Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki
Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten tietojen keräämisestä ja järjestämisestä. Toisaalta voidaan tutkia jonkin historiallisen henkilön jälkeläisiä, jolloin lopulta tullaan nykyaikaan ja eläviin ihmisiin. Sukututkimus on lain mukaan henkilörekisteri, johon saa kerätä tutkimuksen kannalta tärkeitä tietoja ihmisistä elävistä ja kuolleista. Elävät voivat kieltää tietojensa lisäämisen tällaiseen rekisteriin, kuolleet eivät. Sukututkimuksen julkaisemista varten kannattaa hankkia jokaisen elävän ihmisen lupa. Niinpä omissa sukututkimuksissani ja niiden julkaisemisessa olen keskittynyt kuolleisiin ihmisiin. Sukututkimuksen lähteet Merkittävä osa sukututkimuksen lähteistä on jo verkossa. Hiskipalvelussa on tulkittuja ns. mustia kirjoja ihmisten syntymisestä, kastamisesta, vihkimisestä, muuttamisesta sekä kuolemisesta ja hautaamisesta. Myös rippikirjoja, jotka sisältävät arvokasta tietoa perheistä ja ihmisistä, on tulkittu kirjoiksi mm. Kokkolan pitäjän yläosan, johon Kaustinenkin kuului, osalta. Merkittävä osa historiallisesta materiaalista on mikrofilmattu, myöhemmin digitoitu ja saatettu kaikkien saataville internetin kautta. 100 vuotta nuorempaa aineistoa ei kuitenkaan julkaista netissä. Muina lähteinä ovat muiden tekemät sukuselvitykset ja kirjat, joskin näistä poimitut tiedot kannattaa aina tarkistaa. Sukututkimus on etsivän työtä, mielenkiintoista mutta aikaa vievää! Jokaisella meistä on tuhansia esivanhempia Jokaisella meillä on kaksi biologista vanhempaa, äiti ja isä. Isovanhempia on neljä. Kymmenen sukupolvea taaksepäin eli 1700luvulla heitä on 2 10 = 1024. Toiset kymmenen sukupolvea taaksepäin eli 1500luvulla heitä on 1 048 576. Suomessa ei ollut silloin niin paljon asukkaitakaan! Mitä opimme tästä? 1. Emme tule yhdestä talosta vaan olemme sukua useimmille maakunnan ihmisille. 2. Esivanhempamme ovat olleet kaukaista sukua keskenään, jolloin samat henkilöt esiintyvät esivanhempiemme joukossa useampaan kertaan. Naiset ja miehet ovat sukututkimuksessa samanarvoisia Perimme 50 % geeneistämme äidiltä ja 50 % isältä. Siksi naisten ja miesten kuuluu olla sukututkimuksessa tasaarvoisia. Tyttöjen perheet ovat samalla tavalla sukuun kuuluvia kuin poikienkin. Historiassa näin ei tietenkään ole aina ollut. Varhaisimmissa syntyneiden luetteloissa lapselle on saatettu merkitä vain isä, ei äitiä. Todellisuudessahan vain äidistä on lähes 100prosenttinen varmuus. Myös kuollessaan nainen on saattanut olla vain jonkun miehen vaimo ilman nimeä. Ruotsi oli kirkonkirjojen kieli Vaikka suomi oli yksi SuurRuotsin virallisista kielistä, kirkonkirjat kirjoitettiin ruotsiksi aina 1800 luvun puoliväliin saakka. Niinpä nimet on kirjoitettu ruotsinkielisinä tuohon saakka, esimerkiksi n talon perustaja oli kirjoissa Elias Olofsson. Ruotsinkielinen nimi ei ole tae henkilön ruotsinkielisyydestä ja olen kohtuullisen varma, että 1700luvun maineikas sissipäälikkö ja monen keskipohjalaisen esiisä oli todennäköisemmin Olli Hanninpoika Känsä kuin Olof Hansson Känsä. 1700luvulla Kaustisen alue oli kuitenkin ruotsinkielisempi kuin nykyään. Sukunimi tuli vasta 1921 Sukunimi tuli vasta 1921, siihen asti pohjalaisia talonpoikia kutsuttiin talon nimellä. Ruotusotamiehillä oli sukunimi, joka saattoi periytyä, ei kuitenkaan lapsille vaan ruodun seuraavalle sotamiehelle! Sukututkimus sisältää aina virheitä Sukututkimus sisältää aina virheitä, erityisesti mitä kauemmas menneisyyteen edetään. 1500luvun esiisämme ovat jo arvailua. Tulevaisuuden tutkimus löytää tutkimuksistamme virheet ja korjaa ne.
