1 LUPAPÄÄTÖS Nro 93/10/1 Dnro PSAVI/182/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Tervola Ranta Markku ja Karoliina Sivakkajoentie 382 95300 Tervola
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 3 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) (ja energiatehokkuus)... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine... 6 MERKINTÄ... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Ympäristöluparatkaisu... 7 Lupamääräykset... 7 Eläinsuojat... 7 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 8 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 8 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 9 Jätteet ja varastointi... 9 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 10 Muut määräykset... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Luvan myöntämisen edellytykset... 11 Lupamääräysten perustelut... 12 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 15 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 15 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 16 Ratkaisu... 16 Perustelut... 16 Oikeusohje... 16 MUUTOKSENHAKU... 17 2
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Markku ja Karoliina Ranta on 9.4.2010 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut ympäristölupaa eläinsuojan toimintaan ja uuden eläinsuojan rakentamiseen Tervolan kunnan Lapinniemen kylässä. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Sivakkajoen varrella noin 10 km Tervolan kirkonkylältä pohjoiseen ja 35 km Torniosta koilliseen Tervolan kunnan Lapinniemen kylässä Kaskelan tilalla RN:o 845-402-136-1 osoitteessa Sivakkajoentie 382, 95300 Tervola. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 11 a -kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa tilan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Yleiskuvaus toiminnasta Kaskelan tilalla harjoitetaan lypsykarjataloutta. Tilan maidontuotantoa laajennetaan ja tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta tilakeskukseen nykyisen navetan yhteyteen. Nykyisin tilalla on 33 lypsylehmää, 28 hiehoa ja neljä vasikkaa sekä yksi hevonen. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikkoja yhteensä 75 lypsylehmälle, 51 hieholle ja 31 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Nykyinen navetta jää myös tuotantokäyttöön ja siellä on paikat 11 hieholle ja 18 6-8 kuukauden ikäiselle vasikalle. Tilan vuosittainen tuotanto tulee olemaan 650 000 l maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään molemmissa eläinsuojissa lietelantamenetelmällä, mutta pikkuvasikka-osastolla ja poikimiskarsinoissa on kestokuivikepohja. Rakennettavassa pihattonavetassa on slalom-lannanpoisto, jossa lietettä kierrätetään pumpulla. Liete pumpataan pumppauskaivoon ja johdetaan siitä edelleen valuttamalla uuden pihaton pohjoispuolella sijaitsevaan lietelan-
tasäiliöön, jonka tilavuus on 2496 m 3. Uudessa eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 400 m 3. Nykyisen navetan lantakuilut muutetaan mataliksi ja niistä lanta kootaan raapan avulla kokoojakuiluun, josta lanta johdetaan valuttamalla lietealtaaseen. Nykyisen navetan pohjoispuolella sijaitseva lietelantasäiliön tilavuus on 900 m 3. Tilalla tulee olemaan tilaa lietelannan varastointiin lietekuilut huomioon ottaen yhteensä 3 800 m 3. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia. Kestokuivitetun alueen pinta-ala on yhteensä 67 m 2 ja kuivikepohjan reunojen korkeus sekä kuivikkeen paksuus on 30 cm. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria, joka tyhjennetään rakennettavaan 140 m 2 :n suuruiseen lantalaan keskimäärin seitsemän kertaa vuodessa. Lantalan reunojen korkeus on 100 cm ja ajoliuskan korkeus 50 cm. Navetan maitohuonevedet ja muut pesuvedet, joita syntyy 570 m 3 vuodessa, johdetaan lietelantasäiliöön. Navetan wc-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön (5 m 3 ). Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa yhteensä 76,25 ha, josta omaa on 54,91 ha ja vuokrapeltoa 21,37 ha. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille viikkojen 22 23 sekä viikon 33 aikana. Lannasta 60 % levitetään keväällä. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy vuosittain seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (10 kpl), muovia (0,1 t), metalliromua (0,05 t), jäteakkuja (1 kpl), jäteöljyä (100 l) sekä pilaantunutta rehua (1 t). Kuolleet eläimet haudataan, muovit, metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan kierrätykseen kunnan keräyspisteeseen. Pilaantunut rehu kompostoidaan ja levitetään ravinteiksi peltoon. Tilalla on 1500 l polttoainesäiliö. Tilalle hankitaan uusi polttoainesäiliö navetan rakentamisen yhteydessä ja se tullaan sijoittamaan katokselliseen suoja-altaaseen. Tilalla on muita öljytuotteita noin 400 l, jotka säilytetään varastossa betonilaatalla. Kasvinsuojeluaineet ja muurahaispohjaiset säilöntäaineet säilytetään tilalla teräskaapissa ja erillisessä varastossa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Säilörehua valmistetaan vuosittain esikuivattuna noin 1080 t laakasiiloon, josta puristeneste johdetaan omaan kaivoon (3,4 m 3 ) ja edelleen lietealtaaseen. Lisäksi rehua tehdään pyöröpaaleihin 120 t vuodessa. Vain vasikat ja hevonen laiduntavat päivisin neljä kuukautta vuodessa. Laidunala on noin 4,5 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin, eikä niillä ole ruokintapaikkoja. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetus- ja rehu- sekä polttoaineen kuljetusauto 1-2 kertaa kuukaudessa. Tila saa käyttövetensä Tervolan Vesi Oy:ltä. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. 4
