Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 46 (1386) Kolmaspäivy Serota 29.11.2017 ÔÔ Kalevala piirrošfilminä Š. 3 Tatjana Torvinen. Karjalan 100-vuotispäivän kynnykšel lä ruvetah luatimah piir rošfilmie legendarisen kar jalais-šuomelaisen Kalevala-eepossan mukah. ÔÔ Vesivoimalojen rakentamini ei vaikuta tulvih Š. 5 Pekka Mittojev. Vesivoimalojen rakentamini ei vaikuta tulvih šemmoseh piätökšeh oli tullun komiisi, kumpani paikan piällä tutki Valkiekošen vesivoimalojen rakentamista ta tulvatilannehta Puanajärven kylän alovehella. ÔÔ Anuksen muan pajat- tai S. 8 Nadežda Mičurova. Anuksen muuzikkuškolan tilois piettih Karjalan da Ven an kul tuurualan kunnivoitun ruadajan, Anuksen rahvahan horan endizen johtajan Zoja Aution mustelenduildu. Kylmykuun 19. päivänny Zoja Dmitrijevna olis täyttänyh 80 vuottu. Mečäštäjäfestivalin tarkotukšena on näyttyä perintehellistä elinkeinuo ta šiihi liittyjie tapoja, folklorimaterialija, tanššija, ruokua ta käsitöitä. Kuva on otettu vk.com/gov_karelia_ru Mečäštäjäfestivali Sortavalašša»»Mečäštäjät, mečäštäjäperintehien tietäjät ta kannattajat šekä mečäššykšeštä kiinnoštunuot keräyvyttih šuureh pruasniekkah, mi piettih Sortavalan Muššat kivet -turistikeškukšešša. Mečäššyš on Karjalan kanta-eläjien ikivanha elinkeino, kumpasešta on tullun vieläi turistitavara. Karjalua pietäh mečäštäjien ruajuna. Joka vuosi tuhanšie mečäštäjie tulou tänne šualista šuamah.
2 «Oma Mua» 29. kylmykuudu 2017»» tazavaldu»»kul tuuru Ven an prezidentan fondas jullistettih kilbutulokset Karjalaine Pakkaine on huorennuh. Kuva on otettu http://pakkaine.karelia.su -saitalpäi. Vieristän akan tiedohus Ehtittögö työ huomata, ku karjalaine Pakkaine rodih nuorembi da korgiembi kazvol? A tiijättögo työ, mindäh muga rodih? Terveh eloksentaba, kezoitandu avandos, valavundu vilul viel, sanou iče Pakkaine omas muuttumizes. Ga täs muuttumizes on kiini Vieristän akku, kudai lahjoitti Pakkazele tiedohuon zirkalon. Piätti häi erähän kerran vediä nenäs Pakkastu da lahjoitti hänele zirkalon. Se zirkalo voi muuttua sidä ristikanzua, kudai kaččou zirkaloh. Zirkalo muuttigi Pakkazen luadi händy nuorembakse. Muga Vieristän akku iloilehes da segavuttau Pakkazen dovariššoi. Pakkaine kuččuu pruazniekkah Karjalazel pakkazel 1. talvikuudu on roindupäivy. Sinä piän häi kuččuu kaikkii Anuksenlinnah pruazniekkah. Sie 1. 2. talvikuudu ruvetah pidämäh kogo Ven an Pakkasukkoloin kižoi. Pruazniekan programmas on Pakkasukkoloin ezittymine, Pakkazen jarmanku, eriluaduzet kilvat, fotosessii pruazniekan gostienke, Diivoin aigu -m uziklu, gala-konsertu da pruazniekkuilotulet. Talvikuun 2. päivänny Anuksen kanzalline muzei rubieu pidämäh eriluaduzii interaktiivuprogrammoi, a Anuksen Taidoškola kuččuu kaikkii omih master-kluassoih. Ližiä tieduo telefonas (814 36) 41750. Huomivo! VAIKU 10 PÄIVIÄ! Hyvät lugijat, 1. 10. talvikuudu on tilavusdekuadan aigu. Tilakkua Oma Mua vuvven 2018 enzimäzele puoliškole huogehembal hinnal! Kiirehtäkkiä poštale! Lehten indeksu dekuadan aigua on П4408. 431,7 rub 399,6 rub»»kilbu Mennyöl nedälil Ven an bohatembii fondoi prezidentan fondu andoi tiediä pietyn kilvan tulokset. Karjalan tazavallan 31 yhteiskunnallistu organizatsiedu voitti täs. Yhtenäine jengumiäry heile kaikile on piäl nellänkymmenen yhten mil l onan rubl ua. Antonovan Natoi Ven an muas opitah kehittiä omien kanzalazien yhteiskunnallistu elaigua. Sih niškoi prezidentu Vladimir Putin andoi mulloi allun fondale, kudai kannattau yhteiskunnallizien organizatsieloin toimindan hyvyzii. Vereksel Moskovas il-»»histourii Ol ga Dubitskaja Ol ga Žarinovan, arhiivan johtajan tervehtyssanoin jälles folklouru-etnogruafielline ansambli Kajahuš ozutti, kui ennevahnas Karjalas neidine rodih andilahakse hänele riičittih palmikko. Enzimäzen piätöksen metriekkykniigois allekirjoitti Pedri I vuvvennu 1702, sit vuvves algajen kai roindat, kirjoihmenot da kuolendat kirjutettih nämmih kniigoih. Vuvves 1773 algajen pidi luadie metriekkykniigoin kaksi kappalehtu. Yksi kappaleh annettih konsistourieh, toine piettih ruokos prihodas, sanou ozuttelun luadii Jelena Rahmatullajeva. Enne kirjoihmenendiä pidi tovestua, ku andilas da sulhaine ei olla sugulazet da ku hyö ollah naimattomat. Metriekkykniigois toiči oli hairahtustugi. Erähäs arhiivas olijas metriekkykniigas kuolendan ozas oli kirjutettu buhaččulapsen roindas. Sen rinnal kniigan tarkastai kirjutti ven akse: moitettih tämänvuodehizen kilvan toizen vuoron tulokset. Kilbah työttih yheksä puolenke tuhattu projektua, niilöi arvosti seiččeisadua ekspertua. Kaksi tuhattu kaksisadua nellikymmen kolme organizatsiedu kaheksaskymmenes viijes Ven an alovehespäi piäzi voittajakse. Grantoin yhtenäine summu rodih nelli puolenke mil l ardua rubl ua. Moskovas löyhketäh, ku enzimästy kerdua täh kilbah yhtyttih Ven an kai muat. Mennyt kerran äijät ket vie ei ehitty. Projektua oli työtty enämbi mullozeh verraten puolehtostu kerdah. Organizatsielois enämbi seiččeidykymmendy protsentua oldih uvvet, enzimästy kerdua täh fondah pyrgijät. Moskovas pietäh merkil sengi faktan, ku kannatettulois projektois enämbi kaheksuakymmendy protsentua ollah Ozuttelun avajazis Kajahuš-ansambli ozutti andilahan kasan riiččimizen tavan. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua ei-moskovalazet. Eduoigevuksis oldih aloittehet, kuduat koskiettih tervehellisty elaigua, tieduo da opastustu, sotsiuallizii palveluloi, kul tuurua da taidehtu, da histouriellistu mustuo. Uudizennu täs kilvas on olluh se, ku projektat sai työndiä saital bumuaguhälyy ei olluh. Fondan saital sai tarkistella oman työtyn projektan ozua. Karjalan tazavallaspäi projektua tuli äijiä vähembi migu toizis regionoispäi. Tietois on se, ku voittajien riävys ollah Priäžän piirin Vmeste-organizatsii, kudai projektan mugah rubieu kehittämäh perindöllizii kižoi da EHCO-etnokul tuurizien keskuksien assotsiatsii, kudai kannattau käzilruadajii. Igäväkse mielekse, ei ole kannatettu ni yhty kieliprojektua. Sanakse, Karjalan Kielen Kodi työndi kielipezän ruandua kannattajua projektua da se ei ozavunnuh täl kerdua. Nouzien vuvven b udžiettu rodih ynnällisty mil l uardua enämbi tämänvuodehistu kaheksa millii. Opai tuaste vuvves rodieu kaksi vuoruo keviän da sygyzyn puolel. LIžiä tieduo президентскиегранты.рф -saital. Miehele menet päiväs, a eliä pidäy igä»»karjalan tazavallan Kanzallizes arhiivas saneltih, kui Ven al muutui kirjoihmenemizen sistiemu. Silmät pidäy hambahih ottua, sit vaste dokumentoi kirjuttua, jatkau Jelena Rahmatullajeva. Muga oli vuodeh 1917 suate, konzu nevvostovaldu piästi ilmoih dekrietan kirjoihmenemizes. Sit kai yhtehmenot registriiruittih zaksois. Nevvostovaldu vuvves 1918 andoi luvan vaihtua nimi da sugunimi. Ainavonnu ehtonnu oli se, ku pidi kirjuttua nimen libo sugunimen vaihtamizes paikallizeh haldivollizeh lehteh. Pidäy sanuo, ku tämä ozuttelu oli luajittu juuri zaksoin ruadajih niškoi. Zaksoin 100-vuozipäiviä ruvetah pruaznuimah talvikuun 18. päivänny.
