Vuosikertomus 2008 Nordic LAN & WAN Communication Oy 2008
Taantuma ja turvallisuus Taantuma aiheuttaa turvattomuuden tunnetta kaikin tavoin: henkilökohtaisella tasolla, yritysmaailmassa, jopa kansojen ja valtioiden välisissä suhteissa. Tuttua ja turvallista toimintaympäristöä ei enää ole. Vanhassa muistissa on jopa 1930- luvun laman jälkeinen maailmansota. Tämän päivän Suomessakin turvallisuuspolitiikka on noussut yhdeksi tärkeistä puheenaiheista. Turvallisuuspoliittinen selonteko on parhaillaan tekeillä. Rikollisuus kasvaa ja monipuolistuu kaikkialla. Nykyisen helpon liikkuvuuden ja verkostoitumisen myötä myös kansainvälinen rikollisuus yleistyy. Tietysti myös talousrikokset ovat yleistyneet juuri tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Sellaisiakin uusia talousrikosten muotoja on syntynyt, joihin lainsäädäntö ei vielä ole ehtinyt luoda rangaistavuutta. Henkilökohtaisella tasolla oma työpaikka ja sitä kautta toimeentulo ja elintason säilyttäminen muodostuvat taantumassa ongelmiksi. Monilla myös epätietoisuus luo pelkoja, jotka voivat johtaa jopa terveyden pettämiseen. Mielenterveyden ongelmat ja turhautuminen johtavat valitettavan usein raakoihinkin rikoksiin. Mahdollisuudet verkkorikoksiin kasvaneet valtavasti Tekniset mahdollisuudet verkkorikoksiin ovat kasvaneet valtavasti. Tietoverkot mahdollistavat uusia rikollisuuden muotoja: talousrikollisuus, henkilörekisterien väärinkäyttö, yritystietojen väärinkäyttö, lapsiporno ym. Nyt on jo tehty rikoksia henkilötietoja varastamalla, joita hyödyntämällä on tehty ostoksia tai maksettu laskuja toisen nimissä. Huomattavaa on, että henkilötietojen varastaminen ei tällä hetkellä Suomessa ole rikos. Henkilötiedot eri rekistereissä, jopa julkisissa, ovat helposti kenen tahansa haettavissa. Myös maksuautomaateilla tapahtuvat luottokorttien ja niihin liittyvien tunnuslukujen varastaminen on helppoa ja näitäkin tapauksia on maassamme viime aikoina tullut ilmi. Kuntien kiinteistörekistereistä on helppo hakea rakennusten pohjapiirustuksia suunnitelmallista murtautumishanketta silmällä pitäen. Yritykset joutuvat monin tavoin hyökkäysten kohteeksi sekä fyysisellä tasolla että tietoverkkojen kautta. Myös yritysten sisäinen rikollisuus: tietojen väärinkäyttö, varkaudet, väärennökset yms lisääntyvät. Turvatekniikka kehittyy vauhdilla Onneksi myös turvatekniikka kehittyy koko ajan. Rikoksia ei aina ennalta voi estää, mutta valvontaa ja vartiointia tehostamalla on pystytty kuitenkin ehkäisemään tai ainakin välittömästi reagoimaan rikollisiin tekoihin. Fyysisellä tasolla teknisiä valvontajärjestelmiä kehittämällä voidaan tehokkaasti edistää turvallisuutta. Pankkiryöstöt ovat lähes loppuneet, kun on otettu käyttöön kassakaappien viivelukkojärjestelmät ja kameravalvonta. Kameravalvonnan on to- dettu ehkäisevän rikollisuutta kiinnijäämisen pelossa, silloin kun sen olemassaolo selvästi tuodaan esille. Toisaalta valvonta myös paljastaa syylliset, jos rikoksia valvonnan alueella joka tapauksessa tehdään. Verkossa tapahtuvien rikosten ehkäisyyn on myös kehitetty monipuolisia verkkoturvallisuutta parantavia tekniikoita: palomuurit, virustorjunnat, roskapostin suodatus, hyökkäysten torjunta, tietojen suojaus väärinkäytöltä, käyttöoikeuksien hallinta jne. LAN&WAN tarjoaa järjestelmiä