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) (ja energiatehokkuus) Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Hakija ei ole esittänyt arvioita parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta tai ympäristön kannalta parhaista käytännöistä. Tilakeskus sijaitsee Sivakkajoen varrella. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi entisen navetan yhteyteen länsipuolelle. Eläinsuojan sijaintipaikka on Länsi-Lapin maakuntakaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Maatalous ja maidontuotanto ovat tyypillisiä elinkeinoja Tervolan kunnassa. Tilakeskusta lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat 220 m etäisyydellä etelälounaassa sekä 440 m ja 480 m etäsyydellä koillisessa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä lännessä. Tilakeskus sijoittuu Kemijoen vesistöalueen Vaajoen valuma-alueelle 65.16. Sivakkajokea ei ole luokiteltu Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa. Ympäristöhallinnon vedenlaaturekisterissä on joitakin vedenlaatutietoja vesistöstä. Vedenlaadun perusteella ei toiminnalle tarvitse asettaa erityisvaatimuksia. Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakijan mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Lietesäiliöt täytetään valuttamalla, mistä ei aiheudu hajuhaittaa. Lietteen ajo pelloilla saattaa aiheuttaa lyhytaikaisesti lietteen hajuhaittoja. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Tuotannossa syntyvät lietteet johdetaan tiiviiseen lietelantasäiliöön. Päästö maahan estetään asianmukaisesti rakennetuilla lietesäiliöillä, joiden kunnosta pidetään säännöllisesti huolta. Lannan ajossa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Lietteen ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Piha-alueet pidetään siistinä. Huolehditaan ennaltaehkäisevästi paloturvallisuudesta mm. sammuttimilla ja paloposteilla. Pihaottoon asennetaan kiinteä palovaroitinjärjestelmä. Vierailut navettaan sallitaan rajoitetusti ja huolehditaan suojavarusteista. Toimitaan ennaltaehkäisevästi kaikissa tilanteissa. 5
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Tervolan kunnan ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 30.7. 30.8.2010. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Tervolan kunnanvirastolla ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tervolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) Eläinsuojan sijaintikunnassa maatalous ja maidontuotanto ovat alueelle tyypillisiä. Länsi-Lapin maakunnassa tilan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Sivakkajokea, jonka varrelle tilakeskus sijoittuu, ei ole luokiteltu Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa. Vesistöstä on joitakin vedenlaatutietoja Hertta rekisterissä. Vedenlaatutietojen ja alueen muun maankäytön perusteella toiminnalle ei tarvitse toistaiseksi asettaa erityisvaatimuksia. Hertta rekisterin tietojen mukaan toiminta-alueella ei ole pohjavesialueita, luonnonsuojelualueita tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Toiminnan päästöt muodostuvat lannasta ja sen käsittelystä. Lantaloiden rakenteet on oltava tiiviitä ja tyyppihyväksyttyjä sekä rakentamisohjeiden mukaisesti rakennettuja. Lantaa käsiteltäessä ja levitettäessä on noudatettava nitraattiasetusta ja huomioida naapurit niin, että kohtuutonta tai vältettävissä olevaa haittaa ei aiheudu. Naapureita on tarvittaessa tiedotettava lannan levityksestä etukäteen. Vesistöön ja valtaojien varsille tulee jättää riittävän leveät suojakaistat ravinteiden vesistöön pääsyn ehkäisemiseksi. Mikäli viljavuusanalyysien perusteella huomataan kohonneita arvoja peltojen ravinnepitoisuuksissa, on ne huomioitava alueiden lannoituksessa. Toiminnassa tulee noudattaa maatalouden tukiehtojen mukaisia hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia. Uusi kuivalantala on sijoitettu eläinsuoja huomioiden sivuun ja ahtaaseen paikkaan, eikä paikan valintaa ei ole perusteltu. Hakemuksessa ei ole eritelty lehmien ja vasikoiden laidunalueen sijaintia. Laidunalue tulee pitää kasvipeitteisenä pitämällä laidunpaine riittävän alhaisena. Lapin alueella kuolleet nautaeläimet voidaan haudata maahan eläinlääkärin antamia ohjeita noudattaen. Lupakäsittelyn yhteydessä olisi hyvä esittää mahdolliset hautauspaikat. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on 31.8.2010 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Lapin ELY-keskuksen lausunnosta.
