuhteessa esiintyviä oikeusongelmia ja parisuhteen purkautumistapauksia varten". Toimikunta esitti lisäksi selvitettäväksi, missä määrin "sosiaalija verolainsäädännössä olevia aviopuolisoita koskevia säännöksiä voitaisiin soveltaa parisuhteensa rekisteröineisiin". Perhetoimikunnan esityksessä paino oli parisuhteen osapuolten välisten oikeussuhteiden sääntelyssä. Aivan yhtä tärkeää on säännellä myös samaa sukupuolta olevien parisuhteessa elävien suhdetta yhteiskuntaan. Virallistettu parisuhde samoin kuin avioliitto ymmärretään tässä lakialoitteessa juridisena suhteena. Tämä vastaa perhetoimikunnan käsitystä, jonka mukaan avioliiton oikeudellinen sääntely ei "enää nykyisin pyri ylläpitämään tiettyjä eettisiä ja uskonnollisia katsomuksia", vaan tavoitteena on ratkaista suhteen kestäessä syntyviä käytännöllisiä kysymyksiä. Toimikunta ei näe "eettisiä tai uskonnollisia esteitä sille, että 260020

2 LA 26/1996 vp samaa sukupuolta olevien parisuhdetta säännellään ja että tällöin omaksutaan ratkaisuja, jotka muistuttavat avioliittolaissa omaksuttuja". Lakialoitteessa on omaksuttu tämä ideologisesti ja uskonnollisesti neutraali lähtökohta, mistä johdonmukaisesti seuraa, ettei lakiehdotus sisällä säännöksiä kirkollisesta vihkimisestä. 2. Lain soveltamisala Ehdotettu laki samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteiden virallistamisesta koskisi vain kahta samaa sukupuolta olevaa henkilöä. Niin halutessaan he voisivat virallistaa parisuhteensa, mikäli sille ei ole laillista estettä. 3. Parisuhteen virallistamisen edellytykset Parisuhteen virallistamisen edellytykset olisivat samat kuin avioliiton solmimisen. Virallistamisen esteiden ja niiden toteamisen osalta noudatettaisiin avioliittolain asianomaisia säännöksiä. Virallistettavan parisuhteen osapuolista ainakin toisen tulisi olla Suomen kansalainen tai asua pysyvästi Suomessa. 4. Parisuhteen virallistamistoimitus Lakiehdotus poikkeaa avioliittolaista olennaisiromin siinä, ettei se sisällä mahdollisuutta vihkimiseen. Perusteet ovat sekä periaatteellisia että käytännön realiteeteista lähteviä. Aioitteella ei ole haluttu pakottaa kahden naisen tai kahden miehen parisuhteen virallistaruis ta samaan muottiin heteroavioliiton solmimisen kanssa, vaan pyrkimyksenä on luoda edellytykset sille, että parisuhteen virallistamisen muodot ja menettelytavat voisivat muotoutua sellaisiksi, että ne vastaavat tapahtuman ominaislaatua. Ehdotus ei myöskään sisällä säännöksiä, joilla määrättäisiin kirkkojen suhtautumisesta parisuhteiden virallistamiseen, vaan asia jäisi kirkkojen päätösvaltaan. 5. Parisuhteen purkaminen Parisuhteen purkamisessa noudatettaisiin aloitteen mukaan avioliittolain avioliiton purkamista koskevia säännöksiä soveltuvin osin. Parisuhteen purkamista koskevassa asiassa vain suomalainen tuomioistuin olisi toimivaltainen tutkimaan asian. 6. Oikeusvaikutukset Parisuhteen virallistamisen oikeusvaikutukset olisivat pääosin samat kuin avioliiton solmimisen. Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö, joka koskee avioliittoa ja aviopareja, koskisi eräin poikkeuksin myös virallistettua parisuhdetta ja parisuhteen osapuolia. Poikkeuksista merkittävin olisi se, että parisuhteen osapuolilla ei olisi oikeutta ottaa yhteistä ottolasta. A vicliittolain säännökset puolisoiden omaisuudesta ja omaisuuden osituksesta, avioehdosta, puolisoiden välisistä lahjoista, elatuksesta ja puolisoiden veloista koskisivat myös virallistettua parisuhdetta ja sen osapuolia, samoin perintö-, sosiaali-ja verolainsäädäntö ja muu sellainen lainsäädäntö, joka koskee avioliittoaja aviopuolisoita. Parisuhteen osapuolet saisivat perintöoikeuden, ja mm. verotuksessa ja erilaisista sosiaalietuuksista päätettäessä heidät rinnastettaisiin aviopareihin. Tämä merkitsisi käytännössä mm. sitä, että toisen parisuhteen osapuolen tulot otettaisiin huomioon päätettäessä etuuksista, joiden myöntäminen on sidottu myös puolison tuloihin. 