ASIA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Rumpali II nro 9124, Inari LUVAN HAKIJA

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 31/2013/1 Dnro PSAVI/105/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 ASIA Koneellinen kullankaivu Sotajoen varrella valtauksella Rumpali II nro 9124, Inari LUVAN HAKIJA Jukka Ojanpää Nummijärventie 197 61910 Nummijärvi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 Tiedot vesistöstä... 5 Liikennejärjestelyt... 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 MERKINTÄ... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 10 VESITALOUSLUPARATKAISU... 10 LUPAMÄÄRÄYKSET... 10 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 10 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 10 Vesitalousluvan määräykset... 11 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 12 Tarkkailu ja raportointi... 12 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 12 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 13 RATKAISUN PERUSTELUT... 13 Ympäristölupa... 13 Vesitalouslupa... 14 Lupamääräysten perustelut... 15 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 16 Päätöksen voimassaolo... 16 Lupamääräysten tarkistaminen... 17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 17 KÄSITTELYMAKSU... 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohjeet... 18 MUUTOKSENHAKU... 19

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Jukka Ojanpää on 17.8.2011 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla ja myöhemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa 5,0 ha:n valtausalueella, joka sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla valtionmaalla Vuijeminalueelta Sotajokeen laskevan puron varrella Inarin kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain (264/1961) 1 luvun 15 :n mukaan vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteeseen, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain (264/1961) 9 luvun 2 :n mukaan veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos ja 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista vesistöstä nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Työ- ja elinkeinoministeriö on 18.3.2011 myöntänyt Jukka Ojanpäälle valtauskirjan nro 9124 koskien Rumpali II -nimistä valtausta. Valtauskirja on voimassa 31.12.2015 saakka. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1).

4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Toiminnassa etsitään alueen maa-aineksen joukossa olevaa irtokultaa vedellä huuhtomalla. Pintamaat läjitetään yhdelle tai kahdelle puolelle kaivua, riippuen siitä missä kultapitoisin alue kulkee. Kultaa kaivetaan enintään yhdellä kaivuyksiköllä, johon kuuluu tilanteesta riippuen 1 2 kaivinkonetta. Suurin osa kaivutyöstä tehdään enintään 8 tonnin tela-alustaisella pienkaivinkoneella. Jos kultapitoinen maa on vaikeasti kaivettavaa tai pienkaivinkoneelle liian syvällä, lainataan naapurivaltaukselta lyhyeksi aikaa isompaa, noin 20 tonnin kaivinkonetta avaamaan kaivukuoppaa ja nostamaan käsiteltäviä irtomaita pienen koneen käsiteltäväksi. Maisemoinnissa voidaan käyttää myös tarpeen mukaan isompaa kaivinkonetta tai puskukonetta. Vuosittain käsiteltävien maamassojen määrä on enintään 1 000 m 3. Kaivusyvyys on normaalisti 2 3 metriä ja syvimmillään 4 metriä. Kaivuleveys on naapurivaltauksen perusteella 5 30 metriä. Kultaa oletetaan olleen alun perin koko valtauksen pituudelta, mutta alueella on kaivettu kultaa koneellisesti aiemmin ja alueen alavirran puoli on todennäköisesti jo käyty läpi, minkä vuoksi kaivettavan alueen pituutta ei tarkasti tiedetä. Kaivurintausta lukuun ottamatta kaivupaikat luiskataan suhteessa 1:2. Myös kaivurintaus luiskataan talveksi. Kulta erotetaan maa-aineksen joukosta painovoimaisesti rännittämällä. Kaivupaikka siirtyy koko toiminnan ajan ylävirran suuntaan ja kaivu toteutuu koko ajan saman kaavan mukaan. Prosessissa käytetään vettä enimmillään 1 000 l/min. Käytetty huuhdontavesi johdetaan aloitusvaiheessa yhteen lokeroituun tai kahteen erilliseen kiertovesialtaaseen, joiden tilavuus on vähintään 120 m 3. Selkeytynyt vesi palautetaan takaisin prosessiin. Kaivun edetessä altaita tulee lisää ja allastilavuus on jatkossa 200 400 m 3. Altaiden pohja imuroidaan tarvittaessa alipaineimurilla. Prosessissa käytettävä vesi on suon valumavesiä ja kevään sulamisvesiä, joita kerätään kiertovesialtaisiin. Täydennysvettä ei normaalisti tarvita, mutta normaalia huomattavasti kuivempina kesinä lisävettä voidaan joutua ottamaan valtauksen läpi virtaavasta nimettömästä purosta enintään 500 l/min. Käytöstä poistettava vesi imeytetään tarvittaessa maaperään valtauksen alueelle. Imeytysalueena käytetään ensisijaisesti tasattuja, vanhoja kaivualueita. Valtausalueen halki virtaa nimetön puro ja on todennäköistä, että osa kultaesiintymästä on tämän nimettömän puron alla ja sen uomaa täytyy siirtää väliaikaisesti. Kaivutoiminnan loputtua puron uoma palautetaan alkuperäiselle paikalleen ja kiertovesialtaat ja kaivukuopat tasataan. Kaivetulle alueelle tehdään sopivasti kohoumia ja painanteita lentokenttäefektin välttämiseksi. Sivuun siirretty eloperäinen maa-aines levitetään tasatun maan päälle, jotta kasvillisuuden palautuminen nopeutuu. Alueen maisemoinnissa noudatetaan vähintään samaa tasoa, mitä Metsähallitus on noudattanut omissa, läheisyydessä olevissa maa-aineksen ottopaikoissaan. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat normaaleja työkoneiden pakokaasupäästöjä. Melu on normaalia kyseiseen toimintaan liittyvää ja kantautuu tuulioloista riippuen enintään joidenkin satojen metrien päähän.

