R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A K E V Ä T K O K O U S K U T S U Vanha Rauma. Kuva: Kari Hakli. Arkkitehtuurimuseo J Ä S E N T I E D O T E 1 : 2 0 1 5 RTS_1_15a.indd 1 24.3.2015 19.52
R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A K E V Ä T K O K O U S K U T S U Tervetuloa Rakennustaiteen seuran sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään ma 13.4.2015 klo 17 Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 404. Ennen varsinaista kokousta kuullaan FT Tanja Vahtikarin esitelmä, joka analysoi maailmanperintökohteeksi valintaa ja maailmanperintöstatuksen merkitystä kaupungeille. Esityksen keskiössä on suomalainen Vanha Rauma, joka liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Unescon vuonna 1972 hyväksymän maailmanperintösopimuksen (World Heritage Convention) näkökulmasta kansainvälisen yhteisön tulee yhdessä tunnistaa ja nimetä yleismaailmallista arvoa omaavat kulttuuri- ja luonnonkohteet ja suojella niitä ihmiskunnan yhteisenä varantona. Keskeinen väline tässä työssä on vuosittain kartutettava maailmanperintöluettelo. Maailmanperintökohteeksi valinta on monivaiheinen prosessi: Unescon koordinoima ja jäsenvaltioiden edustajista muodostettu 21-jäseninen maailmanperintökomitea tekee ratkaisunsa jäsenvaltion esityksestä, ennalta määriteltyihin kriteereihin nojaten ja kahden asiantuntijaorganisaationsa (ICOMOS ja IUCN) antamien lausuntojen pohjalta. Maailmanperintökohteiden valintaa ovat ohjailleet kulloisenkin nimeämisajankohdan arvostukset: ymmärrys legitiimistä kulttuuriperinnöstä, joidenkin kulttuuriperintökohteiden ajankohtaisuus, asiantuntijoiden prioriteetit ja valtioiden kansallisesta näkökulmastaan tekemät esitykset. Maailmanperintöluetteloon kuuluu viimeisten päivitysten jälkeen (2012) lähes tuhat kohdetta, joista vajaa 200 on kaupunkikohteita. Vahtikari on tarkastellut maailmanperintöä useissa artikkeleissaan sekä väitöskirjassaan World Heritage Cities between Permanence and Change. International Construction of Outstanding Universal Value and Local Perceptions at Old Rauma from the 1970s to the 2000s (2013). Hän toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä aiheenaan toisen maailmansodan jälkeisten kaupunkien historiakulttuuri. Oheen liitettyinä seuran vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014. Seuran sääntöjä on päätetty tarkistaa ja ajanmukaistaa, joten ohessa myös sääntömuutosehdotus. Kokouksen esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. Tilinpäätöksen, vuosikertomuksen ja toiminnantarkastajan lausunnon esittäminen 6. Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle 7. Sääntöjen muuttaminen 8. Kokouksen päätös. TERVETULOA! 2 RTS_1_15a.indd 2 24.3.2015 19.52
J Ä S E N T I E D O T E 1 : 2 0 1 5 R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A R Y : N V U O S I K E R T O M U S V U O D E L T A 2 0 1 4 Sääntömääräiset kokoukset Seuran kevätkokous järjestettiin 16.4. Villa Gyllenbergissä Helsingin Kuusisaaressa. Huvilaa, sen museosiipeä ja Gyllenbergien taidekokoelmaa esitteli seuran johtokunnan jäsen FM Linda Leskinen, joka loi katsauksen myös Gyllenbergien ja heidän nimiään kantavan säätiön vaiheisiin. Kierroksen jälkeen nautittiin museokahvilan antimista ja pidettiin itse kokous. Paikalla oli yhteensä 18 henkilöä. Syyskokous pidettiin 24.11. Tieteiden talossa Kirkkokadulla Helsingissä. Kokouksen päätöksellä johtokunnan puheenjohtajana jatkoi professori Maunu Häyrynen. Erovuorossa olleet Jari Auer, Netta Böök, Markku Norvasuo ja Jarkko Sinisalo olivat kaikki ilmoittaneet halustaan jatkaa johtokunnan jäseninä, ja heidät myös valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle. Kokouksen jälkeen TkT Anni Vartola esitteli postmodernismia suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa käsittelevää väitöskirjaansa Kuritonta monimuotoisuutta. Kokouksessa ja sitä seuranneessa luentotilaisuudessa oli läsnä 14 henkilöä. Viipurin seminaari Seura järjesti 13. 