7. Muihin lakeihin tehtävät muutokset Lakialoitteen hyväksyminen loisi tarpeen tehdä säännösmuutoksia perhe- ja perintöoikeuden alalla samoin kuin muussa yksityisoikeudellisessa lainsäädännössä sekä vero-, rikos-, prosessi- ja sosiaalilainsäädännössä. Suurimmat muutostarpeet seuraisivat tarpeesta järjestää lesbo- ja homoperheissä asuvien lasten asema. Samaa sukupuolta olevien parien muodostamiin perheisiin kuuluu hyvin usein myös heidän lapsiaan. Vaikka lapsi olisi syntymästään tai varhaislapsuudestaan asti elänyt samassa perheessä biologisen vanhempansa kumppanin kanssa, ei lapsen suhdetta tähän sosiaaliseen vanhempaan ole lainsäädännössämme järjestetty. Lapsen biologisen vanhemman sairastuessa tai kuollessa sosiaalisella vanhemmalla ei ole oikeutta eikä velvollisuutta huolehtia lapsesta. Vastuu lapsesta siirtyy lapsen biologisille sukulaisille riippumatta siitä, mikä lapsen tosiasiallinen suhde sukulaisiinsa on. Lapsen etu vaatii, että parisuhteensa aloitteessa tarkoitetulla tavalla virallistaneilla parisuh-

LA 26/1996 vp 3 teen osapuolilla tulee olla oikeus sopia lastensa yhteishuoltajuudesta. Tuomioistuimen tulee voida päättää, että lapsen huolto uskotaan lapsen vanhemmalle ja tämän elämänkumppanille yhteisesti tai lapsen edun vaatiessa esimerkiksi lapsen vanhemman sairastuttua myös yksin lapsen vanhemman elämänkumppanille. Näyttäisi siltä, että ei ole täysin mahdotonta tulkita lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta annetun lain (361183) 9 :n 4 kohtaa siten, että lapsen edun niin vaatiessa huoltajuus järjestettäisiin tuomioistuimen määräyksestä edellä kuvatulla tavalla. Hallituksen tulee tutkia, riittääkö nykyinen lainsäädäntö turvaamaan lapsen oikeuden myös hänen sosiaaliseen perheeseensä vai pitääkö huoltoa koskevia säännöksiä tältä osin täsmentää. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen virallistamista koskevan lain säätämisen yhteydessä tulee lisäksi tutkia, mitä muutoksia lainsäädäntöömme on tehtävä, jotta samaa sukupuolta olevat parit, jotka eivät halua virallistaa suhdettaan, voidaan rinnastaa mieheen ja naiseen, jotka elävät avoliitossa. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Parisuhteen virallistamisen edellytykset Parisuhteen voisi virallistaa vain kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä. Laki ei antaisi mahdollisuutta esimerkiksi useamman samassa taloudessa asuvan ihmisen virallistaa keskinäistä suhdettaan. Parisuhteen osapuolista ainakin toisen tulisi asua pysyvästi Suomessa tai olla Suomen kansalainen. Virallistaruisoikeuden antaminen Suomen kansalaiselle asuinpaikasta riippumatta avaisi myös muiden EU-maiden kansalaisille mahdollisuuden virallistaa parisuhteensa Suomessa. Ennen parisuhteen virallistamista tutkittaisiin, ettei virallistamiselle ole avioliittolain 1 osan 2 luvussa säädettyjä esteitä. Alle 18-vuotias ei voisi virallistaa parisuhdetta muuten kuin oikeusministeriön antamalla erityisluvalla. Holhottava voisi virallistaa parisuhteen vain holhoojan tai tuomioistuimen suostumuksella. Uutta parisuhdetta ei voisi virallistaa, jos aikaisempi