Otto ja Saima Myllymäki Matti Otto Myllymäki syntyi 29.4.1901. Sukunimeksi hänelle tuli Myllymäki kuitenkin vasta vuoden 1921 alussa, jolloin Suomessa astui voimaan sukunimilaki. Siihen asti pohjalaisilla talonpojilla ei ollut sukunimeä, vaan sen sijaan käytettiin talonnimeä, joka Oton tapauksessa oli. Saima Maria Paasila syntyi 12.9.1903. Samaan tapaan kuin Otolla, hänkin syntyi Harabackaan, jossa osa otti sukunimekseen Harabackan, osa Paasilan. Vihille pariskunta meni 5.12.1920, jolloin Otto oli 19 ja Saima vasta 17vuotias. Otto oli suoraa isälinjaa n talon perustajan Elias Olavinpoika Ahon jälkeläinen. on Köyhäjoen taloista vanhin, se ilmestyi rippikirjaan jo vuonna 1755, joskin Kokkolan pitäjän yläosan historian mukaan hän hankki talolleen perustamisluvan vasta 1772. Nimensä talo sai sijaintipaikastaan Köyhäjoen varrelta, tarkoittaahan koskenniemeä. Nykyisissä kartoissa n kohdalla on Köyhäjoen rannalla Koskenniemeksi nimetty kohta. Nimi saattaa olla vanha, käytettiinhän Köyhäjoen rantaniittyjä heinämaina jo 1500luvulla, jolloin Kaustisen tienoo oli ruotsinkielisempi kuin nykyään. Suutari Elias Olavinpoika Aho n perustaja, Räyringin Ahon talossa syntynyt Elias Olavinpoika Aho (16.6.172825.1.1805) omaa mielenkiintoisen historian. Syntymä ja kastemerkintöjen jälkeen seuraavan kerran hän löytyy vuonna 1737 alkavasta rippikirjasta Ahon kohdalta merkinnällä är i Geddala eli on Kentalassa. Sieltä hänen nimensä löytyykin isännän poikien ja tyttärien sekä renkien joukosta tittelinään gåssen eli nuorukainen, selvästi kuitenkin jotain muuta kuin isännän poika. Vuonna 1743 alkavasta rippikirjasta Eliasta ei löydy ollenkaan Ahon kohdalta, Ahon isännäksi on noussut 1719 syntynyt Erkkiveli. Elias löytyy Kentalasta, jossa hänet on merkitty rengiksi merkinnällä hos Gustaf Torp eli Kustaa Torpan luona. Torpassa hän oli vuodet 17461747. Vuonna 1749 alkavasta rippikirjasta hän löytyy Kentalasta Matti Erkinpoika vanhemman talosta merkinnällä är hos ung Mats Ers. Gedda och 1752 hos Joh. Krog eli on nuoremman Matti Erkinpoika Kentalan luona ja 1752 Juho Krogin luona. Juho Krog eli Juho Mikonpoika Känsä oli Yli Vetelin Krogissa eli krouvissa asunut suutari, jonka taloudessa Elias Olavinpoika oli vuoden 1752 tittelinään lärgosse eli oppipoika. Näin Elias Olavinpoika Ahosta tuli suutari. Vaimon Elias Olavinpoika Aho löysi Kentalan naapurista Penttilästä. Anna Tanelintytär oli Penttilän talon isännän Taneli Olavinpojan tytär. Vihille he menivät 20.10.1751 ja asuivat Penttilässä vuodet 17531754. Ja vuodesta 1755 alkaen sitten ssa. Elias Olavinpojasta on pari mainintaa Kokkolan pitäjän yläosan historiassa: Vuonna 1761 mainitaan Kokkolan ylimaassa asunut suutari Elias Olavinpoika Aho, joka ilmestyy myöhemmin henkikirjoihinaivan toisen ammatin harjoittajana: hän näet hankki 1772 itselleen luvan perustaa n uudistila Kaustisen Köyhällejoelle. Ilmeisesti hän ei maamiehenäkään heti heittänyt kokonaan entistä ammattiaan, minkä hyvin ymärtääkin; mutta tästä n isäntä joutui lakitupaan. Vuoden 1780 syyskäräjillä jo 1777 mainittu Vetelin kyläsuutari, Torpassa asunut Petteri Juhonpoika Tollsten, joka valmisti kaikesta päättäen jalkineita kaustislaisillekin, tiedusteli Elias lta tiukasti, oliko tämä tehnyt pieksuja ammattimaisesti. Elias selitti tyynesti tehneensä vain muutamat pieksut naapureilleen, ja tähän vastaukseen Tollstenkin tyytyi arvellen kai säikyttäneensä kilpailijaa riittävästi. Vuodelta 1791 on maininta, että ssa asui Elias Olavinpojan lisäksi viisi perhettä: kolmen pojan ja kahden tyttären perheet. Suurperheessä oli pikkulapset mukaan lukien 24 henkeä. Elias Olavinpojan pojan (Taneli Eliaksenpojan) kaksoishäistä 22.10.1775 Maria Heikintytär Kraftin kanssa on myös jäänyt jälki historiaan. Marian siskon tuore mies Erkki Silversmed osoittautui 15.10.1775 tehdyn kolmoismurhan tekijäksi, tuomittiin ja teloitettiin Kokkolassa 3.8.1776.