»»kulttuuri «Oma Mua» 29. pimiekuuta 2017 3 Karjalan piämieš Artur Parfenčikov ta Pobeda -studijan etuštajat käsiteltih projektin toteuttamiseh liittyjie kyšymykšie. Artur Parfenčikovilla piirošfilmin eskiisija esitettih. Kalevala piirrošfilminä»»karjalan 100-vuotispäivän kynnykšellä ruvetah luatimah piirrošfilmie legendarisen karjalais-šuomelaisen Kalevala-eepossan mukah. Tatjana Torvinen Tämän vuuvven elokuušša Pobeda-nimini lapšien ta nuorien filmien studija kiänty Karjalan tašavallan halličukšen puo leh ehotukšella luatie yhteistyöššä kanšallini piir rošfilmi Kalevala-eepossan pohjalla. Šillä oli kekšitty työnimi Kalevala. Ihmeh-Sammon ečošša. Karjalan halličuš kannatti tätä idejua ta šajekuušša oli allakirjutettu yhteistyöšopimuš. Šen mukah meinatah luatie pirrošfilmin 34 ošua 2D tekniikašša. Joka oša keštäy noin 10 minuuttie. Mečäššyšperintehien festivalin aikana 25. pimiekuuta Karjalan piämieš Artur Parfenčikov ta tunnettu ohjuaja, skenaristi ta prod usseri Igor Kalenov käsiteltih tämän projektin toteuttamiseh liittyjie kyšymykšie. Karjalan tašavallalla še on hyvin merkillini tapahtuma, šentäh kun myö kaikin olemma kašvan näillä runoilla ta on hyvin tärkietä, jotta ilmeštyy piirrošfilmi, 34 ošua eepossan joka runon mukah, Karjalan piämieš korošti. Artur Parfenčikov kiänty ohjuajan puoleh pyynnöllä kiäntyä piirošfilmi karjalan ta šuomen kielellä ta toivo, jotta filmissä kuuluis kanšanšoittimien šoitto. Filmi meinatah esittyä ilmasilla TV-kanavoilla Karusel, Detski mir šekä Rossija-kanavan Spokoinoi noči mališi -ohjelmašša ta šamoin ni makšullisilla satelliitti- ta kaapelikanavoilla. Nyt Pobeda-studija valmistau hakemušta Venäjän Kulttuuriministerijön kilpailuh, min kautti annetah rahotušta kanšallisien pirrošfilmien tuotantoh. Kilpailu pietäh talvikuušša. Kuldaižen sygyžen kuldaižet pajot Natto Varpuni Oma pajo -kuoron Kuldaižen sygyžen kuldaižet pajot -konsertti piettih Petroskoissa. Konsertti oli omissettu Kanšallisien kulttuurien keškukšen 25-vuotispäivällä. Šykyšy on lyyrini vuuvven aika, konša ihmiset mietitäh männyttä elämyä ta luajitah yhtehvetoja. Konsertin ohjelmah oli kerätty kollektiivin parahie ta monella tuttavie lauluja: Ruskei neičyt, valgei neičyt, Briha lähtöy Suomeh, Olizin gu, olizin ta muitaki. Tällä kertua konsetrin ohjelmašša on enemmän solota duettilauluja, Oma pajo -kuoron johtaja L ubov Nikitina šano. Yksi meijän artistoista, Valentina Makarova, laulau niise omien punukkojen kera yheššä. Meilä on uuši haitarin šoittaja, Roman Jelanskov, kumpani harjottelou meijän kera vain pari kuukautta. Tämä konsertti on hänen enšimmäini esityš kuoron šoittajana. Kaččojien joukošša oli entisie kuorolaisie ta kuoron alkuhpanijie, karjalaisen liikkehen aktivis- tija, kuorolaisien heimolaisie ta kaverija šekä vierahie piirilöistä. Konsertti ylen miellytti milma, Šuojärven eläjä L udmila Bočarnikova kerto mieleh, Myö tulima Petroskoih ošallistumah toiseh tapahtumah, ka konša šaima tietuo täštä konsertista, nin piättimä piäššä tänneki. Kuuntelin Oman pajon lauluja ta kyynälet nouštih šilmih, niin lähisie ta lämpimie ne laulut ollah. Rahvaš ušeičči itetäh meijän konserttiloilla, kuorolaini Margarita Kemppainen kertou, Laulut omalla kielellä, kumpaset kerrotah omašta kyläštä, omašta muamošta vallatah äšen kovaluontosien ristikanšojen šy väimet ta šuahah ne itkömäh. Toisualta nämä kyynälet ollah merk kinä, jotta ihmiset maltetah meijän lauluja, maltetah karjalan kieltä. Oma pajo -kuoro jatkau toimintuah. Ohjelmistoh otetah uušie lauluja, kuoroh tulou uušie laulajie. Kuulukkah karjalaini laulu ta karjalan kieli iellähki Kanšallisien kulttuurien keškukšen tiloissa ta i koko Karjalašša. Oma pajo -kuoron konsertin aikana Valentina Makarova punukkojeh kera esitettih laulu. Kuva: natto varpuni
4 «Oma Mua» 29. pimiekuuta 2017»» ekologija Jokapäiväsie neuvoja kaupan kävijillä Oštakkua tavarua ilmain pakkaušta tai omah šäilytyšaštieh. Yksinkertaset muoviaštiet ta muovipuššit ollah kotitalouven piäjätteitä koko muajilmašša. Pari omenua, bananinippu tahi kua likerä ei tarviče pakkaušta. Valiččekkua päivie, konša työ että käy kaupašša. Toičči kaupašša ollešša myö oššamma šitä, mitä vouse emmä tarviče. Kun käyttä oššokšilla, olkua tarkat ta miettikkyä, tovellahko tarviččou teilä še tavara vai ei? Käyttäkkyä kankašlaukkuja. Vain yksi prosentti muovipuššiloista joutuu jätteijen hyövylliseh käyttöh uušien tuottehien valmissukšešša. Kaikki muut puššit jouvutah kuatopaikoilla. Yksi kankašlaukku tulou noin 500 muovipuššin tilah. Još tuletta kauppah ilmain laukkuo, oštakkua vain šen verran, mitä voitta kantua yšäššä. L ubov Sorokina toivou, jotta tulevašša hiän šuau šiirtyä kaupan kaupunkin keškuštah. kuvat: natto varpuni Mi on Sbormobil? Sbormobil -aktijon järještäjä on Vihrie ualto -nimini ekologini liikeh. Aktijo keštäy jo kakši vuotta. Aktijon aikana kuorma-auto kiertäy Petroskoin kaupunkie ta ottau rahvahalta jätepaperie, lasie, muovie, al umiinipurkkija ta muovikanšija. Vuuvven 2017 alušta šuahen on kerätty 38 640 kiluo paperie ta 4 873 kiluo muovie. Šeuruavalla kertua Sbormobil lähtöy omah ekologiseh matkah 3. talvikuuta. Lisyä tietuo matan aikataulušta ta pyšäkkipaikoista voit šuaha VK:šša aktijon ryhmän šivulta https://vk.com/1sbor Kielen ekologija Šuomelais-ugrilaisien kielien ta kulttuurien ekologija: koulutukšen rooli kanšojen kulttuurin ta kielen ičetunnon šäilyt tämiseššä -konferenšši pietäh Karjalan koulutukšen kehitykšen insituutissa 1. talvikuuta klo. 10.00 16.00. Tapahtumah kučutah karjalan, vepšän ta šuomen kielen opaštajie, päiväkotien ruatajie ta kaikkie, ket ruatah šuomelais-ugrilaisien kielien parissa. Lisyä tietuo šuatta Olga Anatoljevna Hramtsovalta telefonista 8 (8142) 57-28-11 Kauppa ilmain pakkaušta Natto Varpuni Nyt monešša länšimuašša avatah kauppoja, missä tavarua myyvväh ilmain pakkaušta. Tämmöset kaupat ollah hyövylliset monešta šyyštä. Enšiksi tavara tulou halvemmakši, šentäh kun oštajan ei tarviče makšua šen pakkaukšešta. Šamalla ruhkan miärä vähenöy ta i paikalliset fermerit, kumpaset valmissetah luonnollisie tuottehie, šuahah kannatušta. Venäjällä enšimmäini tämäntyyppini kauppa on avattu Petroskoissa. Šiinä šuau oštua šuurimua, jauhuo, šuolua, šokeripeskuo, makaronie, mettä, pähkinyä, čäijyö, šiemenvoita, makijaisie. Luonnon šuojelijat ta halvempua eččijät Meijän kaupašša käy kahen tyypin oštajie, kaupan emäntä L ubov Sorokina kerto. Yhet ollah oikiet luonnon šuojelijat. Hyö tahotah oštua tuottehie ilmain pakkaušta ta tullah omien puššien ta purkkien kera. Toisie oštajie kiinnoššetah tavarojen hinnat. Eryähät tavarat meilä ollah halvemmat äšen verkkokauppoih verrattuna. Heilä myö taričemma paperipakkaukšie, mitä voit käyttyä toistuvašti tai polttua kiukuašša. VKontakte-sosia li- ver košša kaupan ryhmäššä pietyn kyšelyn mukah puolet kyšelyn ošanottajista ruvettais käymäh oššokšilla tämmöseššä kaupašša, 20% ajattelou, jotta tämä on tyhjä ta turha asie, 20% kyšelyn ošanottajista šano, jotta kaupan ideja miellyttäy heitä, ka tuou lisyä vaivua. Kauppah omien šäilytyšašteijen kera Joka päivä kaupašša käy kolme-viisi oštajua. L ubov Sorokinan mukah tämä on hyvä tuloš. Kaikista šuosituin tavara on makijaiset. Kuukauven piäštä kaupan avajaisista mie luvin, mitä tavarua missä miärin myö möimä šekä pakkaukšie, još nämä tavarat olis myöty tavallisešša kaupašša. Yhen kuukauven aikana myö šiästimä 127 pakkaušta. Meijän muajilmah tuli 127 pakkaušta vähemmän. Hyvä, kun Petroskoissa rupesi ruatamah kauppa, missä šuurimua ta muuta tavarua pannah šiun omih šäilytyšašteih, kaupan oštaja Katerina Kuz mina šanou, mie ompelin kankahašta monikertasie šäkkijä, kumpasissa šäilytämmä hetel mie. Lihua käymmä oštamašša Šuurin oša kaupan tavaroista ollah šemmosie, mitä voit šäilyttyä pitemmän aikua. nuapurikaupašta oman lua tikon kera. Šamoin ni oššamma šyömistä lemmikillä omah pušših. Višših on mahotonta kieltäytyö kokonah pakkaukšen käytöštä, ka još tolkulla miettie oššokšien luatimista, niin voit valita šitä tavarua, min pakkaušta šiitä voisit käyttyä toiseh kertah tahi polttua dačalla kiukuašša. Lapšet nähäh vanhempien hellyä šuhtautumista luontoh ta ičeki ruvetah šamalla keinoin ruatamah. Vaikeukšie ta toivoja Kaupan toiminnašša on proplemojaki: monie tavaroja, esimerkiksi lihua tahi voita, on vaikie myyvvä ilmain pakkaušta. Kuni kauppa on vielä pieni ta oštajieki on vähän, niin šuurin oša kaupan tavaroista ollah šemmosie, mitä voit pitemmän aikua šäilyttyä. Toičči tavarojen valmistajatki ei tahota myyvvä omie tuottehie Joka päivä kaupašša käy kolme-viisi oštajua. L ubov Sorokinan mukah tämä on hyvä tuloš. Kaikista šuosituin tavara on makijaiset. šuurina luatikkoina. Nyt kauppa toimiu Petroskoin teollisušalovehella ta šinne on vaikie piäššä, još ei ole omua autuo. L ubov Sorokinan šuunnitelmissa on šiirtyä kauppa kaupunkin keškuštah. Kaupan emäntä huaveilou, jotta šiitä tulis ei yksistäh kauppa, vain tilat, missä voitais järještyä luventoja ta koulutušpitoja ta levittyä tietoja jätteijen vähentämiseštä.