ja osaamista Uudet tekniikat vaativat sekä fyysisen turvallisuuden että verkkoturvallisuuden suhteen kuitenkin teknisiä järjestelmiä sekä osaamista, joihin yrityksillä taantuman aikana on vaikea osoittaa investointivaroja ja palkata käyttöhenkilökuntaa. Pikemminkin olemassa olevia kustannuksia haluttaisiin vähentää palvelun laadusta kuitenkaan tinkimättä ja jopa sitä parantaen. LAN&WAN on panostanut näiden teknisten alueiden osaamiseen ja pystyy kustannustehokkaasti tuottamaan yritykselle tarpeelliset turvallisuusratkaisut. Turvattomuutta kannattaa poistaa myös ja varsinkin taantuman aikana. Samalla on mahdollisuus parantaa omaa kannattavuuttaan toteuttamalla tekniset ratkaisut erikoistuneen palveluntarjoajan avulla. Timo Kuokka LAN&WAN 2
Tuloslaskelma tilikausi 1.1.-31.12.2008 1.1. 31.12.2008 1.1. 31.12.2007 Milj. Euroa Milj. Euroa LIIKEVAIHTO 17,429 16,415 Liiketoiminnan muut tuotot 0,02 0,06 Materiaalit ja palvelut 9,445 8,437 Henkilöstökulut 5,075 4,796 Poistot ja arvonalentumiset 0,799 0,916 Liiketoiminnan muut kulut 2,147 1,921 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -0,016 0,404 Rahoitustuotot ja -kulut -0,051-0,062 Voitto (-tappio) ennen satunnaisia eriä -0,068 0,342 Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -0,068 0,342 Satunnaiset tuotot 0 Tilinpäätössiirrot 0 Tuloverot -0,091-0,165 TILIKAUDEN VOITTO -(TAPPIO) 0,012 0,177 Tase Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 0,144 0,118 Aineelliset hyödykkeet 2,678 3,178 Sijoitukset Muut sijoitukset 0,004 0,004 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2,826 3,301 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0,662 0,731 Lyhytaikaiset saamiset 4,767 4,407 Rahat ja pankkisaamiset 0,322 0,44 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 5,751 5,578 8,577 8,878 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 0,067 0,067 Edellisten tilikausien voitto (-tappio) 1,894 2,044 Tilikauden voitto (tappio) 0,012 0,173 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1,973 2,284 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 0 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 0,826 1,071 Lyhytaikainen vieras pääoma 5,578 5,407 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 6,604 6,478 8,577 8,762 3
Finnair uudisti IP-ulkoistuksen Jos tietoverkkomme pettävät tunnin ajaksi, ovat tappiomme satoja tuhansia euroja, sanoo tietotekniikan kehityspäällikkö Kari Hänninen Finnair-lentoyhtiöstä. Verkoista vastaava LAN&WAN on paljon vartijana, mutta uudenlaisen monitoimijaympäristön hallinta tuo haasteita myös asiakkaalle. Kari Hännisen mukaan megaluokan ulkoistaminen ei ole tätä päivää. Vaatimustaso on noussut, joten eri toiminnoille vaaditaan entistä erikoistuneempia sopimuskumppaneita ja vain 3 5 vuoden sopimusaikoja. Toisin oli vielä vuosituhannen vaihteessa. Finnair ylläpiti vuosikymmenien ajan omaa IT-osastoa. 