Hakija antoi vastineensa 15.9.2010. Hakija toteaa, että alue, johon eläinsuojalle lupaa haetaan, on perinteistä, virkeää maatalousaluetta. Kaikki päästöihin liittyvät asiat on hyvin huomioitu jo nykyisinkin, ja tulevaisuudessa niihin tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Hakija korjaa vastineessa lupahakemuksessa olleen virheen, joka koskee tulevaa tilannetta hevosten osalta. Tarkoitus on, että tilalla pidetään ainakin yksi hevonen, mahdollisesti kaksi. Hakija huomauttaa vastineessa, että kuivalantalan sijoittamiselle asemapiirroksessa esitettyyn paikkaan lähelle jokea on selkeät syyt. Lantalaa ei voi tilanpuutteen vuoksi sijoittaa muualle kuin kyseiseen paikkaan joen lähelle tai tulevan uuden lietelantasäiliön viereen, jolloin lantala sijoittuu liian kauas lannan syntypaikalta. Kuivalantaa muodostuu vasikkalasta, sairaskarsinoista ja hevostallilta. Hevostalli sijaitsee rehutilan kulmassa. Lantalan sijoittaminen nykyisen navetan taakse lietesäiliön viereen on mahdotonta, koska lantala tukkisi näin liikenneväylät. Lantalan sijaitessa asemapiirroksessa esitetyssä paikassa lähellä jokea, muiden rakennusten takana, lantala ei ole näkyvillä, eikä näin rumenna julkisivua tielle päin. Lantala on tarkoitus tehdä MMM:n ohjeiden mukaisesti, jotta mitään päästöjä lantalan ulkopuolelle ei aiheudu. Hakemuksesta poiketen lehmiä ei ole tarkoitus laiduntaa, vaan vain vasikat ja hevonen laiduntavat. Kuolleiden eläinten hautaus tapahtuu vastineen liitteessä olevan karttakuvan osittamaan paikkaan, joka sijaitsee tilakeskusta vastapäätä, Sivakkajoentien toisella puolella alkavien pitkien peltolohkojen pohjoispäässä. Olemassa oleva polttoainesäiliö sijaitsee katoksellisen pohjalaatan päällä. Pohjalaattaan tullaan valamaan navetan rakentamisen yhteydessä reunakoroke, joka estää mahdollisten polttoaineroiskeiden joutumista maaperään. Polttoainesäiliön sijaintipaikka on liitteenä olevan asemapiirroksen osoittamassa paikassa. 7 MERKINTÄ Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojat Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Markku ja Karoliina Rannalle ympäristöluvan Tervolan kunnan Lapinniemen kylän Kaskelan tilalla sijaitseville eläinsuojille ja niiden toiminnalle. 1. Kaskelan tilalle (RN:o 136:1) saa ympäristölupahakemuksen liitteenä olevien 2.4.2010 päivätyn asemapiirroksen ja pohjapiirroksen osoittamaan eläinsuojaan sijoittaa enintään 75 lypsylehmää, 51 hiehoa ja 31 vasikkaa (yhteensä 664 eläinyksikköä).
