VANTAAN KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO Lotta Kivikoski Vantaan kaupungin ympäristökeskus Vantaa
Tämä julkaisu on osa Vantaan paikallista ympäristöterveysohjelmaa -. Julkaisun tekeminen on mahdollistettu sosiaali- ja terveysministeriön avustuksella. Lisäksi Vantaan kaupunki, joka vuonna osoitti merkittävän lisäyksen laboratoriotutkimuksia varten, on mahdollistanut tutkimuksen laajuuden. Asukasyhdistysten ja yksittäisten asukkaiden aktiivisuudella on ollut myös tärkeä osa hankkeen onnistumiselle. Martinlaakson sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa on jo käynnistetty lapsiperheisiin kohdistuva jatkotutkimus, joka valmistuu vuonna. Yhteenvetotutkimus tehdään loppuvuodesta. Nina Mäki-Petäys. kaupungineläinlääkäri Sarjassa aikaisemmin julkaistut: Vantaan eläinsuojakartoitus, Tuomo Wuori
ESIPUHE Tämä tutkimus on tehty talvella alun perin insinöörityöksi Mikkelin ammattikorkeakouluun. Insinööriksi valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä maaliskuussa, jolloin tämän saman tutkimuksen raportti julkaistiin Mikkelin ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden julkaisusarjassa. Tämän jälkeen raporttia on muutettu hyvinkin paljon, tavoitteena on ollut muuttaa insinöörityö muotoon, josta on mahdollisimman paljon hyötyä vantaalaisille sekä Vantaan kaupungin viranomaisille. Tämä raportti on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen kertoo tutkimuksesta ja sen tuloksista Vantaan haja-asutusalueella. Toinen osa on teoriaa ja se on tarkoitettu avuksi esimerkiksi asukasyhdistyksille ja kyläyhteisöille kaivoja ja jätevesijärjestelmiä suunniteltaessa ja rakennettaessa haja-asutusalueella. Haluaisin kiittää erityisesti Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion päällikköä Päivikki Raulosta avustaan ja arvokkaista tiedoista sekä koko laboratorion henkilökuntaa vesinäytteiden tutkimisesta. Lisäksi kiitän terveystarkastaja Saara Hornia ja. kaupungineläinlääkäri Nina Mäki-Petäystä, jotka ovat neuvoneet ja auttaneet työn eri vaiheissa sekä koko ympäristöterveysosaston henkilökuntaa kannustuksesta ja tuesta. Vantaalla.. Lotta Kivikoski Tiedustelut: lotta.kivikoski@vantaa.fi
SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT OSA I TUTKIMUS VANTAAN VESIHUOLLOSTA JOHDANTO KAIVOVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA SUOSITUKSET VANTAAN KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO. Tutkimukset tekotavat. Kaivovesikyselyn tulokset.. Näytteenottotiedot.. Kaivotiedot.. Asunto-, asukas- ja vedenkäyttötiedot. Jätevesikyselyn tulokset.. Saostuskaivot 9.. Umpisäiliöt. Laboratoriotutkimusten tulokset alueittain.. Askisto.. Östersundom.. Nybygget.. Kotamäki ja Tapola.. Yhteenveto kaikista alueista 9 JOHTOPÄÄTÖKSET. Kaivovesikysely. Jätevesikysely. Laboratoriotutkimukset. Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin. Ehdotetut toimenpiteet OSA II TEORIAA VESIHUOLLOSTA VESIHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ VESIHUOLTO SUOMEN HAJA-ASUTUSALUEILLA. Veden kulutus 9. Kaivot 9.. Kaivon rakenne 9
.. Kaivon paikka. Kaivovesi.. Kaivoveden likaantuminen. Kaivoveden laatuun vaikuttavat tekijät.. Mikro-organismit.. Kemialliset ominaisuudet.. Teknis-esteettiset ominaisuudet.. Radioaktiiviset aineet. Jätevedet.. Jätevesien haittavaikutukset.. Asumisjätevesien koostumus. Jätevesien käsittelymenetelmät.. Saostuskaivokäsittely.. Maaperäkäsittelyt.. Pienpuhdistamot.. Jäteveden kerääminen umpisäiliöön LÄHTEET LIITTEET Liite : Vantaan kartta (vain painetussa kirjassa) Liite : Kirje tutkimusalueiden asukkaille Liite : Tutkimuskohteet ja näytteenottopäivät Liite : Kyselylomakkeet Liite : Analyysimenetelmät Liite : Kaivovesikyselyn tulokset Liite : Jätevesikyselyn tulokset Liite : Aistinvaraisen tutkimuksen tulokset Liite 9: Laboratoriotutkimusten tulokset alueittain Liite : Radontutkimusten tulokset alueittain
TIIVISTELMÄ Vantaan kaupungin väkiluku on kasvanut 9-luvun alun hieman yli asukkaasta jo lähes asukkaaseen, samaan aikaan ilman vesi- ja viemäriverkosto-liitäntää olevien asukkaiden määrä on vähentynyt noin asukkaasta noin asukkaaseen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty Vantaan vesihuollon tasoa haja-asutusalueilla, erityisesti on tarkoituksena ollut keskittyä niihin alueisiin, joille ei ole tämän hetkisten suunnitelmien mukaan tulossa lähivuosina vesi- ja viemäriverkostoa. Tutkimusalueita on mukana kaksi, Nybygget Itä-Vantaalta sekä Kotamäen ja Tapolan kylät Länsi-Vantaalta. Lisäksi on valittu kaksi vertailualuetta, jotka ovat Östersundom Itä-Vantaalta ja Askiston pohjoisosa Länsi-Vantaalta. Tutkimukseen osallistui 9 kiinteistöä Nybyggetistä ja kiinteistöä Kotamäen ja Tapolan alueelta sekä vertailualueilta Askistosta ja Östersundomista kiinteistöä. Varsinaisten tutkimusalueiden vesihuoltoa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla sekä kaivovesien laboratoriotutkimusten avulla. Myös vertailualueiden kaivovesistä tehtiin laboratoriotutkimukset, mutta niillä ei tehty kyselytutkimusta. Kyselytutkimuksella selvitettiin kaivojen ominaisuuksia, kaivoveden riittävyyttä ja veden hankinnan ongelmia sekä käytetyt jäteveden käsittelytavat ja niiden riittävyys alueilla. Laboratoriotutkimuksin selvitettiin kaivoveden laatu ja sen tärkeimmät ongelmat. Yhteensä tutkittiin 9:n kaivon vesi. Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa vesistä tutkittiin lämpökestoiset koliformiset bakteerit, Escherichia coli, koliformiset bakteerit, ph, KMnO -luku, fluoridi, kloridi, nitraatti, alumiini, kadmium, lyijy, mangaani ja rauta, lisäksi porakaivovesistä arseeni. Vedet arvosteltiin myös aistinvaraisesti (haju, ulkonäkö, väri). Lisäksi porakaivovesistä tehtiin Säteilyturvakeskuksen laboratoriossa radon ja kokonaisalfa-aktiivisuusmääritys. Kaivovesikyselyssä suurimmat esille tulleet ongelmat olivat kaivoveden huono riittävyys kuivina aikoina, veden tutkituttaminen liian harvoin, kaivojen riittämätön tyhjennys ja puhdistus ja pintaveden pääsy kaivoon (kaivon huono kunto). Jätevesikyselyssä esille tuli puutteita jätevesien käsittelyssä. Pelkän saostuskaivon käyttö jätevedenkäsittelymenetelmänä on edelleen yleistä haja-asutusalueilla, kaikista tutkituista talouksista pelkkä saostuskaivokäsittely oli käytössä melkein puolissa ( ) talouksista. Lisäksi saostuskaivojen tyhjentäminen oli laiminlyöty osassa talouksista. Laboratoriossa tutkitut näytteet jaettiin kolmeen ryhmään laatuvaatimusten ja suositusten toteutumisen mukaan. Kaikki laatuvaatimukset ja suositukset täytti kaikista näytteistä. Näytteistä ei täyttänyt teknis-esteettisiä laatusuosituksia, mutta täytti terveydelliset laatuvaatimukset. Näytteistä ei täyttänyt edes terveydellisiä laatuvaatimuksia johtuen yleisimmin korkeista fluoridipitoisuuksista ja jonkin verran myös mikrobeista. Teknis-esteettisten laatusuositusten enimmäispitoisuuksien ylityksistä suurin osa johtui korkeista rauta- tai alumiinipitoisuuksista, matalista ph-luvuista tai korkeista KMnO -luvuista. Myös radon aiheutti ongelmia porakaivovesissä osassa tutkittuja alueita. Tutkimuksessa saatiin tietoa alueiden kaivoveden laadusta ja niistä kaivoveden ongelmista, joita tietyillä alueilla voi olla odotettavissa. Selvitys antaakin hyvän kuvan nykytilanteesta tutkittujen alueiden asukkaille sekä muille vastaavien alueiden asukkaille. Ennusteita yksittäisien kaivojen kohdalla ei kuitenkaan voi tehdä, koska aineiden pitoisuudet vaihtelevat hyvin paljon kaivosta toiseen. Alueellisia erojakin oli selvästi huomattavissa tässä tutkimuksessa. Otannan perusteella on syytä edelleen jatkaa tutkimuksia haja-asutusalueiden asukkaiden vesihuollon laadun selvittämiseksi.