14.2.2014 yhdessä ICOMOS:n Suomen ja Pietarin osastojen sekä erinäisten venäläisten toimijoiden kanssa seminaarin teemalla Viipurin monikulttuurinen perintö ja sen säilyttäminen. Seminaari käsitteli erityisesti Viipurin vanhan kaupungin restaurointia ja säilyttämistä, mutta kysymyksiin paneuduttiin myös muiden Itämeren alueen kohteiden kautta. Venäjän- ja englanninkielinen seminaari järjestettiin vastarestauroidussa Viipurin kirjastossa (Alvar Aalto, 1935). Seminaari hyväksyi lisäksi julkilausuman, joka toimitettiin paikallisille ja alueellisille viranomaisille. Seminaarin pohjalta valmistuu keväällä 2015 kaksikielinen julkaisu. Kevätretki Seuran kevätretki tehtiin 19.5. Vartiosaareen, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009) osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Valmisteilla olevan osayleiskaavatyön suunnitteluperiaatteiden pohjalta varsin koskemattomana säilyneestä saaresta tulisi tiivisti rakennettu saaristokaupunginosa. Saareen matkustettiin Hakaniemestä risteilylaivalla, ja paikan päällä saarta sekä sen huviloita ja puutarhoja esittelivät arkkitehdit Ulla Rahola ja Mona Schalin. Perinpohjaisen tutustumisen jälkeen nautittiin kevyt illallinen Villa Kaislikossa. Takaisin mantereelle päästiin Ulla Raholan järjestämin venekyydein. Retki oli yleisömenestys: Vartiosaareen oli tutustumassa 55 henkilöä. Arkkitehtihaastattelut Taiteen edistämiskeskuksen apurahan turvin haastattelutoimintaa voitiin suunnitella ja organisoida uudelleen. Arkkitehti Kristo Vesikansa kävi olemassa olevan haastattelumateriaalin läpi, selvitti sen julkaisumahdollisuuksia ja laati uuden ohjeistuksen haastatteluja varten. Sama apu- 3 RTS_1_15a.indd 3 24.3.2015 19.52
R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A raha mahdollisti haastattelujen litterointityön jatkamisen edelleen. Jäsentiedotteet Seura julkaisi vuoden aikana kolme jäsentiedotetta. Sähköinen tiedottaminen ja Internet-sivut Seura tiedotti ajankohtaisista asioistaan sähköpostilistansa kautta, ja seuran Internet-sivujen uudistaminen oli työn alla. Edustukset Seura on yhteisöjäsenenä ICOMOS-järjestössä (International Council on Monuments and Sites). Seura on tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen. Seuran edustajana Suomen rakennustaiteen museon edustajistossa kaudella 2013 2015 toimii seuran puheenjohtaja Maunu Häyrynen. Vuoden 2015 Alvar Aalto -mitalin mitalitoimikunnassa seuran edustajana toimi varapuheenjohtaja Jari Auer. Mitalin palkintojuryssa seuraa edusti arkkitehti Simo Freese. Seuran talous Seuran tulot ovat koostuneet jäsenmaksuista (20 /jäsen, 10 /opiskelijajäsen, 400 /ainaisjäsen ja 170 /kannattajajäsen). Opetusministeriö myönsi seuralle 9000 toiminta-avustusta vuodelle 2014. Taiteen edistämiskeskus tuki arkkitehtihaastattelujen kehittämistä ja litterointia 8000 suuruisella apurahalla. Jäsenet Seuralla oli vuoden 2014 lopussa 514 jäsentä, joista 125 ainaisjäsentä. Johtokunta Seuran puheenjohtajana toimi professori Maunu Häyrynen ja varapuheenjohtajana arkkitehti Jari Auer. Johtokunnan muina jäseninä olivat arkkitehti Netta Böök, FT yliopistonlehtori emeritus Markus Hiekkanen, FM Linda Leskinen, arkkitehti Mikko Mälkki, arkkitehti Markku Norvasuo, arkkitehti Jaakko Penttilä, erikoistutkija Jarkko Sinisalo, FL tutkija Helena Soiri-Snellman, arkkitehti Kristo Vesikansa ja arkkitehti Sari Viertiö. Johtokunta kokoontui vuonna 2014 kuusi kertaa. Taloudenhoitaja ja sihteeri Seuran taloudenhoitajana toimi Erik Sjöholm ja sihteerinä HuK Joona Rantasalo. 4 RTS_1_15a.indd 4 24.3.2015 19.52