2000-luvulle tultaessa alkoi tämä ydinbisnekseen keskittymisen aika, joka johti toimintojen voimakkaaseen ulkoistamiseen. Meillä olisi ollut useita vaihtoehtoja, esimerkiksi osatoimintojen jakaminen vähän kerrallaan eri sopimuskumppaneille tietoliikenne jonnekin, puhelinpuoli jonnekin ja niin edelleen. Päätimme ulkoistaa koko ICT-paketin ja vastuun yhdelle isolle toimijalle. Tietotekniikkaan jäi silloin hyvin vähän omaa väkeä, Hänninen kertoo. Finnair on aina kuulunut alansa edelläkävijöihin, ja samantyyppinen ulkoistaminen alkoi yleistyä muissakin lentoyhtiöissä. Erikoistumisella laatua Huomasimme vähitellen, että vaikka suuri toimija olisikin vahva monella Finnair Network Control Center tavalla, niin tietyillä niche-alueilla erikoistuneet toimijat pystyvät parempaan palveluun ja edullisempaan kustannustasoon. LAN&WAN on omalla alallaan tällainen yritys ja sattumoisin heillä oli jo kokemusta Finnairista alihankintasopimuksen kautta, Hänninen kuvaa. Vuonna 2008 Finnair kilpailutti konsernin tietoliikenteen ja verkkoteknisen turvallisuuden toiminnot. LAN&WAN sai sopimuksen, ja työ alkoi samana syksynä. Uuden sopimuksen mukainen prosessi on edennyt hyvin. Puolessa vuodessa uusittiin esimerkiksi lähiverkot, palomuurit ja langattomat verkot. Paikalla on jatkuvasti LAN&WANin on-site-tiimi, joka häiriötilanteissa pystyy heti tarttumaan tilanteeseen. Verkon monitorointia pystytään toki tekemään vaikka maailman toiselta laidalta, mutta kiireisessä toiminnassa mikään ei korvaa käsipareja, jotka ovat jo valmiiksi paikalla, sanoo Hänninen. Hännisen mukaan uuden toimijan valinta merkitsee yleensä toimintojen refreshausta eli aloittamista puhtaalta pöydältä, uusimmalla teknologialla. 4
Koko kansan Finski Convair Metropolitan -kone vuodelta 1953 AERO-yhtiön tunnuksilla. Finnair on yksi maailman vanhimmista toimivista lentoyhtiöistä, jonka reittiverkostossa painotetaan nykyisin Euroopan ja Aasian välistä liikennettä. Suomen valtio omistaa yrityksestä 55,8 prosenttia. Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering. Yhtiöllä on myös matkatoimisto sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilömäärä on noin 9500. Järjestelmät yhä mutkikkaampia Finnairin tietoliikenne on erittäin monimutkainen kokonaisuus, jonka hallinta edellyttää eri järjestelmien sujuvaa integraatiota. Vaatimustasoa nostaa myös lentopalvelujen lyhyt suoritusaika. Myöhästymiset käyvät kalliiksi, ja media reagoi kaikkiin lentoliikenteen häiriöihin ärhäkkäästi riippumatta siitä, mistä ne johtuvat. Kaikin puolin onnistunut lentosuorite edellyttää meiltä noin 15 erilaista tietojärjestelmää, joilla ohjataan konsernin tärkeimpiä operatiivisia liiketoimintaprosesseja, esimerkiksi lennon valmistelua, lähtöselvittämistä, matkatavaravirtaa, rahtiprosesseja, muonitusta ja teknistä huoltoa. Jos integraatio jonkin järjestelmän osalta mättää, niin konetta ei saada ilmaan. Kokonaisuus on kaiken kaikkiaan suuri logistinen hässäkkä, jossa painottuu tietoverkkojen käytettävyys. Sopimus velvoittaa LAN&WANilta suoritetta, jonka käytettävyysprosentissa on peräkkäin neljä yhdeksikköä. Finnairin tietoliikenne on globaalia toimintaa, koska yrityksen sadasta toimipisteestä peräti 80 on eri puolilla maailmaa. Suhteet teleoperaattoreihin kuuluvat LAN&WANin vastuualueeseen. Uusia haasteita Yhden ison toimijan käyttäminen oli siinä mielessä helppoa, että kokonaisvastuun kantajaa ei tarvinnut etsiä, asiahan oli yksiselitteisesti kirjattu sopimukseen. Uudessa tilanteessa asia on mutkikkaampi. Monitoimittajaympäristö tuo kieltämättä haasteita omalle henkilöstölle, sanoo Hänninen. Tällaisessa tilanteessa operatiivinen kokonaisvastuu siirtyy asiakkaalle, eikä