ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI
|
|
- Martta Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI HAJA-ASUTUSALUEELLA
2 1 Tiivistelmä Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosina Projektiin osallistuivat seuraavat kunnat: Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Luumäki ja Savitaipale. Kaivoja tarkastettiin yhteensä 579 kappaletta, joista 75 % (432 kpl) oli rengaskaivoja ja 23 % (136 kpl) porakaivoja. Muita kaivoja oli 2 % (11 kpl). Tarkastuksen yhteydessä kaivosta otettiin vesinäyte, joka tutkittiin joko Lappeenrannan tai Imatran kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Veden laadun tutkimuspakettiin kuului koliformiset bakteerit 37 C, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 C, E.coli, nitraatti ja nitriitti. Lisäksi kaivon omistajat saivat pyytää lisätutkimuksia, joista eniten tutkittiin radonia, fluoridia, ammoniumia, rautaa, mangaania ja ph:ta. Kaivot arvioitiin kunnoltaan keskimäärin tyydyttäviksi ja rengaskaivot huonomman kuntoisiksi kuin porakaivot. Vedenlaadun tutkimusten mukaan kaivovedet ovat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, sillä tutkittujen parametrien enimmäispitoisuuden ylityksiä oli enimmillään vain 5 %. Kaivon kuntoarviointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun, eikä sen perusteella voida arvioida vedenlaatua. Fekaalisia koliformisia bakteereja ja E.colia löytyi 5 %:ssa kaivoista, koliformisia bakteereita löytyi 2 %:ssa kaivoista. Nitraatin enimmäispitoisuus ylittyi 5 %:ssa ja nitriitin 0,3 % tutkituista kaivoista. Kaivojen kunto ja vesien laatu vaihtelivat eri kuntien alueella. Nitraatti oli maatalousvaltaisten kuntien ongelma ja bakteerit olivat ongelmana kaupunkikuntien hajaasutusalueella. Huonokuntoisimmat kaivot olivat enimmäkseen vanhoja rengaskaivoja, joiden huolto ja puhdistus oli laiminlyöty. Tulokset osoittivatkin, että projekti oli tarpeellinen, sillä kaivojen käyttäjillä ei ollut tietoa kaivojen säännöllisen puhdistuksen ja huollon tarpeellisuudesta. Kaivojen käyttäjiä tulisi siis tiedottaa enemmän kaivojen huoltamisesta.
3 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät Näytteenottopaikat Näytteenottomenetelmät Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset Mikrobiologiset laatuvaatimukset Kemialliset laatuvaatimukset 5 4 Kaivon rakenteellisia ongelmia. 6 5 Tulokset Tarkastuksien havainnot Yleiset tiedot kaivoista Vesinäytteiden tutkimustulokset Bakteerit Nitraatti ja nitriitti Ammonium Radon Rauta Mangaani Fluoridi ph Muut tutkimukset Tulosten tarkastelua Kaivon kuntoarvion vaikutus veden laatuun Kaivovesien ongelmat eri puolilla Etelä-Karjalaa 16 7 Johtopäätökset.. 17 LÄHTEET 18 LIITTEET 1 Kunnalliset kaivotulokset 2 Kaivon tarkastuslomake 3 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/ Kaivotaulukko
4 3 1 Johdanto Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot päättivät vuonna 1999 selvittää hajaasutusalueidensa yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua. Projektin valmistelua varten perustettiin projektiryhmä, johon kuului terveysinsinööri Armi Kainulainen Imatralta, tarkastusinsinööri Maija Ripatti Lappeenrannasta, terveystarkastaja Tarja Töllikkö-Lopperi Savitaipaleelta ja terveystarkastaja Maritta Valtonen Joutsenosta. Projektin loppuvaiheessa Armi Kainulaisen tilalle tuli terveystarkastaja Merja Kaksonen Imatralta. Projekti toteutettiin vuosina ja siihen osallistuivat seuraavat kunnat: Parikkala, Saari, Uukuniemi, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Luumäki ja Savitaipale. Veden laadun tutkimuspakettiin valittiin koliformiset bakteerit 37 C, lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44 C, E.coli, nitraatti ja nitriitti. Näiden tutkiminen oli kaivon omistajille ilmaista. Lisäksi kaivon omistajat saivat pyytää kunnasta riippuen maksullisia tai maksuttomia lisätutkimuksia, joista eniten tutkittiin radonia, fluoridia, ammoniumia, rautaa, mangaania ja ph:ta. Lisäksi joistakin kaivoista tutkittiin kloridia, arseenia, kaliumpermanganaattia, kuparia, sähkönjohtokykyä, homeita, hiivoja, sameutta, alkaliteettia ja aistinvaraisesti hajua ja makua. Kolmen vuoden aikana tarkastettiin yhteensä 579 kaivoa, joista 432 kpl oli rengaskaivoja ja 136 porakaivoja. Muita kaivoja oli 11 kpl. Tutkittavien kaivojen lukumäärä vaihteli huomattavasti eri kuntien välillä. Tarkastuksessa huomioitiin mm. kaivon kunto, sijainti ja kaivon ympärys. Tarkastuksen yhteydessä kaivosta otettiin vesinäyte, joka tutkittiin laboratoriossa. Laboratoriopalvelut ostettiin Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien elintarvike- ja ympäristölaboratorioista. Yhteenvedon laati Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöterveys- ja suojelutekniikan opiskelija Anna Saksanen.