Polttoaineet ja jätehuolto Toiminta-alue ja sen ympäristö Tiedot vesistöstä Toiminta on tarkoitus aloittaa kesällä 2013 ja se jatkuu vuosittain toukolokakuussa. Kaivun valtausalueella on arvioitu kestävän 10 12 vuotta. Toiminnassa käytetään kaivukaudessa polttoöljyä noin 1 000 litraa ja bensiiniä noin 100 litraa. Polttoaineille ei ole varsinaista varastointitarvetta. Polttoaineet tuodaan pienissä, polttoöljy enintään 100 litran ja bensiini 20 litran, erissä tarpeen mukaan suoraan tankattavaksi. Väliaikaiseen varastointiin käytetään varastolaatikkoa, joka on nesteenpitävä. Mahdollisiin öljyvuotoihin varaudutaan imeytysturpeella. Toiminnassa muodostuu kaivukauden aikana jäteöljyä noin 50 litraa ja öljynsuodattimia noin 10 kg. Asumisesta syntyvät jätteet ja kuivakäymäläjätteet kompostoidaan kaukana vesistöstä. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Palamattomat ja maatumattomat jätteet sekä akkuromu toimitetaan välittömästi kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Valtaus on mukana Inarin kunnan jätehuolto-ohjelmassa. Valtausalue sijaitsee Vuijemin alueelta Sotajokeen laskevan nimettömän puron varrella. Etäisyys valtauksesta Sotajokeen on noin 200 metriä. Valtausalue ei sijaitse erämaa- eikä Natura-alueella. Alue on loivapiirteistä vaaramaisemaa, metsätalouden kannalta ns. kitumaata, joten sitä ei ole hakattu. Valtauksen maaperä on pääosin hienoainesmoreenia. Suot ovat ohutturpeisia carex-tyypin aapasoita sekä harvapuustoista rämettä. Alueella ei ole merkittäviä luonnonnähtävyyksiä eikä sen läheisyydessä ole loma- tai pysyvää asutusta. Saariselän matkailukeskus on linnuntietä yli 20 kilometrin päässä. Valtausalueella ja sen läheisyydessä on aiemmin kaivettu kultaa järjestelmällisesti sekä lapiolla että kaivinkoneella. Läheinen Vuijemin ja Sotajoen alue on täynnä yli vuosisataisen kullankaivun jälkiä, joista uusimmat ovat täsmälleen haetun kaltaisen koneellisen kullankaivun jälkiä 1980-luvulta lähtien. Alue sijaitsee porotalousalueella. Paikallinen paliskunta on Hammastunturin paliskunta. Valtausalueen läpi virtaa nimetön puro, joka laskee Kutustajan ojan kautta Sotajokeen. Vettä purossa virtaa läpi vuoden, mutta kalaa siinä ei hakijan mukaan esiinny. Ojan vettä käytetään kullanhuuhdonnan tarpeisiin. Puron leveys vaihtelee puolesta metristä metriin ja koko puron pituus on noin 700 metriä. 5