Otto Myllymäki oli n eli Myllymäen talon perustajan Elias Olavinpoika Ahon jälkeläinen suoraa isälinjaa. Elias Olavinpoika os. Aho 17281805 Elias Eliaksenpoika 17631794 Matti Eliaksenpoika 1788 1858 Elias Matinpoika 18171886 Elias Eliaksenpoika 1841? Matti Eliaksenpoika 18701916 Matti Otto Myllymäki 19011987
Erik L. Tast 17561822 Malin J. Kolabäck 17531811 Erkki E. Harjupatana 17601819 Anna A. Store 17621848 Matti T. Penttilä 17361816 Liisa A. Kolabäck 17421808 Matts M. Keurkall 17481808 Marg. A. Kortjärvi 17481808 Erik J. 17421812 Priita M. Kuorikoski 17451799 Carl M. Särs 1732? Anna M. Keurkall 1734? Taavetti P. Saunaaho 17531809 Margeta J. Brefdragare 17571809 Heikki L. Stor Sääksjärvi 17481817 Maria E. Södervik 17521829 Elias E. 17631794 Priita A. Rahkonen 17601798 Matti H. Puumalainen 17441772 Priita A. Jylhä 17451832 Lauri L. Santapakka 17371800 Kreeta J. 17421808 Jaakko J. 17561830 Lisa H. Emmes 17551825 Juho H. 17521822 Kreeta J. 17511837 Henrik E. 17351809 Lisa M. Broända 17411810 Olavi J. Kopparskägg 17231799 Anna M.? 17281813 Juho J. Patana 17671832 Saara J. Savola 17641834 Matti E. 17881858 Kaisa E. Tast 17871862 Matti M. Puumala 17721824 Kreeta E. Harjupatana 17841841 Juho L. Varila 17721820 Maria M. Penttilä 1772? Heikki J. 17821867 Kaisa M. Långbacka 17821845 Matti J. 17761834 Caisa E. 17751834 Johan H. 17711859 Anna C. Särs 17681826 Jaakko O. Kopparskägg 17711830 Saara T. Saunaaho 17771829 Antti J. Savola 17901848 Maria H. Stor Sääksjärvi 17941865 Elias Matinp. 1817 1886 Priita Leena Matint. Puumala 1808 1874 Antti Juhonp. Känsäkoski 1804 1850 Anna Heikint. 1804 1860 Kalle Matinp. Harabacka 1801 1878 Lisa Gretha Johansd. 1807 1868 Mikko Jaakonp. Jutila 1812 1868 Saara Antint. Savola 1816 1881 Elias Eliaksenpoika 18411923 Kreeta Antintytär Känsäkoski 18381926 Kalle Kallenpoika Harabacka 18371888 Kaisa Mikontytär Savola 18381898 Matti Eliaksenpoika 18701916 Liisa Kallentytär os. Harabacka 18711947 Matti Otto Myllymäki 19011987
Harabacka eli Paasila Saima oli kotoisin Harabackasta, jossa asuvista osa käytti Paasilanimeä. Harabacka sai perustamisluvan vuonna 1768 mutta löytyy vasta 1775 alkavasta rippikirjasta, jolloin Köyhäjoella oli Kolan talojen lisäksi vain ja Harabacka. Harabacka kirjoitettiin joskus muotoon Haarabacka ja joskus puhuttiin Haaran taloista. Harabackan nimi tulee ilmeisesti siitä, että talo sijaitsee paikalla jossa kangas (backa) ja Köyhäjoki jotenkin haarautuvat. Ruotusotamies Jakob Sköld Saiman varhaisin esivanhempi Harabackassa on torppariksi Harabackaan vuoden 1839 tienoilla tullut seppä Johan Jakobsson Sköld (18041871). Hänen isänsä oli ruotusotamies Jakob Sköld, jonka esivanhemmista ei ole tietoa, joskin joissakin eialkuperäislähteissä hänen