5 4 2 Aineisto ja tutkimusmenetelmät 2.1 Näytteenottopaikat Kuntien terveystarkastajat valitsivat tutkittavat kaivot alueellisesti ja muutamien lehtiilmoituksien perusteella. Kaivojen valinta tehtiin sattumanvaraisesti ja mahdollisimman kattavasti koko kunnan alueelta. Tavoitteena oli tutkia sellaisia kaivoja, joiden kunnosta ei ollut aiempaa tietoa. Joissakin kunnissa painotettiin jotain tiettyä aluetta, jotta saataisiin selville esimerkiksi peltoalueiden typpipitoisuuksien vaikutus veden laatuun. Kunnat tarkastivat kaivoja resurssiensa mukaan, joten tutkittujen kaivojen määrä vaihteli suuresti eri kuntien välillä. Yhteensä kaivoja tarkastettiin 579 kappaletta. 2.2 Näytteenottomenetelmät Terveystarkastajat ottivat vesinäytteet. Kaivot tarkastettiin yleensä omistajien läsnäollessa. Tarkastuksilla täytettiin lomake, johon kirjattiin tietoja mm. kaivon kunnosta, sijainnista, iästä ja käyttäjistä. Lomake liitteenä 3. Näytteet otettiin pääosin keittiön vesihanasta, mutta vesijohdon puuttuessa suoraan kaivosta. Hanasta poistettiin ylimääräiset suuttimet ja hanan pää puhdistettiin liekittämällä ennen vedenlaskemista. Vettä laskettiin jonkun aikaa, kunnes sen lämpötila tasaantui. Ensin otettiin mikrobiologinen näyte 500 ml lasipulloon ja sen jälkeen kemiallinen näyte 1000 ml muovipulloon. Kaivosta näytteet otettiin kaivon omalla pumpulla, nostoastialla tai erityisellä vedennoutimella suoraan pulloihin. Vesinäytteet kuljetettiin kylmälaukuissa laboratorioon tutkittavaksi muutaman tunnin sisällä näytteenotosta. 3 Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset Talousveden laatuvaatimuksista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 401/2001 (liite 4). Laatuvaatimukset perustuvat veden käyttökelpoisuuteen. Talousvesi ei saa aiheuttaa terveydellistä vaaraa ihmiselle. Veden on oltava käyttötarkoitukseensa sopivaa, eikä se saa syövyttää vesijohtoja. Laatuvaatimukset koskevat sekä vettä toimittavia laitoksia että yksittäisiä kotitalouksia.
6 3.1 Mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset 5 Talousvedessä ei saa olla terveydelle haitallisia mikrobeja. Yleisimmin terveyshaittoja aiheuttavat suolistoperäiset mikrobit, joita on olemassa useita kymmeniä. Veden mikrobiologisen laadun valvonta perustuukin muutamien indikaattoribakteereiden käyttöön. Indikaattorit edustavat ulosteperäisen saastumisen bakteereita ja kun niitä esiintyessä vedessä on olemassa terveysvaaran riski. /5/ Yleisimpiä ja tässä tutkimuksessa käytettyjä indikaattoreita ovat fekaaliset koliformiset bakteerit, Eschericia coli ja koliformiset bakteerit. Seuraavassa taulukossa on näille bakteereille asetetut enimmäistiheyden ja pitoisuuden arvot talousvedessä. Taulukko 1.Talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset /8/ Bakteerit Eschericia coli (Fekaaliset koliformiset) Bakteerit Koliformiset Enimmäistiheys (laatuvaatimus) 0 pmy/100 ml (0 pmy/100 ml) Enimmäispitoisuus (laatusuositus) <100 pmy/100 ml 3.2 Kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset Kemialliset laatuvaatimukset on laadittu siten, että aineet eivät aiheuta terveydellistä haittaa edes pitkällä aikavälillä. Raja-arvoissa on huomioitu myös muiden lähteiden haittaainevaikutus. Kemialliset aineet eivät aiheuta nopeita ja laajoja terveyshaittoja kuten taudinaiheuttajamikrobit, haittoja syntyy kun kemiallisille aineille altistutaan pitkällä aikavälillä. /6/ Tässä projektissa tutkittiin nitraattia, nitriittiä, rautaa, mangaania, ammoniakkia, radonia, ph:ta ja fluoridia, joiden enimmäispitoisuuden arvot ovat seuraavassa taulukossa.
7 Taulukko 2. Talousveden kemiallisia laatuvaatimuksia- ja suosituksia /8/ 6 Parametri Nitraatti (NO - 3 ) Nitriitti (NO - 2 ) Fluoridi (F - ) Parametri Rauta Mangaani Ammonium (NH + 4 ) Radon ph Enimmäispitoisuus (laatuvaatimus) 50 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l Enimmäispitoisuus (laatusuositus) 0,4 mg/l 0,1 mg/l 0,5 mg/l 1000 Bq/l 6,5 9,5 (tavoitetaso) 4 Kaivon rakenteellisia ongelmia Huono vedenlaatu voi johtua kaivon kunnosta, väärästä sijainnista, rakenteiden rikkoontumisesta ja liikkumisesta, puutteellisesta tuuletuksesta tai kaivon riittämättömästä huollosta ja lähistöllä sijaitsevista saastutuslähteistä. Suomen kaivoista 77 % on maakaivoja eli rengaskaivoja ja 23% on kallioporakaivoja. Rengaskaivot ovat likaantumisherkkiä mataluutensa takia, joten porakaivojen vedet ovat terveydelliseltä laadultaan parempia. Fluoridiarvot ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa. /2/ Toisaalta radon on pääasiassa porakaivojen ongelma, sillä sen pitoisuudet porakaivoissa ovat keskimäärin kymmenkertaisia rengaskaivoihin verrattuna. /6/ Pintavedet saastuttavat useasti kaivovesiä. Pintavesiä voi päästä kaivoon, jos maa viettää kaivolle päin tai renkaiden tiivistyksissä, saumauksissa tai eristyksissä on puutteellisuutta. Pohjaveden yläpuoliset renkaiden välit tulisi aina tiivistää. Kannen huonokuntoisuus tai väärä koko on myös yleinen syy pintavesien pääsyyn kaivoon. Lisäksi sadevesi voi huuhdella roskia mukanaan kaivon veteen. Kannessa tulisi olla myös tuuletusputki, sillä tuulettamaton kaivo voi hapenpuutteessa aiheuttaa hajuhaittoja. /3/
8 7 5 Tulokset 5.1 Havainnot tarkastuksilla Tarkastuksilla ilmeni, että kaivojen kunnossa ja puhdistamisessa on toivomisen varaa. Ihmisten yleinen käsitys on se, että kaivolle ei tarvitse tehdä mitään rakentamisen jälkeen. Käyttäjät eivät tiedosta, että kaivojen säännöllinen puhdistaminen, huoltaminen ja veden laadun selvittäminen on tärkeää. Suurinta osaa kaivoista ei oltu huollettu mitenkään. Kaivoja oli kyllä puhdistettu, mutta puhdistuksista oli kulunut vuosia. Yleisenä suosituksena on ollut, että kaivo tulisi puhdistaa kuuden vuoden välein. Puhdistusväli kuitenkin riippuu monesta eri asiasta, esim. kaivon ympärillä olevasta maaperästä. Vuonna 1996 tai myöhemmin puhdistettuja kaivoja oli 174 kpl, mikä on 30 % kaikista kaivoista. Tarkastuksien yhteydessä käyttäjille annettiin kaivon kunnostus- ja hoito-ohjeita sekä suullisesti, että kirjallisesti. Joissakin kaivoissa huoltaminen tai puhdistaminen onnistuu omana työnä, mutta joidenkin kaivojen puhdistamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Lisäksi mainittiin, että kaivojen kunnostusohjeita löytyy mm. ympäristökeskuksen sivuilta ( Etelä-Karjalan aluetta viime vuosina kiusannut kuivuus ei ole ollut merkittävä ongelma tutkituissa kaivoissa. Vain 0,5 % (3 kpl) kaikista tutkituista kaivoista kärsi jatkuvasta vesipulasta ja 16 %:ssa (91 kpl) kaivoista oli ajoittain veden riittävyysongelmia. Kuivuuden vaikutus näkyi lähinnä porakaivojen määrän lisääntymisenä. Vain joissakin kaivoissa veden laatu huononi tilapäisesti kuivuuden takia. Tämä näkyi esimerkiksi rauta- ja mangaanipitoisuuden kohoamisena ja veden värjäytymisenä. Toisaalta kuivuus vaikutti myös positiivisesti veden laatuun, koska kuivana aikana pintavesien vaikutus on vähäistä.