Puron valuma-alue on alle 10 km 2. Valunnasta aiheutuvat laskennalliset puron virtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa. 6 Kuukausi Virtaamat l/s m 3 /h Kesäkuu 39 140 Heinäkuu 19 68 Elokuu 20 72 Syyskuu 19 68 Liikennejärjestelyt Alueelle kuljetaan valtauksen pohjoispuolella olevan metsäautotien ja hakijan vanhan valtauksen kautta. Huoltoajo tapahtuu pääasiassa kesäisin alueelle tulevaa tien pohjaa pitkin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivu aiheuttaa paikallisen, lyhytkestoisen maisemahaitan. Vesistöön voi päästä pieni määrä samentumaa aiheuttavaa maa-ainessuspensiota, kolloideja ja humushappoja. Samanlaista kuormitusta aiheuttavat myös kevättulvat. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toimintaa seurataan päivittäin silmämääräisesti. Hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesien juoksusta. Voimakkaassa tulvatilanteessa käynnistetään pumppaus kiertovesialtaista pintaimeytyskenttään. Mahdollisessa öljyvahinkotilanteessa levitetään vauriopaikalle imeytysturvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemustaan 23.2.2012. Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä kertoelmaosaan. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla suomeksi aluehallintovirastossa sekä suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi Inarin kunnassa 27.4. 28.5.2012 sekä erityistiedoksiantona Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kalatalousryhmälle, Inarin kunnalle ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle, Metsähallituksen Lapin luontopalveluille sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 3.5.2012.

7 Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin Lapin ELY-keskus), ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus on todennut, että ympäristöhallinnon Eliölajittietojärjestelmän mukaan (tilanne 28.11.2011) valtauksella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä petolintujen pesiä. Vesienhoitolain mukaiseen Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan ja vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä pintavesien tilan luokittelussa on luokiteltu alueen suurten ja keskisuurten jokien ympäristön tila. Ivalojoen vesialueista on luokiteltu Ivalojoki, Tolosjoki ja Sotajoki, jonka varressa valtausalue sijaitsee. Ivalojoki ja Tolosjoki ovat vedenlaadultaan ja eliöstöltään luokiteltu erinomaisiksi, mutta Sotajoki luokkaan hyvä alueelta havaittujen, pohjoisille vesille poikkeuksellisen korkeiden fosforipitoisuuksien perusteella. Kohonneet fosforipitoisuudet johtuvat todennäköisesti alueella harjoitetun kullankaivun vesistövaikutuksista. Valtausalueen vaikutusalueella olevia pieniä puroja ei ole luokiteltu, eikä niitä pienen kokonsa takia todennäköisesti luokitella myöskään tulevalla vesienhoitokaudella 2015 2021. Vesienhoitosuunnitelmassa Sotajoen tavoitetilaksi on määritelty hyvä ekologinen tila. Mikäli valtausalueen vesikierto saadaan toimimaan hakemuksessa suunnitellulla tavalla, ei valtauksella harjoitettavan, suhteellisen pienimuotoisen koneellisen kullankaivun pitäisi vaarantaa Sotajoen tavoitetilaa. Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Toiminnasta ei tule sallia samentumaa aiheuttavan veden johtamista suoraan vesistöön. Lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus käytettävän kaivuyksikkömäärän ja vuosittaisen kaivumäärän mukaan. Saostusaltaiden mitoituksessa, rakentamisessa ja käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota tulvaolosuhteiden vaatimuksiin, jotta alapuolista vesistöä kuormittavilta ylivuodoilta ja patorikoilta vältyttäisiin. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Mikäli koneelliselle kullankaivulle valtauksella nro 9124 (Rumpali II) myönnetään lupa toiminnan harjoittamiseen, on seuraavat vaatimukset ja näkökohdat otettava huomioon: Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Mikäli kalataloudelliseen yhteistarkkailu toteutetaan luvan voimassaoloaikana, mutta luvan hakija ei siihen osallistu, on luvan hakija velvoitettava järjestämään kalataloudellinen tarkkailu omalla kustannuksellaan.

Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan saaja on velvoitettava osallistumaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun tai järjestämään vedenlaadun seuranta omalla kustannuksellaan. Luvan saaja on määrättävä käyttämään riittävästi mitoitettua kiertovesijärjestelmää hienoaineksen alapuoliseen vesistöön kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Myös sade- ja valumavedet on johdettava selkeytysaltaisiin, joiden tulee olla riittävän suuria, jotta toiminta-alueelta ei pääse Sotajokeen runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kalastoon ja kalaston elinympäristöön vaikuttavaa kiintoainetta tai ravinteita tai muita kalastolle vahingollisia aineita, kuten alumiinia tai rautaa. Riittävänä mitoituksena voidaan pitää kiertovesijärjestelmää, jonka selkeytysaltaan tilavuus vastaa järjestelmässä käytettävän pumpun vähintään kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuutta. Järjestelmässä käytetyn pumpun tuoton mukaan laskettuna tämä allaskohtainen tilavuus olisi vähintään 120 m 3. Luvan hakijan hakuasiakirjoissa esittämän arvion mukaan kiertovesialtaina toimivien kaivukuoppien allastilavuus olisi käytännössä 200 400 m 3. Luvan saaja on määrättävä huolehtimaan siitä, ettei kierrosta poistettava kiintoainepitoinen vesi pääse valumaan luonnonuomiin ja sitä kautta Sotajokeen. Luvan saaja on lisäksi määrättävä käyttämään riittäviä vesiensuojelutoimia valtauksella syntyvän kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kalastolle haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Perusteluinaan Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena on esittänyt, että kullankaivu on merkittävin vesistöihin suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Sotajoen valuma-alueella. Tarkkaa tietoa siitä, miten kaivutoiminta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa kalojen elinolosuhteisiin ja kalastukseen sekä kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuolisessa vesistössä, ei ole olemassa, koska asiaa ei ole toiminnan kuluessa selvitetty eikä seurattu. Kalataloudellisen tarkastelun perustana on kuitenkin käytettävissä yleisluonteista tietoa sekä alueella järjestetyn vesistötarkkailun tuloksia. Koneellisen kullankaivun vesistö- ja kalastovaikutuksiin Ivalojoen alueella on oleellista kiinnittää erityistä huomiota, sillä Sotajoki on yksi Inarijärven vaeltavan taimenen poikastuotantoalueista Ivalojoessa. Ivalojoen, kuten myös Sotajoen sivu-uomissa ja latvapuroissa esiintyy lisäksi paikallisia purotaimenkantoja, jotka ylläpitävät Inarijärven taimenkannan perinnöllistä monimuotoisuutta. Taimenen lisäksi vesistössä on alkuperäisiä harjus- ja siikakantoja. Ilman riittävän kattaviksi mitoitettuja vesiensuojelutoimia, joilla kalataloudellisia vahinkoja voidaan ehkäistä ennalta, on vaarana, että Sotajoen arvokalakannan tuottavuus alenee pysyvästi, kun kalasto ei kykene sopeutumaan koneellisen kullankaivun aiheuttamiin, usean sukupolven yli ulottuviin elinympäristössä ja lisääntymisolosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Luvan hakija on osaltaan Sotajoen koneellisen kullankaivun vesistövaikutusten aiheuttaja ja sen myötä vastuullinen mahdollisten kalataloudellisten haittojen ehkäisemisessä. Lisäksi ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on lausuntoonsa koonnut yhteenvetoa kullankaivun vaikutuksista kalastoon. Lausunnossa on esitetty Ivalojoen-Sotajoen vesistötarkkailun tuloksia ja vertailuaineistona myös Sotajoen läheisellä Ivalojoen Palsinojan kullankaivualueella tehtyjä vesistötarkkailun tuloksia. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. lausuntojen johdosta. 8