virallistettu parisuhde tai avioliitto on voimassa. Parisuhdetta ei myöskään voisi virallistaa äitinsä, isänsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa. Myöskään sisarukset ja puolisisarukset eivät voisi keskenään virallistaa parisuhdetta. Ottovanhempi ja ottolapsi voisivat virallistaa parisuhteensa vain oikeusministeriön luvalla, samoin ne, joista toinen on toisen sisaren tai veljen jälkeläinen. Väestörekisterin pitäjä tutkisi parisuhteen virallistamista aikovien yhteisestä hakemuksesta, ettei parisuhteen virallistamiselle ole laissa säädettyä estettä. Jos virallistetun parisuhteen solmimiseen tarvitaan oikeusministeriön lupa, hakemus olisi toimitettava väestörekisterin pitäjälle. Parisuhteen virallistamista aikovien olisi annettava kirjallinen vakuutus, ettei virallistamiselle ole laissa säädettyä estettä, ja ilmoitettava kirjallisesti, jos jompikumpi heistä tai kumpikin on aikaisemmin ollut avioliitossa tai virallistanut parisuhteen. Väestörekisterin pitäjä antaisi kirjallisen todistuksen siitä, ettei virallistamiselle ole laissa säädettyä estettä. 2. Parisuhteen virallistamistoimitus Virallistaminen tapahtuisi erillisessä toimituksessa, jossa parisuhteen osapuolten tulisi olla samanaikaisesti läsnä. Toimitusta todistaisivat sukulaiset tai ulkopuoliset todistajat. Virallistamisen olisi oikeutettu ja velvoitettu toimittamaan siviilivihkimiseen oikeutettu viranomainen, ts. laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja. Virallistamisen toimittamisesta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. 3. Virallistetun parisuhteen purkaminen Virallistettu parisuhde päättyisi avioliiton tavoin toisen parisuhteen osapuolen kuolemaan tai kuolleeksi julistamiseen ilman erillisiä toimenpiteitä. Kummankin parisuhteen osapuolen eläessä heillä olisi oikeus saada virallistettu parisuhde puretuksi hakemuksella vähintään 6 kuukautta

4 LA 26/1996 vp kestäneen harkinta-ajan jälkeen siten kuin avioliittolain 1 osan 6 luvussa säädetään avioerosta. Parisuhteen osapuolilla olisi myös oikeus saada parisuhde puretuksi ilman harkinta-aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset 2 vuotta. Säännökset vastaisivat avioliittolain avioeroa koskevia säännöksiä. Parisuhteen purkamista koskeva asia kuuluisi aina suomalaisen tuomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. 4. Parisuhteen virallistamisen oikeusvaikutukset Parisuhteen virallistamisella olisi samat oikeusvaikutukset kuin avioliiton solmimisella. Aviopareja ja avioliittoa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaisiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta parisuhteensa tässä laissa säädetyllä tavalla virallistaneisiin parisuhteen osapuoliin ja heidän keskinäiseen suhteeseensa sekä heidän suhteeseensa kolmansiin henkilöihin. Avioliittolaki tulisi sovellettavaksi soveltuvin osin lukuun ottamatta lain 1 osan 4luvun vihkimistä koskevia säännöksiä. Perintökaaren 3 luvun säännökset puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä koskisivat myös parisuhteen osapuolia. Edelleen heidät rinnastettaisiin aviopareihin verotuksessa ja sosiaalietuuksista päätettäessä. Tärkein poikkeus aviopuolisoita koskevan lainsäädännön soveltamisesta parisuhteen osapuoliin olisi se, että parisuhteen osapuolilla ei olisi oikeutta ottaa yhdessä ottolasta. 