9 8 5.2 Yleistietoja kaivoista Kaivon tyyppi Yleisin kaivotyyppi oli rengaskaivo, joita oli 432 kpl (75 %) tutkituista kaivoista. Porakaivoja oli 136 kpl (23 %). Lisäksi tutkittiin 11 kpl (2 %) muita kaivoja. Kaivon kunto Kaivojen kunto arvioitiin asteikolla hyvä, tyydyttävä ja huono. Arviointi tehtiin silmämääräisesti kaivon rakenteen perusteella. Hyvän kaivon rakenteet on tiivistetty, eikä sinne pääse pintavesiä. Kansi on myös tiivis ja siinä tulee olla tuuletusputki. Tyydyttävän kaivon rakenteissa on parantamisen varaa, mutta kaivo on silti käyttökelpoinen. Huonossa kaivossa on oleellisia rakenteellisia puutoksia. Suurin osa tutkituista kaivoista, 56% (327 kpl) oli kuntoarvioinnin perusteella tyydyttävässä kunnossa. Hyväkuntoiseksi arvioituja kaivoja oli 25 % (143 kpl) ja huonoja 11 % (62 kpl). 47 kaivon osalta ei saatu tietoa kaivon kunnosta. Rengaskaivot olivat porakaivoja huonommassa kunnossa. Hyväkuntoisia rengaskaivoja oli vain 22 %, kun hyviä porakaivoja oli jopa 35 %. Seuraava kuva selventää kaivojen arvioitua kuntoa. lukumäärä (kpl) Kaivojen kunto hyvä tyydyttävä huono ei tietoa Kuva 1. Kaivojen kunto
10 9 Kaivon ikä Kaivojen iät vaihtelivat muutaman kuukauden ikäisestä 100-vuotiaaseen. Eniten, 14 % (80 kpl) oli 0 5 -vuotiaita kaivoja. Lähes yhtä paljon oli 6 10 ja vuotiaita kaivoja. Kaivot olivat suhteellisen vanhoja, sillä yli puolet kaivoista oli yli 10 vuotta vanhoja. Taulukko 3. Kaivojen ikäjakauma Ikäluokka Lukumäärä % - osuus (vuosi) (kpl) ei tietoa yli 50 v Rengaskaivot olivat vanhempia kuin porakaivot. Rengaskaivoista 52 % oli yli 25 vuotta vanhoja ja vain 20 % kaivoista oli 0 10 vuotta vanhoja. Porakaivoista puolet oli 0-10 vuotta vanhoja, eikä porakaivoista yksikään ollut yli 50 vuotta vanha. Eri kaivojen ikäjakaumat on eritelty seuraavassa kuvassa. Lukumäärä (kpl) Kaivojen ikä Porakaivot Rengaskaivot ei tietoa Ikä (vuosi) yli 50 Kuva 2. Kaivojen iät.
11 10 Kaivon sijainti Suurin osa kaivoista 65 % (374 kpl) sijaitsi pihapiirissä. Pellolla kaivoja oli 18 % (104 kpl) ja metsässä 13 % (77 kpl). Muussa paikoissa kaivoja oli 4 % (24 kpl). Taulukko 4. Kaivon sijainti Sijainti Lukumäärä % - osuus (kpl) pihapiiri pelto metsä muu 24 4 Käyttäjät Kaivojen käyttäjämäärät vaihtelivat yhdestä henkilöstä 44 henkilöön. Yleisin käyttäjämäärä oli kaksi henkilöä. Seuraavaksi yleisin käyttäjäryhmä oli kolmen tai neljän hengen talous. Lapsia on tarkasteltu tavallisina vedenkäyttäjinä. Kymmenestä kaivosta ei saatu käyttäjämäärätietoja. Lisäksi tarkastelusta on jätetty pois 11 muuta kaivoa, koska niiden tyypit vaihtelivat suuresti. Nämä kaivot olivat usein yleisessä käytössä, joten niiden käyttäjämääristä ei ollut tietoa. Muita kaivoja oli määrällisesti hyvin vähän, joten niillä ei ole prosentuaalista merkitystä. Seuraava taulukko kertoo käyttäjien jakautumiset rengas- ja porakaivojen kesken. Taulukko 5. Kaivojen käyttäjät Käyttäjien Rengaskaivot Porakaivot Yhteensä %-osuus lukumäärä ei tietoa yli
12 Vesinäytteiden tutkimustulokset Bakteerit Fekaalisia koliformisia bakteereja löytyi 30 (5 %) ja E.colia 29 (5 %) kaivosta. Koliformisia bakteereita löytyi 12 kaivosta (2 %). Näistä kaivoista suurimmasta osasta puuttui tiivisteet ja eristykset, joten niihin pääsi pintavesiä ja mahdollisesti eläimiä. Bakteerisaastuneiden kaivojen keskimääräinen kuntoarviointi oli tyydyttävä, mutta joukossa oli myös huonoja kaivoja ja muutama hyväksi luokiteltu kaivo. Rengaskaivoista löytyi enemmän bakteereja kuin porakaivoista. Vain kahdesta porakaivosta löytyi bakteereita. Fekaalisten koliformisten bakteereiden ja E.colin enimmäistiheyden 0 pmy/100ml ylittyminen kertoo ulostesaastumisesta. Koliformisten enimmäispitoisuuden alle 100 pmy/100ml ylitys kertoo lähinnä pintavesien ja lian pääsystä kaivoon. Jos kaivovedessä havaitaan näitä indikaattoribakteereita, on selvitettävä niiden alkuperä ja puhdistettava kaivo. Puhdistaminen ei aina ole riittävä keino veden laadun parantamiseen, jos kaivoon pääsee jatkuvasti bakteereita. Tällöin tulisi selvittää, mistä bakteerit pääsevät kaivoon ja korjata mahdolliset rakenteelliset epäkohdat. Yleisimpiä veden saastuttajia ovat kaivoon päässyt pintavesi tai eläimet. /7/ Bakteerisaastuminen voi aiheuttaa vatsavaivoja, haju- tai makuhaittoja veteen Nitraatti (NO 3 - ) ja nitriitti (NO 2 - ) Nitraatin enimmäispitoisuus 50 mg/l ylittyi 27 kaivossa (5 % tutkituista kaivoista). Nitraatti osoittaa lannoitteiden tai kauempaa tulevien jätevesien vaikutusta. Suurimpaan osaan nitraattipitoisista kaivoista pääsi pintavesiä ja ne sijaitsivat pellolla tai pellon läheisyydessä. Nitraatti oli lähinnä rengaskaivojen ongelma, sillä sen arvo ylittyi vain kahdessa porakaivossa. Nitriitin enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ylittyi vain kahdessa kaivossa (0,3 % tutkituista kaivoista), joista toinen oli rengaskaivo ja toinen porakaivo. Kumpaankaan kaivoon ei päässyt pintavesiä, eikä niissä ollut korkeita nitraattipitoisuuksia. Porakaivon nitriittipitoisuudet johtuvat luultavasti kaivon tekovaiheen räjäytyksissä irronneista typpiyhdisteistä, jotka ovat hapettuneet nitriitiksi.