»»Kemin piiri «Oma Mua» 29. pimiekuuta 2017 5 Vesivoimalojen rakentamini ei vaikuta tulvih»»šemmoseh piätökšeh oli tullun komiisi, kumpani paikan piällä tutki Valkiekošen vesivoimalojen rakentamista ta tulvatilannehta Puanajärven kylän alovehella. Šyyš- ta šajekuušša Oma Mua -lehen šivuilla kirjuttima tulvatilantehešta Kalevalan ta Kemin piirilöissä, missä heti kakši istorijallista runokylyä, Jyškyjärvi ta Puanajärvi oli jouvuttu ošittain vejen alla. Pitän aikua vesi oli ollun ylen korkiella tašolla ta huoleštunuot kyläläiset varattih, jotta ajan piäštä vejen alla voijah joutuo heijän talotki. Kylien eläjät oltih varmat, jotta tulvien šyynä on Valkiekošen vesivoimalojen rakentamini Kemi-jovella, mistä hyö moničči kirjutettih tašavallan lehtilöih. Šuahakšeh tämä asie šelvillä, myö piättimä kiäntyö Nord Gidro Beli porog -yhtijön puoleh, kumpani on vesivoimalojen rakentamisprojektin yksi piätoteuttajista. Meijän kyšymykših vaštasi laitokšen johtajan šijahini, piäinšeneri Boris Sen kin. Boris Vasiljevič, 1990-luvulla Kemijovella jo alotettih Valkiekošen vesivoimalan rakentamista, min tehokkuš oli 130 megavattie, ka rakentamistyöt šilloin oli jiävytetty. Eruouko nykyni kahen vesivoimalan rakentamisprojekti ielliseštä? Kyllä, nykyni rakentamisprojekti šuurešti eruou šiitä, mi oli šuunniteltu toteuttua 1990- luvulla. Šillosen projektin mukah oli meinattu rakentua vesivoimala, mi oli 2,5 kertua tehokkahampi nykyjäh rakentamie Valkiekošen vesivoimaloja. Šilloin vesivoimalan rakentamini tarkotti šuuren tekojärven lua timista, kumpasen alovehella šeiso Puanajärvi ta istorijallini kylä joutuis kokonah vejen alla. Nykysen projektin mukah rakennetah kakši pienempyä vesivoimalua nuapuri-šuomen esimerkillä, missä melkein 20% koko muan šähkövoimašta tuotetah juštih šemmoset pienet vesivoimalat. Paičči luonnon tašapainon šäilymistä tämmösien pienien vesivoimalojen rakentamini ei kovin muuta jovenniskua eikä aiheuta šuurie tulva-alovehie. Kuin tarkat ollah projektin laškelmat ta voitko šitä pityä aivan turvallisena ympäristöllä ta lähikylien eläjillä? Yksi perušehtoloista, kumpaset on tultu tämän projektin pohjakši, on juštih še, jotta Puanajärven kylä ei joutuis vejen alla. Venäjän Glavgosekspertiza- ta Karjalan Gosekspertiza -tarkaššušviraštojen ekspertit oikein tarkkah ta kaikilta puolin oli tutkittu tämä projekti. Oli Valkiekošen vesivoimalojen rakentamistyöt meinatah šuorittua 2019 vuoteh männeššä. kuva otettu: www.gov.karelia.ru-nettišivuilta käsitelty ekologiset kyšymykšet šekä vesivoimakohtehien turvallisutta ta pisyvyä energijatuotantosistemie koškijat ratkaisut. Ekspertit hyväkšyttih projekti ta 2016 vuotena šaima luvan Valkiekošen vesivoimalojen rakentamiseh. Šen lisäkši Venäjän teknini tarkaššušvirašto, KT:n luonnonministerijö, VF:n Energijaministerijö, šekä monet kanšainväliset finanssilaitokšet ta järještöt valvotah ta šeuratah rakentamistöitä. Šentäh voit ihan varmašti šanuo, jotta tämä projekti on turvallini, ekologini ta energijatehokaš. Boris Vasiljevič, mimmoni merkityš on vesivoimalojen rakentamisella Karjalan talouven kannalta? Valkiekošen pienitehosien vesivoimalojen rakentamini on višših tällä hetkellä šuurin rakennuštyömua Karjalašša. Ajatelkua iče: projektin toteuttamiseh ottau ošua yli 1000 ihmistä. Pitäy ottua huomijoh, jotta Karjalan tašavallan alovehella ei ole mineralipolttoainehen tuotantoesiintymie. Energijalähtehinä olla vesiresurssit, kumpasien varat Karjalašša ollah aivan ainutluatuset. Kahen pienen Valkiekošen vesivoimalan rakentamini huomattavašti vähentäy energijapuuttehta Karelenergo-sistemissa. Mitä še antau tašavallalla? Valkiekošen vesivoimalojen rakentamini antau mahollisuon käyttämäh šähköenergijua muijen polttoainehien (öljyn, kaašun ta hiilen) tilašta. Ta še vuoroštah aiheuttau teollisuon kašvuo ta kehittämistä tällä alovehella. Myöššymmä kuitenki Puanajärven ta Jyškyjärven tulvih, onko kohtehien rakentamini Kemijovella vaikuttan tulvatilanteheh kylissä? Asie on šiinä, jotta kun Valkiekošen vesivoimalojen rakennuštyömualla alettih tehokkahat työt, Karjalašša oltih erittäin pahat šiäolot: melkein koko kešän ajan vihmu hyvin äijälti. Tietyšti tulva Puanajärveššä herätti kyšymykšie ei yksistäh piirin eläjillä, ka šamoin ni virkamiehillä, ekologiloilla ta eksperttiloilla. Pitäy šanuo, jotta šinä kautena oli ollun kakši tulva-maksimie, toini oli šattun šyyškuun 2017 puolivälissä. Šuahakšeh šelvillä tämä tilanneh ta korkien vejen šyyt, oli peruššettu komiisi, kumpani tutki Kemijoven vesialovehta. Komiisih kuulu Nord-Gidro- yhtijön ta Karelstroimehanizatsija -piäurakoiččijan asientuntijie šekä paikallisen ičehallinnon etuštajie. Šyyškuun 20. päivänä komiisi tutki joven vesialovehta rakentamispaikalla, jotta šuaha šelvillä onko vejen tašo muuttun. Tutkimukšien jälkeh komiisi tuli piätökšeh, jotta Valkiekošen vesivoimalojen rakentamistyöt ei olla Puanajärven tulvien šyynä. Vejen noušun Kemijovešša oli aiheuttan pitkä vihmakauši. Toisin šanoin tulvilla ta vesivoimalojen rakentamisella ei ole mitänä yhtehistä? Niin, ei mitänä. Tulvatilantehen šyynä ollah pahat šiäolot ta jatkuvat vihmat. Ajatelkua iče: Jyškyjärven kylä šijaiččou 89 metrin korkeuvella merenpinnašta, Puanajärven kylä 84 metrin korkeuvella merenpinnašta, a projektin mukah Valkiekošen tekojärven tašo on 83 metrie merenpinnašta. Šen lisäkši, juštih šiih aikah, konša komiisi tarkisti vejen tašuo vesivoimalan rakentamispaikalla, niin še oli 15 metrie alempana Puanajärven kylän tašuo, mi tovistau, jotta rakentamistyöt ei miteinkänä vaikuteta Kemijoven vesitašon noušuh, tulvan šyynä ollah šatiet. Piäinšenerin Boris Sen kinin šanojen mukah vejen noušun Kemijovešša oli aiheuttan pitkä vihmakauši. Muušša tapahukšešša rakentamiskohtehet niise jouvuttais vejen alla, a vejentašo Puanajärveššä ta Valkiekošen vesivoimalojen paikašša olis šama. Šen lisäkši Kemijoki ei ole pavottu. Šyyškuun lopušša jovella oli vašta ašetettu työpatoja eikä tekojärvie vielä ole täytetty. Boris Vasiljevič, Karjalan TV:šša oli lähetyš kiinalaisien partn orien vierailušta vesivoimalojen rakennuštyömualla ta šen jälkeh Kemin ta Kalevalan piirilöissä alko kiertyä huhuja šiitä, jotta kiinalaiset ollah rakentamašša vesivoimaloja. Ei tietenkänä, še ei ole totta. Yksikänä kiinalaini ei ole rakentamašša vesivoimalua. Kiinalaini yhtijö China State Energy Engineering Corp. Ltd. (Sinomec) on vesivoimalojen rakentamisen yksi investoriloista ta tietenki on šelvä, jotta investori haluou nähä, mitein hänen investoimat varat toimitah. Pitäy šanuo, jotta kaikki vesivoimalojen perušlaittehet on luajittu Venäjällä, še on tämän projektin vielä yksi myöntehini vaikutuš, še auttau kotimuateollisuon kehittämistä. Pakautteli Pekka Mittojev
