Lausunto 1 (10) 02.10.2017 Hallintovaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS (HE 129/2017 VP) LAIKSI ULKOMAALAISLAIN JA ULKOMAALAISREKISERISTÄ ANNETUN LAIN 3 B :N MUUTTAMISESTA ("STARTUP") Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä vastinetta valiokunnalle otsikkoasiassa toimitettuihin lausuntoihin. Sisäministeriö kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin: Poliisihallinnon lausunnot: sormenjälkien ottaminen Sisäministeriön poliisiosasto, Poliisihallitus, Keskusrikospoliisi, ja Suojelupoliisi ottavat lausunnoissaan kantaa oleskelulupaprosessin sujuvoittamista koskevaan ehdotukseen. Poliisihallinnon mukaan luopuminen sormenjälkien ottamisesta oleskeluluvan jatkolupavaiheessa tarkoittaisi, että varman tunnistamisen ketju katkeaisi. Poliisihallinnon mukaan tämä mahdollistaisi muun muassa sen, että toinen henkilö, esimerkiksi maassa laittomasti oleskeleva ulkomaalainen, voisi saada oleskelulupakortin toisen henkilön identiteetillä helpommin. Sisäministeriön maahanmuutto-osasto ei näe edellä esitettyä riskiä kovin suurena. Maahanmuutto-osasto ei pidä todennäköisenä, että kyseessä olisi laajamittainen ongelma. Maahanmuutto-osasto viittaa tältä osin myös Maahanmuuttoviraston asiantuntemukseen ja lausuntoon. Maahanmuutto-osasto muistuttaa, että sormenjäljet otettaisiin lakiehdotuksen mukaan jatkossakin aina, kun hakija hakee ensimmäistä oleskelulupaa, pysyvää oleskelulupaa tai kun edellisen oleskeluluvan myöntämisestä (jonka nojalla sormenjäljet on otettu) on kulunut viisi vuotta. Siten muutos ei koskisi esimerkiksi oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella saaneita henkilöitä koska, he saavat suoraan pidemmän luvan ja ensimmäistä jatkolupaa hakiessaan he hakevat käytännössä pysyvää lupaa, jolloin otetaan aina sormenjäljet. Näin ollen kansainvälistä suojelua saaneilta otettaisiin käytännössä aina sormenjäljet. Uudistus koskisi käytännössä muun kuin kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita henkilöitä, jotka hakevat jatkolupaa vuoden tai kahden kuluttua maahan saapumisesta sekä ulkomaalaisia opiskelijoita, koska nämä joutuvat uusimaan lupansa joka vuosi. Maahanmuutto-osasto korostaa, että sormenjäljet voitaisiin ottaa myös aina erityisestä syystä, mikä tarjoaisi riittävät mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin. Poliisihallitus esittää, että sormenjälkien ottamisen viiden vuoden määräajan laskeminen sidottaisiin sormenjälkien ottamishetkeen oleskeluluvan myöntöhetken sijaan. Esityksessä on sidottu viiden vuoden määräaika oleskelulupakortin myöntöhetkeen, koska tällöin vältyttäisiin tilanteelta, jossa hakija joutuisi uusimaan oleskelulupakorttinsa ennen oleskeluluvan umpeutumista. Ei voida kokonaisuutena tarkastellen pitää kohtuullisena, että hakija joutuisi uusimaan korttinsa ennen luvan umpeutumista. Tämä aiheuttaisi myös turhaa viranomaistyötä. Sormenjäljet eivät ehdotetulla sääntelytavalla tulisi koskaan olemaan poliisin ilmoittamaa sormenjälkien käyttöikää vanhempia tai edes lähellä sitä. Enimmäisvoimassaoloaika ei olisi sormenjäljille missään tapauksessa kymmentä vuotta. Sormenjälkien laatu ja oleskelulupakortin uskottavuus ei siten vaarannu. Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12 Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635