13 12 Nitraatti on yleinen haja-asutusalueiden rengaskaivojen ongelma. Korkeat nitraattipitoisuudet kertovat veden saastumisesta ihmistoiminnan vaikutuksesta, vaikka nitraattia syntyy luonnostaankin typpeä sitovien aineiden hajotessa. Nitraattia pääsee veteen maatalouden ja karjatalouden päästöistä ja jätevesistä. Korkea nitriittipitoisuus osoittaa maaperän tai vesiputkien hapetonta tilannetta, sillä nitriittiä syntyy typpiyhdisteiden epätäydellisen hapettumisen seuraamuksena. Korkea nitraatti- tai nitriittipitoisuus voi aiheuttaa imeväisikäisille hengitysvaikeuksia ja suolisto-oireita. /6/, /7/, /4/ Ammonium (NH 4 + ) Ammoniumia tutkittiin 258 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,5 mg/l ylittyi neljän kaivon osalta (2%), mikä johtunee veden saastumisesta lannoitteiden tai jätevesien vaikutuksesta. Näistä kolme oli rengaskaivoja, joihin pääsi pintavesiä. Yksi kaivo oli porakaivo, johon ei pääse pintavesiä. Porakaivo oli uusi kaivo, johon mahdollisesti pääsi typpiyhdisteitä tekovaiheen räjäytysten yhteydessä. Ammonium on luontainen aine joillakin pohjavesialueilla. Veteen ammoniumia pääsee yleensä ihmistoiminnan johdosta mm. lannoitteista ja jätevesistä. Ammoniumia syntyy myös typpipitoisten orgaanisten aineiden hajoamistuotteena. Ammonium voi aiheuttaa veteen hajutai makuhaittoja. /6/ Lisäksi se voi aiheuttaa imeväisikäisille hengitysvaikeuksia ja suolistooireita Radon Radon on lähinnä porakaivojen ongelma, joten sitä ei mitattu rengaskaivoista. Radon tutkittiin 77 porakaivosta, mikä edustaa 57 % kaikista porakaivoista. Säteilyturvakeskus on antanut yksittäisten kotitalouksien talousvedelle enimmäispitoisuudeksi 1000 Bq/l. Tämä arvo ylittyi viiden kaivon osalta (6 % tutkituista kaivoista).
14 13 Radon on hajuton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maankuoressa uraanin hajotessa. Radonin pitoisuudet vaihtelevat alueittain ja sen korkeat pitoisuudet ovat ongelma lähinnä Etelä-Suomen graniitti- ja rapakivialueilla. Radon on ongelma porakaivoissa, joiden radon-pitoisuudet voivat olla jopa kymmenkertaiset rengaskaivoihin verrattaessa. Haitallista radonia tulee huoneilmaan veden käytön yhteydessä. Hengitettynä radon altistaa keuhkot säteilylle. /6/ Suomalaisten porakaivojen keskimääräinen radonpitoisuus on 540 Bq/l. /1/ Rauta Rautaa tutkittiin 280 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,4 mg/l ylittyi 52 kaivossa (19 %). Rengaskaivoissa oli suuremmat rautapitoisuudet kuin porakaivoissa. Tutkituista rengaskaivoista 20 % ylitti raudan raja-arvon, kun vastaava luku oli porakaivoissa 14 %. Myös muiden kaivojen osalta rauta-arvo ylittyi 20 % kaivoista. Suurin raudan arvo oli 9,8 mg/l. Rautaa on luonnostaan Suomen pohjavesissä ja sitä voi liueta vesiin myös putkien materiaaleista. Raudan aiheuttamat haitat ovat teknisiä ja esteettisiä. Rauta voi värjätä vettä, pyykkiä ja astioita ja aiheuttaa pahaa makua veteen. Terveydellisiä haittoja rauta ei aiheuta sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen ulkonäön perusteella on mahdollista. /9/ Tutkimuksien perusteella rautapitoisuudet ovat korkeampia rengaskaivoissa kuin porakaivoissa. /2/ Mangaani Mangaania tutkittiin 241 kaivosta. Enimmäispitoisuus 0,1 mg/l ylittyi 39 kaivossa (16 %). Mangaanipitoisuudet olivat korkeampia porakaivoissa, joissa raja-arvo ylittyi 21 % tutkituista porakaivoista. Vastaavasti rengaskaivoissa 14 % tutkituista kaivoista ylittyi mangaanin enimmäispitoisuus.