6 «Oma Mua» 29. kylmykuudu 2017»» toimitukseh kirjutetah Minä uskon, kai roihes hyvin! Karjalan kieldy pikoi pienile»»opastus Kučuttih minuu Petroskoin päivykodih n:o 71 opastamah lapsile karjalan kieldy. Minä nelli vuottu tagaperin Mantessori-joukos jo olin opastamas ihan moizii lapsii. Toven sanuo, pöllästynnyh en, vaiku iče en maltanuh tiediä, kui ruvetah nengozet pienet kuundelemah minuu. Lapset vaste vai harjavuttih omah joukkoh, tundiettih lapsienkaččojii, ga enimät vie ei maltettu paista. Lapset kerävyttih zualah luadimah huondesvoimisteluu. Minä menin heijän keskeh da rubein pagizemah karjalan kielel da ozuttamah: kui linduzet siibyzii vönytelläh, kui n okitah jyväzii, lennelläh. Ni yhty sanua en sanonuh ven akse, a hyö ihan hyvin minuu ellendettih. Toizen kerran menin täh samazeh joukkoh jo jällel lapsien päivyundu. Ylen hyvin minuu vastattih, istuttihes minun edeh da sanottih tavuloi minun peräh: ba, ma, mä, my, muu. Diftongoi: ai, oi, ui, äi, öi, au, ua. Kummu minul oli, ga ni yksi lapsis ei sanonuh viäräh vokaliloi ä, ö, y. Ihan sil aigua myö alloimmo kursit lapsien kaččojile, vaiku heile oli jygei sanuo vokaliloi ä, ö, y. Heile ainos vuidi ei bää, a bja, ei mä, a mja. Se merkiččöy sidä, midä aijembi allat opastua lapsii karjalan kieleh, sidä parembi on. Pagizimmo linduzien da elättilöin iänil, a sit opastuimmo tavuloi myö keriämäh sanoi, pajattamah pajozii. Kaikin mielihyväl pandih mustoh värit, ku joga kerdua myö kižaimmo värimiäččylöinke. Suures poimičus oldih pallot, lapset opastuttih sanomah enzimästy virkehty: minä tahton ottua keldazen miäčyn. Se ruado ei olluh vaiku minun, hyvin avvutettih lapsile kaččojat, a konzu lapsil oli päivyuni, hyö opastuttih minunke karjalan kieldy. Tiettäväine, minä opastin heile äijiä enämbän, ga lopus opastuimmo tarkasti vaiku sidä, midä pidäy opastua lapsile. Lapsienkazvattajat jo opastusaigah ruvettih iče opastamah lapsii. Lopul vuottu lapset jo ihan hyvin maltettih sanuo da ozuttua: minul on nenä, suu, očču, piä... A vie minuu miellytti, konzu hyö ozutettih midä on tytil, kondiel, jänöil. Kiirehtettih sanuo: Minä ozutan, kus on kondien nenä, suu, händy. Joga kerdua ylen hyväl mielel vastattih minuu da kiirehtettih minun edeh istumah, ylen äijäl suvaittih istuokseh rinnal da avvuttua minule, sanommo, löydiä bobazii. Opastunduaigu oli vaiku 15 minuuttua, kaikin ainos kiirehtettih kiittiä sidä, mi heidy miellytti. Suvaittih kižata: Muu, muu vazaine. Sarvil puskou vazaine. Älä koske minuu. Puske tuadu puudu. Mostu runostu on äijy, toizel kerdua kirjutan ližiä.»»alavoine Terveh teile, hyvät rahvas! Nämmil sanoil minä panin alguh oman Karjalaine bes odu -pruazniekan. Minä olen Irina Palatina, elän Anuksen piirin Alavozen kyläs. Minä suvaičen omua kodoilua, arvostan oman muan čomuttu. Minul on mieldy myö meijän armas livvin kieli, žiäli on vai, ku iče en voi vie putilleh paista, vai jatkan opastundua. päivykodi salvattih Kaksikymmen viizi vuottu ruavoin kaikis parahimas päivykois n:o 30 Alavozen souhozan Vahnu keskus -hieruzes, kus, minun mieldy myö, ruattih parahat lapsienkaččojat. Meijän päivykodine oli gu suuri pereh, kus kaikin suvaijah da kunnivoijah toine tostu. Myö kai azuimmo lapsih niškoi. Yhtes Nadežda Vlasenkonke kehitimmö oman programman Lapsien harjaitandu kanzallizeh kul tuurah. Omil käzil azuimmo äijän kižua, opastusnevvuo kahtel kielel (livvin da ven an) da rubeimmo omii mielii muuttamah elaigah. Jo puolen vuvven peräs lapset käytettih pais- tes karjalazii sanoi ei vaigu opastunduaigua, ga kižatesgi. Meil oldih suuret pluanat tulieh aigah, ga pahakse mielekse, meijän päivykodine salvattih. Uvvel ruadotaibalehel Minuu kehoitettih toizeh ruadokohtah, toizeh päivykodih. Kodvan ajattelin, sit piätin kieldävyö. Jäin nellikymmenvuodizennu ruavota hieruh, kus uuttu ruaduo löydiä ei sua nuorembilgi. Tiettäväine, varaitti, ga minule lykysti puuttuo ruadoh Alavozen kul tuurutaloih. Enzimäi ruavoin sportuohjuajannu, kodvazen peräs tarittih metodistan sija. Ruado kiinnitti mieldy, ga minä ellendin: tieduo ei tävvy, ičelgi pidäy opastuo. Hyväkse mielekse, Kul tuurukoulledžas avattih opastundujoukko. En smiettinyh, ku roimmos opastujannu uvvessah! Kui ozutti elaigu, opastuo nikonzu ei ole myöhä, se pädöy ainos. Nerokkahat opastajat harjaitettih meidy kul tuurumenedžmentah, ozutelmoin ohjuandah, suurien pidoloin piendäh da äijäh mih toizeh. Himoittau kiittiä da sanuo passibot kaikile Petroskoin kul tuurukoulledžan opastajile, da vie eriže Ol ga Anuhinale, Irina Žukovale, Zoja Belošavale da Aleksei Šalajevale. Minun koulledžas opastundan tuloksennu rodih minun diplomuruado Karjalaine bes odu -pruazniekku. Hengellizinny innostajinnu roittihes Alavozen taigin -teatrustuudien artistat, kuduat minun luaduh ylen äijäl arvostetah karjalan kieldy da kul tuurua. Äijät voidas kyzyö, kuibo minä, pahoi livvikse pagizii, kävyn stuudieh, ga minun nerokkahat ohjuajat Ol ga Limarenko da Valentina Libertsova ainos löytäh minule moizet roulit da taritah moizet sanat, ku minä voizin oppie iččie artistan roulis, pikoi vähäzen paista karjalakse. Meijän Akku, salbua ver ai -spektaklin loppusanat roittihes ennustuksennu: Vikse, pidäy ruveta opastumah karjalan kieldy! Muga 2017 vuvven talvel Alavozen kul tuurutalois piettih kaksikuuhizet karjalan kielen kursit. Meijän tarkannu opastajannu oli Ol ga Limarenko. Pruazniekkua varustajes rubein sellittelemäh, mindähbo ei suas käyttiä omii Alavozen taigin -teatrustuudien ozanottajien kirjutuksii? Mustoitin kummallizen Pyörykkaine-suarnan, kuduan kiändi karjalakse da ližäili ku- Omil käzil azuimmo äijän kižua, opastusnevvuo kahtel kielel da rubeimmo omii mielii muuttamah elaigah. da-midä omua hyväsydämelline naine Vera Larionova. Meijän varustukset mendih vesseläh kiehujen, jogahine pani stsenuarieh mingi oman muruzen. Pruazniekku puutui pidiä ylen hyvin. Kodvazen peräh tulou aigu puolistua oma diplomuruado, uskon kai roihes hyvin! Minul myöstin on äijy uuttu mieldy, kudamat himoittas todevuttua lähiaigua. Sanakse, olis himo kerätä Alavozen taigin -teatrustuudien nuorembi joukko. Toivottazin, ku lövvyttäs moizet ristittyöt, kuduat nämmien dieloloin zavodijes autettas meile sydämel dai ainehellizesti. Ottua yhtevytty minuh voibi sähköpoštan kauti irina. palatina@yandex.ru. Lopul minul on himo vie kerdu sanuo passibot kaikile, ket kannatetah da autetah minuu ruavos! Irina Palatina, Alavoine Tamara Ščerbakova Alavozen Karjalaine bes odu -pruazniekkua vedämäs Irina Palatina da Ivan Lazarev. Kuva: Valentina Libertsova.