Sisäministeriö Lausunto 2 (10) Erityistä syytä on avattu ehdotettavan ulkomaalaislain 60 d :n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Erityinen syy voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa Maahanmuuttovirastolla on tarve varmistaa hakijan henkilöllisyys. Jos esimerkiksi henkilön epäiltäisiin oleskelevan vakituisesti ulkomailla, voisi olla tarve vaatia henkilön tunnistautumista ja sormenjälkien antamista. Samoin sormenjäljet voisi olla tarpeen antaa, jos syntyy epäilys, että oleskelulupakortin haltija ei ole sama henkilö, jolle oleskelulupakortti on myönnetty, vaan kortti on esimerkiksi luovutettu toiselle henkilölle. Sormenjäljet voisi olla tarpeen ottaa myös, jos henkilön epäillään antaneen aiemmassa vaiheessa vääriä tietoja henkilöllisyydestään. Sormenjäljet voitaisiin ottaa myös, jos aiemmin talletetut sormenjäljet osoittautuvat käyttökelvottomaksi. Näin voi olla esimerkiksi, jos kortin siru vioittuu tai sormenjälkiä otettaessa on tapahtunut tekninen virhe. Tällöin on myös hakijan etu, että jatkolupakorttiin otetaan sormenjäljet, jotka voidaan tunnistaa. On myös mahdollista, että hakija on etsintäkuulutettu tai viranomaiset haluavat tavoittaa tämän muusta syystä. Sormenjäljet voitaisiin ottaa myös satunnaisina pistotarkistuksina valvonnallisista syistä väärinkäytösten ja viranomaisen välttelyn vähentämiseksi. Se, että hallituksen esityksessä on todettu sormenjälkiä otettavan erityisellä syyllä harvoin, johtuu siitä, että suurin osa oleskeluluvan hakijoista asioi vilpittömässä mielessä eikä heidän vanhojen sormenjälkiensä käyttämiseen ole myöskään teknisiä esteitä. Maahanmuutto-osasto muistuttaa, että ehdotuksen hyväksyminen ei tarkoita, etteikö oleskeluluvan hakijaa silti kaikissa tilanteissa tunnistettaisi. Jos henkilö asioi kokonaan sähköisesti, tunnistautumisvälineinä toimivat valokuva ja vahva sähköinen varmenne. Jos henkilö asioi asiakaspalvelupisteessä, tunnistautumisvälineitä ovat valokuva ja matkustusasiakirja. Oleskeluluvan hakijan on aina tunnistauduttava vahvasti voidakseen käyttää täysin sähköistä asiointia, mikä on todettu myös esityksen perusteluissa. Lisäksi hänen toimittamaansa valokuvaa voidaan vertailla molemmissa asiointimuodoissa rekisterissä jo olevaan, edellisessä hakemuksessa annettuun kuvaan. On itsestään selvää, että Maahanmuuttoviraston käsittelijä vertaa virastoon toimitettua kasvokuvaa rekisterissä olevaan kuvaan. Maahanmuuttovirastossa on kiinnitetty erityishuomiota tähän. Edelleen Maahanmuuttovirastolla olisi aina mahdollisuus ottaa sormenjäljet erityisestä syystä. Sen johdosta, että sormenjälkiä ei otettaisi uudelleen pystyttäisiin väärinkäyttämään menettelyä lähinnä niin, että hakija asioisi jonkin toisen henkilön identiteetillä. Lisäksi väärinkäytökseen syyllistyvän tulisi vastata erehdyttävästi oikean hakijan ulkonäköä, koska lupaa haettaessa vaadittaisiin edelleenkin uusi valokuva. Sähköisesti asioidessaan hänellä olisi oltava lisäksi hallussaan oikean hakijan tunnistautumisvälineet ja Maahanmuuttoviraston asiakaspalvelupisteessä asioidessaan voimassa oleva matkustusasiakirja Lisäksi oleskelulupakortin haltijalla riski jäädä kiinni viranomaistarkistuksessa, koska hänen sormenjälkensä eivät vastaisi kortin siruun tallennettuja sormenjälkiä. Poliisihallinto ilmaisee myös huolensa sormenjälkien vertailumahdollisuudesta ns. pimeisiin sormenjälkiin. Maahanmuutto-osasto ei näe estettä verrata jo aiemmin otettua sormenjälkiä jatkolupavaiheessa kuvatulla tavalla jo nykylainsäädännön perusteella, vaikka lain sanamuoto ei olekaan eksplisiittinen. Toiseksi maahanmuuttoosasto huomauttaa, että rikostutkinnalliset syyt eivät saisi muodostua ensisijaiseksi toiminnan motivaatioksi silloin kun pohditaan oleskelulupajärjestelmään tehtäviä ratkaisuja. Maahanmuutto-osasto huomauttaa vielä, että oleskeluluvan edellytysten tutkimiseksi ei tarvita uusia sormenjälkiä, koska Maahaanmuuttovirasto saa rikosrekisteritiedot ulkomaalaisrekisterilain nojalla. Poliisiosasto esittää, että sormenjäljet jätettäisiin ottamatta vain, jos henkilö asioi täysin sähköisesti. Maahanmuutto-osasto suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska se asettaisi hakijaryhmiä erilaiseen asemaan sen mukaan, missä määrin heillä on valmiuksia sähköiseen asiointiin.