patronyymikseen mainitaan Michel (Mikko). Joka tapauksessa hän asui Lillbäckendanimistä ruotutorppaa Alavetelistä ja meni vihille Kaustisella vuonna 1803 Maria Juhontytär Vintturin kanssa. Jaakko kuoli jo 1800 luvun alkuvuosikymmenellä, ehkä Suomen sodassa, sillä Maria meni uusiin naimisiin jo 1813. Sköld (kilpi) on tyypillinen sotilasnimi, jonka Jakob on ottanut joko vapaaehtoisesti tai pakolla hänen ryhtyessään ruotusotamieheksi. Hänen isänsä ei todennäköisesti siis kantanut Sköldnimeä. Johan Jakobsson Sköld puolestaan meni vihille vuonna 1831 Kaustisella alaveteliläisen Anna Andersdotter Brännkärrin kanssa. Torpparititteli muuttui myöhemmin talonpojaksi (bonden). Näin Saiman juuret Harabackassa ovat varsin lyhyet. Mutta myös Oton äiti oli Harabackasta. Liisa Kallentytär Harabackan isoisä Kalle Matinpoika muutti Huntuksesta Harabackaan talonpojaksi myös vuoden 1839 tienoilla. Kysymyksessä on samasta talosta huolimatta ihan eri perheet, jotka ovat korkeintaan kaukaista sukua toisilleen.
Juho M. Vintturi 17501814 Anna A. Sandbacka 17491825 Johan M. Skytte 1761? Anna J. Paavola 17501829 Johan E. Kaino 17401781 Brita M. Paasila 17381808 Juho J. Kolabacka 17591841 Anna J. 17631803 Antti J. Mandelbacka 17631788 Liisa H. 17621839 Antti E. Känsälä 17761841 Maria M. Teerikangas 17731852 Erkki M. Djurman 17661817 Eeva L. Mäkilä 17701825 Matts M. Alberg 17561829 Magdalena J. Tuominiemi 17571817? Thomas P. Pulkkinen 17481832 Marget E. Brännkärr 1755? Johan H. Gistö 17321754 Brita A. Rank 1757? Erkki J. Kluukeri 17641822 Leena E. 17661847 Elias J. 17581839 Maria M. Tunkkari 17611834 Juho J. Viitala 1763? Liisa J. Luomala 17741836 Heikki M. Kuorikoski 17431808 Brita J. Skullbacka 17521800 Heikki P. Pulkkinen 17591822 Kaarin M. Isokangas 17591799 Jakob Sköld 1774? Maria J. Vintturi 1782? Anders T. Brännkärr 1778? Carin J. Paavola 1788? Jakob J. Gistö 17871821 Maria J. Kaino 17681852 Elias E. Pesola 17931868 Kaisa J. 17931866 Mikko E. 17851855 Kaisa A. Huntus 17881862 Juho J. Viitala 18001861 Maria A. Känsälä 17991868 Heikki H. Kuorikoski 17961865 Kaisa E. Mäkilä 17881863 Pehr H. Nygård 17591822 Margaretha M. Emmes 17901866 Juho Jaakonp. Sköld 1804 1871 Anna Andersd. Brännkärr 1807 1877 Juho Jaakonp. Järvilä 1811 1868 Anna Eliaksent. Pesola 1817 1866 Elias Mikonp. 1824 1894 Maria Juhont. Viitala 1824 1889 Matti Heikinp. Juoperi 1823 1866 Maria Pehrsd. Nygård 1830? Juho Jaakko Juhonp. Sköld 18341918 Anna Liisa Juhont. Köyhäjoki 18411912 Kalle Eliaksenpoika 18111868 Maria Matintytär Juoperi 1858? Nikolai Juhonpoika Harabacka 18771951 Fanny Matilda Kallentytär os. 18811953 Saima Maria os. Paasila 19031982
Lisätietoja: Reino Myllymäki 044 306 3954 reino.myllymaki@iki.fi www.reinomyllymaki.fi