SAMMANDRAG Vanda stads befolkning har från drygt invånare i början av 9-talet nu ökat till nästan invånare; under samma period har antalet invånare som inte är anslutna till vatten- och avloppsnätet minskat från ca till ca. I den här undersökningen har standarden på vattenförsörjningen på glesbygdsområdena i Vanda utretts. Avsikten har särskilt varit att koncentrera undersökningen till områden där det enligt de nuvarande planerna inte inom de närmast åren kommer att byggas vatten och avlopp. Två områden har undersökts, Nybygget i östra Vanda och byarna Kotamäki och Tapola i västra Vanda. Därtill utsågs två kontrollområden, Östersundom i östra Vanda och norra delen av Askis i västra Vanda. I undersökningen deltog 9 fastigheter i Nybygget och fastigheter i Kotamäki och Tapola, samt på kontrollområdena fastigheter i Askis och i Östersundom. Vattenförsörjningen på de egentliga undersökningsområdena utreddes med hjälp av en enkät och laboratorieundersökningar av brunnsvattenproven. Också på kontrollområdena gjordes laboratorieundersökningar av brunnsvattnet, men där gjordes ingen enkät. Med hjälp av enkäten utreddes brunnarnas egenskaper, brunnsvattnets tillräcklighet, problem vid anskaffningen av vatten, och vilka metoder som användes för behandling av avloppsvattnet och om de är tillräckliga. I laboratorieundersökningarna utreddes brunnsvattnets kvalitet och de viktigaste problemen i det. Sammanlagt undersöktes vattnet i 9 brunnar. På Vanda stads livsmedels- och miljölaboratorium undersöktes vattnets värmebeständiga koliforma bakterier, Escherichia coli, koliforma bakterier, ph, KMnO -talet, fluorid, klorid, nitrat, aluminium, kadmium, bly, mangan och järn, därtill i borrbrunnsvattenproven arsen. Vattenproven bedömdes också med organoleptiskt (lukt, utseende, färg). Därtill undersöktes borrbrunnsprovens radonhalt och gjordes en totalalfaaktivitetsbestämning i Strålsäkerhetscentralens laboratorium. Enligt enkäten om brunnsvattnet var de största problemen att brunnsvattnet inte ville räcka till under torra perioder, att vattnet undersökts alltför sällan, otillräcklig tömning och rengöring av brunnarna, och att ytvatten kom in i dem (brunnen i dåligt skick). Av avloppsvattenenkäten framgick att det finns brister i behandlingen av avloppsvattnet. Fortfarande är användningen av enbart slamavskiljningsbrunn som metod för avloppsvattenbehandlingen allmän på glesbygden. Av alla undersökta hushåll använde nästan hälften ( ) enbart behandling i slamavskiljningsbrunn. Därtill hade tömningen av slamavskiljningsbrunnarna försummats i en del av hushållen. Proven som undersöktes i laboratoriet indelades i tre grupper enligt hur de uppfyllde kvalitetskraven och -rekommendationerna. Samtliga kvalitetskrav och -rekommendationer uppfyllde av alla proven. av dem fyllde inte de teknisk-estetiska kvalitetsrekommendationerna, men nog de sanitära och hälsorelaterade kvalitetskraven. Av proven fyllde inte ens de hälsorelaterade kraven, oftast på grund av för höga fluoridhalter och i någon mån också på grund av mikrober. Överskridningarna av de teknisk-estetiska kvalitetsrekommendationerna berodde till största delen på höga järn- eller aluminiumhalter, låga ph-tal eller höga KMnO -tal. Också radonhalten orsakade problem i borrbrunnsvattnet på en del av de undersökta områdena. Med hjälp av undersökningen fick man information om brunnsvattnets kvalitet på områdena, samt om de problem med brunnsvattnet som kan vara att vänta på vissa områden. Utredningen ger invånarna på de områden som undersöktes, och också invånarna på andra motsvarande områden, en god bild av situationen i dag. Prognoser för enskilda brunnar kan man ändå inte göra, eftersom halten av olika ämnen varierade mycket från en brunn till en annan. I den här undersökningen kunde man också klart märka skillnader områdena emellan. Utgående från den här undersökningen finns det skäl att fortsätta att undersöka kvaliteten på vattenförsörjningen i glesbygden.
ABSTRACT City of Vantaa is a part of the fast growing capital region. It has developed from the rural countryside around the Helsinki-Vantaa airport. Vantaa has five town centers but a part of it is still rural area not connected to the city s water supply and sewerage system. The population of Vantaa has grown from inhabitants in 99 to nearly in. At the same time the number of inhabitants without a water supply and sewerage has reduced from to. The aim of this study was to evaluate water supply and sewerage in rural areas mainly in the areas where the community s water supply and sewerage system is not planned in the near future. For this study a written survey was conducted in two rural areas; Nybygget in the eastern part of Vantaa and the villages of Kotamäki and Tapola in the western part of Vantaa. There were also two reference areas, Östersundom in the eastern part of Vantaa and the northern part of Askisto in the western part of Vantaa. The study consists of 9 households in Nybygget, in Kotamäki and Tapola, in Östersundom and in Askisto. In addition to the written survey laboratory analyses were perfomed on water samples from the main study areas. Laboratory analyses were also performed on the water samples from the reference areas, but no written survey was conducted in these areas. The aim of the survey was to gather basic information about wells eg. if there was sufficient amounts of water available in the wells, problems in obtaining water and the efficiency of waste water management in the areas involved in the study. The laboratory analyses were performed by The Food and Environmental Laboratory of City of Vantaa to determine the quality of well water and main problems in the quality of well water. Samples were taken from 9 wells. The following parameters were analysed; thermotolerant coliformic bacteria, Escherichia coli, coliformic bacteria, ph-value, humus, fluoride, chloride, nitrate, aluminium, cadmium, lead, manganese and iron. From the water in drilled wells also arsenic was analysed. Also a sensory analysis (smell, appearance, colour) was performed on the samples. In addition radon and other radioactive substances were analysed from the water samples from drilled wells. Those analyses were done in the laboratory of Radiation and Nuclear Safety Authority. According to the survey the main problems in the water supply are; unsufficient amounts of water in the wells in dry seasons, neglect in emptying and cleaning of the wells and surface water entering the wells (result of the poor condition of wells). The owners of the wells also didn t have their water analysed often enough. There are also shortcomings in waste water management. The use of a septic tank is still often the only means of waste water management in rural areas. This was the case in almost half ( ) of the households in this study. In addition the emptying of the septic tank had been neglected in some of the households. Water samples analysed in the laboratory were divided in to three groups according to how they met the quality requirements and quality standards. Twenty five per cent of the samples met all the quality requirements and recommendations. Thirty three per cent of the samples did not meet the technical or aesthetic quality recommendations but did meet the hygienic quality requirements. Fourty two per cent of the samples did not even meet the hygienic or other health related requirements. In most cases the reason for this was high concentration of fluoride and in some a high number of microbes. The technical and aesthetic quality recommendations were not met because of high concentrations of iron, aluminium, KMnO or low ph-values.