J Ä S E N T I E D O T E 1 : 2 0 1 5 Rakennustaiteen seura ry T U L O S ============================================================================== 01.01.2014-31.12.2014 VUOSI EDEL VUOSI ------------------------------------------------------------------------------ 1 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT: 3010 Julkaisujen myyntituotot 117.50 1571.55 * YLEISTOIMINTA TUOTOT YHT 117.50 1571.55-93% KULUT: 3020 Palkat ja palkkiot -4823.00-5558.00 3021 Sosiaalikulut -950.01-1028.44 3022 Jäsentiedotteet -7023.34-6628.85 3023 Ekskursiot -584.47-530.00 3025 Postituskulut -1670.23-1518.98 3026 Toimistokulut 0.00-150.10 3027 Jäsenmaksut -438.64-470.12 3028 Ravintolatarjoilu -635.10-462.20 3030 Tietoliikenne -130.80-109.00 3032 Muut julkaisut 0.00-1440.80 3033 Viestintäkulut 0.00-620.00 3034 Vuosikokouskulut -351.90 0.00 3049 Muut yleistoiminnan kulut -267.44-290.00 3050 Poistot -14.04-18.72 * YLEISTOIMINTA KULUT YHT -16888.97-18825.21-10% TUOTOT: 3110 Avustukset 8000.00 3000.00 * HAASTATTELUTUTKIMUS TUOTOT YHT 8000.00 3000.00 167% KULUT: 3120 Palkkiot ja korvaukset -6537.00-3003.00 3121 Sosiaalikulut -1476.41-748.13 * HAASTATTELUTUTKIMUS KULUT YHT -8013.41-3751.13 114% TUOTOT: 3310 Avustukset 10000.00 4000.00 3319 Muut seminaari tuotot 255.80 0.00 * ERIKOIS-SEMINAARI TUOTOT YHT 10255.80 4000.00 156% KULUT: 3320 Palkkiot ja korvaukset -3787.30-2936.25 3321 Sosiaalikulut -897.60-532.43 3322 Matkakulut -4196.99 0.00 3349 Muut seminaari kulut -1240.00-640.10 * ERIKOIS-SEMINAARI KULUT YHT -10121.89-4108.78 146% VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄ * -16650.97-18113.57-8% 5 RTS_1_15a.indd 5 24.3.2015 19.52
R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A Rakennustaiteen seura ry T U L O S ============================================================================== 01.01.2014-31.12.2014 VUOSI EDEL VUOSI ------------------------------------------------------------------------------ 2 VARAINHANKINTA TUOTOT: 6010 Jäsenmaksutuotot 7160.00 8350.00 7000 Korkotuotot pankkitileistä 434.33 497.45 7010 Osinkotuotot 195.00 195.00 * TUOTOT 7789.33 9042.45-14% KULUT: 7020 Muut kulut -228.01 0.00 7030 Korkokulut -7.75 0.00 * KULUT -235.76 0.00 999% VARAINHANKINTA TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 7553.57 9042.45-16% YLEISAVUSTUKSET 7070 Yleisavustukset 9000.00 9000.00 * YLEISAVUSTUKSET 9000.00 9000.00 0% TILIK YLI-/ALIJÄÄMÄ * -97.40-71.12 37% Rakennustaiteen seura ry T A S E ============================================================================== 31.12.2014 31.12.2013 ------------------------------------------------------------------------------ 3 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT 1200 Koneet 42.10 56.14 * KONEET JA KALUSTO 42.10 56.14-25% AINEELLISET HYÖDYKKEET 42.10 56.14-25% 1300 Osakkeet 790.48 790.48 1310 Osuudet 9325.27 9325.27 * OSAKKEET JA OSUUDET 10115.75 10115.75 0% SIJOITUKSET 10115.75 10115.75 0% PYSYVÄT VASTAAVAT YHT 10157.85 10171.89-0% VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET 1910 Sampo 800016-251558 31084.03 36462.86 * RAHAT JA PANKKISAAMISET 31084.03 36462.86-15% VAIHTUVAT VASTAAVAT 31084.03 36462.86-15% V A S T A A V A A 41241.88 46634.75-12% 6 RTS_1_15a.indd 6 24.3.2015 19.52
J Ä S E N T I E D O T E 1 : 2 0 1 5 4 Rakennustaiteen seura ry T A S E ============================================================================== 31.12.2014 31.12.2013 ------------------------------------------------------------------------------ V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA 2050 Puurakennuspalkintorahasto 12978.49 12978.49 * VARAUKSET 12978.49 12978.49 0% 2100 Ed tilikausien tulos 14515.94 14587.06 * ED TILIK YLI-/ALIJÄÄMÄ 14515.94 14587.06-0% 2199 Tilikauden tulos -97.40-71.12 * TILIK YLI-/ALIJÄÄMÄ -97.40-71.12 37% OMA PÄÄOMA 27397.03 27494.43-0% VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN 2650 Saadut ennakot 1000.00 11000.00 * SAADUT ENNAKOT 1000.00 11000.00-91% 2700 Ostovelat 650.00 399.12 * OSTOVELAT 650.00 399.12 63% 2910 Ennakonpidätysvelka 1021.48 906.10 2911 Sotu-velka 153.73 159.98 2940 Muut lyhytaik. velat 0.00 3378.70 2950 Siirtovelat 11019.64 3296.42 * SIIRTOVELAT 12194.85 7741.20 58% VIERAS PÄÄOMA 13844.85 19140.32-28% V A S T A T T A V A A 41241.88 46634.75-12% 7 RTS_1_15a.indd 7 24.3.2015 19.52