Hakija on 5.7.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessa ilmoittanut, että vastustaa velvoitetta osallistua kalataloudelliseen yhteistarkkailuun tai järjestää kyseinen tarkkailu omalla kustannuksellaan. Vaatimus on hakijan mukaan kohtuuton kaivutoiminnan laajuuteen suhteutettuna. Hakijalla on pitkä ja moitteeton vuosikymmenien kaivuhistoria. Perusteluinaan hakija esittää seuraavaa: Hakijan toiminta on pienimuotoista ja yksinkertaisenkin kalataloustarkkailun järjestäminen maksaa kesän kullantuotannon arvon kokonaisuudessaan. Hakija kaivaa kultaa Sotajokeen laskevassa sivuojassa, joka ei ole vesilain tarkoittama vesistö lainkaan. Vahinkotilanteissakaan ei ole oletettavaa, että syntyisi merkittävää haittaa alapuolisille alueille. Hakemuksessa on jo kuvattu riittävät ja hyväksi havaitut vesiensuojelutoimet valtauksella syntyvän kiintoaine- ja ravinnekuorman ehkäisemiseksi. Kalatalousviranomainen esittää vaatimuksensa tueksi yleisluontoisia arvioita alueen kalastosta ja spekulaatioita kiintoainelisäyksen vaikutuksesta siihen ja käyttää esimerkkeinä mm. Palsinojan mittaustuloksia, mitkä eivät liity tähän asiaan mitenkään. Kalatalousviranomainen väittää hakijan mukaan, että kalaston tilaa ei ole selvitetty. Ympäristölupaviranomainen on kuitenkin velvoittanut Sotajoen pääuomassa laajamittaisesti koneella kultaa kaivaneet organisoimaan koekalastuksia. Näiden tutkimusten yksiselitteinen tulos on, että Sotajoen kalasto on erinomaisessa kunnossa, eikä koneellisella kullankaivulla ole ollut siihen negatiivisia vaikutuksia. Kaikkien alueella liikkuvien empiirinen havainto tulee näitä koekalastuksen tuloksia. Kalakanta Sotajoessa on poikkeuksellisen hyvä verrattuna alueen muihin jokiin. Kullankaivua on harjoitettu alueella 1860-luvulta lähtien ja koneellista kullankaivua 1980-luvulta lähtien. Todettuja haittoja ei ole syntynyt tämän 30 vuotta kestäneen koneellisen kullankaivun aikana. Kalatalousviranomaisen esittämä spekulaatio Sotajoen kiintoainekuorman synnystä on hakijan mukaan virheellinen. Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämässä vesistön yhteistarkkailussa on todettu, että Sotajoen veden laatua selittävä suurin yksittäinen tekijä on äkilliset sateet. Voimakkaiden kesäsateiden jälkeen Sotajoen vesi muuttuu väriltään mustaksi. Tämä johtuu siitä, että alueella ei ole järviä, vaan valuma-alue on lähes kokonaisuudessaan aapasuota ja tumma väri ja kiintoaineskuorma syntyvät suoalueilta valuvista humuspartikkeleista. Lisäksi alueiden teiden ja metsätalouden tarpeisiin tehdyt ojat johtavat suoraan Sotajokeen. Tulvatilanteissa niistä virtaava samea vesi on kullanhuuhdonnan kuormaa merkittävämpi vesistön kuormittaja. 9 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä Lapin Liiton verkkosivujen Pohjois-Lapin maakuntakaavakartan tuloste, jonka mukaan valtausalue sijaitsee metsätalous- ja poronhoitovaltaisella alueella M-1.