This study provided information of the quality of well water and those problems that are to be expected in certain types of areas. This information is a useful update for the people living in the study areas and other similar areas. Yet no prognosis concerning individual wells cannot be given since the concentrations of the measured substances vary from well to well. Also differences between the study areas were observed. On the basis of this sampling it is concluded that studies should be continued to find out more about the quality of water supply and sewerage in the rural areas. 9
OSA I TUTKIMUS VANTAAN VESIHUOLLOSTA JOHDANTO Tämä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksessa tehty selvitys haja-asutusalueiden vesihuollosta tulee myös yhdeksi ympäristöterveysohjelman osaksi. Tutkimuksen teko aloitettiin marraskuussa ja se on valmistunut maaliskuun lopussa. Insinööri Lotta Kivikoski on tehnyt tutkimuksen opinnäytetyökseen Mikkelin ammattikorkeakouluun. Vantaalla on tutkittu yksittäisiä kaivovesiä ja tehty pienimuotoisia alueellisia kartoituksia terveyshaittojen selvittämiseksi, mutta näin laaja tutkimus on tehty viimeksi -luvulla. Selvitys antaa hyvän kuvan nykytilanteesta tutkittujen alueiden asukkaille sekä muille vastaavien alueiden asukkaille, vesihuoltosuunnittelusta vastaaville tahoille ja terveydenhuollolle. Tutkimuksesta on tarkoituksena toimittaa yhteenvetotietoja kuntalaisten käyttöön myös internetin kautta. KAIVOVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA -SUOSITUKSET Tässä tutkimuksessa talousvedet on arvoitu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (STMp 9/9) mukaan. Päätöksen mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja suositukset yleisimmille vedessä esiintyville aineille on esitetty taulukossa. TAULUKKO : Talousveden laatuvaatimuksia ja suosituksia (STMp 9/9.) TERVEYDELLISET LAATUVAATIMUKSET Mikrobiologiset laatuvaatimukset Enimmäistiheys Escherichia coli alle / ml Koliformiset bakteerit alle / ml Kemialliset laatuvaatimukset Enimmäispitoisuus Fluoridi, F*, mg/l Nitraatti, NO ** mg/l Nitriitti, NO **, mg/l Arseeni, As µg/l Kadmium, Cd µg/l Lyijy, Pb µg/l * Jos talousveden käyttäjinä ei ole lapsia, joiden hampaat ovat muodostumassa, tai odottavia äitejä, alle mg/l:n fluoridipitoisuudet ovat hyväksyttäviä ** Jos talousveden käyttäjinä ei ole imeväisikäisiä lapsia tai odottavia äitejä, alle mg/l:n nitraattipitoisuudet ja alle mg/l:n nitriittipitoisuudet ovat hyväksyttäviä TEKNIS-ESTEETTISET LAATUSUOSITUKSET Ammonium, NH Kloridi, Cl KMnO -luku Kupari, Cu Mangaani, Mn Rauta, Fe Alumiini, Al Sinkki, Zn ph, 9, Sameus (FTU) < Enimmäispitoisuus, mg/l mg/l mg/l, mg/l, mg/l, mg/l µg/l, mg/l Suositustaso Väriluku < Haju ja maku Ei selvää vierasta hajua tai makua
Tutkimuksen näytteiden arvostelun jälkeen on tullut voimaan uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (N:o /). Tässä asetuksessa edellä esitettyjen aineiden laatuvaatimukset ja suositukset ovat pysyneet pääosin samoina, mutta muutoksiakin on tullut. Mikrobien osalta uuden asetuksen laatuvaatimukset ovat Escherichia colille pmy/ ml ja suolistoperäisille enterokokeille pmy/ ml sekä laatusuositus koliformisille bakteereille pmy/ ml. Fluoridin kemiallisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuus on edelleen, mg/l, mutta huomautuksissa vaatimusta lievennetään niin, että laatuvaatimus on, mg/l, jos vettä ei juoda tai käytetä elintarvikkeiden valmistuksessa. Nitraatin ja nitriitin osalta laatuvaatimuksen enimmäispitoisuudet ovat muuttuneet suuremmiksi uudessa asetuksessa, nitraatin uusi enimmäispitoisuus on mg/l ja nitriitin, mg/l. Raskasmetallien laatuvaatimukset ovat pysyneet samoina. Kuparipitoisuudelle uudessa asetuksessa entisen suosituksen tilalla laatuvaatimus, joka on, mg/l. Kloridin laatusuositus on pysynyt samana, mutta huomautukseksi on lisätty, että vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle mg/l. Mangaanin ja raudan osalta suositukset ovat tiukentuneet ja enimmäispitoisuudet yksittäisten talouksien kaivoille ovat mangaanille alle µg/l ja raudalle alle µg/l. Sinkkipitoisuudelle ei ole enää annettu ollenkaan suositusta. Sameuden tavoitetasoksi on annettu, NTU (=, FNU) ja väriluvun. Lisäksi uudessa asetuksessa on annettu radonille enimmäispitoisuus, joka on yksittäisten talouksien kaivoille alle Bq/l. VANTAAN KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO. Tutkimuksen tekotavat Tutkimusta suunniteltaessa valittiin aluksi kaksi sopivaa tutkimusaluetta eri puolilta Vantaata. Tarkoituksena oli valita Vantaalta alueet, joille ei ole suunniteltu vesi- ja viemäriverkoston vetämistä lähiaikoina. Tutkimukseen valituista alueista varsinaiset tutkimusalueet ovat Sotungin Nybygget ja Seutulan Tapolan ja Kotamäen kylät. Vertailualueet ovat Östersundom ja Askiston pohjoisosa. Nybygget sekä Östersundom sijaitsevat Itä-Vantaalla, Tapola ja Kotamäki sekä Askisto Länsi-Vantaalla. Kartta tutkimusalueista on liitteenä. Varsinaisilla tutkimusalueilla tehtiin kysely kaivovedestä ja jäteveden käsittelystä sekä otettiin näyte kaivovedestä laboratoriotutkimuksia varten. Vertailualueilta kaivovesinäytteet oli otettu jo aikaisemmin eikä niillä tehty kyselytutkimusta. Tutkimusalueilla talouksien osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista ja mukaan tutkimukseen pääsi ilmoittautumalla. Molemmille tutkimusalueille (Nybygget ja Kotamäki + Tapola) jaettiin noin ilmoitusta (ilmoitus on liitteenä ) tutkimuksen teosta, jossa pyydettiin kiinnostuneita ilmoittautumaan tutkimukseen mukaan. Molemmilta alueilta tutkimukseen mukaan oli tarkoitus valita - kiinteistöä, joiden vesihuoltoa selvitettäisiin kyselylomakkeiden ja laboratoriotutkimusten avulla. Ilmoittautumisia tuli annetussa määräajassa molemmilta alueilta sopiva määrä, joten kaikki määräaikana ilmoittautuneet pääsivät mukaan tutkimukseen.