»»yhteiskundu Älykkähii mielii piätteničän illal «Oma Mua» 29. kylmykuudu 2017 7»»Joga piätteniččiä Agriculture-kluubas Petroskois pietäh Älykäs piätenčy -ildu, kuduan aigua eri ammattiloin rahvas lugietah lyhyzii luvendoloi. Mennyt piätteniččän kerrottih karjalazien elaijas da kul tuurasgi. Alina rakkahal saneli oman roindumuan tunguon kylän histourieh nähte. Kuva: Elina Potapova, Oma Mua Elina Potapova Erähänkerdazen piät teničän aigua Agriculutures piettih paginua marketingas, dizainas da germuanilazis kanzallizis syömizis. Sidä paiči laval paginua pidi Periodika-julguamon toimittai Alina Čuburova, kudai kerdoi omas roindukyläs Tunguos, da YK:n ekspertu Aleksei Tsikarev, kudai pidi paginua kandurahvahien tilandehes Ven al da muailmas. Omale luvendole Alina Čuburova pani moizen nimen: Tunguo helvetti vai ruaju nygyaigazeh ristikanzah niškoi? Ku vastata täh kyzymykseh, inehmine kerdoi roindukylän histouries da nygyaijas, sen hyvis da huonolois puolis. Pieni Tunguo-kylä (Tunkuo, Tunkua) sijaiččou Belomorskan piiris. Enne oli Tunguon piiri, kuduah kuului 60 kyliä. Pahakse mielekse, net kylät ollah jo hävitetyt. Nygöi Tunguos eläy vaigu 36 hengie kahteskymmenes talois. Kyläs ei ole internettua da mobil niekkuverkuo, sinne ei kävvä avtobusat, ei ole laukkua. Kyläl on bohattu kul tuuru da sie eletäh hyvät rahvas. Kyläs ruadau muga sanottu Rahvahan taloi, kuduas on ruokos fotokuvua da erilastu vehkehty, kuduat ollah kiini Tunguon karjalazien elaijas da kul tuuras. Rahvahan taloidu vardoiččou Alinan muamo Anastasija Čuburova. Sen ližäkse kyläs on kirikkö, kuduas pietäh sluužboi. Tunguo on bohattu folklouralgi, kuduadu tutki kuulužu tiedonaine Aleksandra Stepanova. Inehmizen kerätty materjualu pandih Tunguon karjalazien suulline runohus -kniigah. Yliopistos opastujes Alina Čuburova iče tutki Tunguon paikannimilöi, karjalazien suguda niäritysnimilöi. Sanommo, erästy inehmisty kyläläzet sanotah Kägrä-Tačikse, sendäh ku jugies ruavos inehmine gurbistuu. Miesty suuren mahanke sanottih Rahkamarakse, pienikazvostu inehmisty Pikku- Annikse. Ongi Čuburovoil niäritysnimi Torakat. Mis rodih nengoine nimi Alina ei malta sanuo, tänäpäi sidä niken ei tiijä. Alinan paginois tunduu suvaičustu omah roindukyläh da rahvahah. Kui voibi vardoija omua rahvastu da muadu kerdoi Aleksei Tsikarev. Mies kerdoi kui toimiu YK (Yhtistynyöt kanzukunnat) da midä vois luadie rahvahien hyväkse sen avul. Statistiekan mugah, muailmas on kaikkiedah 370 miljounua kandurahvahien ezittäjiä, mi on 5% kaikis muailman lugumiäräs. Luvendon aigua Aleksei kerdoi omasgi rovus. Mies on roinnuhes Kondupohjan piirih, ga hänen ezi-ižät elettih Louhen piiris. Arhiivoin tiedoloin mugah, net piettih kai pedrukarjua, kuduah kuului piäl 500 pedrua. Luvendon aigua Aleksei kerdoi, kui tavalline ristikanzu voi puolistua omua rahvastu. Ei ammui Murmanskan saamelazet ruvettih pidämäh aktsiedu saamelazien ebätovellistu kul tuurua vastah. Aktivistat tahtottas, ku heijän rahvahan simvoloi da perindöllisty sobua ezitettäs oigieh. Luvendot karjalazes kyläs da Karjalan kandurahvahis roittih mieldy myö kaikile Agriculturekluuban gostile. Minä muamua suvaičen»»kkk Natalja Antonova Kylmykuun jälgimäine pyhäpäivy on pandu Ven an mual muamanpäiväkse. Se rodih Boris Jel tsinan miärävyksel vuvves 1998 algajen da jo läs kahtukymmendy vuottu Ven an rahvahat pietäh sidä. Hyvitelläh muamoloi, buaboloi naizii, ket suadih lastu da ket vuotetah niidy. Ymbäri Ven ua lapsien päivykodilois pietäh pruazniekkupidoloi muamoloin kunnivokse. Vieljärven kylän N apukat-nimizes kielipezäs muamanpäiviä piettih karjalakse. Lapset yhtes kazvattajienke varustettih omile muamoloile käziluajilmukset, otettih mustoh pajozet, pastettih pizzan da šipainiekat ildučuajukse. Livvinkarjalaine kielipezä avattih Vieljärveh Karjalan Kielen Kodih tänä vuon sulakuus. Täkse aigua pezäs on seiččei lastu, ruadau kaksi kazvattajua da yksi keittäi. Kielipezä toimiu sponsoroin da lapsien vahnembien maksoloil. Priäžän administratsii myös auttau kielipeziä Vierahii lapsii ei ole olemas -projektan hantuzis. Pidämäh muamanpäiviä Vieljärven kielipezäh tuligi lapsien omua. Kuva: Natalja Antronova.
8 «Oma Mua» 29. kylmykuudu 2017»» kandurahvas Anuksen muan pajattai»»anuksen muuzikkuškolan tilois piettih Karjalan da Ven an kul tuurualan kunnivoitun ruadajan, Anuksen rahvahan horan endizen johtajan Zoja Aution mustelenduildu. Kylmykuun 19. päivänny Zoja Dmitrijevna olis täyttänyh 80 vuottu. Zoja Dmitrijevna Autio. Zoja Aution elaigua voibi verrata pitkäh pajoh. Tämä hyväsydämelline naine enämbi nelliäkymmendy vuottu opasti pajattamah da suvaimah pajuo kui lapsii mugai vahnembii. Pyhänpiän hänen dovarišat, opastujat, ruadodovarišat da kaikin, ket hyvin tiettih Zoja Dmitrijevnua, kerävyttih Anuksen muuzikkuškolan tiloih mustelemah händy. Järjesti tämän mustelenduillan hänen opastui da jälgeh astui, Koivikko-ansamblin johtai Jelena Kudel nikova. Sanelemah Zoja Dmitrijevnan ruavos da pajattamah hänen pajoloi tuldih Karjalan koivu -horan veteruanat, Sudaruški-naizien joukon pajattajat Riipuškalaspäi, hänen kazvatit Oravaine-ansamblispäi da tiettäväine, Karjalan koivu -rahvahan horan pajattajat. Sidä horuahäi Zoja Autio oli johtanuh 23 vuottu (1970-1993). Eri festivualiloin, pajokilvoin da kul tuurupäivien ozanottajat da laureatat, horaniekat Zoja Dmitrijevnan aigua suadih korgien tunnustuksen omamualazien keskes da ulgomualgi. Naizet oldih pajattamas Leningruadan, Pskovan, Murmanskan da Arhangelin alovehil, ajeltih Ruoččih, Suomeh da Germuanieh. Tämän nerokkahan ristikanzanke minä tuttavuin vuv vennu 1974, konzu Anuksen piiri varustui pidämäh Kul tuurupäivii Petroskois. Sih niškoi pidi löydiä parahii pajattajii. Zoja Autio perusti opastajien da päivykodiloin ruadajien horat. Yhtes niilöinke horis pajatin minägi. Sit minä piäzin opastumah Gertsenan nimizeh Leningrudan pedagougizeh yliopistoh da opastundan aigua en pajatannuh. Vaste vuvvennu 1982 minä uvvessah vastavuin Zoja Autionke, konzu tulin Anuksen rahvahan horan enzimäzele repetitsiele. Sih aigah äijät opastajat da lapsienkazvattajat jo pajatettih täs horas. Sanon toven, pajattua oli ylen jygei: horan repertuaras suurekse ozakse oli karjalazii da vepsä- läzii pajoloi. Ven alazennu olles minä en tiedänyh karjalan kieldy, ga pidäy kiittiä Zoja Dmitrijevnua. Smietin, häi jogahistu ollus voinnuh opastua pajattamah hos mittumalgi kielel. Kolme kerdua nedälis Zoja Dmitrijevna keräi meidy harjoittelemah, toiči puaksumbahgi. Enzimäine minun ezitys yhtes Anuksen rahvahan horanke oli 7. kylmykuudu vuvvennu 1982. Ylen äijäl varain sidä. Pajattajes ainos kačoin Zoja Dmitrijevnah. Häi rounoku rauhoitti minuu omal kačahtuksel. Kahtestostu vuvves myö, Anuksen horan pajattajat, opastimmo ylen äijy čomua karjalastu pajuo. Nämmii pajoloi sai kuulta pruazniekkupäivin Karjalan ruadivosgi. Myö pajatimmo Utkaine, Ruispeldo, Ruskei neičyt, Kaunis Karjal da toizii pajoloi, sanelou Jelena Kudel nikova, Koivikko-pajojoukon johtai, Anuksen rahvahan horan pajattai vuozinnu 1982-2010. Zoja Autio jätti syvän jällen meijän muale. Musto hänes rubieu elämäh dielolois, pajolois da monien ristikanzoin syväimis. Jygiet askelet hyvih tuloksih Zoja Autio (tytöššy Dubalova) oli rodivunnuh 19. kylmykuudu vuvvennu 1937 suureh karjalazeh pereheh. Hänen tuattah, Dmitrii Andrejevič, ylen äijäl suvaičči muuzikkua da soitol soitandua. Muamo, Jevdokija Vasiljevna, pajatti kirikön horas. Tämä muuzikan da pajon suvaičus siirdyi heijän lapsilegi, kuduat kazvettuu roittih hyvin