10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Jukka Ojanpäälle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Rumpali II -nimisellä valtauksella nro 9124 Inarin kunnassa. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristösuojelulain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Jukka Ojanpäälle luvan johtaa hakemuksen mukaisesti tarvittaessa vettä valtausalueen halki virtaavasta purosta kiertovesialtaisiin ja siirtää puron uomaa väliaikaisesti Rumpali II -nimisellä valtauksella nro 9123 Inarin kunnassa. Vesitaloushankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa valtauksella Rumpali II vuosittain 15.5. 30.9. enintään yhdellä hakemuksessa esitetyllä kaivuyksiköllä. 2. Vuosittainen kaivumäärä saa olla enintään 1 000 m 3 kokonaismaaainesmääränä pintamaat mukaan luettuna. 3. Valtausalueella tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava tai merkittävä muulla Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, ei kuitenkaan lippusiimalla tai narulla. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Huuhdonnassa on käytettävä hakemuksen mukaista suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan selkeytysaltaiden kautta takaisin huuhdontaan käytettäväksi. Selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava aluksi vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 120 m 3. Altaiden määrää on lisättävä hakemuksen mukaisesti heti, kun kaivu sen mahdollistaa. 5. Käytössä olevalla huuhdonta- ja kaivualueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava kiertovesijärjestelmään. Kaivutyön yhteydessä

Vesitalousluvan määräykset on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta valtauksen läpi virtaavaan puroon. Tulvavesien pääsy kaivualueille ja altaisiin on estettävä. Jos Sotajoen veden havaitaan toiminnan takia samenevan tai samentumisen uhka on ilmeinen, on luvan saajan viipymättä tehostettava vesienkäsittelyä, rajoitettava kaivutoimintaa tai ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 6. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään valtausalueen sisällä. Imeytys on tehtävä mahdollisimman pidätyskykyisellä, riittävän etäällä purosta sijaitsevalla alueella siten, että puroon ei aiheudu samentumaa. 7. Kaivinkoneen hydrauliikkajärjestelmässä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 8. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä valtausalueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 10. Tarvittava lisävesi, enintään 500 l/min, on johdettava valtauksen läpi virtaavasta purosta siten, että toimenpiteestä ei aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella. Tarvittavan huuhdontaveden otto ei saa muuttaa valtauksen läpi virtaavan puron virtaamaa merkittävästi alivirtaamakaudellakaan. 11. Valtauksen läpi virtaavan puron uoman siirto on suunniteltava ja tehtävä siten, että sitä ei ole tarpeen tehdä kuin kerran ennen lupamääräysten tarkistamista. Uoman siirto on tehtävä vähän veden aikaan ja eroosiohaittoja välttäen kaivukauden aikana, ei kuitenkaan syyskuussa. Puron siirtämiseksi tehtävä väliaikainen kanava ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiveydeltään sellaisiksi, ettei vesi nouse runsassateisenakaan aikana kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle tai kiertovesialtaisiin. Kanavasta on rakentamisvaiheessa poistettava humusmaa ja hienojakoinen pintamaa. Toiminnan loputtua on uoma palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseen paikkaan. Puron uoman siirtämisestä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lapin ELY-keskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä. 11

12 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 12. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaavien vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 13. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 300 litraa imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen tiiviille alustalle ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 15. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista ja liityttävä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. 16. Luvan saajan on osallistuttava Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen huuhdontakultakaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 17. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneiden jätteiden määrästä ja laadusta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 18. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 19. Kaivu- ja uoman siirtoalueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtauksen läpi virtaavan puron tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet vastaavalla alueella on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maaaineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita ja kaivualueita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että puron vesi ei pääse kulkeutumaan niihin tulvallakaan.

20. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 21. Valtauksen läpi virtaava uoma tulee kunnostaa kalaston ja muun vesieliöstön kannalta mahdollisimman hyvin luonnontilaisen kaltaiseksi valtauksen Rumpali II alueella kaivutoiminnan lopettamisen jälkeisen maisemoinnin ja muun jälkihoidon yhteydessä. Uoma on kunnostettava muuna kuin tulva-aikana ja kunnostamisessa on huolehdittava, ettei työstä aiheudu hienoaineksen huuhtoutumisen vaaraa Kutustajan ojaan ja Sotajokeen. Kunnostusvelvoite voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vesiuoma tulee kunnostaa suunnitellusti Lapin ELYkeskuksen kalatalousviranomaisen ohjeiden mukaisesti. 22. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. 13 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty metsätalous- ja poronhoitovaltaiseksi alueeksi (M-1). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouteen ja poronhoitoon tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Koneellinen kullankaivu on toteutettavissa hakemuksessa tarkoitetulla 5,0 hehtaarin suuruisella valtausalueella siten, että alueen käyttötarkoitusta ei sanottavasti haitata eikä luonnetta muuteta. Luvan saajalla on kaivosrekisteriin merkityn valtauskirjan perusteella oikeus valtausalueella olevan huuhdontakullan hyväksi käyttämiseen. Valtauksen voimassaolo päättyy 31.12.2015. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen katsotaan olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Maisemointiin käytettävät pintamaat varastoidaan erikseen, mikä vähentää niistä liukenevien ravinteiden määrää.

Kultaa huuhdotaan vain mineraalimaasta ja ylimääräiset vedet imeytetään valtausalueen maaperään. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Valtauksen läpi virtaavan puron uoma on velvoitettu siirrettäväksi entiselle paikalleen ja kunnostettavaksi kaivun päätyttyä. Toiminnassa muodostuu kaivannaisjätteitä, jotka luokitellaan pilaantumattomiksi maa-aineiksi. Ne hyödynnetään alueen maisemoinnissa, jota tehdään vuosittain. Näin ollen alueella ei muodostu sellaista kaivannaisjätteen jätealuetta, josta olisi laadittava erillinen jätehuoltosuunnitelma tai jolle olisi asetettava vakuus. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräysten mukaan toimittaessa kullan kaivaminen ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan alueen kaikki luokitellut vedet ovat vähintään hyvässä tilassa. Ivalojoki on vedenlaadultaan ja eliöstöltään luokiteltu erinomaiseksi. Tavoitteena on nykytilan säilyttäminen luokitelluissa vesissä. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Luontaisesti karut vesistöt reagoivat kuitenkin herkästi muuttuviin olosuhteisiin ja kuormitukseen. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi eikä ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena eikä hanke vaikeuta vesienhoitosuunnitelman toteuttamista. 14 Vesitalouslupa Tämä asia on pantu vireille 17.8.2011, joten asian ratkaisemiseen sovelletaan vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleita vesilain (246/1961) säännöksiä. Veden johtaminen valtauksen halki virtaavasta purosta ja puron uoman siirtäminen ovat tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten. Veden johtamisesta ei lupamääräysten mukaisesti toimittaessa aiheudu sanottavaa haittaa. Valtauksen läpi virtaavan puron uoman väliaikainen siirtäminen aiheuttaa tilapäistä samentumista purossa. Puron uoma palautetaan entiselle paikalleen ja kunnostetaan kalastolle ja muulle vesieliöstöl-