2. Uusi eläinsuoja ja lannan varastointitilat on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitetyn 2.4.2010 päivätyn asemapiirroksen ja lietealtaan sekä lantalan rakennepiirroksien mukaisesti. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, lietesäiliöihin kertyvien sadevesien ja pesuvesien sekä säilörehun puristenesteen 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 3662 m 3. Tarvittaessa eläinsuojien yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee kattaa. Kuivalantala on rakennettava katettuna. Lannan varastointitilaa on oltava kuivikepohjan varastointia varten vähintään 136 m 3. Kuivalantalassa on oltava reunat ja ajoliuska niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle. Eläinsuojien rakenteiden ja käytön on estettävä lannan ja eläinsuojista johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojien ja lantalan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 76 hehtaaria peltoa. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan ja lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla, ja niin, ettei siitä aiheudu 8
kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 7. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitellulla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Mikäli eläinsuojien yhteyteen perustetaan jaloittelualue, on se varustettava reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhan jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Lapin ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laiduneläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Jätteet ja varastointi 9. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveys- 9
haittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 10. Polttoainesäiliöiden on oltava tarkastettuja ja hyväksyttyjä. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2011 mennessä. 11. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. 12. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeustapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Tervolan kuntakin kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot eläinmääristä -tiedot syntyneistä lantamääristä -tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista -tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat 10
Muut määräykset -tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista -tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 14. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 17. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELYkeskukseen viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Tilakeskusta lähellä sijaitsevan vesistön vedenlaatutietojen perusteella toiminnalle ei tarvitse aset-
Lupamääräysten perustelut taa erityisiä rajoituksia. Maatalouden vesistökuormituksen estämiseksi on kuitenkin tarpeen kiinnittää huomiota, jotta vesistön hyvä tila säilyy. Näin ollen lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lisäksi lähellä jokea sijoitettava lantala on määrätty rakennettavaksi katoksellisena, jotta estetään sadevesien kertyminen lantalaan ja edelleen lantavesien muodostuminen ja mahdollinen kulkeutuminen maastoon ja mahdollisesti vesistöön. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojan ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (Lupamääräykset 1 ja 2) Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja virtsa sekä muut säiliöihin johdettavat vedet. Tilalla tulee olemaan lietesäiliötilavuutta hakemuksen mukaan 3802 m³. Säiliötilavuutta tarvitaan lietelannan ja pesuvesien sekä säilörehun puristenesteen varastointia varten yhteensä 3316 m³. Sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan 346 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöissä pinta-ala x 0,3 m. Kuivikepohjan varastointitilaa on oltava 136 m 3. Koska lantala on suunniteltu rakennettavaksi noin 20 m etäisyydelle Sivakkajoesta, on lantalan kattamisesta annettu määräys vesiensuojelullisista syistä. Koska avolantala sijaitsee lähellä vesistöä ja maasto viettää lantalasta vesistöön päin, voidaan lantalan kattamisella vähentää ravinnehuuhtoumien muodostumista ja niiden pääsyä vesistöön. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä, jottei tule vuotoja pinta- tai pohjavesiin. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (Lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jätevedenkäsittelyn teholle asetetut vaatimukset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten ulkopuolisilla alueilla. (Lupamääräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajan- 12
kohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (Lupamääräys 5) Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä peltoa pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (Lupamääräykset 6 ja 7) Jaloittelualue tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Lupamääräys 8) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (Lupamääräykset 9 ja 10) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (Lupamääräys 11) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja met- 13
sätalousministeriön asetusta Nro 1374/2004 eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (Lupamääräys 13) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupamääräys 14) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 15) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (Lupamääräys 16) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (Lupamääräys 17) 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut ympäristönsuojeluun liittyvät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä seuraavasti. Lannan varastointiin, käsittelyyn ja levitykseen liittyvät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 7. Lantalan sijainnin perustelut on hakija esittänyt vastineessaan ja vesiensuojelusyistä aluehallintovirasto on määrännyt lanta-
lan katettavaksi lupamääräyksen 3 mukaisesti. Kuolleiden eläinten hautaamispaikan hakija on esittänyt vastineessa karttakuvan avulla ja kuolleiden eläinten hautaamisesta on annettu lupamääräys 12. 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Ellei luvanmukaista toimintaa ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman, tämä lupa raukeaa. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2020 syyskuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2019. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 8, 41-43, 45, 52, 55, 56 ja 100 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 740 euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen tekemiseen on osallistunut puheenjohtajana ympäristölupapäällikkö Juha Anttila. Asian on esitellyt ylitarkastaja Seija Schroderus- Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 861 4873 tai 020 636 1020. Liite Valitusosoitus
18 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 4.11.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.