Kalkkisten Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO KALKKISTEN OSUUSPANKKI sivu 1-16 Toimintakertomus 17-18 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 19-20 Rahoituslaskelma 21-53 Osuuspankin ja tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 54-62 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 63 Hallituksen allekirjoitus 63 Hallintoneuvoston lausunto 63 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(16) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 KALKKISTEN OSUUSPANKKI Avainlukuja Kalkkisten Osuuspankin korkokate laski 3,8 % ja pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Korkokatetta vähensi edelleen laskeva yleinen korkotaso ja mm. OP-primen lasku tilikauden aikana. Liikevoitto laski selvästi edellisvuodesta 2015. Vuonna 2015 tulosta paransivat merkittävästi satunnaiset tuloerät. Tilikaudella ei kirjattu arvonalentumistappioita luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisten määrä suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyi alhaisella tasolla. Luottokanta kääntyi kasvuun ja myös talletuskanta kasvoi edellisvuodesta. CET 1 vakavaraisuussuhde oli edellisvuotta vähäisen heikompi. OP Ryhmä Toimintaympäristö Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 81 180-55,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 84,4 67,8 16,6 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 5,2-2,7 Ydinpääoman (CET1) 73,65 75,70-2,1 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 4 5 Jäsenet 686 662 24 Kalkkisten Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti, ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun, ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät, ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti.
2 2 Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Osuuspankin toiminnassa tapahtui selkeä kasvu luottokannassa ja myös talletuskanta kasvoi. Luottojen kysyntä vilkastui selvästi edellisvuodesta. Talletuskannan kasvun myötä pankki saattoi vastata täysimääräisesti rahoituskysyntään tyydyttäen näin asiakkaiden erilaisten hankkeiden lainatarpeet. Tilapäisesti käytettiin OP-keskuksen kautta saatavaa OP-luottoa. Alhainen korkotaso ei sinällään suosinut määräaikaistallettajia. Pankin tarjoamat muut varojen sijoitusvaihtoehdot olivat suosiossa, mm. sijoitukset rahastoihin kiinnostivat asiakkaita. Asiakkaat tekivät myös suoria osakesijoituksia. Pankin perustamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta loppuvuodesta 2015 ja kertomusvuonna 2016 juhlittiin vielä varsinaisen pankkitoiminnan käynnistymistä 90 vuotta sitten kevään 2016 asiakastilaisuudella. Pankin toiminta-alueen yritystaloudessa tapahtui merkittävänä muutoksena hitsauslaitteita valmistavan Kemppi Oyj:n päätös tuotantonsa lopettamisesta Asikkalan Kalkkisten toimipisteessä. Lakkautetun toimipisteen työntekijät pääsääntöisesti kuitenkin työllistyivät yrityksen muissa toimipisteissä. Muutoin toimialueen työllistävät yritykset jatkoivat normaalia tuotantotoimintaansa työllistäen lähes normaalisti. Myöskään väestömäärässä ei tapahtunut suurta muutosta. Toiminta-alueen tapahtumista mainittakoon perinteiset paikallisen urheiluseuran järjestämät ja pankin tukemat HIPPO kisat kesällä, heinäkuussa järjestetty kesän Kalkkisten kylän Toripäivä, Kalkkisten10 juoksutapahtuma sekä Joulukylä Kalkkinen -tapahtuma. Pankki oli mukana tapahtumissa lähinnä sponsoroimassa esimerkiksi tuotelahjoin ja mainonnassa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kalkkisten Osuuspankki sai joulukuussa OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 13.053,60 euroa lisäosinkoa. Kalkkisten Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Kalkkisten Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 295 307-3,8 319 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 115 153-25 63 Palkkiotuotot, netto 65 65-0,2 83 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0-111,2 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot - 63-100 511 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 2-4 2 Liiketoiminnan muut tuotot 20 21-4 17 Yhteensä 202 305-33,7 678 Tuotot yhteensä 497 612-18,7 997 Kulut Henkilöstökulut 206 191 7,8 185
3 3 Muut hallintokulut 118 117 0,8 107 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 19 19-0,5 15 Liiketoiminnan muut kulut 77 88-12,1 97 Kulut yhteensä 420 415 1,2 404 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -3 17-118 -1 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 81 180-55,1 594 Liikevoitto aleni selvästi verrattuna edellisiin vertailukausiin. Laskuun vaikuttivat erityisesti edellisvuosina saadut merkittävät kertaluonteiset tuloerät. Korkokate aleni luottokannan kasvusta huolimatta edelleen hieman alentuneen yleisen korkotason johdosta. Henkilöstökuluissa tapahtunut nousu johtui alkuvuodesta käytetystä tilapäisavusta sekä henkilöstön rakenteessa tapahtuneesta muutoksesta, johon liittyi lisäkuluja mm. OP-ryhmän käytössä olevasta