kaikkea mitenkään pystytä kirjaamaan sopimuksiin, vaikka ne olisivat tuhatsivuisia. Meidän on pidettävä yllä ympäristöä, jossa hallintamallit ovat kunnossa ja kommunikointi osapuolten välillä toimii. On myös luotava yhteiset skenaariot ja toimintamallit häiriötilanteisiin. Oman väen on sekä ymmärrettävä tekniikka että pystyttävä hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia. Lisäkoulutus olisi aina poikaa, mutta ulkopuolelta sitä ei juuri ole ollut tarjolla, koska harvalla kouluttajalla on tällaisesta tilanteesta käytännön kokemusta. Teksti: Pentti Niemi Vuonna 2008 Finnair-konsernin lentoyhtiöt kuljettivat yhteensä 8 270 100 matkustajaa, joista kotimaan lennoilla noin 1,5 miljoonaa. Rahtia ja postia Finnair kuljetti yhteensä 102 144 tonnia. Finnairin tavoitteena on tulla laatu- ja ympäristötietoisen lentomatkustajan halutuimmaksi vaihtoehdoksi pohjoisen pallonpuoliskon mannertenvälisessä liikenteessä. Yhtiö kirjaa menestystekijöikseen turvallisuuden, suomalaisuuden, raikkauden ja luovuuden. Erikoistunut palveluntuottaja on kilpailukykyinen Olemme erittäin tyytyväisiä, että Finnair luotti LAN&WANiin uudistaessaan tietoteknisten palvelujen tuotantoa, Kehityspäällikkö Kari Hänninen tuntee erilaiset ulkoistukset. sanoo Juha Pasanen, LAN&WAN-yhtiön palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja. Finnair on kokoluokaltaan yritys, joka pystyy hyödyntämään erikoistuneen palveluntuottajan osaamisen ja tehokkuuden. Pasanen näkee, että lähiverkko- ja tietoturvapalveluissa LAN&WANin kokoinen erikoistunut yritys pystyy tarjoamaan parhaan laadun suhteessa kustannuksiin, varsinkin nyt suhdanneherkkänä aikana. Pasanen hahmottaa tietotekniikan kokonaispalvelujen kehityksessä kolme selkeää vaihetta. Ensimmäisen vaiheen aloitti IBM jo 50 vuotta sitten. Toisessa vaiheessa palvelujen tuottamisessa alettiin käyttää Puolan ja Intian kaltaisten halpatyömaiden teknisiä resursseja. Tällaisessa mallissa palvelujen kehittäminen kokonaisvaltaisesti on vaikeaa. Nyt eletään kolmatta vaihetta, jossa erikoistuneet paikalliset palveluntuottajat ovat vahvoilla. Pasasen mukaan palveluntuottajan on nykyisten vaatimusten mukaan ymmärrettävä asiakkaansa liiketoimintaa ja sen vaatimuksia. LAN&WANin kokoinen yritys pystyy ylläpitämään riittäviä resursseja, mutta samalla toimimaan hyvin kapealla alueella tehokkaasti, ilman suurelle yritykselle tyypillistä jäykkyyttä. Palvelutoiminnassa on aina kyse korkeasta osaamisesta ja osaamisen ympärivuorokautisesta saatavuudesta. Palvelutuotannossamme työskentelee kaikkiaan noin 50 henkilöä. Käsittelemme noin 10 000 jatkuvien palvelujen pyyntöä vuosittain. Lisäksi teemme vuodessa noin 2000 projektitehtävää. Ehdoton vahvuutemme on vankan osaamisen lisäksi pitkälle viedyt palveluprosessit, joiden avulla pystymme toimimaan kiinteänä osana asiakkaan tietohallintakokonaisuudessa. Monen toimijan ympäristössä LAN&WANin tasokas ja ajantasainen dokumentointi on tärkeää, koska olennaisen tiedon on oltava usean palveluntuottajan käytettävissä. 5