15 14 Mangaanipitoisuus johtuu maaperästä. Vesisäiliöihin voi kerääntyä mangaanibakteereita, joiden kuollessa tai irtaantuessaan alustastaan vesi värjääntyy tumman harmaaksi. Mangaani esiintyy pohjavesissä usein raudan kanssa samanaikaisesti. Mangaanipitoinen vesi voi värjätä pyykkiä ja astioita ja aiheuttaa pahaa makua veteen. /9/ Mangaaniarvot ovat usein myös korkeampia porakaivoissa kuin rengaskaivoissa, sillä syvemmällä pohjavesissä voi olla hapettomia olosuhteita. /2/ Fluoridi (F - ) Fluoridia mitattiin 244 kaivosta. Enimmäispitoisuus 1,5 mg/l ylittyi 41 kaivossa (17 %). Korkean fluoridipitoisuuden omaavista kaivoista 19 kpl:ssa oli lapsikäyttäjiä. Fluoridiarvot olivat korkeita lähinnä porakaivoissa, joissa raja-arvo ylittyi 40 % tutkituista kaivoista. Rengaskaivoissa raja-arvo ylittyi 6 % kaivoista. Korkea fluoridipitoisuus on ominaista rapakivigraniittisille alueille, johon Kaakkois-Suomi kuuluu. Pitoisuudet kuitenkin vaihtelevat paikallisesti kallioperän geologian takia. Fluoridi on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta sen liiallinen saanti haurastuttaa luustoa ja aiheuttaa ruskeita laikkuja hampaisiin. Hampaiden muodostumisiässä oleville voi tulla korkeasta fluoridipitoisuudesta hammaskiilteen muodostumishäiriö. Fluoridipitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia porakaivoissa kuin rengaskaivoissa. /2/ Odottaville äideille ja imeväisikäisille lapsille ei tulisi antaa fluoripitoista vettä, vaan käyttää vettä, jonka fluoripitoisuus on alle enimmäispitoisuuden 1,5 mg/l. /9/ ph ph:ta tutkittiin 245 kaivosta. Talousvedelle annettu ph:n tavoitetaso 6,5 9 alittui 103 kaivossa (42%). Yhdenkään kaivon vesi ei ollut liian emäksistä. Tutkittujen vesien keskimääräinen ph oli 6,7, mikä pysyy tavoitetason sisällä. Porakaivojen keskimääräinen ph oli 7,7 ja rengaskaivojen 6,4. Matala ph onkin rengaskaivojen ongelma. Rengaskaivoista 49 % alitti ph rajan, kun porakaivoista vain 5 % alitti tavoitetason. Muut kaivot olivat myös happamia, sillä puolet niistä alitti tavoitetason.
16 15 Suomen pohja- ja pintavedet ovat lievästi happamia. Alhainen ph voi aiheuttaa korroosiovaikutusta putkiin ja korkea ph ärsyttää limakalvoja. ph:lle on vaikea asettaa selkeää raja-arvoa, sillä sen aiheuttamat haitat riippuvat monesta eri asiasta, esimerkiksi veden käyttömäärästä. Talousveden ph:n tavoitetasona pidetään 6,5 9. Vesi ei kuitenkaan saa syövyttää putkistoja tai aiheuttaa kalkkisaostumia, joten suositeltava ph-arvo on 7,0 8,8. /6/ Muut tutkimukset Kaivoista tutkittiin myös muita parametrejä terveystarkastajien kehotuksien tai omistajien pyyntöjen mukaan. Kloridia tutkittiin 90 kaivosta, joista yhdessä ylittyi enimmäispitoisuus 100 mg/l. Arseenia tutkittiin 39 kaivosta, mutta enimmäispitoisuus 0,01 mg/l ei ylittynyt missään kaivoista. Kaliumpermanganaattia tutkittiin 66 kaivosta, joista 3 kpl (4,5 %) ylitti kaivovesille annetun enimmäispitoisuuden suositusarvon 20 mg/l. 6 Tulosten tarkastelua 6.1 Kaivon kuntoarvion vaikutus veden laatuun Hyväkuntoisiksi arvioitujen kaivojen vedet olivat laadultaan yleisesti hyviä. Niistä löytyi kuitenkin bakteereja, nitraattia ja nitriittiä, mutta raja-arvojen ylitysten osuus oli pieni verrattuna tyydyttäviin tai huonokuntoisiin kaivoihin. Tyydyttävänkuntoisissa kaivoissa löytyi bakteereja ja nitraattia hieman enemmän kuin hyväkuntoisista kaivoista, mutta vähemmän kuin huonoista. Ainoastaan koliformisia bakteereja oli tyydyttävissä kaivoissa enemmän kuin huonoissa. Seuraavassa taulukossa on eritelty kaivon kuntoluokkien mukaan ylitetyt parametrit.
17 Taulukko 6. Talousveden enimmäispitoisuuksien ylitykset kaivon kunnon mukaan 16 Kaivon kunto Hyvä (kaivoja 143 kpl) Tyydyttävä (kaivoja 327 kpl) Huono (kaivoja 62 kpl) Fekaaliset koliformiset 3 % (4 kpl) 5 % (17 kpl) 13 % (8 kpl) bakteerit E.coli 2 % (3 kpl) 5 % (17 kpl) 13 % (8 kpl) Koliformiset 1 % (2 kpl) 3 % (9 kpl) 2 % (1 kpl) bakteerit Nitraatti 4 % (6 kpl) 5 % (17 kpl) 6 % (4 kpl) Nitriitti 0,7 % (1 kpl) 0,3 % (1 kpl) Kaivovesien ongelmat eri puolella Etelä-Karjalaa Kuntakohtaisia tuloksia vertailtiin koko projektin tuloksiin vain tutkimuspaketin parametrien osalta, jotta kaikille kunnille saatiin vertailukelpoisia tuloksia. Muut maksulliset tutkimukset jätettiin vertailusta pois, sillä kaikkien kuntien alueella ei tutkittu muita aineita tai yhdisteitä. Kuntakohtaiset vertailut koko projektin tuloksiin löytyvät liitteestä 2. Kuntakohtaisia arviointeja ei voida pitää täysin luotettavina, sillä eri kunnissa tutkittiin eri määrä kaivoja. Kuntien tulokset voivat vääristyä prosentuaalisessa vertailussa esimerkiksi tutkittujen kaivojen suuren tai pienen lukumäärän takia. Arviot ovat kuitenkin suuntaa-antavia. Seuraavaksi arvioidaan kaivovesituloksia alueellisesti. Korkeat nitraattipitoisuudet olivat ongelmana maatalousvaltaisissa kunnissa Etelä-Karjalan pohjois- ja eteläosissa. Kaivot olivat näillä alueilla enimmäkseen hyväkuntoisia ja bakteeripitoisuudet ylittivät enimmäisarvot vain harvoissa kaivoissa. Bakteeripitoisuudet olivat ongelmana Etelä-Karjalan keskiosissa. Kaivot, joissa ylittyi bakteerien enimmäispitoisuudet olivat keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, joten niihin pääsee luultavasti pintavesiä tai eläimiä.