tukipakettikäytännöstä johtuen. Yhteensä kulut kuitenkin pysyivät lähes ennallaan, nousua 1,2 prosenttia. Kulujen ennallaan pitäminen oli mahdollista muiden kulujen vähetessä yli 10 prosenttia. Arvonalentumiset saamisista laskivat merkittävästi vertailukaudesta ja suhteutettuna luotto- ja takauskantaan pysyivät matalalla tasolla. Vertailukaudella tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. OVY Vakuutus Oy maksoi lisäosinkoja vertailukaudella vuonna 2015 enemmän kuin vuonna 2016. Lisäksi vertailukaudella vuonna 2015 myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat myös mm. viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat hieman vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta ja lainopillisista tehtävistä kasvoivat. Arvopapereiden välityspalkkiot pysyivät edellisvuoden tasolla. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 2 2-1,6 Luotonannosta 30 27 11,5 Maksuliikkeestä 51 51 0 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 2 2-25,1 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 22 18 24,1 Takauksista 0 0 0 Vakuutusten välityksestä 25 28-11,8 Muut 15 14 2,4 Yhteensä 146 143 2,5 OP-bonukset -58-56 3,4 Palkkiotuotot yhteensä 89 87 2 Palkkiokulut 24 22 8,5 Palkkiotuotot, netto 65 65-0,2 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä - 37-100 Vähennykset -3-19 -83,7 Arvonalentumisten nettomäärä -3 17-118 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1-0,2
4 4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 21 160 19 882 6,4 19 226 Luotot 14 336 12 791 12,1 13 457 Saamistodistukset 1 501 1 480 1,5 1 835 Osakkeet ja osuudet 2 387 2 385 0,1 2 160 Talletukset 16 740 16 111 3,9 15 633 Oma pääoma 3 233 3 183 1,6 2 913 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 436 223 95,5 279 Keskeisistä tase- ja sitoumuseristä voidaan todeta, että tase kasvoi 6,4 %, luotot 12,1 % ja talletukset 3,9 %. Saamistodistuksissa sekä osakkeissa ja osuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Oma pääoma kasvoi runsaat 1,6 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 3.653.000 euroa eli 2.060.000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 14.336.000 euroa (12.791.000 1 ). Luottokanta kasvoi kokonaisuudessaan voimakkaasti, etenkin asuntoluottojen kasvuvauhti voimistui vertailuvuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 58672 220920-73,44 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 28832 29411-1,97 Järjestämättömät 0 7284-100,00 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 29839 184226-83,80 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 5800 3067 + 89,11 Ongelmasaamiset yhteensä 64471 223988-71,22 Taulukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 pv erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojoustosaamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
5 5 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 218 236 Prosenttia taseesta 1,0 1,2 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 27 27 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 24 24 Nettotuotto, % 8,4 8,7 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 245 263 Prosenttia taseesta 1,2 1,3 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 218 000 euroa, josta kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 0 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 0 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 0 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 0 tuhatta euroa Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 2.464.000 euroa (2.743.000,00). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 0 tuhatta euroa (0). Sijoitus sisältyy taseerään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 2.382.000 euroa (2.380.000). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 11 546 10 610 8,8 Säästämistilit 2 089 2 018 3,5 Sijoittamistilit 3 105 3 483-10,9 Valuuttatalletukset - - Yhteensä 16 740 16 111 3,9 Muut velat 16 34-52,7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 16 756 16 145 3,8 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle, olivat 627.000,00 euroa.
6 6 Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Kalkkisten Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 1,56 prosenttia 3.232.519,66 euroon. Osuuspääoma väheni 5,65 prosenttia 628 000 euroon (666 000). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 72 000 euroa (69 000), lisäosuuksiin 0 euroa (450) ja Tuottoosuuksiin 557 000 euroa (597 000). Tuotto-osuuksien irtisanottujen osuus on 5 000 euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 0 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 450 euroa (90 euroa) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli 17.875,46 euroa. Lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 4,65 euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 686 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 5566 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää.