LAN&WAN valvoo Itellassa Varastointi- ja kuljetuspalveluja tarjoava Itella Logistiikka on yksi Suomen valtion omistaman Itella-konsernin kolmesta peruspilarista. Nopeasti kehittyvä kuljetuslogistiikan palveluyritys laajensi juuri Tuusulan Palkkitiellä sijaitsevaa rakennuskompleksiaan, jonka massiivisia tavaravirtoja valvotaan LAN&WAN -yhtiön toimittamalla järjestelmällä. Itella Logistiikalla on Palkkitien kolmessa hallissa yhteensä yli 60 000 neliön varastotilat. Uusimman eli D- hallin rakennustyöt lähestyvät onnellista päätöstään, joten aamukahvilla istuu kolme tyytyväistä miestä: hankintajohtaja Seppo Kakko, Itella-konsernin turvallisuuspäällikkö Heikki Horn ja LAN&WANin videovalvon- Itella Logistiikka hyödyntää uusinta tekniikkaa niin varastokeräilyssä kuin valvonnassakin. nasta vastaava myyntipäällikkö Eero Kaikkonen. Kaikilla on tärkeää kerrottavaa. Nopea rakennuttaja Seppo Kakko käyttää ensimmäisen puheenvuoron selittämällä, että Itella Logistiikka hoitaa tyypillisesti sellaisten yritysten tavarankulkua, joilla ei ole omaa varastoa Suomessa. Monista lisäpalveluista mainittakoon myyntipakkaukset, joissa tavaraa tarjotaan ostajille kaupoissa. Palvelu voi olla myös esimerkiksi sitä, että Itella hoitaa Japanista Venäjälle matkaavan tuotteen laatikoihin venäjänkieliset käyttöohjeet. Meillä on Suomessa noin 300 000 neliön kokoiset varastot pääkaupunkiseudulla, Kotkassa, Lahden suunnalla ja Toijalassa. Kaikkiaan omistamme yli miljoona rakennusneliötä eri maissa, yli puolet niistä Venäjällä, Kakko selvittää. Viimeisin rakennuskohde, tämä Tuusulan D-halli, valmistui noin yhdeksässä kuukaudessa. Vanhan kiinteistön purkutyöt aloitettiin viime vuoden huhtikuussa, sitten päälle rakennettiin uudenaikainen ja entistä paljon suurempi varasto. Kakon mukaan Itella aloittaa uuden varaston rakennustyöt, kun tietty prosentuaalinen käyttäjämäärä on saatu kasaan. Asiakkaat haluavat palvelut käyttöönsä mahdollisimman pian. Nopeutemme rakennuttajana perustuu valmiisiin tontteihin ja pitkälle standardoituihin rakennusmenetelmiin. Tarjoamme sekä moniasiakasvarastoja että yhdelle asiakkaalle räätälöityjä varastoja. Sopimukset voivat olla lyhyitäkin, 1 3-vuotisia. Nopeus ja joustavuus ovat kilpailuvaltteja alalla, jossa Itella Logistiikka kilpailee ankarasti muiden toimijoiden kanssa. Tarkoin määritelty turvataso Heikki Horn jatkaa puhetta sanomalla, että korkea turvallisuustaso on logistiikkapalveluissa entistä tärkeämpää niin myyntivalttina kuin turvallisuuden kokonaisuuden hallinnan kannalta. Asiakkaat vaativat määrätyn turvatason, ja monet yritykset lähettävät tarjouspyyntönsä vasta sen jälkeen, kun ovat ensin kartoittaneet ehdokasyritysten turvatason. Me liityimme kansainväliseen logistiikkaturvallisuuden TAPA-järjestöön jo Suomen Postin aikoina vuonna 2006. 6
TAPA eli Transported Asset Protection Association on riippumaton taho, joka varmistaa kahden vuoden välein jäsentensä sertifioitujen kohteiden turvajärjestelyt. Tarkastelussa on kaikkiaan 73 kohtaa, jotka käsittävät kaikki olennaiset turvallisuuteen liittyvät aiheet teknisistä rakenteista henkilöstön rekrytointiin ja työohjeisiin, tontin suunnittelusta kulunvalvontaan. Hornin mukaan ohjeistus helpottaa rakennusprojektien toteuttamista. Liiketoiminnan päätöksentekijät määrittävät kiinteistöille halutun turvatason, joka sitten toteutetaan sertifikaatin mukaisesti. Uuden varaston suunnittelussa riittää, että suunnittelijalle annetaan pohjakaavio ja TAPA-serfikaatin vaatimukset. Sen jälkeen suunnittelija osaa tehdä esityksen kohteen