Nybyggetin alueelta tutkimukseen osallistuneita talouksia on 9 ja kaivoja yhteensä eli yhdestä taloudesta tutkimukseen osallistui kaksi kaivoa. Nybyggetin kaivoista on rengaskaivoja ja porakaivoja. Kotamäen ja Tapolan alueelta tutkimukseen osallistui taloutta ja yhtä monta kaivoa. Näistä 9 sijaitsee Kotamäessä ja Tapolassa. Rengaskaivoja mukana on ja porakaivoja. Lista tutkimukseen osallistuneiden talouksien katuosoitteista ja näytteenottopäivistä on liitteenä. Vertailualueilta Askistosta mukana tutkimuksessa on kaivoa, rengaskaivoa ja porakaivoa. Östersundomista mukana on kaivoa, joista on rengaskaivoja ja porakaivoja. Alueiden kaivot on esitetty kuvassa. Askisto Östersundom Nybygget Kotamäki ja Tapola Porakaivot Rengaskaivot KUVA : Tutkimukseen osallistuneet kaivot (kpl) ja niiden tyypit Kyselylomakkeita laadittaessa on apuna käytetty Vantaan kaupungin muita lomakkeita sekä kaivovesilomakkeessa säteilyturvakeskuksen lomaketta veden radioaktiivisuustutkimus. Kyselylomakkeet ovat liitteenä. Tutkimusalueiden näytteet otettiin marras- ja joulukuussa. Askiston näytteet otettiin elokuussa ja Östersundomin toukokuussa sekä heinä- ja elokuussa 999. Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa vesistä tutkittiin lämpökestoiset koliformiset bakteerit, Escherichia coli, koliformiset bakteerit, ph, KMnO -luku, fluoridi, kloridi, nitraatti, alumiini, kadmium, lyijy, mangaani ja rauta, lisäksi porakaivovesistä arseeni. Vedet arvosteltiin myös aistinvaraisesti (haju, ulkonäkö, väri). Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion käyttämät analyysimenetelmät on esitetty liitteessä. Lisäksi porakaivovesistä tehtiin säteilyturvakeskuksen laboratoriossa radon ja kokonaisalfa-aktiivisuusmääritys.. Kaivovesikyselyn tulokset.. Näytteenottotiedot Tutkimusalueilta Nybyggetistä sekä Kotamäestä ja Tapolasta näytteitä otettiin yhteensä kappaletta. Melkein kaikki näytteet ( kpl) on otettu hanasta, yleensä keittiön hanasta. Kaikkien kaivovesien mitattujen lämpötilojen keskiarvo oli,9 C. Rengaskaivojen vesi oli hiukan lämpimämpää kuin porakaivojen, rengaskaivojen vesien lämpötilojen keskiarvo oli, C ja porakaivojen, C. Vesien lämpötilat vaihtelivat paljon eri kaivojen välillä, vaih
teluväli oli, -, C. Eri alueiden välillä ei havaittu eroavaisuuksia vesien lämpötiloissa. Vesien lämpötilat on esitetty taulukossa. TAULUKKO : Kaivoveden näytteenottolämpötilat Nybyggetissä sekä Kotamäessä ja Tapolassa Lämpötila C Kaivoja -osuus Alle Yli Yhteensä.. Kaivotiedot Tutkimusalueiden kaivoista oli porakaivoja ja rengaskaivoja. Kaikki rengaskaivot oli rakennettu betonirenkaista, yhtään kivi- tai puurakenteista kaivoa ei ollut aineistossa mukana. Rengaskaivojen kannet olivat betonisia :ssä kaivossa ( ) ja puisia 9:ssä kaivossa (9 ), kahdessa kaivossa ( ) oli sekä puu- että betonikansi. Yleisin vedenottotapa oli veden johtaminen säiliön kautta. Pumpulla veden ottaminen ilman säiliötä on myös yleistä, erityisesti Nybyggetin alueen rengaskaivoissa. Muutamassa rengaskaivossa oli vielä käytössä veden otossa nostoastia. Nämä kaivot ovat kuitenkin lähinnä talouden varakaivoja ja vesijohto on vedetty talouden toisesta kaivosta taloon. Taulukko vedenottotavoista on liitteessä. Kyselylomakkeessa oli kysytty mahdollisista vesijohtomateriaaleista muovin, kuparin ja galvanoidun raudan käyttöä eikä tutkimusta tehtäessä tullut ilmi muiden vesijohtomateriaalien käyttöä. Tosin noin kymmenesosa kyselyyn vastanneista ei tiennyt vesijohtojen materiaalia. Yleisin materiaali oli muovi, jota oli käytetty vesijohtojen materiaalina tutkituista talouksista :ssa ( ). Myös kupari on yleisesti käytetty, sitä oli käytetty :n talouden ( ) vesijohdoissa. Lisäksi on käytetty galvanoitua rautaa kahdeksassa taloudessa ( ). Yleisintä tutkimusalueilla oli muovin esiintyminen ainoana vesijohtomateriaalina ja melkein yhtä yleistä oli sekä muovin että kuparin esiintyminen vesijohdoissa. Paljon esiintyi myös pelkkää kuparia. Kahdesta kaivosta ei ole vesijohtoja vedetty ollenkaan, mutta molemmat ovat talouden varakaivoja ja vesijohto on vedetty talouden toisesta kaivosta taloon. Taulukko käytetyistä materiaaleista on liitteessä. Kaivojen iät vaihtelivat puolesta vuodesta yli sataan vuoteen. Tutkimusalueiden kaivojen ikäjakaumat ovat hyvin erilaiset. Rengaskaivot olivat Nybyggetissä vanhoja, niiden iän keskiarvoksi tuli noin vuotta. Kaksi vanhinta kaivoa olivat yli vuotta vanhoja. Nybyggetin alueella eniten oli vuotta vanhoja kaivoja. Uusiakin kaivoja löytyi Nybyggetistä muutama, kaksi uusinta kaivoa olivat vain kaksi vuotta vanhoja. Kotamäen ja Tapolan alueen rengaskaivot olivat yllättävän saman ikäisiä, suurin osa oli hieman yli vuotta vanhoja. Uusin rengaskaivo oli jo vuotta vanha, myöskään todella vanhoja rengaskaivoja ei ollut mukana ja vanhin oli iältään vuotta. Tapolan ja Kotamäen rengaskaivojen iän keskiarvoksi tuli noin vuotta. Nybyggetissä porakaivot olivat huomattavasti uudempia kuin Kotamäen ja Tapolan alueella. Nybyggetin porakaivojen keski-ikä oli vain vuotta ja suurin osa Nybyggetin porakaivoista oli iältään välillä - vuotta. Uusin porakaivo Nybyggetissä oli vain puoli vuotta vanha ja vanhin vuotta vanha. Kotamäen ja Tapolan alueelta mukana ei ollut aivan uusia porakaivoja, uusin
oli jo vuotta vanha. Eniten oli - vuotta vanhoja porakaivoja. Vanhin porakaivo oli vuotta vanha. Kotamäen ja Tapolan alueen porakaivojen iän keskiarvoksi tuli noin vuotta. Tarkempia tietoja kaivojen iäistä on esitetty liitteessä. Vesijohtojen iät vaihtelivat puolesta vuodesta vuoteen. Myös vesijohdot olivat porakaivoissa uudemmat kuin rengaskaivoissa. Samoin Nybyggetissä olivat myös uudemmat vesijohdot kuin Kotamäen ja Tapolan alueella. Yli vuotta vanhoja vesijohtoja ei löytynyt kummaltakaan tutkimusalueelta. Nybyggetin alueen rengaskaivojen vesijohtojen iän keskiarvoksi tuli noin vuotta, mutta vesijohtojen iät vaihtelivat paljon ja jakautuivat aika tasaisesti välille, - vuotta. Kotamäen ja Tapolan alueella rengaskaivojen vesijohtojen iän keskiarvoksi tuli noin vuotta. Kotamäen ja Tapolan alueelta löytyi vain muutamasta rengaskaivosta alle vuotta vanhat vesijohdot, melkein kaikki vesijohdot olivat iältään - vuotta vanhoja. Uusimmat vesijohdot rengaskaivoissa Kotamäen ja Tapolan alueella olivat noin vuotta vanhat ja vanhimmat noin vuotta. Nybyggetin alueella porakaivojen vesijohtojen iät vaihtelivat välillä, vuotta, eniten oli - vuoden ikäisiä vesijohtoja. Nybyggetin alueen porakaivojen vesijohtojen iän keskiarvoksi tuli noin vuotta. Kotamäen ja Tapolan alueella porakaivojen vesijohtojen iän keskiarvoksi tuli noin vuotta, suurin osa vesijohdoista oli kuitenkin - vuotta vanhoja. Uusia vesijohtoja löytyi myös, uusin vesijohto oli vain vuotta vanha. Tarkempia tietoja vesijohtojen iäistä on esitetty liitteessä. Rengaskaivojen syvyys vaihteli, metristä :aan metriin. Selvästi eniten oli - metriä syviä kaivoja. Nybyggetin alueella rengaskaivojen syvyyden keskiarvoksi tuli noin, metriä. Nybyggetissä oli muutama todella matala, alle metriä syvä kaivo. Matalin oli vain, metrin syvyinen. Syviä kaivojakin löytyi, syvin rengaskaivo oli noin metriä syvä. Kotamäen ja Tapolan alueella rengaskaivojen syvyys vaihteli kolmesta metristä seitsemään metriin, keskiarvoksi tuli, metriä. Todella matalia kaivoja ei Kotamäestä tai Tapolasta löytynyt. Tarkemmat tulokset rengaskaivojen syvyyksistä on esitetty taulukossa. TAULUKKO : Rengaskaivojen syvyydet Rengaskaivojen syvyys Nybygget Kotamäki ja Tapola Molemmat alueet Metriä Alle Yli Ei tietoa Yhteensä Porakaivot olivat hyvin syviä molemmilla tutkimusalueilla, eniten oli yli 9 metriä syviä porakaivoja. Syvyyden keskiarvoksi tuli noin metriä molemmilla tutkimusalueilla. Porakaivojen syvyydet vaihtelivat välillä metriä. Nybyggetin alueella puolet kaivoista oli yli 9 metriä syviä, matalia (alle m) löytyi vain yksi. Matalin kaivo oli metriä ja syvin metriä syvä. Kotamäen ja Tapolan alueella oli yli 9 metriä syviä porakaivoja hieman yli kolmasosa, mutta mukana oli myös aika paljon matalia porakaivoja. Matalin kaivo oli noin metriä ja syvin metriä syvä. Tarkemmat tulokset porakaivojen syvyyksistä on esitetty taulukossa.