Sisäministeriö Lausunto 3 (10) Maahanmuutto-osasto painottaa, että oleskelulupajärjestelmän sujuvoittaminen palvelee muun muassa ulkomaalaisia osaajia, opiskelijoita ja heidän perheenjäseniään. Se sujuvoittaa asiointia molemmissa asiointimuodoissa. Sen lisäksi muutos toisi myös kustannussäästöä Maahanmuuttoviraston toimintaan. Maahanmuutto-osaston käsityksen mukaan sormenjälkiä koskevaan muutokseen ei liittyisi sellaisia merkittäviä väärinkäytösriskejä, joita olisi pidettävä muutoksen tuomia etuja painavampina. Maahanmuutto-osasto viittaa myös tältä osin Maahanmuuttoviraston asiantuntijalausuntoon. Oikeusministeriö: Oikeus valittaa Tekesin päätöksestä Oikeusministeriön mukaan esityksessä jää epäselväksi Tekesin lausunnon oikeudellinen luonne ja valituskelpoisuus. Maahanmuutto-osasto toteaa, että Tekesin lausunnossa ei ole kyse tarkoituksenmukaisuusharkinnasta vaan oikeudellisesti sidotusta harkinnasta. Tekesin arviointi perustuu liiketoiminta-arvion ja yrittäjätiimin osalta samaan säännöspohjaan kuin Tekesin Tempo-rahoitus, jos voi myös hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Kuten hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, kasvuyrittäjyyden arvioimiseksi ei luotaisi uusia kriteerejä ulkomaalain tarkoituksia varten, vaan tässä hyödynnettäisiin Tekesin vakiintunutta toimintaa ja asiantuntemusta. Tekes arvioi jo nyt kasvuyrityksiä osana Tekesin Tempo-rahoitusta, joka perustuu lakiin taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (429/2016), valtioneuvoston asetukseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ja näitä täydentävään Tekesin vakiintuneeseen ja julkiseksi tehtyyn käytäntöön (s.22). Tekes arvioi lausunnossaan ehdotetussa 47 g :ssä säädettyjä kasvuyrittäjyyden kriteereitä eli sitä, täyttyvätkö edellä mainitun Tempo-rahoituksen edellytykset liiketoimintamallin ja yrittäjätiimin osalta. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä sisällöllisesti on siis ulkomaalaislaissa säädetty kasvuyrittäjyys, eikä varsinaisesti se, että Tekes antaa puoltavan lausunnon, vaikka luvan myöntäminen edellyttää puoltavaa lausuntoa. Tekesin lausunto pitää sisällään tiedon siitä, että kyseessä on ulkomaalain 47 g :ssä tarkoitettu kasvuyrittäjyys. Maahanmuutto-osasto toteaa myös, että Tekesin lausunto olisi mahdollista saada hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Lausunnosta ei olisi erillistä valitusoikeutta, mutta Tekesin arvio kasvuyrittäjän kriteerien täyttymisestä olisi mahdollista saada hallintooikeuden arvioitavaksi osana kielteistä oleskelulupapäätöstä. Jos hakija saisi Tekesiltä kielteisen arvion, voisi hän silti hakea oleskelulupaa liittämällä kielteisen lausunnon hakemukseensa. Oleskelulupahakemukseen tehtäisiin tällöin kielteinen päätös, koska luvan myöntämiselle asetettu ehdoton edellytys (myönteinen arvio) puuttuisi. Sikäli kuin Maahanmuuttoviraston päätöksestä valitettaisiin, hallinto-oikeus arvioisi tämän jälkeen asian myös kasvuyrittäjyyden kriteerien osalta. Ensimmäisessä vaiheessa luotettaisiin Tekesin asiantuntemukseen ja arvioon. Vaikka valitusoikeus olisi, käytännön tosiasiat ja nopeasti muuttuvan kasvuyritystoiminnan toimintaympäristön, olisi hakijan todennäköisesti tarkoituksenmukaisempaa kielteisen arvion Tekesistä saatuaan kehittää liiketoimintaideaansa edelleen ja pyytää tämän jälkeen uutta arviointia. Tämä olisi todennäköisesti hakijalle nopeampaa hallinnollisen menettelyn sijaan ja palvelisi myös hänen tarkoitustaan kehittää menestyvää liiketoimintaa. Maahanmuutto-osasto ei pidä kansainvälisiin kokemusten ja asioinnin sujuvuuden näkökulmasta asianmukaisena menettelyn muuttamista siten, että Maahanmuuttovirasto pyytäisi itse Tekesin lausuntoa käsitellessään oleskelulupahakemusta. Kansainväliset kokemukset osoittavat ensinnäkin, että suuri osa kasvuyrittäjistä ei myönteisen arvion liiketoiminnallista puolesta saatuaan kuitenkaan hae oleskelulupaa, koska kasvuyrittäjät niin sanotusti kilpailuttavat maita ja