5. Voimaantulo Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan lakiehdotuksen: Laki kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Parisuhteen virallistamisen edellytykset Kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä (parisuhteen osapuolet) voi virallistaa parisuhteensa siten kuin tässä laissa säädetään. Parisuhteen osapuolista toisen on oltava Suomen kansalainen tai asuttava pysyvästi Suomessa. Ennen virallistamista on tutkittava, ettei virallistamiselle ole avioliittolaissa (234/29) säädettyjä esteitä. Virallistamisen esteiden tutkinnasta on voimassa, mitä on säädetty avioliiton esteiden tutkinnasta. Alle 18-vuotias ei saa virallistaa parisuhdetta. Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan virallistaa parisuhteensa. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi,jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää. 2 Parisuhteen virallistamistoimitus Parisuhteen virallistamisen toimittaa siviilivihkimiseen oikeutettu viranomainen sukulaisten tai muiden todistajien läsnä ollessa. Virallistamistoimituksessa parisuhteen osapuolten tulee samanaikaisesti olla läsnä. Virallistamistoimituksesta säädetään tarkemmin asetuksella. 3 Virallistetun parisuhteen purkaminen Virallistettu parisuhde purkautuu, kun toinen parisuhteen osapuoli kuolee tai julistetaan kuolleeksi taikka kun parisuhde tuomitaan puretuksi. Parisuhteen osapuolilla on oikeus saada virallistettu parisuhde puretuksi harkinta-ajan jälkeen siten kuin avioliittolaissa säädetään.

LA 26/1996 vp 5 Parisuhteen osapuolilla on kuitenkin oikeus saada virallistettu parisuhde puretuksi ilman harkinta-aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Suomessa tämän lain mukaisesti virallistetun parisuhteen purkamista koskevassa asiassa toimivaltaisia ovat yksinomaan suomalaiset tuomioistuimet. Virallistetun parisuhteen purkamisesta on muutoin voimassa, mitä avioerosta on säädetty. 4 Parisuhteen virallistamisen oikeusvaikutukset Parisuhteen virallistamisella on samat oikeusvaikutukset kuin avioliittoon vihkimisellä. Virallistettuun parisuhteeseen sovelletaan avioliittoa ja aviopuolisoita koskevia säännöksiä, ellei toisin ole säädetty. Sovellettaessa lakia lapseksiottamisesta ( 153/ 85) ja sen nojalla annettuja säännöksiä parisuhteen osapuolia ei rinnasteta puolisoihin. A vialiittolain vihkimistä koskevia säännöksiä ei sovelleta parisuhteen virallistamiseen. 5 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan kuuta 199. päivänä Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1996 Outi Ojala /vas Eva Biaudet /r Kirsi Piha /kok Pentti Tiusanen /vas Mikko Elo /sd Säde Tahvanainen /sd Ulla Juurola /sd Pirkko Peltomo /sd Tuulikki Hämäläinen /sd J anina Andersson /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Ulla-Maj Kukkonen /r Annika Lapintie /vas Anne Huotari /vas Timo Laaksonen /vas likka Joenpalo /sd Paavo Lipponen /sd Sinikka Mönkäre /sd Tarja Halonen /sd Ulla Anttila /vihr Jarmo Wahlström /vas Sirpa Pietikäinen /kok Esko-Juhani Tennilä Iva-r Arja Ojala /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Riitta Prusti /sd Reino Paasilinna /sd Satu Hassi /vihr Irina Krohn /vihr Tuija Brax /vihr Margareta Pietikäinen /r Iivo Polvi /vas Eila Rimmi /vas Jukka Tarkka /nuors Pertti Paasio /sd Jouni Backman /sd Liisa Jaakonsaari /sd Terttu Huttu-Juntunen /vas Janne Viitamies /sd Tarja Filatov /sd Erkki Tuomioja /sd Esko Helle /vas Virpa Puisto /sd Pia Viitanen /sd Matti Saarinen /sd Marjaana Koskinen /sd Tarja Kautto /sd Osmo Soininvaara /vihr Paavo Nikula /vihr Klaus Bremer /r Gunnar Jansson /r Kari Uotila /vas Jaakko Laakso /vas Risto Penttilä /nuors Mikko Kuoppa /va-r Antti Kalliomäki /sd Arja Alho /sd Claes Andersson /vas