TAULUKKO : Porakaivojen syvyydet Porakaivojen syvyys Nybygget Kotamäki ja Tapola Molemmat alueet Metriä Alle 9 9 Yli 9 Ei tietoa Yhteensä Rengaskaivojen tyhjentäminen ja puhdistaminen tutkimusalueilla on ollut hyvin vaihtelevaa, mutta kovinkaan usein tai säännöllisesti rengaskaivoja ei ole tyhjennetty tai puhdistettu, toisia kaivoja ei ollenkaan. Kaivojen puhdistaminen suositellaan tehtävän vuoden välein. Yli puolet sekä Nybyggetin että Kotamäen ja Tapolan rengaskaivosta on tyhjennetty vuoden 99 jälkeen. Samana aikana on puhdistettu hieman alle puolet molempien alueiden kaivoista. Lisäksi joitakin kaivoja on tyhjennetty ja puhdistettu 9-luvun alkupuolella. Kuitenkaan Nybyggetissä noin kolmasosa vastanneista ei ole tiennyt kaivon tyhjennysvuotta ja puolet puhdistusvuotta, Kotamäessä ja Tapolassa hiukan pienempi osa vastanneista. Luultavasti tämä tarkoittaa, että kyseiset kaivot on tyhjennetty ja puhdistettu joskus hyvin kauan sitten tai ei koskaan. Tarkemmat tiedot rengaskaivojen tyhjennyksistä ja puhdistuksista on esitetty liitteessä. Porakaivoja ei ole juurikaan tyhjennetty tai puhdistettu, vaikka myös porakaivojen betonirengasosa olisi syytä aika ajoin puhdistaa kuten rengaskaivo. Vain muutama vastaaja tiesi porakaivon tyhjennys- tai puhdistusvuoden. Maaperä on kaivonomistajien mielestä Nybyggetissä savea ja hiekkaa sekä kalliota, Kotamäessä ja Tapolassa lähinnä savea ja porakaivon omistajien mielestä myös kalliota. Porakaivot on yleensä tehty kallioon, joten suurin osa porakaivon omistajista on maininnut maalajeista kallion. Myös moreeni mainittiin myös molemmilla tutkimusalueilla muutamaan kertaan. Nybyggetissä rengaskaivon omistajat pitivät maaperää lähinnä savena tai hiekkana. Saven oli maininnut rengaskaivon omistajaa ( ), hiekan 9 ( ) ja kallion ( ). Kotamäessä ja Tapolassa lähes kaikki rengaskaivon omistajat pitivät maaperää lähinnä savena. Kotamäessä ja Tapolassa saven oli maininnut rengaskaivon 9 omistajaa (9 ) ja kallion ( ), hiekan vain ( ). Molemmilla tutkimusalueilla porakaivon omistajat mainitsivat yleisimmin maalajeista kallion, mutta Kotamäen ja Tapolan alueella usein myös saven. Nybyggetissä porakaivon omistajista 9 ( ) on maininnut kallion ja Kotamäessä ja Tapolassa ( ). Lisäksi saven on maininnut Kotamäessä ja Tapolassa ( ) ja hiekan ( ) porakaivon omistajaa, Nybyggetissä vain yksi ( ) mainitsi saven ja hiekan. Tarkemmin vastaajien mainitsemista maalajeista on liitteessä. Veden käsittely on neljässä Nybyggetin alueen tutkimukseen osallistuneista kaivoista, joista kaksi on rengaskaivoja ja kaksi porakaivoja. Lisäksi yhden lähdekaivon lähiympäristön maaperää kalkitaan noin kerran vuodessa. Rengaskaivojen käsittelymenetelmät ovat hiekkasuodatin humuksen, raudan ja mangaanin poistoon ja kalkitus ph-arvon nostoa varten. Porakaivojen vedenkäsittelymenetelmät ovat kalkinerotus ja ilmastointi. Tapolassa on vedenkäsittely yhdessä porakaivossa, jossa on veden pehmennin.
Kyselylomakkeessa kysyttiin kaivonomistajien omaa arviota siitä voiko kaivoon päästä pintavettä. Vähän yli puolet kaivonomistajista on sitä mieltä, että heidän kaivoonsa ei pääse pintavettä. Loput epäilevät, että pintavettä pääsee kaivoon tai eivät osaa arvioida tilannetta. Rengaskaivojen omistajista yli kolmasosa epäilee, että kaivoon pääsee pintavettä. Erityisesti Kotamäen ja Tapolan alueella tilanne on hyvin huolestuttava, koska suurin osa rengaskaivon omistajista epäilee pintavettä pääsevän kaivoon. Nybyggetissä noin puolet rengaskaivonomistajista on sitä mieltä, että heidän kaivoonsa ei pääse pintavettä, yli kolmasosa ei osaa arvioida tilannetta ja vain muutaman vastaajan mielestä pintavettä pääsee kaivoon. Porakaivon omistajista suurin osa on sitä mieltä, että pintavettä ei pääse kaivoon. Erityisesti Kotamäen ja Tapolan porakaivon omistajista melkein kaikki ovat tätä mieltä. Nybyggetissä kuitenkin vain runsas puolet vastanneista on näin varma asiasta, neljäsosa porakaivon omistajista epäilee pintaveden pääsevän kaivoon. Tarkempia tietoja kaivonomistajien mielipiteistä siitä, voiko kaivoon päästä pintavettä on esitetty liitteessä. Kyselylomakkeessa kysyttiin myös kaivonomistajien omia näkökantoja siihen, mitkä kaivon lähiympäristön kohteet saattavat vaikuttaa kaivoveden laatuun. Lomakkeessa oli mainittu viemärijohto tai -oja, lannoitettu pelto, laidunmaa, navetta, käymälä, sauna, pesula, öljysäiliö, kaatopaikka, jätevarasto ja teollisuuslaitos. Lisäksi oli kohta muu, johon vastaajat saattoivat lisätä muita tärkeiksi katsomiaan mahdollisia saastuttavia kohteita. Lähes puolet kaivonomistajista oli sitä mieltä, että kaivon lähistöllä ei ole mitään mahdollista saastutuslähdettä, kaivonomistajaa ( ) ei maininnut yhtään mahdollista saastutuslähdettä. Saastutuslähteistä eniten mainittiin viemärijohto tai -oja, lannoitettu pelto, kaatopaikka, laidunmaa, öljysäiliö ja sauna, lisäksi muutaman kerran mainittiin navetta, käymälä ja jätevarasto. Kohdassa muut mainittiin Nybyggetissä autojen purkupaikka ja ravintola ja Tapolassa kasvihuoneet ja saostuskaivo. Mainitut saastutuslähteet on esitetty kuvassa. Viem.johto/oja Lan. pelto Laidunmaa Navetta Käymälä Sauna Pesula Öljysäiliö Kaatopaikka Jätevarasto Teollisuuslaitos Muu KUVA : Kaivon läheisyydessä sijaitsevat mahdolliset saastutuslähteet / mainintoja kpl
.. Asunto-, asukas- ja vedenkäyttötiedot Molemmilla tutkimusalueilla erityisesti rengaskaivojen omistajilla oli ongelmia veden riittävyyden kanssa. Molempien alueiden rengaskaivojen omistajista huonoksi tai kohtalaiseksi veden riittävyyden arvioi noin kolmasosa vastanneista. Huonoksi riittävyyden arvioi kuitenkin vain muutama talous kummaltakin alueelta, tosin suurimmalla osalla riittävyyden kohtalaiseksi arvioinneista on ollut ongelmia veden riittävyyden kanssa kuivaan aikaan. Nybyggetissä useille talouksille on jouduttu tuomaan lisävettä tankkiautolla kesäisin kuivimpaan aikaan. Kotamäessä ja Tapolassa oleva kesävesijohto helpottaa tilannetta kesäisin kuivaan aikaan. Nybyggetin alueen porakaivojen omistajista suurin osa ilmoitti veden riittävyyden olevan hyvä, melkein kolmasosan mielestä kuitenkin riittävyys oli kohtalainen. Yhdenkään porakaivon omistajan mielestä veden riittävyys ei kuitenkaan ollut huono. Kuvassa on esitetty Nybyggetin alueen vastaajien mielipiteet kaivoveden riittävyydestä. Hyvä Kohtalainen Rengaskaivot Porakaivot Huono Ei tietoa KUVA : Veden riittävyys kyselyyn vastanneiden mukaan Nybyggetissä Kotamäessä ja Tapolassa melkein kaikki porakaivojen omistajat pitivät veden riittävyyttä hyvänä vain muutama kohtalaisena. Kuvassa on esitetty Kotamäen ja Tapolan alueen vastaajien mielipiteet kaivoveden riittävyydestä. Tarkempia tietoja veden riittävyydestä on esitetty liitteessä. Hyvä Kohtalainen Huono Ei tietoa Rengaskaivot Porakaivot KUVA : Veden riittävyys kyselyyn vastanneiden mukaan Kotamäessä ja Tapolassa