R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A R a k e n n u s t a i t e e n s e u r a r y : n s ä ä n n ö t E h d o t u s 2 0. 3. 2 0 1 5 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennustaiteen seura Samfundet för byggnadskonst, ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää rakennustaidetta ja siihen liittyvää ympäristökulttuuria. Seura on yleishyödyllinen yhdistys. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tukemalla rakennustaiteen tutkimus-, valistus-, arkistointi, julkaisu- ja näyttelytoimintaa sekä osallistumalla rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaan ympäristön kehittämiseen ja suojeluun tekemällä niitä koskevia aloitteita, järjestämällä keskusteluja ja antamalla lausuntoja sekä vastaavilla muilla tavoilla. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä. Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminta-alansa kansainvälisiä suhteita. Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia, testamentteja yms. Yhdistys voi perustaa rahastoja ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta. 3 Jäsenet Yhdistyksen vuosi- tai ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Jäsenanomukset hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen kokous voi johtokunnan yksimielisestä esityksestä kutsua yhdistyksen kirjeenvaihtaja- tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperiä erittäin huomattavalla tavalla edistäneen henkilön, jolloin hyväksymiseen vaaditaan 4/5 ääntenenemmistö. 4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Johtokunta voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 5 Liittymis- ja jäsenmaksu Vuosijäsen suorittaa yhdistykseen liittyessään liittymismaksun sekä kultakin vuodelta vuotuisen jäsenmaksun. Ainais- ja kannattajajäsenet sitä vastoin suorittavat kertakaikkisen jäsenmaksun. Kunnia- ja kirjeenvaihtajajäsenet ovat vapaat liittymis- ja vuosimaksuista ja 40 vuotta vuosijäseninä olleet vuosimaksusta. Maksujen suuruudesta päättää syyskokous. 8 RTS_1_15a.indd 8 24.3.2015 19.52
J Ä S E N T I E D O T E 1 : 2 0 1 5 6 Paikallisosastot Yhdistyksen jäsenet voivat muodostaa rekisteröimättömiä paikallisosastoja toimimaan yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiseksi. 7 Johtokunta Yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta. Sen tehtävänä on yhdistyksen päätösten toimeenpaneminen sekä muutoinkin yhdistyksen toiminnan järjestäminen yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti. Johtokunta myös vahvistaa alaistensa toimikuntien ja paikallisosastojen johtosäännön. Johtokuntaan kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, sekä vähintään seitsemän ja enintään yksitoista muuta jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan vuodeksi ja johtokunnan muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 8 Toimihenkilöt Johtokunta voi yhdistyksen talousarvion puitteissa palkata 7 :ssä mainittuja yhdistykselle tarpeellisia toimihenkilöitä. 9 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä yhdistyksen sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamista varten johtokunta voi antaa 8 :ssä tarkoitetulle toimihenkilölle oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen. 10 Tilikausi ja toiminnantarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta johtokunnalle. 11 Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa johtokunnan määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun johtokunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin johtokunnan jäsenelle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella vuosi-, ainais-, kirjeenvaihtaja- ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 12 Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Jäsenet kutsutaan kokouksiin kullekin jäsenelle lähetettävällä kirjeellä, joka on annettava postin toimitettavaksi viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Mikäli kokouksessa halutaan päättää yhdistyksen sääntö- 9 RTS_1_15a.indd 9 24.3.2015 19.52