Sisäministeriö Lausunto 4 (10) saattavat hakea liiketoiminnallista arviota useasta maasta. Jos menettelyn ensimmäinen vaihe olisi suoraan Maahanmuuttovirasto, olisi viraston käsittelyjonossa paljon hakemuksia turhaan, mikä ei edistä asioiden joutuisaa käsittelyä. Toiseksi, Tekes on luontevammin ensimmäinen viranomainen, jonka hakija kohtaa. Tekes voi jo tällöin ohjeistaa hakijaa esimerkiksi tarvittavan selvityksen antamisesta Finanssiala ry: Rahanpesuun liittyvät näkökohdat Finanssiala ry ilmaisee huolensa rahanpesuun liittyvistä näkökohdista. Finanssiala ry esittää, että Maahanmuuttoviraston tulisi tutkia oleskeluluvan myöntövaiheessa ulkomaalaisen mahdollisuudet saada ulkomaalaisen henkilökortti. Maahanmuuttoosasto painottaa, että oleskelulupa yrittäjyyden perusteella voidaan myöntää vain, jos hakijalla on voimassa oleva matkustusasiakirja. Ulkomaalaislaissa ei säännellä ulkomaalaisen henkilökortin myöntämisen perusteista. Henkilökortin myöntämisestä säädetään henkilökorttilaissa (663/2016). Oleskeluluvan myöntäminen on itsellinen, Maahanmuuttoviraston suorittama harkinta luvan myöntöperusteista eikä Maahanmuuttovirastolla ole toimivaltaa tutkia toisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia asioita. Maahanmuutto-osasto kuitenkin muistuttaa, että uuden henkilökorttilain tavoitteena on sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 41/2016 vp) perusteella, että jokaiselle ulkomaalaiselle, joka on saanut oleskeluluvan ja kotikunnan Suomessa, voidaan myöntää ulkomaalaisen henkilökortti, vaikka hänellä ei olisi ennestään luotettavaa henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Näin ollen maahanmuuttoosasto ei täysin ymmärrä esitettyä ehdotusta. Finanssialan keskusliitto esittää myös, että Maahanmuuttovirasto varmistaisi ulkomaalaislain nojalla vaadittavan riittävän toimeentulon osoituksena olevien varojen alkuperän. Maahanmuutto-osasto toteaa, että Maahanmuuttoviraston toimivaltaan ei sinällään kuulu rahojen alkuperätutkinta tässä eikä muissakaan oleskelulupaasioissa. AKAVA: Erityisasiantuntijan ensimmäisen oleskeluluvan enimmäisvoimassaoloajan pidentäminen Akava suhtautuu varauksellisesti siihen, että asiantuntijan oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidennetään yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Voimassa olevassa ulkomaalaislain 53 :n 3 momentin mukaan jo nyt on mahdollista myöntää ensimmäinen oleskelulupa enintään kahdeksi vuodeksi. Lupa myönnetään tällöin toki tilapäisenä (B) ja sen vuoksi, että työtehtävät hakuhetken tiedon mukaan kestävät tuon määräajan. Jos työtehtäviin tulisikin jatkoa, on asiantuntijan toki mahdollista hakea ja saada uusi oleskelulupa tuon kahden vuoden jälkeen ja siten jäädä maahan. On huomattava, että laissa säädettävä oleskeluluvan voimassaoloaika on enimmäiskesto. Jos työsuhde kestää alle kaksi vuotta, lupa myönnetään vain sille ajalle kuin työ kestää. Euroopan unionin sääntely tuo mukanaan pitempikestoisempia oleskelulupia. ICToleskelulupa (HE 80/2017) myönnetään