Rakennuksen käyttötarkoitus on melkein kaikissa vakituinen asunto, vain yksi rakennus Nybyggetissä on kesämökki. Kesämökin kaivon käyttöaika vuodessa on noin kolme kuukautta vuodessa, kaikkien vakituisten asuntojen kuukautta vuodessa. Nybyggetissä osallistuneita talouksia oli 9. Kaikkiaan alueen osallistuneissa talouksissa oli asukkaita noin. Keskimäärin yhdessä taloudessa asui, henkilöä, määrä vaihteli yhdestä kuuteen henkilöön. Kotamäen ja Tapolan alueella osallistuneita talouksia oli, joissa oli yhteensä noin 9 asukasta. Keskimäärin yhdessä taloudessa asui, henkilöä, määrä vaihteli yhdestä kahdeksaan henkilöön. Kaikissa talouksissa vedenkäyttötarkoituksia olivat ainakin juoma- ja ruokavesi sekä talousvesi. Tosin muutamassa taloudessa vettä ei käytetä juomavetenä laatuongelmien vuoksi. Lisäksi osa talouksista käyttää vettä kasteluun tai karjanhoitoon. Vakituisista asunnoista taloutta oli arvioinut vedenkulutustaan. Osa arvioista oli hyvin pieniä, osa uskottavampia. Arviot vaihtelivat välillä l/as/vrk. Veden laatua ei oltu tutkittu aikaisemmin 9:sta kaivosta. Muiden kaivojen veden laatua oli tutkittu aikaisemminkin. Jotkut tutkimukset olivat hyvin vanhoja, moni ei enää edes muistanut tutkimuksen vuotta. Harvat tutkituttavat kaivovetensä kolmen vuoden välein kuten suositellaan. Radontutkimus oli tehty aikaisemmin kahdesta porakaivovedestä. Taulukossa on esitetty viimeisten vesitutkimusten vuodet. TAULUKKO : Viimeisin kaivovesitutkimus Viimeisin vesitutkimus Vuosi 99 999 99 99 -luvulla -luvulla Vuosi ei ole tiedossa Vettä ei ole tutkittu aikaisemmin Yhteensä 9 9. Jätevesikyselyn tulokset Nybyggetistä kyselyssä mukana oli 9 taloutta, joista vakituisia asuntoja. Yksi oli kesämökki, josta ei tule muuta jätevettä kuin keittiövesi. Vakituisista asunnoista :llä on saostuskaivo ja :sta umpisäiliö. WC- ja keittiövesi johdetaan umpisäiliöön, jos sellainen on eli :sta taloudessa ( ). Lopuissa :sta taloudessa (9 ) myös WC- ja keittiövesi johdetaan saostuskaivoon. Pesuvedet (harmaat vedet) johdetaan vain yhdessä taloudessa umpisäiliöön, muissa saostuskaivoon. Saostuskaivosta lähtevä vesi johdetaan joko läheiseen ojaan tai maahan. Ojaan lähtevän veden johtaa taloutta ja maahan taloutta. Yhdessä taloudessa on rakennettu imeytyskenttä ja yhdessä maasuodatin, johon saostuskaivosta lähtevä vesi johdetaan. Kotamäen ja Tapolan alueelta kyselyssä mukana oli taloutta, kaikki vakituisia asuntoja. Talouksista saostuskaivo on :lla ja umpisäiliö :sta. WC- ja keittiövesi johdetaan suurimmassa osassa talouksista eli :sta (9 ) saostuskaivoon, koska umpisäiliötä ei ole. Lopuissa :sta taloudessa ( ) on umpisäiliö, johon WC-vedet ja keittiövedet menevät. Neljässä taloudessa kaikki jätevedet eli myös pesuvedet johdetaan umpisäiliöön ja muissa talouksissa pesuvedet me
9 nevät saostuskaivoon. Saostuskaivosta lähtevä vesi johdetaan yleisimmin eli :sta taloudessa ojaan. Maahan menevät viiden talouden jätevedet. Kahdella taloudella on rakennettu imeytyskenttä, johon saostuskaivosta lähtevä vesi johdetaan. Kuvassa on esitetty tutkimusalueilla käytössä olevien saostuskaivojen ja umpisäiliöiden määrä. 9 Nybygget 9 Kotamäki ja Tapola Pelkkä umpisäiliö Pelkkä saostuskaivo Saostuskaivo ja umpisäiliö KUVA : Talouksissa käytössä olevat saostuskaivot ja umpisäiliöt Nybyggetissä sekä Kotamäessä ja Tapolassa.. Saostuskaivot Tutkimusalueilla saostuskaivoja on yhteensä kappaletta, Nybyggetissä kappaletta sekä Kotamäessä ja Tapolassa kappaletta. Tarkemmat tiedot saostuskaivoista on esitetty liitteessä. Saostuskaivoista suurin osa on -osaisia. Myös -osaisia saostuskaivoja on runsaasti Nybyggetin alueella, Kotamäessä ja Tapolassa -osaisia kaivoja on vain muutama. -osaiset ja - osaiset saostuskaivot ovat molemmilla alueilla harvinaisia. Saostuskaivoista suurin osa on valmistettu betonista, vain muutama saostuskaivo on tehty lasikuidusta tai muovista. Vanhat saostuskaivot on rakennettu betonista ja uudemmat muovista tai lasikuidusta. Kotamäen ja Tapolan alueella kaikki saostuskaivot, joiden materiaali oli tiedossa, olivat betonisia. Nybyggetistä löytyi myös jonkin verran muovisia ja lasikuidusta valmistettuja saostuskaivoja. Tosin aika suuri osa vastaajista ei edes tiennyt millainen saostuskaivo heillä on. Useat vastaajat eivät myöskään tienneet saostuskaivon tilavuutta, kyselyyn vastanneista vain alle puolet osasi kertoa saostuskaivon tilavuuden. Erityisesti Kotamäen ja Tapolan alueella vain harvat tiesivät saostuskaivon tilavuuden. Suurimmalla osalla kysymykseen vastanneista talouksista saostuskaivo on pienempi kuin m. Eniten oli m :n ( kpl) ja m :n saostuskaivoja ( kpl). Nybyggetissä saostuskaivoista suurin osa on asennettu -luvun lopulla tai 9-luvun alussa ja niiden keski-ikä on noin vuotta. - ja -luvuilta on peräisin vain muutama saostuskaivo. Saostuskaivoista noin kolmasosa on asennettu 9-luvulla, uusin on vuodelta. Vanhin saostuskaivo on vuodelta 9. Kotamäen ja Tapolan saostuskaivot ovat huomattavasti vanhempia, niiden keski-ikä on noin vuotta. Suurin osa on asennettu - tai -luvulla. Yhtään alueen tutkimuksessa mukana olleista