Lupamääräysten perustelut le sopivaksi toiminnan loppuessa maisemointi- ja jälkihoitotöiden yhteydessä. Uoman väliaikainen siirtäminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen lupa on myönnettävissä vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella. Hakijalla on lisäksi kaivoslain (503/1965) mukainen oikeus valtauksen perusteella alueeseen, jossa uoman väliaikainen siirto tehdään. 1. ja 2. Huuhdonta-aika ja toiminnan laajuus on hakemuksen mukaisesti rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. 3. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. Määräyksessä on kielletty merkinnän tekeminen lippusiimalla tai narulla porovahinkojen välttämiseksi. 4. 6. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Kierrosta poistettavan veden imeyttäminen maaperään vähentää kiintoainepäästöjä. Eroosioherkkien alueiden sade- ja valumavesien johtaminen altaisiin varmistaa, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan aikana haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Samentumisen estämis- ja rajoittamistoimenpiteitä koskevilla määräyksillä rajoitetaan Sotajoen veden samentumista aiheuttavia satunnaispäästöjä ja varmistetaan asianmukainen toiminta tilanteissa, joissa samentuminen on aiheutunut tai sen riski on ilmeinen. 7. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 9. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista ympäristöön joutuessaan. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 10. Valtauksen läpi virtaavasta purosta otettavan lisäveden määrän ja ottotavan rajoituksella suojellaan vesistöä ja sen tilaa. 11. Kiintoainepäästöjen rajoittamiseksi uoman mahdollinen siirto on määrätty tehtäväksi vähän veden aikaan ja uoman ennallistaminen niin, että samentumia vesistöihin ei synny. Lisäksi työtä ei saa tehdä syyskuussa, ettei työ häiritse Sotajoen syyskutuisia kaloja. 15

12. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää muun muassa vahinkojen torjunta- ja tarkkailutoimet. 13. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisen polttoneste- tai öljyvuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. 14. 17. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi. Toiminnan käyttötarkkailulla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistö- ja kalataloustarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Kalataloustarkkailu on määrätty tehtäväksi Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, jos hankkeen vaikutusalueella järjestetään yhteistarkkailu. Vesistö- ja kalataloustarkkailu on perusteltua pyrkiä järjestämään yhteistarkkailuina, koska vesistöalueella on useita koneellista kullankaivua harjoittavia toimijoita. 18. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutoksen, omistajan tai toiminnanharjoittajan vaihdoksen ja valvonnan kannalta toiminnan oleellisen muutoksen sekä toiminnan päättymisen ilmoittaminen on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. 19. 20. ja 22. Kaivukausien sekä toiminnan loppumisen jälkeisillä peittämis- ja maisemointitoimenpiteillä vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen palautumista takaisin luonnontilaan. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Ilmoitusvelvoite maisemoinnin valmistuttua on tarpeen valvonnan vuoksi ja maisemoinnin riittävyyden varmistamiseksi. 21. Uoman kunnostaminen toiminnan loppuessa edesauttaa kalaston luontaista lisääntymistä. Määräyksellä varmistetaan, että vesiuoma tulee kunnostetuksi kalaston ja muun vesieliöstön mahdollisimman nopeaa palautumista edistävällä tavalla. 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. Kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailu on määrätty tehtäväksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla mahdollisuuksien mukaan yhteistarkkailuna. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan jatkaminen 31.12.2015 jälkeen edellyttää kaivoslain (621/2011) mukaisen lainvoimaisen kullanhuuhdontaluvan.

Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on 31.12.2023 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä, vesilain 11 luvun 3 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista 1 3 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti valtauksella harjoitettavan kullankaivutoiminnan ympäristövaikutuksista toiminnan vaikutusalueella. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti, 52 1 ja 3 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki (264/1961) 1 luku 15 ja 17, 6 1 momentti ja 9 luku 2 Vesilaki 19 luku 3 1 momentti Jätelaki (1072/1993) 4 ja 6 Jätelaki 149 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksun määräämisessä sovelletaan hakemuksen vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukainen koneellista kullankaivua koskevan ympäristölupa-asian käsittely-maksu on 1 220 euroa, kun kaivumäärä on enintään 1 000 m 3 /vuosi. Veden johtamista (muu vedenotto) koskevan ve-

silain mukaisen asian käsittelymaksu on 1 740 euroa ja uoman siirtoa (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke) käsittelymaksu on 1 220 euroa. Kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, joten asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli 1 740 euroa. 18 Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 7

19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Jaakko Pirttijoki Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Pirttijoki. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 662 tai 0295 017 500. JP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Inarin kunta Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Inarin kunta, Ympäristöyksikkö Suomen ympäristökeskus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois- Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 6.5.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08 3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.