yrityksen sisällä siirtyvälle johtajalle ja asiantuntijalle enintään kolmeksi vuodeksi. Tutkijoille ja opiskelijoille, joiden toimenkuvaan kuuluu EU:n sisäistä liikkuvuutta, oleskelulupa tulee myöntää direktiivin mukaan vähintään kahdeksi vuodeksi, ja ensi vuoden alkupuolelle eduskunnalle annettavassa Hallituksen esityksessä ehdotetaankin, että luvan pituus olisi kaksi vuotta. EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin muuttamista koskevissa neuvotteluissa on luvan pituudeksi esitetty kahta vuotta, joskin Euroopan parlamentti haluaisi luvan pituudeksi jopa kolme vuotta. Suuntaus oleskelulupien myöntämisessä näyttäisi siis olevan, osin kilpailullisista syistä, että tulee pyrkiä myöntämään voimassaololtaan pitempiä oleskelulupia.
Sisäministeriö Lausunto 5 (10) Akava peräänkuuluttaa työsuhteiden ehtojen valvonnan tehostamista. Mainitun ICT- HE:n (80/2017) myötä ulkomaalaisrekisterilakia muutetaan siten, että työsuojeluviranomaiset tulevat ulkomaalaisrekisterin ylläpitäjiksi ja käyttäjiksi, jolloin työsuojelun tarkastuskertomuksia on mahdollista tallentaa UMA-järjestelmään. Samalla ulkomaalaisrekisterin työnantajaosarekisteriin saa kerätä ja tallettaa tietoja luonnollisista ja oikeushenkilöistä, jotka ottavat palvelukseensa ulkomaalaisen työntekijän. Työsuojelun ja Maahanmuuttoviraston on siten mahdollista kirjata havaintojaan rekisteriin, jolloin ne voidaan ottaa huomioon lupaharkinnassa ja valvonnassa. Valmisteilla on myös verottajan VHS-palvelun käyttöönotto lupaasioissa ja se tullee lähivuosina mahdollistamaan sähköisen rekisteritarkistuksen verottajan ylläpitämiin rekistereihin, jolloin sekin on merkittävää valvonnan kannalta. Valvonta tehostuu ja sitä voidaan erilaisten rekisteritarkastusten ja tarkastuskertomusten perusteella suunnata paremmin sinne, missä epäkohtia on havaittu tai voidaan olettaa olevan. Kun tietoisuus lisääntyy siitä, että valvonta tehostuu, sitä automatisoidaan ja että työsuojelutarkastukset voivat tehdä paremmin kohdistettuja tarkastuksia, se on omiaan lisäämään kiinnijäämisriskiä. Viranomaisten tietojärjestelmät ovat siten kehittyneet tasolle, jonka ansiosta valvontaa voidaan suunnata yhä enemmän hakemuskäsittelystä työnantajavelvoitteiden tosiasialliseen noudattamiseen. Hakemuskäsittelyä pystytään tehostamaan voimakkaasti siirtymällä hakemuksen liiteasiakirjoihin pohjautuvasta tarkastamisesta annettujen tietojen oikeudellisuuden tarkastamiseen ja työnantajien tosiasiallisen velvoitteiden hoidon arvioimiseen eri rekisteritietojen pohjalta. Tietojärjestelmien välisen automaattisen tietojenvaihdon pohjalta valvonnasta voidaan tehdä jatkuvaa ja irrottaa se hakemuskäsittelystä. Tämän vuoksi luvan pituuden ja sen uusimisen yhteydessä tehtävien tarkastusten merkitys vähenee ja luvan voimassa ollessa sen peruuttamiseen johtavien tarkastusten merkitys kasvaa. Maahanmuuttovirasto: Sanamuodon muutos Maahanmuuttovirasto esittää, että ehdotetusta 54 a :n 2 momentista poistettaisiin selvyyden vuoksi poistaa viittaus liiketoimintamallille asetettuihin edellytyksiin, jolloin momentissa viitattaisiin yleisesti 1 momentissa tarkoitettuihin edellytyksiin. Tällöin momentin sanamuoto pitäisi sisällään lliiketoimintamallin arvioimisen lisäksi myös kannattavan liiketoiminnan edellytysten arvioimisen, mikä mahdollistaisi Tekesin asiantuntemuksen hyödyntämisen tarvittaessa kattavasti. Maahanmuutto-osasto ei vastusta muutosta, sillä kuten Maahanmuuttovirasto toteaa, se vastaisi kuitenkin esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin kirjoitettua säännöksen tarkoitusta. Momentti kuuluisi silloin seuraavasti: "Maahanmuuttovirasto voi pyytää Tekesiltä lausunnon siitä, täyttyvätkö 1 momentissa tarkoitetut, liiketoimintamallille asetetut edellytykset." Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry: Tekesin rooli MTK esittää vaihtoehtoisia tapoja kasvuyritystoiminta koskevalle arvioinnille. MTK ei pidä onnistuneena ehdotettavaa ratkaisua, jossa Tekes arvioisi kasvuyritystoiminnan potentiaalin ja yrittäjätiimin osaamisen. Maahanmuutto-osasto toteaa, että Tekes on julkisen innovaatiorahoituksen ja innovatiivisen kasvuyrittäjyyden edistämisen osalta keskeinen kansallinen toimija Suomessa. Tämä puoltaa sille ehdotettavaa roolia oleskelulupaa hakevien kasvuyritysten liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa. Maahanmuutto-osasto pitää huomionarvoisenakin sitäkin, että olemassa olevan osaamisen ja prosessien hyödyntäminen on myös nopea ratkaisu täysin uuden oleskelulupamenettelyn ja - perusteen käyttöönottamiseksi. Uuden järjestelmän luominen oleskelulupatarkoitusta varten vaatisi huomattavasti pidemmän valmisteluajan. Ehdotettavaa ratkaisua puoltavat myös Tanskan kokemukset, missä kyseinen tehtävä on uskottu vastaavanlaiselle viranomaiselle. Arvioinnin keskittäminen yhdelle julkiselle ja koko
Sisäministeriö Lausunto 6 (10) maan kattavalle toimijalle mahdollistaisi myös yhdenvertaisuusnäkökohtien varmistamisen. Tekes voisi kokemukseensa pohjautuen suhteellisen nopeasti arvioida oleskelulupaa hakevien kasvuyrittäjien liiketoimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuuden. Saman käsittelynopeuteen ei voitaisi päästä, jos Maahanmuuttovirasto ryhtyisi kasvuyritystoiminnasta ulkopuolisena viranomaisena arvioimaan jo alkuvaiheessa itse vapaan harkintaan nojaten hakemuksia liiketoiminnan osalta. Myös muille maille on tyypillistä, että kasvuyritystoiminnan arvioi joku muu kuin oleskelulupaviranomainen. Tekesin aktiivinen rooli prosessin alusta alkaen kytkeytyy luontevasti myös Tekesin tarjoamaan Tempo-rahoitukseen, mikä yhtenä toimenpiteenä auttaa Suomea pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa kasvuyrittäjistä, kuten Tekes lausunnossaan tarkemmin kuvaa. Jos arviointiin katsottaisiin tarpeelliseksi jatkossa liittää laajemmin kasvuyrityskentän muita julkisia ja yksityisiä toimijoita, muodostaisi yhden hallinnollisesti melko kevyen vaihtoehdon esimerkiksi ohjausryhmä, joka seuraisi ja arvioisi kasvuyrittäjien oleskelulupaprosessin toteutumista ja kehittämistarpeita. Tässä tapauksessa Tekes voisi laatia ohjausryhmää varten säännöllisesti yhteenvedon toiminnastaan ja saada ohjausryhmältä kehitysehdotuksia toiminnan tehostamiseksi. Maahanmuutto-osasto toteaa vielä, että koska kyseessä on uusi oleskeluluvan peruste, on sen toimivuutta syytä seurata tarkkaan ja tehdä tarvittaessa soveltamiskokemuksen kerryttyä muutoksia, jos siihen on aihetta. MTK: toimeentuloedellytyksen soveltaminen MTK viittaa myös ulkomaalaislain 39 :n nojalla tehtävään toimeentuloedellytyksen arviointiin. Maahanmuutto-osasto toteaa tältä osin, että kyseiseen säännökseen ei esitetä tässä muutoksia. Toimeentuloedellytystä ei arvioida ehdottomien tulorajojen perusteella, vaan arvioinnissa käytetään tapauskohtaista harkintaa ja joustoa. Lisäksi kustannuksia korvaavat sosiaalietuudet huomioidaan tulona (esim.lapsilisä). Suomen Yrittäjät: Yrittäjän toimeentulon arviointi Suomen Yrittäjät esittävät, että yrittäjän säästöt tai muu