saostuskaivoista ei ole asennettu 9-luvulla, uusin on peräisin vuodelta 99. Vanhin on vuodelta 9. Yleisin saostuskaivon tyhjennystiheys on kerran vuodessa. Kaksi kertaan vuodessa tyhjentäminen on myös tavallista. Melkein viidesosa ei tiennyt saostuskaivon tyhjennystiheyttä tai vastannut kyseiseen kohtaan. Näiden talouksien kohdalla luultavasti saostuskaivoa ei juurikaan tyhjennetä, joissain talouksissa sitä ei ole tyhjennetty koskaan. Suurin osa vastanneista talouksista on tyhjennyttänyt saostuskaivonsa myös vuoden aikana. Tosin tähänkään kohtaan noin viidesosa ei ole vastannut, joten heidän viimeisestä tyhjennyksestä on todennäköisesti jo aikaa... Umpisäiliöt Umpisäiliötä on yhteensä tutkimukseen osallistuneissa talouksissa, Nybyggetin alueella ja Kotamäen ja Tapolan alueella kappaletta. Tarkemmat tiedot umpisäiliöistä on esitetty liitteessä. Umpisäiliöissä muovi ja betoni olivat yhtä yleisiä materiaaleja. Vanhemmat umpisäiliöt on valmistettu betonista ja uudemmat muovista tai lasikuidusta. Myöskään umpisäiliön materiaalista ei monilla ollut tietoa. Melkein kaikki vastaajat tiesivät kuitenkin umpisäiliön tilavuuden, todennäköisesti koska se on oleellinen tieto tyhjennysten kannalta. Eniten myös umpisäiliöissä oli pieniä, tilavuudeltaan m tai pienempiä. m :n umpisäiliö oli kaikkein yleisin koko ( kpl). Nybyggetissä umpisäiliöistä melkein kaikki on asennettu 9-luvulla alussa ja niiden keski-ikä on noin vuotta. Uusin umpisäiliö on vuodelta. -luvulta on peräisin vain yksi umpisäiliö vuodelta 9 ja -luvultakin vain muutama. -luvulta peräisin olevia umpisäiliöitä ei löytynyt kummaltakaan tutkimusalueelta. Myös umpisäiliöt ovat Kotamäen ja Tapolan alueella huomattavasti vanhempia, niiden keski-ikä on noin vuotta. Suurin osa on asennettu -luvulla, vain muutama 9-luvulla. Uusin on vuodelta 999 ja vanhin vuodelta 9. Umpisäiliöiden tyhjennystiheys vaihteli yhdestä kymmeneen kuukauteen. Tarvittava tyhjennysten määrä riippuu umpisäiliön tilavuudesta ja talouden veden kulutuksesta. Suurin osa talouksista oli tyhjennyttänyt umpisäiliönsä syksyn aikana, ja loputkin vuoden aikana lukuun ottamatta yhtä taloutta, joka ei ole vastannut kysymykseen.. Laboratoriotutkimusten tulokset alueittain.. Askisto Aistinvaraisessa tutkimuksessa eniten virheitä löytyi hajusta. Seitsemässä näytteessä havaittiin jokin vieras haju. Jäteveden hajua havaittiin viidessä näytteessä. Näistä kuitenkin vain yksi osoittautui laboratoriotutkimuksissa mikrobiologisesti saastuneeksi (koliformisia bakteereja cfu/ ml), lisäksi toisesta näytteestä löytyi jonkin verran koliformisia bakteereja ( cfu/ ml). Yhdessä näytteessä havaittiin lievää metallin hajua ja näytteestä löytyi rautaa, mg/l ja alumiinia µg/l. Yhdessä näytteessä havaittiin voimakas pistävä haju, mutta sen syy jäi tehtyjen laboratoriotutkimusten perustella epäselväksi. Kaikki näytteet olivat ulkonäöltään kirkkaita, tosin kahdessa näytteessä oli roskia. Kyseiset näytteet oli kuitenkin otettu suoraan kaivosta, joten roskat olivat siten päässet näytteeseen. Vain yksi näyte oli väriltään keller
tävä, muut olivat värittömiä. Näytteen kellertävä väri johtui todennäköisesti raudasta, jota kyseinen näyte sisälsi runsaasti (, mg/l). Aistinvaraisen arvioinnin tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä. Mikrobeista lämpökestoisia koliformisia bakteereja ja Escherichia colia ei löydetty Askiston alueen näytteistä. Koliformisia bakteereja löytyi kahdesta rengaskaivon näytteestä, toisesta hyväksyttävä määrä ( cfu/ ml) ja toisesta ( cfu/ ml) reilusti yli vaaditun enimmäistiheyden alle cfu/ ml. Rengaskaivojen vesien ph-luvut olivat alhaisia, vain yhden näytteen ph oli lähes neutraali (,9), muut olivat happamia tai hapahkoja (,,). Rengaskaivojen ph-lukujen keskiarvo oli,. Porakaivojen ph-luvut vaihtelivat huomattavasti enemmän, niiden keskiarvoksi tuli lievästi emäksinen,. Kolmen porakaivoveden ph oli hapahko (,,), yhden neutraali (,) ja loput seitsemän kaivovettä olivat lievästi emäksisiä tai emäksisiä (,,). Kaikkien näytteiden ph-luvut siis pysyttelivät suositustasolla (, 9,). Kaliumpermanganaattiluvut olivat pieniä, vain kahdesta näytteestä saatiin tarkka KMnO -luku (, ja,9 mg/l) analysoitua, muiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan mg/l. KMnO -luvun suositettu enimmäispitoisuus on mg/l. Fluoridin suhteen tilanne Askistossa on huolestuttava, myös rengaskaivojen fluoridipitoisuudet olivat korkeita. Näytteistä suurin osa ( kpl) ylitti terveydellisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuuden, mg/l ja loput kolme näytettä olivat enimmäispitoisuuden suuruisia. Ylityksistä viisi arvoa oli yhtä suuria tai suurempia kuin, mg/l. Suurin arvo oli, mg/l. Fluoridipitoisuuden keskiarvot olivat rengaskaivoissa, mg/l ja porakaivoissa,9 mg/l. Myös kloridin suhteen oli ongelmia porakaivoissa. Sen sijaan rengaskaivojen kloridipitoisuudet olivat pieniä (,, mg/l), niiden keskiarvo oli, mg/l. Porakaivojen kloridipitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia, niiden keskiarvo oli mg/l. Neljän näytteen pitoisuudet ( - mg/l) ylittivät suositetun enimmäispitoisuuden mg/l. Myös muutamien muiden porakaivonäytteiden kloridipitoisuudet olivat selvästi kohonneita ( mg/l). Nitraattipitoisuudet olivat hyvin pieniä, yhdestä porakaivosta määritettiin nitraattipitoisuudeksi, mg/l, loput alittivat määritysrajan mg/l. Nitraatin terveydellisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuus on mg/l. Askiston näytteistä kaikkien alumiinipitoisuudet alittivat suositetun enimmäispitoisuuden µg/l. Rengaskaivojen alumiinipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Porakaivojen alumiinipitoisuudet olivat pienempiä, kahdesta porakaivovedestä mitattiin alumiinipitoisuudet ja µg/l, muiden pitoisuudet alittivat määritysrajan µg/l. Raskasmetalleja (Cd, Pb ja As) ei Askistosta löytynyt. Yhdestä porakaivosta mitattiin hyvin pieni kadmiumpitoisuus (, µg/l), muiden näytteiden pitoisuudet alittivat määritysrajan, µg/l. Lyijypitoisuuden suhteen kaikki näytteet alittivat määritysrajan µg/l. Arseenipitoisuutta ei määritetty rengaskaivoista ja porakaivoissa kaikki näytteet alittivat määritysrajan µg/l. Raskasmetallien terveydellisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuudet ovat kadmiumille µg/l, lyijylle µg/l ja arseenille µg/l.