tundiettuloikse ristikanzoikse. Školan jälles Zoja Dmitrijevna piäzi opastumah Petroskoin muuzikkuopistoh dirižoroin da horien johtajien ozastole. Vuvvennu 1957 muuzikkuopiston loppiettuu häi rodih Petrov skoin rahvahan horan johtajakse. Tämän horanke Zoja Dubalova oli ruadanuh 15 vuottu. Myöhembi naine musteli: Petrovskoin horal oli oma pajatandutaba, kudai erovui akadiemizes. Minä kolmetostu päiviä en ruohtinuh ruadua pajattajienke, ga konzutah yksikai pidi algua. Mund arvenlahten naizet lämmästi vastattih minuu da kučuttih elämäh heillyö. Muga minä rubein opastamah heidy pajattamah akadiemizeh luaduh. Konzu Vasilii Šaškin kuuli kui myö pajatammo, hänel se ei tulluh mieldy myöte. Tämän jälles Zoja Dmitrijevna rubei kuundelemah kui pajatetah Petrovskoin horan yksinpajattajat Marija L ovkina, Anastasija Klimovič, Marija M uzijeva da toizet naizet. Jygei ruado da alallizet harjoittelut avvutettih säilyttiä Petrovskoin horan oma pajatandutaba. Miehele mendyy Zoja Autio muuttau Sortavalah. Sie naine johtau akadiemizii horii da perustau brihaččuloin horan Pionieroin taloin tyveh, ga ruadovuvvet Petrovskoin rahvahan horanke jätettih oman syvän jällen hänen elaigah da pajotuotandoh. Händy vie enämbäl ruvettih kiinnostamah rahvahan pajot da ruado horienke. Sie Sortavalasgi Zoja Autiol rodivui poigu Aulis, kudamanke naine myöhembi tulou elämäh da ruadamah omah Anukseh. Pajon hengi Zoja Dmitrijevna tiezi da ellendi rahvahan pajon hengie. Hänen opastajannu da nevvojannu oli Nina Meško, Nevvostoliiton taidoalan kunnivoittu ruadai da rahvahan pajattai. Zoja Autio tuttavui häneh vuvvennu 1970 Arhangelin linnas pietyl horien johtajien seminuaral, kudamua vedi iče Nina Konstantinovna. Silloi Zoja Dmitrijevna sai tiijustua uuzis opastandumetoudiekois, kudamat hyvin päittih ruadajes Anuksen rahvahan horanke. Zoja Autio rubei johtamah Anuksen rahvahan horua vuvves 1970. Enne händy horal oli toizii johtajii, ga naine lämmästi musteli Iivan L ovkinua da omua vellie Nikolai Dubalovua, kuduat oldih ylen äijäl mieldynyöt ruadoh horienke da pajoloin kirjuttamizeh. Zoja Autio yhtes oman vellenke ajeli Anuksen kylih kuundelemah kui pajatetah rahvas da kirjuttamah niilöin pajoloin sanoi. Anuksen kylisgi velli da sizär avattih äijän pajojoukkuo. Kai minun elaigu oli kiini Dubalovis. Tiezin heijän tuattua, muamua, sizärdy da vellie. Hänen vellen Nikolai Dubalovanke myö kävyimmö yhtes Anuksen rahvahan horah: häi soittamah, minä pajattamah. Konzu minul roittih lapset, pidi jättiä hora. Lapsien kazvettuu rubein uvvessah pajattamah, ga jo toizes pajojoukos Randaizes, kudaman luajittih yhtes Nikolai Dubalov da Zoja Autio. Sit pajatin folklourujoukos, kudamua johti Zoja Autio. Mustan kui Zoja Dmitrijevna ainos potakoičči minuu pajattamah. Voibi sanuo, hänengi hyvyös minä tässähgi pajatan. Mustan Zoja Dmitrijevnua nerokkahannu opastajannu da kunnon ristikanzannu. Häi ainos zobotti da suvaičči rahvastu, mustelou Anna Jermolina, Anuksen rahvahan horan da folklourujoukon pajattai vuvves 1953. Jo mondu vuottu Zoja Aution ruaduo jatkau da kehittäy horan nygyine johtai, Petroskoin muuzikkuopiston loppenuh Natalja Pettinen. Hänen hyvyös Anuksen rahvahan hora on säilytännyh oman kaunehuon da ainavoluadužuon. Se erovuu toizis horis da pajojoukkolois omal pehmiel livvin murdehel da čomal, liirizel pajatandutaval. Lapsis tulii aigu Tulii aigu on nuores väis sanotah rahvas. Zoja Dmitrijevna ainos tahtoi, ku karjalaine pajo eläs da kuulus Anuksen mual da kogo Karjalasgi. Kolmekymmen vuottu naine oli andanuh lapsile, heijän hengellizele kazvatuksele da pajoloin opastamizele. Huondeszor aine, Al onuška, Koivikko, Pionieroin taloin brihaččuloin hora nämmä ollah vai erähät pajojoukot, kudamienke ruadoi Zoja Autio. Vuozien 1990 allus Zv ozdočkapäivykoin perustehel Zoja Dmitrijevna oli avannuh Oravainenimizen pajojoukon. Sen repertuarah kuului pajuo ven an, karjalan da suomen kielil, sego tansit da kižat. Gu pajuo lapsih niškoi oli ylen vähä, Zoja Autio kirjutti da kiändi ven alazii pajoloi karjalakse. Kymmenes vuvves ansambli oli andoi 250 konsertua. Lapsienjoukko hyvin otettih vastah Anuksen piirin kylis, Kižin suarel, Suomes, Ruočis. Vuvvennu 1993 oraskuul Oravaine rodih Rahvahienvälizen lapsien folklourujoukkoloin festivualin laureatakse. Jo vuvvennu 2000 se rubei kuulumah suomelas-ugrilazen rahvahan Jevroupan katalougah. Sanotah, gu ristikanzu tulou tälle muailmale, ku jättiä oma jälgi. Zoja Autio jätti syvän jällen meijän muale. Musto hänes rubieu elämäh dielolois, pajolois da monien ristikanzoin syväimis. Nadezda Mičurova Tiedoloi kirjutukseh niškoi on andanuh Jelena Kudel nikova. Omii mielii kirjutakkua
»»pruasniekka Kekri on aika kertuo vuuvven tulokšista»»piäjärven Vienan Virta -šeura jo toista kertua järještäy vanhua Kekrin pruasniekkua. «Oma Mua» 29. pimiekuuta 2017 9 Kekri oli kaikista šuurin pruasniekka ennein kristillistä aikua. Monet tämän pruasniekan tavat oli šiirrytty Roštuoh ta toisih menoloih. Kuitenki nykyaikahki hyvin šopiu tapa kertuo vuuvven tulokšista, kuin šavon korjuušta, šamoin ni kulttuuripitoloista ta tapahtumista muilla aloilla. Näin, 19. pimiekuuta šuuri joukko, enimmäkšeh karjalaisie, Piäjärveltä, Sohjanankošelta ta Tungojärveltä keräyvyttih Karjalaiseh pirttih. Tapahtumah yhyttih vanhat tutut Šuomen Posiolta Erkki ta Aune-Liisa Ronkkaiset. Hyö šatuttih olomah kyläššä ta mielelläh ošallissuttih pitoh, missä oli tarjolla šuuri ohjelma. Pakinanvetäjä Anni Vlasova kerto karjalan ta venäjän kielellä Vienan virran tämänvuotisešta toiminnašta, karjalan kielen kurššiloista aikuhisilla ta tuntiloista koululaisilla, pakinaklubista ta muista kulttuuritapahtumista. Mattojen kutomini jatkuu, niitä mielelläh oššetah kyläläiset ta vierahat. Olemma käynyn myömäh niitä ta toisie käsitöitä Kuusamon Kemilä-laulujuhlašša, missä šamoin esittimä karjalaisie lauluja ta piirileikkijä, Vlasova kerto. Kutomisešta ta käsitöijen myynnistä šuamma varua, jotta ylläpityä meijän vuokruamie tiloja. Šattuu meilä lahjotukšieki šuomen turistiloilta, kumpaset jo tiijetäh meistä. Ne lahjotukšet käytämmä, esimerkiksi, pieniksi palkkijoiksi talkotöistä. Tuhkaputoukšen puhistamini No šuurin šuavutuš meilä on še, jotta tänä vuotena šaima lopullisešti kuntoh Piäjärven näh tävykšen Tuhkapatunan, Vlasova korošti. Puhistima šen lahonnuista puista ta muista murtoloista, mitä oli 40 vuuvven aikana keräytyn ta mi pani vejen virran tukkoh. Kahtena vuotena järještimä talkotöitä, kumpasih ošallissuttih ky län aktivistit ta monet muut kyläläiset. Tänä šykyšynä toteutettih projekti, kumpaista kannatti Villiluonnon šiätijö. Marija Kundoz orva esitti presentatijon šiitä. Projektin puittehissa oli šuatu 100 tuhatta rupl ua, mit käytettih Tuhkapatunan alovehen kunnoštamiseh. Projektin tulokšena on rakennetut lepopaikat lehtimaja ta tulišija, šekä halkoliiteri ta hyyšši. Lisäkši vejettih ekopolku joven rantua myöten, šiih kuulutah merkit puissa ta kapulašillat pahoissa paikoissa. Ihmiset jo ruvettih šielä käymäh ta levähtelömäh. Vienan Virta otti tehtäväkšeh alovehen kunnošša pitämisen. Palkinnot aktivistiloilla Juštih näitä aktivistija pivošša vuotti yllätyš yhellätoista ihmisellä myönnettih kiitoškirjaset ta lahjapaketit. Niijen joukošša talkotöijen jarještäjä ta projektin valmistaja Marija Kundoz orova, meč čätalouven johtaja Šanteri F odorov, Lidija ta Oksana Logutovit, Tatjana Kovalenko ta Tatjana Anikejeva perehineh, Svetlana Ponomar ova Danila-poikah kera, Evgeni Nazarenko ta Aleksei Markitantov. Koulun opaštajat