varallisuus pitäisi voida ottaa huomioon arvioitaessa myös muun kuin kasvuyrittäjän toimeentuloa. Maahanmuuttoosasto viittaa tältä osin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon ja toteaa, että yrittäjän varallisuutta arvioitaessa voidaan huomioida muitakin kuin yritystoiminnan tuloja erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa. Sosiaali- ja terveysministeriö: Muun kuin kasvuyrittäjän määritelmä Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa, että hallituksen esityksessä yrittäjää koskevan ulkomaalaislain määritelmän perusteluja tarkennettaisiin siltä osin, miksi yrittäjän eläkelain mukaista määritelmää ei käytetä sellaisenaan. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan perheenjäseniä ja lähiomaisia ei pidettäisi yrittäjinä ja että yrittäjän oleskelulupaprosessin sujuvuuden kannalta yrittäjän määritelmä on perusteltua pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja rajattuna. Vaikka perustelut ovat suhteellisen lyhyet, kyse on nimenomaan prosessin sujuvuudesta ja yksinkertaisuudesta. Oleskelulupaharkinnassa on keskeistä, että prosessi voidaan pitää selkeänä niin hakija-asiakkaille kuin viranomaisille. Oleskelulupaharkinta on hakijakohtaista, jolloin aseman määrittäminen yhteisomistuksen tai väliomistuksen perusteella ei ole perusteltua. Oleskelulupakäytäntö on myös osoittanut, että valittu rajaava määritelmä on riittävä niihin tilanteisiin, joissa yrittäjyyden perusteella oleskelulupia haetaan ja myönnetään. Perheenjäsenet voivat saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että ulkomaalaislain mukaisen yrittäjän määritelmän täyttävä henkilö, jolle myönnetään yrittäjän oleskelulupa, ei välttämättä
Sisäministeriö Lausunto 7 (10) kuulu Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja sairausvakuutuksen piiriin, vaan asuminen olisi peruste siihen kuulumiselle taikka yrittäjän eläkevakuutus. Sisäministeriö toteaa, että tämä on tilanne tällä hetkellä elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan haltijoiden kohdalla. Jatkossakin tämä koskisi heitä ja sen lisäksi osakeyhtiössä johtavassa asemassa olevia yrittäjiä. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa myös, että toisen lukuun työskentelemisen mahdollistaminen merkitsee, että ulkomaalainen voi halutessaan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Sisäministeriö toteaa, että yritystoiminnan harjoittamisen tulee edelleen olla pääasiallinen peruste maassa oleskelulle. Jos yritystoiminta ei kannata, ei vaihtoehtona lähtökohtaisesti ole työttömäksi rekisteröityminen, vaan oleskeluluvan peruuttaminen, mistä sosiaali- ja terveysministeriö myös mainitsee viitaten ulkomaalaislain 36 ja 58 :iin. Kokoavasti sosiaali- ja terveysministeriö onkin todennut, että esityksen muutokset koskevat pientä henkilöryhmää, joten niillä ei oletettavasti ole huomionarvoista vaikutusta etuuksiin taikka niiden toimeenpanotehtävän hoitamiseen. Valtiovarainministeriö: kustannukset Valtiovarainministeriö esittää lausunnossaan, että Tekesin päätöksen maks uttomuus arvioitaisiin uudelleen. Maahanmuutto-osasto viittaa tältä osin työ- ja elinkeinoministeriön lausuntoon, jossa todetaan, että kustannukset pystyttäisiin kattamaan olemassa olevista toimintamenomäärärahoista. Lisäksi, kuten työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa todetaan, toiminto tukisi Tekesille asetettua tehtävää yrittäjyyden edistäjänä.
Sisäministeriö Lausunto 8 (10)
Sisäministeriö Lausunto 9 (10)
Sisäministeriö Lausunto 10 (10)