Myös mangaanipitoisuudet olivat suurimmaksi osaksi pieniä. Rengaskaivojen mangaanipitoisuudet olivat kaikki pieniä, suurin mangaanipitoisuus rengaskaivossa oli vain, mg/l. Porakaivojen mangaanipitoisuuksissa oli yksi suositetun enimmäispitoisuuden, mg/l ylitys (, mg/l) ja loput vaihtelivat välillä pienistä tavanomaisiin pitoisuuksiin (<,, mg/l). Rautapitoisuudet vaihtelivat sekä rengas- että porakaivoissa. Molemmissa kaivotyypeissä todettiin yksi suositetun enimmäispitoisuuden, mg/l ylitys. Rengaskaivossa tämä rautapitoisuus oli, mg/l ja porakaivossa,9 mg/l. Suurimmassa osassa kaivoja rautapitoisuudet olivat kuitenkin pieniä (<,,9). Viidessä kaivossa todettiin jonkin verran rautaa, mutta arvot olivat tavanomaisia (,, mg/l). Askiston alueen laboratoriotutkimuksissa löytyneet laatuvaatimusten ja suositusten enimmäispitoisuuksien ylitykset on havainnollistettu kuvassa, lisäksi tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 9. E. coli Kolif. bakt. F NO As Cd Pb Cl KMnO Mn Fe Al ph KUVA : Talousveden laatuvaatimusten ja suositusten enimmäispitoisuuksien ylitykset Askistossa Radon ja pitkäikäiset alfa-aktiiviset aineet tutkittiin vain porakaivoista. Erityisesti radonpitoisuudet Askistossa olivat korkeita. Säteilyturvakeskuksen antaman epävirallisen suosituksen toimenpideraja on Bq/l, tämän ylitti kolme näytettä, joiden pitoisuudet olivat, ja Bq/l. Lisäksi kahden näytteen pitoisuudet olivat lähellä suositettua toimenpiderajaa (9 ja 9 Bq/l). Muiden kuuden näytteen radonpitoisuudet vaihtelivat välillä Bq/l. Pitkäikäisten alfa-aktiivisten aineiden määrä vaihteli välillä,, Bq/l. Uraanipitoisuudet (U ja U arvio nestetuikemenetelmällä) olivat kymmenessä näytteessä hyvin pieniä, mutta yhden näytteen uraanipitoisuus (,, mg/l) ylitti selvästi säteilyturvakeskuksen suosittaman enimmäispitoisuuden,, mg/l. Radiumpitoisuudet (Ra ) olivat kaikissa näytteissä pieniä ja jäivät selvästi alle suositetun enimmäispitoisuuden Bq/l. Radiumpitoisuudet vaihtelivat välillä,, Bq/l. Tarkemmat tutkimustulokset radioaktiivisuuden mittaustuloksista on esitetty liitteessä.
.. Östersundom Myös Östersundomin alueen aistinvaraisessa tutkimuksessa eniten virheitä havaittiin näytteiden hajussa. Vieraita hajuja löytyi kahdeksasta näytteestä, niistä seitsemän oli maan hajua, tunkkaista tai ummehtunutta hajua tai luonnonveden hajua. Näistä näytteistä kolme oli mikrobiologisesti saastuneita (Escherichia coli bakteereja, ja cfu/ ml). Lisäksi yhdestä näytteestä löytyi runsaasti rautaa ja yhdestä korkea KMnO -luku, jotka saattoivat aiheuttaa hajua. Kahden näytteen hajun syy ei selvinnyt laboratoriotutkimuksissa. Lisäksi yhdessä näytteessä havaittiin aromaattinen haju, jonka alkuperä ei myöskään selvinnyt. Kaikki kaivovesinäytteet olivat ulkonäöltään kirkkaita. Näytteistä kaksi oli väriltään kellertäviä ja yksi keltainen. Toinen kellertävän värinen sekä keltainen näyte sisälsivät rautaa suositettua enimmäispitoisuutta enemmän (, ja, mg/l) ja myös toinen kellertävä näyte sisälsi myös jonkin verran rautaa (, mg/l). Aistinvaraisen arvioinnin tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä. Östersundomin näytteistä kolmesta löytyi lämpökestoisia koliformisia bakteereja ja neljästä koliformisia bakteereja, mutta niiden määrät olivat hyväksyttäviä. Sen sijaan Escherichia coli bakteerin esiintyminen kolmessa näytteessä (kahdessa rengaskaivossa ja yhdessä porakaivossa) aiheutti veden mikrobiologisen saastumisen. Rengaskaivojen ph-luvut olivat todella alhaisia, keskiarvoltaan,9. Kolme näytettä alitti suositustason (,,, ja,), mutta myös muut rengaskaivojen vedet olivat happamia (,,). Porakaivojen vesistä vain yksi oli hapan (,), muut olivat lievästi emäksisiä tai emäksisiä (, 9,). Porakaivovesien ph-lukujen keskiarvoksi tuli,9. Kaliumpermanganaattiluvuista melkein kaikki olivat pieniä. Tosin yhden porakaivoveden KMnO -luku oli suosituksen enimmäispitoisuuden suuruinen, mutta yhtään suosituksen enimmäispitoisuuden ylitystä ei ollut. Fluoridipitoisuuksien terveydellisen laatuvaatimuksen enimmäispitoisuuden ylityksiä esiintyi runsaasti myös Östersundomin alueella, tosin ei yhtä säännönmukaisesti kuin Askistossa. Östersundomissa rengaskaivojen fluoridipitoisuudet olivat pieniä (<,,), eikä laatuvaatimuksen ylityksiä ollut rengaskaivojen näytteissä. Keskiarvoksi rengaskaivoissa tuli vain, mg/l. Porakaivojen fluoridipitoisuuksien keskiarvo oli, mg/l ja niistä neljä ylitti enimmäispitoisuuden. Ylityksistä kaksi oli suurempia kuin, mg/l ja suurin fluoridipitoisuus oli, mg/l. Hyvin suuria kloridipitoisuuksia ei Östersundomin alueelta löytynyt, tosin yhden porakaivon kloridipitoisuus oli suositetun enimmäispitoisuuden mg/l suuruinen ( mg/l). Lisäksi yhden porakaivon kloridipitoisuus (9 mg/l) oli lähellä enimmäispitoisuutta ja yhden kloridipitoisuus ( mg/l) hieman tavallista korkeampi, mutta kaukana raja-arvosta. Muut porakaivojen kloridipitoisuudet olivat välillä,9 mg/l. Porakaivojen kloridipitoisuuksien keskiarvo oli 9 mg/l. Rengaskaivojen pitoisuudet olivat pieniä vaihdellen välillä, mg/l, niiden keskiarvo oli, mg/l. Nitraattipitoisuudet myös Östersundomin alueella olivat pieniä. Rengaskaivoista mitattiin nitraattipitoisuudet väliltä, mg/l neljästä näytteestä. Loput neljä rengaskaivojen näytettä alittivat määritysrajan mg/l. Myös kaikki porakaivojen näytteet alittivat määritysrajan. Kaivojen alumiinipitoisuudet vaihtelivat jonkin verran, mutta olivat pääsääntöisesti pieniä. Suositetun enimmäispitoisuuden µg/l ylitys oli vain yhdessä rengaskaivossa ( µg/l), lisäksi