Marina Kirilina ta Irina Kurnikova šekä koulun volont orien johtaja Antonina Zatsepina otettih šuurta ošua, kun kučuttih avukši koululaisie. Hyö niise šuatih lämpimät kiitokšet. Karjalaista kyykkäpelie kehittämäššä Ennen juhlua Vienan Virta kučču koululaisie peluamah kyykkyä Karjalaisen pirtin pihah, lapšien kera tultih opaštajatki. Šanteri F odorov johti pelie ta opašti lyömäh kyykkyä. Koululaiset mielelläh pelattih, a pelin jälkeh kaikin juotih čäijyö makijaisien kera. Tänä vuotena kyykkäotteluja oli järješšetty Piäjärven, Sohjanankošen ta Kiestinkin kylissä, kyykkärit käytih Kalevalahki. Tuntuu šiltä, jotta tämä peli tulou vain šuositummakši. Hyvä, kun vielä koulut šuatais kyykkävehkehet ta kyykkäpeli šuatais koulun ohjelmah. Karjalaisie ruokie eri makuh Šeuruavana ohjelmašša oli kertomuš omin käsin valmissetuista ruuvvista. Ruokua stolilla oli eri makuh, ka kerrottih niistä muutomat, tiettäväini karjalakši. Zinaida Ust ugova Sohjanankošelta oli paistan kalakukon šiijašta ta kerto, mitä šyötih hänen lapšušaikoina Niskakyläššä. Hänen čikko Nina Grigorjeva oli keittän muussin puolašta ta mannaryynistä, šeki on vanha karjalaini ruoka. Katerina Kuranova niise kerto paissetuista kala-, jiäliččä- ta riissu-, šekä kualikukoista. Helmi Iskakova Sohja nankošelta kerto, jotta ennen äijän šyötih poronlihua, kaparokkua ta paissettih nakriskukkuo. Ei kaikin ošattu karjalan kieltä, ka kerrottih kuitenki. Lidija Logutova kerto hillovaren n ašta, Valentina Novožilova šankiloista, Jevgeni Nazarenko puolukašta mejen kera. Kaikin šuatih Tuhkapatunan puhistamiseh ošallissuttih Piäjärven aktivistit šekä koululaiset. Pruasniekan puittehissa Karjalaisen pirtin pihašša oli järješšetty kyykkäpeli Piäjärven koululaisilla. lahjakši šokolatie. Stolalla oli vielä äijän muitaki ruokie kalakukkuo, šuolattuo šientä, salattija ta kaikenmoisie keksijä. Pivošša onnittelima niitä, ket tänä vuotena juhlittih merkkipäivieh. Niijen joukošša oltih Šan teri F odorov, Zinaida Ust ugova, Katerina Kuranova, Tamara Padarina, Lempi Lipajeva, Šanteri Isakov, Irina Kontorova ta Galina Ivačeva. Kaikin kuultih lämpimie onnitteluja ta šuatih lahjoja. Viimekši joima čäijyö ta pitimä arpajaiset. Pruasniekkamieltä lisättih karjalaiset laulut, kumpasie lauloma kaikin yheššä. Kaikilla oikein miellytti pruasniekka. Šeuruavakši näkeyvymmä pakinaklubissa enši kuušša. Terveh tulla! Tuhkapatuna-alovehella on ašetettu tiijotuštaulu, mi kertou Iipul an Anni täštä nähtävykšeštä ta paikan kunnoštamistöistä.
10 «Oma Mua» 29. kylmykuudu 2017»» matkustamine Ivangorodaspäi Estounieh»»Tänä kezän myö lähtimmö huogavumah Estounieh da kaččomah sen nähtävyksii. Ajoimmo myö sinne mašinal Piiterin kautti. Ven an da Estounien valdivolline raja on Narova-jovel, Ivangorodas. Sinnegi azetuimmo enzimäi. Ol ga Dubitskaja Ivangorodas, Narova-joven oigiel rannal, vuvvennu 1429 srojittih Ivangorodan linnu. Sinne piästes pidäy ajua Ivangorodas poikki kaidua pihua myöte. Ga enzimäi pidäy ozuttua ulgomua n pasportu šengenviizanke rajanvardoiččijale libo ennepäi tilata piäzyluba muzeis. Tämän linnan rinnal on valdivon rajanylityskohtu, sit pitky sildu Narova-joves poikki da Estounien linnu Narva. Ivangorodan linnah vietäh suuret pordahat. Linnah piästes pidäy ostua lippu. Ivangorodan linnua mondu kerdua muutettih, sen jälgimäine muuttamine oli vuozinnu 1911-1914. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah nemsat räjähtyttih bašn u, seinät da linnan sydämes olijoi taloloi. Räjähtyksien jälgilöi voibi nähtä linnas. Nygöi Ivangorodan linnas on 13 objektua Uspenskoi da Nikol skoi kiriköt, zamku, XVI da XVIII-vuozisuan kaksi linnua, Kolivanskoit veriät, ezilinnu, porohuaittu, ammunduvehkehvarasto, gaubitsu, čuga, aittu bajarin muavualu da muzei. Ivangorodan muzei on sijoitunnuh linnan rinnal. Se on vahnas talois. Muzei kerdou kaikis linnois, kuduat ollah Ven an luodehpuoles. Niilöin joukos ollah Ivangorod, Jamburg, Koporje, Orešek, Staraja Ladoga, Tihvin, Viborg da Korela. Muzeis suau kaččuo nämmien linnoin puus luajitut makietat, tiijustua niilöin histouriedu, kačella vehkehii, kuduat oli löytty linnoin alovehil. Ivangorodan linnan keskes on Suuri bajarin linnu da kaksi kirikkyö Pyhän Nikolain kirikkö, kudai srojittih vuozinnu 1507-1509 da Uspenskoi kirikkö. Se oli nostettu vuvvennu 1558. Vuvvennu 1612, konzu ruoččilazet vallattih Ivangorodan, hyö srojittih huonukset, kudualoin joukos on porohuaittu da ammunduvehkehvarasto. Porohaitas nygöi on vie yksi muzei, kudai kerdou linnan da muan histouries. Ennevahnas Ivangorodu oli hyväs kohtas torgudorogoin tiešuaral. Linnas poikki oli Ganzeiskoin liinii -torgudorogu, kudai yhtisti Ven an da Päivänlaskupuolen Jevroupan. Narova-joves poikki suau piästiä Čudskoin järveh, Suomen lahteh, Luadogah da Volhov-jogeh. Tämä linnu puaksuh oli bojutapahtumien keskes, mondu kerdua puutui ruoččilazien valdah. Vuozinnu 1919 1940 Ivangorod oli Estounien linnannu. Ivangorodan linnu oli nimi- Kuvas nägyy ruoččilazien srojittuu linnua, Nikol skoin kirikkö, Ivangorodan linnan bašn ua da kaikkien nämmien tagan Estounien Narva-linnua. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua Juuri Ivangorodan linnan vastalpäi seizou Narva libo German-linnu oman Pitky German -bašn anke, kuduan korgevus on 51 metrii. Ivangorodan linnan puus kaiverdettu makiettu. Se on ruokos linnan muzeis. Kuva: Ol ga Dubitskaja, Oma Mua tetty muga Ivan III kunni vokse, kudai sih aigah haldivoičči Ven ua. Nygöi linnan sydämes suau kävähtiäkseh joga bašn ah, kävellä pitkii galdariloi myöte. Bašn at sie ollah korgiet da pimiet, pordahat kaijat, lait madalat. Linnan ammunduloukkolois läbi da ylähäzel kentäl avavuu čoma nägöala: Ven an valdivolline raja, Estounien Narva-linnu da Narova-joven randu. Juuri Ivangorodan linnan vastalpäi seizou Narva libo German-linnu (estouniekse Hermanni linnus) oman Pitky German -bašn anke, kuduan korgevus on 51 metrii. On kummua kaččuo: Narova-joven yhtel puolel on Ven a da sie liehuu ven an flagu da toizel puolel Estounii oman flavunke, a jogi on rajannu. Omii mielii kirjutakkua
»»kolo-kolo kotasie «Oma Mua» 29. pimiekuuta 2017 11 Hyövyllisie neuvoja Mitein ruttoh päntätä piäh runo? Opi runo iäneh eikä ičekšeh. Toissa še hoti kolme kertua ennein unta. Huomenekšella šie hyvin muissat runon ta kerrot šen viitosella! Mitein viisaštuo ennein kontrolliruatuo? Makua kyllitellen. Ennein kontrolliruatuo šyö muutoma pala muštua šokolatie. Kontrolliruavon aikana šiun aivot ruatah paremmin! Mitein koko päivä olla hyvällä tuurilla? Huomenekšella kuuntele vesselyä musiikkie. Huomenešruuvvan aikana kačo mielipiir roš filmin oša. Luve anekdottija tahi ilosie istorijoja. Šepyä vanhempie. 