R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A jen muuttamisesta taikka yhdistyksen purkamisesta, kutsuun on, jotta se olisi laillinen, liitettävä ehdotus, jonka pohjalta sääntömuutos käsitellään taikka syy, miksi yhdistys halutaan purkaa sekä ehdotus yhdistyksen omaisuuden käyttämisestä. 13 Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille 7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio sekä sen yhteydessä sääntöjen 5 :ssä mainittujen maksujen suuruudet, samoin kuin yhdistyksen toimihenkilöille suoritettavat palkkiot. 6. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja sekä uudet jäsenet erovuorossa olevien tilalle 7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tulevaa tilikautta varten 8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokouksessa jokainen läsnä oleva jäsen on ennen vaalitoimitusta oikeutettu asettamaan ehdokkaita kysymyksessä oleviin luottamustoimiin. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti johtokunnalle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 14 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Näiden sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että päätös tehdään kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen kokous, ja että kummassakin kokouksessa muutos- tai purkamisehdotusta kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen varallisuus Suomen arkkitehtuurimuseolle tai käytetään yhdistyksen jälkimmäisen purkamiskokouksen määräämällä tavalla muuhun yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 10 RTS_1_15a.indd 10 24.3.2015 19.52
J Ä S E N T I E D O T E 1 : 2 0 1 5 R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A N J O H T O K U N T A 2 0 1 5 Prof. Maunu Häyrynen, puheenjohtaja Arkkit. Jari Auer, varapuheenjohtaja Arkkit. Netta Böök FT, Markus Hiekkanen FM Linda Leskinen Arkkit. Mikko Mälkki Arkkit. Markku Norvasuo Arkkit. Jaakko Penttilä Erikoistutkija Jarkko Sinisalo FL, tutkija Helena Soiri-Snellman Arkkit. Kristo Vesikansa Arkkit. Sari Viertiö HuK Joona Rantasalo, sihteeri Erik Sjöholm, taloudenhoitaja J Ä S E N M A K S U N M Y Ö H Ä S T Y M I N E N Rakennustaiteen seuran toiminnalle on aiheutunut merkittävää haittaa jäsenmaksujen myöhästymisestä. Johtokunta on kokouksessaan 16.1.2002 päättänyt, että jäsentiedotetta ei enää lähetetä jäsenelle, jonka jäsenmaksu on puoli vuotta myöhässä. Mikäli maksu on edelleen suorittamatta ko. vuoden lopussa, erotetaan jäsen seurasta. Mahdollisia puuttuvia jäsentiedotteita ei lähetetä jälkikäteen. R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A N J Ä S E N E K S I voit liittyä maksamalla jäsenmaksun 20 euroa (opiskelijajäsen 10 euroa) seuran tilille Sampo Pankki 800016-251558 IBAN: FI60 8000 1600 2515 58 BIC: DABAFIHH viestinä on ehdottomasti mainittava maksajan nimi ja osoite! TERVETULOA JÄSENEKSI 11 RTS_1_15a.indd 11 24.3.2015 19.52
101933 I N T E R N E T : h t t p : / / w w w. r a k e n n u s t a i t e e n s e u r a. f i / R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A S A M F U N D E T F Ö R B Y G G N A D S K O N S T A R C H I T E C T U R A L S O C I E T Y K A S A R M I K A T U 2 4 0 0 1 3 0 H E L S I N K I K A S E R N G A T A N 2 4 0 0 1 3 0 H E L S I N G F O R S RTS_1_15a.indd 12 24.3.2015 19.52