18 17 7. Johtopäätökset Projektialueen kaivot arvioitiin kunnoltaan keskimäärin tyydyttäviksi. Vedenlaadun tutkimusten mukaan kaivovedet olivat kuitenkin melko hyvässä kunnossa, sillä tutkittujen parametrin enimmäispitoisuuden ylityksiä oli enimmillään vain 5 %. Kuntoarviointi perustui silmämääräiseen tarkasteluun, eikä sen perusteella voitu arvioida vedenlaatua. Toisaalta hyväkuntoisista kaivoista löytyi hyvin vähän bakteereja ja huonokuntoisista taas enemmän. Nitraatti ja nitriitti pääsevät kaivoihin maaperän kautta, joten hyväkuntoinenkin kaivo voi saastua typpiyhdisteillä. Kaivojen kuntoarviointia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavana arvioitaessa vedenlaatua. Jos kaivon kunto on huono, on epäiltävissä ettei vedenlaatukaan ole moitteetonta. Hyväkuntoisenkin kaivon vedenlaatua suositellaan tutkittavaksi säännöllisesti. Kaivojen kunto ja vesien laatu vaihtelivat eri kuntien alueella. Nitraatti oli maatalousvaltaisten kuntien ongelma ja bakteerit olivat ongelmana kaupunkikuntien hajaasutusalueella. Huonokuntoisimmat kaivot olivat enimmäkseen vanhoja rengaskaivoja, joiden huolto ja puhdistus oli unohtunut. Kaivojen omistajilla ei ollut tietoa kaivojen puhdistuksen ja huollon tärkeydestä. Yleisenä käsityksenä oli, ettei kaivoille tarvitse tehdä mitään rakentamisen jälkeen. Tämän takia olisi tärkeää tiedottaa enemmän kaivon huollosta ja veden tutkimisen tärkeydestä kaivojen omistajille. Veden käyttäjät eivät myöskään ole tietoisia huonolaatuisen veden mahdollisista terveyshaitoista. Projekti opetti sen, että kuntalaiset tarvitsevat lisää valistusta kaivojen kunnossapidosta ja huollosta. Terveystarkastajat antoivat tarkastuksien yhteydessä käyttäjille kaivon hoito-ohjeita sekä suullisesti, että kirjallisesti. Osassa kaivoista huoltaminen onnistuu ilman ulkopuolista apua, mutta joissakin kaivoissa olisi hyvä käyttää ammattiapua. Lisäksi kaivojen kunnostusohjeita löytyy internetistä mm. Suomen ympäristökeskuksen sivuilta ( Tämä projekti päättyi vuonna 2003, eikä kaivojen kunnon seurannasta jatkossa ole sovittu. Tulevaisuudessa olisi hyvä toteuttaa uudelleen samankaltainen kaivojen kunnon tarkastus, jotta haja-asutusalueen vedenlaatu saataisiin pysymään kunnossa. Kaivojen käyttäjät ja omistajat tarvitsevat opastusta ja neuvoja kaivojen huoltoon.
19 18 LÄHTEET 1. Hämäläinen, V: Sipoo tutkii porakaivovesien radonpitoisuudet. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Korkka-Niemi, K: Geologisen ympäristön vaikutus pienkaivon vedenlaatuun. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Lapinniemi, Kaivon rakenteissa ilmenneitä ongelmia. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Lehtonen, K Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti Luumäellä Mikkelin ammattikorkeakoulun erikoistumistyö. 11 s. 5. Pönkä, A Terveydensuojelu. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä ISBN X, s Savolainen, J. 2003: Haja-asutusalueiden talousvesikaivojen kunto ja veden hygieeninen laatu Lappeenrannassa vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulun insinöörityö. 91 s. 7. Sipilä, A: Kaivoveden likaantuminen. Ympäristö ja terveys 4/2001. Vammalan kirjapaino, ISSN , s Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys: Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Copy-Set: Helsinki, ISBN , s. 9, 18, Vesi- ja ympäristöhallinto, Sosiaali ja terveysministeriö. Toim. Korkka-Niemi, K., Sipilä, A., Hatva,T., Hiisivirta, L., Lahti K., Alfthan, G: Valtakunnallinen kaivovesitutkimus Painatuskeskus Oy: Helsinki. ISBN
20 19 IMATRAN KAIVOVESIEN LAATU LIITE 1 (1/8) Imatralla kaivot olivat kuntoarvioinniltaan paremmassa kunnossa kuin muualla projektin alueella. Hyvänkuntoisia kaivoja oli selvästi enemmän ja huonokuntoisia vähemmän kuin muissa kunnissa. Huono Imatra Etelä-Karjala Tyydyttävä Hyvä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vaikka Imatran kaivot olivat kunnoltaan hyviä, löytyi niistä kuitenkin bakteereja. Kaikkia käytettyjä indikaattoribakteereita löytyi suhteessa enemmän Imatran kaivoista kuin keskimäärin koko projektin alueelta. Puolet kaivoista oli arvioitu hyväkuntoisiksi. Suuret bakteeripitoisuudet johtunee satunnaisesti valituista näytteenottopisteistä. Joukossa oli muutamia yksittäisiä huonokuntoisia kaivoja, jotka vaikuttanevat tulokseen. Toisaalta Imatran kaivoista ei yksikään ylittänyt nitraatin tai nitriitin enimmäispitoisuutta, mikä kertoo siitä, ettei kaivot ole saastunut ihmistoiminnan, kuten lannoitusten ja jätevesien seurauksena. Nitriitti Nitraatti Imatra Etelä-Karjala Koliformiset E.coli Fekaaliset koliformiset 0 % 2 % 4 % 6 % 8 %
Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)
Liite 1. Yhteenveto keskisuurista laitoksista. Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d) 10 100 100 400 400 1 000 Yhteensä Laitokset ja yksiköt 407 177 113 697 Talousveden käyttäjät 85 800
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 13.11.2017 17-8046 #1 1 (4) Martonvaaran vesiosuuskunta Tossavainen Jarmo jarmo.tossavainen@luukku.com Tilausnro 228289 (4765J/VERJAKSO),
LisätiedotKaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue
Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2014
LisätiedotRAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS
RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5
LisätiedotTESTAUSSELOSTE TALOUSVESI
Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Keski-Savon Vesi Oy Borginkatu 9 78300 VARKAUS Tilausnro 237265 (4618/Valvont), saapunut 14.6.2018, näytteet otettu 14.6.2018 Näytteenottaja: Anne Parkkinen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 16184
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (5) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219962 (4774J/VALVLIYL), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
LisätiedotKiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012
Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0288/178. Tarkistus. Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta
17.10.2018 A8-0288/178 Tarkistus 178 Michel Dantin PPE-ryhmän puolesta Mietintö Michel Dantin Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu (COM(2017)0753 C8-0019/2018 2017/0332(COD)) A8-0288/2018 Ehdotus
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2001 N:o 400 404. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 400
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2001 N:o 400 404 SISÄLLYS N:o Sivu 400 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kolttalain mukaisesta rahoitustuesta... 1145 400 Maa-
LisätiedotPernajan Saariston Vesiosuuskunta
Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 Sisällysluettelo 1 Organisaatio ja yhteystiedot 3 2 Valvontatutkimusohjelma 3 3 Veden laadun tavoite 3 4 Veden osto 3 5 Veden kulutus,
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
1 (4) Liperin kunta, tekninen osasto Riikonen Kari kari.riikonen@liperi.fi Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro 219952 (4774J/VALVVIIN), saapunut 3.5.2017, näytteet otettu 3.5.2017 Näytteenottaja: Väisänen
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö
Tutkimustodistus 2018-12169 1(2) 08.06.2018 Pihtiputaan Lämpö & vesi Pertti Pasanen 44800 Pihtipudas Näytetiedot Näyte Kirkonkylän verkosto Shell Putaanportti Näyte otettu 30.05.2018 Näytteen ottaja Kirsi
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle
1 (7) Keuruun kaupunki Keuruun Vesi Väliaho Seppo Kantolantie 6 42700 KEURUU Tilausnro 288532 (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut 26.4.2017, näytteet otettu 25.4.2017 Näytteenottaja: Mika Väle NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
1 (5) Säkylän kunta Vesihuoltolaitos Rantatie 268 27800 SÄKYLÄ Tilausnro 292956 (90SÄKYLÄ/Verkosto), saapunut 6.6.2017, näytteet otettu 6.6.2017 Näytteenottaja: Jari Rakkolainen NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015
1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.
LisätiedotOpas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet
Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Opas talousveden analyysitulosten tulkintaan Tämä opas talousvesianalyysitulosten tulkintaan on laadittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus
LisätiedotAsukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.
12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000
Valvira kiittää Oikeusministeriötä ja Edita Publishing Oy -yhtiötä oikeudesta julkaista Finlex- verkkosivustolla olevasta alkuperäisestä STM asetuksesta 461/2000 ja em. asetuksen muutoksesta (STM asetus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 20.9.2017 17-6793 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 226225 (4916/Jaksotta), saapunut 4.9.2017,
LisätiedotHintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1
Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,
LisätiedotTESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015
1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 230585 (10007/HETERAVO), saapunut 13.12.2017, näytteet otettu 13.12.2017 (8:30-10:00) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi
20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
Lisätiedotlannoitevalmisteet, viranomaisvalvonta
1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT ilmoitettavat eläintaudit Salmonella akkr SFS-EN ISO 6579-1:2017 Lemmikki- ja kotieläinten salmonellatutkimukset
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 31.5.2017 17-3131 #1 1 (3) Karttulan Vesiosuuskunta Kissakuusentie 8 72100 KARTTULA Tilausnro 220428 (4908/Jaks+5v), saapunut 11.5.2017,
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 5.9.2016 16-6969 #1 1 (3) Pieksänkosken vesiosuuskunta Väänänen Pekka Rannanmaantie 64 73360 PAJULAHTI Tilausnro 210662 (4912/Jaksott),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 5.8.2016 16-4011 #1 1 (4) Vesi-Mega Oy (posti) Laskutie 1 89400 HYRYNSALMI Tilausnro 206203 (10070/UKKOH VO), saapunut 31.5.2016, näytteet
LisätiedotTalousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
LisätiedotA. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset
2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
1 (5) Humppilan Vesihuolto Oy Syrjälä Mika Yritystie 2 31640 HUMPPILA Tilausnro 288393 (0HUMPVES/talousve), saapunut 25.4.2017, näytteet otettu 25.4.2017 (10.20-11.00) Näytteenottaja: Tarja Andersson NÄYTTEET
LisätiedotTerveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille
Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki
LisätiedotYhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015
Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 26.5.2017 17-3029 #2 1 (3) Varparannan vesiosuuskunta Vatanen Kyösti info@varparannanvesihuolto.com Onkaniementie 3 81120 KATAJARANTA
LisätiedotPvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. akkr ISO Sisäilmanäyte
1 Eurofins Environment Testing Finland Oy Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 8.12.2017 17-8139 #1 1 (4) Polvijärven kunta, tekn.toimi Soikkeli Ari ari.soikkeli@polvijarvi.fi Välitie 2 83700 POLVIJÄRVI Tilausnro
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (4) Outokummun kaupunki Vesihuoltopalvelut Laitinen Teemu Hovilankatu 2 83500 OUTOKUMPU Tilausnro 256433 (4031/VALVONTA), saapunut 17.9.2019, näytteet otettu 17.9.2019 (10:00) Näytteenottaja: M. Kinnunen
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Eurofins Nab Labs Oy. Survontie 9 D JYVÄSKYLÄ Puh. EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT
1 Eurofins Nab Labs Oy Survontie 9 D 40500 JYVÄSKYLÄ Puh. 0404503100 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Pseudomonas aeruginosa akkr SFS-EN ISO 16266:2008, pakattu vesi ilmoitettavat eläintaudit
LisätiedotPROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS
PROJEKTIYHTEENVETO BISAJÄRVEN ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2016 JOHDANTO Kaivoveden laatuun vaikuttavat monet tekijät. Pohjavesi muodostuu sade- ja sulamisvesistä, jotka imeytyvät maaperään ja johtuvat siitä
LisätiedotVedenhankintaratkaisut ja kaivot
Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo
LisätiedotTESTAUSSELOSTE *Talousvesi
1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
LisätiedotKIILAN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2018 PROJEKTIYHTEENVETO
KIILAN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY
LisätiedotVesianalyysit saneerauksessa
Vesianalyysit saneerauksessa Prosessi-insinööri Nina Leino Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Lainsäädäntö talousveden laatu Talousvesiasetusten soveltaminen vedenlaadun valvontaan Talousveden
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 242619 (10007/HETERAVO), saapunut 8.10.2018, näytteet otettu 8.10.2018 (12:25-13:15) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotTilausnro (90PYHÄRA/Verkosto), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Jyrki Nurmi
TESTAUSSELOSTE 17-11019 1 (6) Talousvesi #1 13.6.2017 Pyhärannan Kunta Tekninen osasto Talousvedet Pajamäentie 4 23950 PYHÄRANTA Tilausnro 292426 (90PYHÄRA/Verkosto), saapunut 1.6.2017, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 235634 (10007/HETERAVO), saapunut 16.5.2018, näytteet otettu 16.5.2018 (12:40-13:40) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotSelvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään
Selvitys Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Johanna Takkinen ja Kirsti Pekonen Joulukuu 20 Pensuon vesi ja viemärihanke: Yhteenveto
LisätiedotTalousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet
Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Ohje 5/2015 Ohje 5/2015 2 (71) Osa II Sisällys 1. Asetuksen tarkoitus... 4 2. Soveltamisala... 4 3. Määritelmät... 8 4. Talousveden
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 156291 (WNAANT/N1), saapunut 4.6.2013, näytteet otettu 4.6.2013 (09:40) Näytteenottaja: VS
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere
1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 TAMPERE Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat,
LisätiedotYhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013
Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL
LisätiedotTaulukko 2. Kemialliset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Huomautukset Pääosin raakavedestä peräisin olevat muuttujat
LIITE I 1. Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (enimmäisarvot) Taulukko 1. Mikrobiologiset laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo ja yksikkö Escherichia coli 0 pmy/100 ml Enterokokit 0 pmy/100
LisätiedotTESTAUSSELOSTE *Talousvesi
1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 238394 (10007/HETERAVO), saapunut 12.7.2018, näytteet otettu 12.7.2018 (9:45-11:00) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 28.4.2017 16-2916 #4 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 19-6964 #1 1 (3) Pykäläinen Erkki erkki@karjalanrakennuspalvelu. Ohvanantie 97 82200 HAMMASLAHTI Tilausnro 255669 (4797J/KÄYTTÖ), saapunut 30.8.2019, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (5) Kajaanin Vesi Onnelantie 10 87100 KAJAANI Tilausnro 199915 (10007/HETERAVO), saapunut 10.12.2015, näytteet otettu 9.12.2015 (8:15-9:15) Näytteenottaja: Halonen Jarmo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus
LisätiedotKÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011
KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 15.9.2014 14-6583 #5 1 (4) Tervon kunta Vesilaitos Korhonen Jukka (email) Tervontie 4 72210 TERVO Tilausnro 179362
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotRIIPILÄN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2019
RIIPILÄN ALUEEN KAIVOVEDEN LAATU 2019 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Kaivoista otettavan talousveden laatuun vaikuttavat ennen kaikkea pohjaveden laatu, kaivon kunto ja sijainti. Veden laadussa voi olla hyvin
LisätiedotTalousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 220551 (WKUSTAVI/V4), saapunut 9.10.2018, näytteet otettu 9.10.2018 (10:30) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
LisätiedotKasvisten kasteluvesien turvallisuus
Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia
LisätiedotTESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus
17-9087 1 (2) Pykäläinen Erkki erkki@karjalanrakennuspalvelu. Ohvanantie Tilausnro 230149 (4797J/KÄYTTÖ), saapunut 28.11.2017, näytteet otettu 28.11.2017 Näytteenottaja: Hirvonen Aki NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesi
1 (5) Ikaalisten Vesi Oy Poppelikatu 7 39500 IKAALINEN Tilausnro 287540 (0IKAAVES/verkosto), saapunut 18.4.2017, näytteet otettu 18.4.2017 Näytteenottaja: Terv.tark.Hanna Anttila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
LisätiedotJOHDANTO... 3 TUTKIMUKSEN KOHTEET JA SUORITUS... 3 KAIVOVESIEN TUTKIMUKSET...5
KALKKIUUNINTIEN JA SEN LÄHIALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2017 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 TUTKIMUKSEN KOHTEET JA SUORITUS... 3 KAIVOVESIEN TUTKIMUKSET...5 VESIANALYYSIT...5 Mikrobiologinen tutkimus...5 Sameus...5
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^
1 (3) Pöljän vesiosuuskunta Törnroos Jani Pohjolanmäentie 50 71800 SIILINJÄRVI Tilausnro 218285 (4358/Käyttö17), saapunut 20.3.2017, näytteet otettu 20.3.2017 Näytteenottaja: Jani Törnroos NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotYhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016
Ympäristöterveyden osasto Terveysturvallisuusosasto, Asiantuntijamikrobiologian yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 27.3.2018 18-1878 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 212152 (WUKI/V2), saapunut 19.3.2018, näytteet otettu
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1192/Snappert), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Ulf Sommardahl
Vesilaitosvesi 1.7.2019 19-1650 1 (4) Raaseporin kaupunki / Raaseporin Vesi Hallinto Törnroos, Tom PL 75 10611 RAASEPORI Tilausnro 114087 (1192/Snappert), saapunut 4.6.2019, näytteet otettu 4.6.2019 Näytteenottaja:
LisätiedotYhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2017
Ympäristöterveyden osasto Terveysturvallisuusosasto, Asiantuntijamikrobiologian yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015
1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 225002 (WUKI/V2), saapunut 5.3.2019, näytteet otettu 5.3.2019 (10:10) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä x päivänä x kuuta 2017
LisätiedotVesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m
LisätiedotMittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1
Testausseloste 2013-3904-1 1(2) Vesinäyte 16.10.2013 Maksaja Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Vesilaitos Ostolaskujen käsittely PL 77 PL 313 28401 Ulvila 28601 Pori Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte
LisätiedotVesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit
1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopion laboratorio. Yrittäjäntie KUOPIO Puh.
1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Kuopion Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO Puh. 050 3004176 RUOKAVIRASTON REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833:2013 Anaerobiset
LisätiedotOhje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot
Ohje 2/2014 1 (10) Terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevät laboratoriot Terveydensuojelulain mukaisissa tutkimuksissa käytettävät menetelmät Tämä ohje on tarkoitettu terveydensuojelulain (763/1994)
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan Vesi Oy Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 201221 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.5.2017, näytteet otettu 9.5.2017 Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Jorjo NÄYTTEET Lab.nro Näytteen
Lisätiedot