10 minuuttie rua mieliruatuo. Anna ičellä hyvyä mieltä joka huomeneš ta še jiäy šiun kera koko päiväkši!»» Aivopähkinä Lapšien mielehini talvihuvi Noršu»»Mimmosešta kappalehien šarjašta voit kerätä noršun?»»esinehien istorijašta Talvi pikkuhil l ua ottau valtah ta kuin lapšet, šamoin ni aikuhiset vuottamalla vuotetah valkieta lunta šekä talvihuvija. Meijän pereh oikein tykkyäy čurnie čunalla termältä, kumpasie on äijän kaupunkin puistoissa ta kylissä. Miteinpä oli kekšitty tämä mukava ajokeino? Reki ili čuna on kärryt, kumpasešša rattahien ieštä on jalakšet. Še hyvin luitau lunta myöten. Reki on kaikista vanhin kuletušvälineh. Še oli kekšitty ennein pyöryä. Rejen kantatuattona on renttu. Tätä ku letušvälinehtä käytettih ei ainuoštah pohjoismaissa, ka šamoin ni šuvešša. Esimerkiksi, Egiptissä reki oli hautajaisritualin tärkienä ošana. Venäläini sani-šana tuli muinoisslavilaisešta san - šanašta, mi merkiččöy kiärmistä. Ta toveštah, rejen jalakšet, varšinki vanhanaikaset, muissutetah kiärmehie. Venäjällä reki oli kaikista tavallisin ku letušvälineh, šentäh kun oli halpa. Šitä käytettih äšen kešällä, kun tiet oltih pahašša kunnošša. Arhankelin, Vologdan, Aunukšen ta Kostroman gubernijojen šuota meččäpaikoissa rekie käytettih kešällä XX vuosišuan alkuh šuaten. Talvella koukerolaitaset rejet puitto venehet uitih lumiteitä myöten. Rekeh šai val l aštua heposen, koiran, poron, härän. Nytki reki on käytöššä niissä paikoissa, missä on pitkä ta lumini talvi. Reki ta čuna ollah lapšien ta aikuhisien huvina. Šamoin rekie käytetäh urheiluvehkehenä ohjaškelkkailušša. A rahvahantalouven eri aloilla käytetäh mouttorikelkkoja.»»pieni kokki Inkivääri-pečennä Šiula tarviččou: 100 gr. voita, 1 kananmuna, 200 gr. jauhuo, 3 čäijylusikkua mettä, 100 gr. šokerie, 2 čäijylusikkua jauhotettuo inkiväärie, 1 čäijylusikka jauhotettuo kanelie, 1,5 čäijylusikkua ruokasodua. Valmistamini: Enšimmäini oša Piekšä šekoituš konehella voi šokerin kera. Lisyä mesi ta kananmuna, jata piekšämistä. Hämmennä toisešša mal l ašša jauho, kaneli, inkivääri ta soda. Ošittain lisyä massa enšimmäiseh mal l ah, muissa aina hämmentyä. Taikinan pitäy olla šakie ta tarttuja. Pane še jiäškuappih 1,5 tunniksi. Toini oša Ota taikina, hämmennä še käsillä ta ajele pualikalla. Leikkua taikinašta erimuotosie pečennöjä. Levitä peltillä pergamenttipaperi, voija še voilla ta ašeta pečennät. Kuumenna paissinkiukua 170º ašteheh ta paissa pečennät 7 10 minuuttie. Inkivääri-pečennät olla valmehet! Voit koristua ne šokerilasitukšella. Šivun ainehiston valmisti Maikki Spitsina
12 «Oma Mua» 29. kylmykuudu 2017 ARBUA Talven juoksou, kezän maguau. (regi)»»joudoaigu»»midä? Konzu? kus? Karjalan Kanzalline muzei. Vladimir Rakovan piirustetut istouriet-ozuttelu. 6+ 03.11 17.12 Vladimir Rakov (1906-1969) Karjalan lapsien kniigoin on enzimäzii kuvuajii. Häi piirusti 10.00-18.00 vie žurnualoih niškoi da luadi karikatuuroi. Goroskoppu talvikuukse Talvikuus rodieu äijy vastavustu kui nygözien mugai endizien dovarišoinke. Niilöile, ket suvaijah matkustua, on paras aigu lähtie matkah enne käymättömih kohtih.»»hyvittelyt ÎÎ Adressi: Leninan lagevo, 1 ÎÎ Telefon: 76-94-79 Karjalan Kanzalline teatru. Lembi-spektakli. 12+ 30.11 Ozutelmu sai Onežskaja maska 2006-2007 19.00 -palkindon. Ozutelmu on suomen kielel. ÎÎ Adressi: K. Marksan piha, 19 ÎÎ Telefon: 76-94-79 Kaččokkua kanzalliskielisty Omin silmin -programmua nellänpiän, 30. kylmykuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal. Juondajannu Marija Filatova. Ô Ô Lähtin minä Läkköiläh. Kaugoid ärves Kavainoh. Gettojev da Kokkin -sugunimet. Luadinuh Ol ga Ogneva. Karjalan da suomen kielel. Ô Ô Veroiden tedolang. Sygyzyvoimattomukset. Juondajannu Valentina Rogozina. Vepsän kielel. Ô Ô Kotikokki. Indielaine čapattileiby čiililäzel avokaadopainimel. Juondajannu Maria Koivestoinen. Suomen kielel. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Taivaldu luadijes Hyvät karjalan kielel kirjuttajat da lugijat, ruvekkuammo luadimah uuttu Taival-almanakkua. Työndäkkiä omii runoloi, kerdomuksii, suarnoi, esseeloi, arvosteluloi Oman Muan toimitukseh libo tuogua net iče. Oman Muan sähköpoštan adressi: omamua@ mail.ru Ližiä tieduo telefonas 78-05-10 Bošile lykystäy biznesas, pidäy vai löydiä uskottavu ruadodovariššu. Älgiä kielastakkua omua mielespiettäviä, sanokkua kai kohti. Omahizet nevvotah teidy suvaičusdielolois, kai nevvot roitah teile pädijät. Häkin elaigu muuttuu parembah puoleh. On hyvä aigu lähtie opastumah uudeh ammattih. Olgua tarkat ruavos: biznespartn ourat voijah kielastua teidy. Kaksozil on hyvä aigu kuččuo miehele oma mielespiettävy. Matku ulgomuale rodieu teile mieldy myö. Kuun lopus toinah vastuatto oman školanaigazen mielespiettävän, älgiä vai puuttukkua endizen suvaičuksen valdah. Ruakal on dengua ostua ičele kaikkie, midä himoittau. Ostakkua, älgiä žiälöikkiä. Korgiemban virran suamizekse teile pidäy ruadua ymbäri suutkat. Tervehyön parandamizekse käygiä kylyh da uinduallikkoh. Leijonal ei pie lähtie pitkäh matkah omal mašinal. Kuunnelkua omien vahnembien nevvoloi. Tervehyön hyväkse älgiä syögiä-juogua liigua. Syögiä enämbi vitamiinua, eiga voimatutto. Neidizele ei pie uskuo kaikkie, midä rahvas uskaldetah. Korgiemban virran suamizekse pidäy ruadua higiočas. Älgiä ostakkua, älgiägo myögiä kodiloi da muapaloi, teidy voijah muanittua. On hyvä aigu heittiä pahat nerot. On valmistannuh Ol ga Smotrova Viesoile olis hyvä panna rattahile oma biznessu. Täs ruavos teidy autetah omahizet da dovarišat. Älgiä moittikkua omua vastinehtu, eiga perehes rodieu hoppuu. Skorpion on ylen äijäl väzynyh da tahtou huogavuo. Suatto hyvän palkičuksen da vie toinah lahjakse matkan. Älgiä mengiä hyväkse, älgiägo paiskua jyrkäh, älgiä varakkua omua vastinehtu toizih. Piššalimiehele pidäy huolehtie omua tervehytty. Naimattomat toinah löytäh oman vastinehen. Täs kuus elaigu voi jyrkäh muuttuo. Teile puuttuu ostua hyvä kodi libo muapala, sellittiä teile jätetyn perindön dielot. Vuorikozal puuttuu torata niilöinke, ket händy kadehtitah. Ga teil on sen verran vägie, ku vältämättäh piäzettö hopus voittajannu. Siästäkkiä dengua tuliekse aigua. Teile toinah taritah uuzi ruadokohtu. Vezimiehele pidäy olla varavozilleh huogavujes dai kois olles: voitto suaja katkelmus. Älgiä ottakkua dengua velgah. Muite teile lykystäy ruavos da suvaičukses. Kalat ku roitanneh tarkat da vastuonalazet ruavos, sit suajah hyvän palkan kuun lopus. Kalat ei ruveta pidämäh pahua mieldy omien probliemoin periä, vai ruvetah nagramah niilöi. Ku ei tävvy dengua, ottakkua dovarišoil, älgiä mengiä bankah. Jyškyjärviläistä karjalaista Natalja Kopilovua onnittelemma šyntymäpäivällä. Tervehyttä šiula, šiun vanhemmilla, miehellä ta lapšilla. Olet niin kirkaš inehmini, jotta vaččua lämmittäy šeuraššaš. Kaverit Armašta čikkuo Aili Rettijevua onnittelemma 80-vuotispäivällä! Pisy potrakkana ta tervehenä! Toivotamma šiula hyvyä mieltä, mäneššyštä ta lykkyö! Čikot ta veikko perehineh Hyvittelen Roindupäivänke Tatjana Mihailovna Uljanovua Korzan kyläspäi! Lujua tervehytty sinule da hyviä mieldy! L udmila Jermolajeva, Jessoilu. Hyvittelen Roindupäivänke Jessoilan Aldoine-pajojoukon ohjuajua Marina Lukinua! Toivotan parastu ozua, lykkyy ruadoh, uuttu hyviä pajuo! L udmila Jermolajeva, Jessoilu.»»Siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 30 /11 2 2 1 1 2 2 1 1 1 0 1 1 01 /12 0 1 0 0 0 1 2 1 1 1 2 1 02 /12 0 1 1 0 0 1 2 1 2 0 2 1 03 /12 2 1 1 0 2 1 2 3 1 2 2 2 04 /12 2 3 4 2 4 3 6 4 5 4 5 4 05 /12 1 3 0 2 1 3 1 4 0 4 2 5 06 /12 3 2 2 2 4 3 7 5 7 6 9 9 Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Ol ga Aleksejevna Melentjeva Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 ÎÎ E-mail: omamua@mail.ru Internet: ÎÎ 46 (1386) 29. pimiekuuta 2017 Julkaisija: Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu valmehešta originali-maketista 4+4-kirjapainošša, 185014, Petroskoi, Lesnoiprospekti, 51 ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Yhteyšalan, tiijotuštehnologijien ta joukkoviestimien Federatiivisen tarkissušvirašton KT:n toimisto ÎÎ Rekisterinumero ПИ ТУ10-00281 Indeksi 51894 ÎÎ Allakirjutettava aikataulun mukah klo 12. 00. ÎÎ Allakirjutettu painettavakši klo 12.30 28.11.2017 ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 1865 ÎÎ Hinta 30 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru On otettu: www.gismeteo.ru