7 7 Muut oman pääoman erät Veroperusteiset varaukset Aikaisemmin tehtyjä arvonkorotuksia ei peruutettu arvonkorotusrahastosta. Poistoero säilyi tilikauden aikana ennallaan. Luottotappiovarausta ei lisätty eikä vähennetty. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 3218 3 174 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 0 1 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 329 329 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -87-152 Suunniteltu voitonjako - - Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta - - Aineettomat hyödykkeet - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -15-56 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 3 444 3 295 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 3 444 3 295 Omat varat yhteensä 3 444 3 295 * pl. 2.1.2017 palautetut osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 30 27 Vähittäisvastuut - - Kiinteistövakuudelliset vastuut - - Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut - - Muut vastuut 9 4 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 468 397
8 8 Yritysvastuut pk-yritykset 265 216 Yritysvastuut - Muut 202 180 Vähittäisvastuut 2) 852 651 Kiinteistövakuudelliset 757 494 Muut vähittäisvastuut 95 156 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 314 2 309 Muut erät 249 266 Luottoriski yhteensä 3922 3 653 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 755 700 Yhteensä 4 677 4 353 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 73,65 75,70 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 73,65 75,70 Vakavaraisuussuhde 73,65 75,70 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 3 444 3 295 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 491 457 Omien varojen ylijäämä 2 953 2 837 Omat varat 3 444 3 295 Basel I lattian pääomavaatimus 850 758 Omien varojen ylijäämä 2 594 2 537 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Vakavaraisuussuhde heikkeni kahdella prosenttiyksiköllä johtuen omien varojen lievästä vähentymisestä. Vähennys omissa varoissa johtui osin siitä, että laskennassa on jo huomioitu omien varojen vähennyksenä 2.1.2017 asiakkaille palautetut jäsen- ja tuotto-osuudet. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, %
9 9 Keskinäinen vastuu Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,5 5,2 16,5 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,9 2,6 Omavaraisuusaste, % 16,8 17,7 16,8 Kulu-tuotto-suhde, % 84,4 67,8 40,5 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden
11 11 toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia
12 12 Likviditeettiriski Markkinariskit asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 3 444 000 tuhatta euroa. Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 32,61 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee
13 13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä ei aiheutunut pankille tappioita. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Henkilöstö OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Vuoden lopussa Kalkkisten Osuuspankilla oli ainoana konttorina pääkonttori Asikkalan kunnan Kalkkisten kylän keskustassa. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa OP Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 24 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 686. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Pankin henkilöstö koostui vuoden 2016 lopussa toimitusjohtajasta, yhdestä kokopäiväisestä vakinaisesta toimihenkilöstä sekä osa-aikaisesta siivooja-kiinteistönhoitajasta. Tilikauden aikana henkilöstö väheni yhdellä kokoaikaisella toimihenkilöllä. Lisäksi tilikauden aikana on käytetty poissaolojen ja lomasijaisuuksien järjestelyihin määräaikaista toimihenkilöä.
14 14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Kalkkisten Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 29.3.2016. Kokoukseen osallistui 6 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 10 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 11. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallitus Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää
15 15 Toimitusjohtaja kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 3 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 3. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 10. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Harri Taavila, (2015 2017), puutarhuri, Asikkala Varapuheenjohtaja Tuomo Peltonen, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Muut jäsenet Osmo Hasala, (2017 2019), metsäkoneurakoitsija, Asikkala Hannu Kaila, (2016 2018), maatalousyrittäjä, Asikkala Pirjo Kiurumäki, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Marja Liisa Lehtinen, (2016 2018), maanviljelijä, Asikkala Sinikka Marttila, (2017 2019), maatalousyrittäjä, Asikkala Anitta Pelander, (2016 2018), yrittäjä, Asikkala* Pasi Pihlajasaari, (2016 2018), yrittäjä, Sysmä Elina Poikkeus-Heikkilä (2017 2019), maatilatalouden ammatinharjoittaja, Asikkala * Martti Salminen, (2015 2017), maanviljelijä, Asikkala *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen
16 16 Muu tarkastustoiminta Hallitus Puheenjohtaja Arto Lampinen, 1959, kauppias, Asikkala, yrittäjyys, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies Arto Lampinen ky:ssä, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 1.1.2000 Asikkalan Yrittäjät, hallitus, jäsen 2014 Ms. Kaiku, johtokunta, jäsen 2013 Muut jäsenet Hanna Hasala, 1977, diakonissa-sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja, AMK, Asikkala, työkokemus hoitoalalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä/peruspalvelukeskus Oiva, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 9.12.2013 Asikkalan kunta, kunnanvaltuuston jäsen Janne Pihamaa, 1971, maatalousyrittäjä, Asikkala, yrittäjänä Viini-Pihamaa Oy:ssä, aloittanut hallituksessa ensimmäisen kerran 14.12.2005 Toimitusjohtaja Heikki Leppähaara, agronomi, 62 v, pankin palvelukseen toimitusjohtajaksi v. 2003 Tilintarkastaja Kaija Pakkanen, varsinainen tilintarkastaja, KHT, JHTT OP Osuuskunnan tarkastus suoritti osuuspankin vakavaraisuuden hallinnan tarkastuksen raporttipäivämäärällä 15.12.2016. Tulevaisuuden näkymät Luottamus talouden näkymiin on vahvistunut niin Suomessa kuin vientimarkkinoilla. Suomen talouden kasvu jatkuu kuluvana vuonna maltillisena aiempaa laajemmalla pohjalla. EKP on ilmoittanut jatkavansa elvyttävää politiikkaa kuluvana vuonna. Linjauksen mukaan ohjauskorot säilyvät matalina koko vuoden. Pankin toimialueella taloudellinen toiminta tullee vuonna 2017 pysymään entisessä laajuudessa. Mikäli luottojen kysyntä jatkuu yhtä suotuisasti kuin vuonna 2016, niin pankki tullee saavuttamaan vuoden 2016 tuloksen tilikaudelta 2017. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 2 273 959,89 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 87.437,59 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 0,5 prosenttia eli 2,47 euroa ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia eli 18.100,19 euroa, yhteensä 18.102,66 euroa. Tilikauden ylijäämästä jää 69.337,40 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
17 KALKKISTEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 Korkotuotot 321 434,90 Korkokulut 26 151,55 KORKOKATE 295 283,35 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 114 885,19 Muista yrityksistä 114 885,19 Palkkiotuotot 88 777,27 Palkkiokulut 24 100,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -16,38 Valuuttatoiminnan nettotuotot -16,38 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 2 212,08 Liiketoiminnan muut tuotot 20 411,66 Hallintokulut 324 224,44 Henkilöstökulut 206 405,09 Palkat ja palkkiot 175 969,45 Henkilösivukulut 30 435,64 Eläkekulut 25 092,00 Muut henkilösivukulut 5 343,64 Muut hallintokulut 117 819,35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 591,64 Liiketoiminnan muut kulut 77 109,37 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -3 143,04 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 80 670,76 Tilinpäätössiirrot 0,00 Tuloverot -6 766,83 Tilikauden verot 0,00 Laskennallinen vero -6 766,83 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 87 437,59 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 87 437,59 1.1. - 31.12.2015 340 963,44 34 136,23 306 827,21 153 101,21 153 101,21 87 044,98 22 217,38 146,63 146,63 63 422,21 2 303,94 21 256,63 308 313,79 191 422,35 159 940,79 31 481,56 25 875,19 5 606,37 116 891,44 18 687,05 87 746,94 17 461,50 179 676,15 28 000,00-228,89 198,41-427,30 151 905,04 151 905,04
18 KALKKISTEN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA Käteiset varat 104 676,04 108 220,98 Saamiset luottolaitoksilta 2 463 932,97 2 742 953,00 Vaadittaessa maksettavat 0,00 84 726,12 Muut 2 463 932,97 2 658 226,88 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 14 336 378,31 12 791 377,44 Muut 14 336 378,31 12 791 377,44 Saamistodistukset 1 501 190,38 1 479 667,68 Muilta 1 501 190,38 1 479 667,68 Osakkeet ja osuudet 2 386 877,40 2 384 877,40 Aineelliset hyödykkeet 248 527,88 265 150,88 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 26 506,42 26 506,42 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 218 218,42 235 565,42 Muut aineelliset hyödykkeet 3 803,04 3 079,04 Muut varat 27 544,53 26 619,04 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 87 042,96 81 809,71 Laskennalliset verosaamiset 3 703,14 1 343,78 VASTAAVAA YHTEENSÄ 21 159 873,61 19 882 019,91 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 626 555,42 0,00 Luottolaitoksille 626 555,42 0,00 Vaadittaessa maksettavat 376 555,42 0,00 Muut 250 000,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 16 756 014,51 16 144 884,67 Talletukset 16 740 056,92 16 111 152,83 Vaadittaessa maksettavat 15 351 082,51 14 341 316,18 Muut 1 388 974,41 1 769 836,65 Muut velat 15 957,59 33 731,84 Muut 15 957,59 33 731,84 Muut velat 28 372,34 32 038,03 Muut velat 19 361,34 23 452,03 Pakolliset varaukset 9 011,00 8 586,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 105 650,05 111 353,27 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 516 592,32 16 288 275,97 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 410 761,63 410 761,63 Vapaaehtoiset varaukset 410 761,63 410 761,63 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 628 300,00 665 950,00 Jäsenosuudet 71 700,00 68 900,00 Lisäosuudet 0,00 450,00 Tuotto-osuudet 556 600,00 596 600,00 Arvonkorotusrahasto 42 901,34 42 901,34 Muut sidotut rahastot 287 258,43 269 628,56 Vararahasto 239 840,27 239 840,27 Käyvän arvon rahasto 47 418,16 29 788,29 Vapaat rahastot 467 005,24 467 005,24 Muut rahastot 467 005,24 467 005,24 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 719 617,06 1 585 592,13 Tilikauden voitto (tappio) 87 437,59 151 905,04 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 232 519,66 3 182 982,31 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 21 159 873,61 19 882 019,91 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 5 000,00 5 000,00 Takaukset ja pantit 5 000,00 5 000,00 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 430 790,89 218 125,27 Muut 430 790,89 218 125,27 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 435 790,89 223 125,27