turvatekniikasta. Uusi halli varustettiin uusimmilla turvaratkaisuilla, esimerkiksi täysin IP-pohjaisilla valvontakameroilla ja -tallentimilla. IP-pohjainen turvatekniikka on helppo integroida muihin verkkoihin. LAN&WAN tunnetaan verkkotekniikan osaamisestaan, joten urakkakilpailun jälkeen yritys valittiin koko turvajärjestelmän toimittajaksi. Tämän kiinteistön vanhat järjestelmät päivitettiin ja uudet rakennettiin alusta pitäen. Olemme tyytyväisiä erityisesti heidän projektinhallintaansa ja tiukassa aikataulussa toteutetun urakan sujuvaan läpivientiin. Tällaisessa projektissa tulee aina yllätyksiä, ja tekijöiltä vaaditaan teknisen osaamisen lisäksi nopeaa oivallusta ja kokonaisnäkemystä. Itellan logistiikkakeskus Vantaalla. Turvajärjestelmän tekijät (vasemmalta oikealle): Eero Kaikkonen (myyntipäällikkö, LAN&WAN) ja Itellan miehet Timo Suominen (operatiivinen johtaja), Seppo Kakko (hankintajohtaja) sekä Heikki Horn (turvallisuuspäällikkö). Asialla pätevä työpari Itellan keikka oli LAN&WANille suuri haaste, koska työ piti toteuttaa marraskuun ja helmikuun välisenä aikana, keskellä vuoden ruuhkaisinta tavaraliikennettä. Eero Kaikkonen kuvaa alkuvaihetta: Projektista vastaava työtoverini Jarmo Virtanen sanoi heti alkuun minulle, että nyt tarvitaan meitä molempia. Onneksi saimme mukaan hyviä kumppaneita, esimerkiksi verkkotallentimia toimittavan Mirasys-yhtiön. Yritys on minulle tuttu jo 90-luvun lopulta, kun päivitimme postien valvontanauhurit verkkotallentimiin. LAN&WAN käytti projektissa alan kehittyneintä kalustoa, esimerkiksi Sonyn kameroita, joita asennettiin pitkälle toista sataa. Osa kameroista on tarkkuudeltaan megapikselitasoa. LAN&WANin toimituksiin kuului myös yli 20 tukiasemaa käsittävä WLAN-trukkikeräysjärjestelmä. Projektin asennustöissä alihankkijana toimi Tekninen Valvonta MK Ollikainen Hyvinkäältä. Tässä projektissa kaikki osatekijät loksahtivat harvinaisen hyvin paikoilleen, sekä Itellan tarpeet että meidän verkko-osaamisemme, toteaa Kaikkonen tyytyväisenä. Horn nyökyttelee taustalla ja siemaisee itse keittämäänsä kahvia. Teksti: Pentti Niemi Kolmen tukipilarin Itella Toukokuun lopulla vuonna 2007 Suomen Posti muutti nimensä Itellaksi. Sana, joka ei sinällään merkitse mitään, kuulosti suomalaisista aluksi hieman oudolta, mutta yhtiön kansainvälistymisen myötä nimenvaihtoa kiitellään. Olisi ollut aika uskaliasta tarjota ulkomailla palvelua Suomen Posti -brandin nimissä. Itella-konserni jakaantuu kolmeen liiketoimintaryhmään. Runsaan 1,7 miljardin euron liikevaihdosta Viestinvälitys eli perinteinen postinkuljetus tuo 46 prosenttia, Logistiikka tuottaa 41 prosenttia ja Informaatio loput 13 prosenttia. Kansainvälisen toiminnan osuus vaihdosta on noin 30 prosenttia. Itella Logistiikka työllistää yli 10 000 ihmistä kahdeksassa maassa: Suomessa, muissa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Elokuussa 2008 Itella osti venäläisen logistiikkakonsernin NLC:n, joka jatkaa nimellä ItellaLNC. Itella Logistiikan visiona on olla vuoteen 2012 mennessä palvelulogistiikan johtava toimija Pohjois-Euroopassa. 7
ESPOO Sinikalliontie 16 PL 128, 02631 Espoo Puh. 09-4243 5555 Faksi 09-502 3840 II Oulunkaaren palvelukeskus Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Puh. 075-326 8020 Faksi 08-553 6031 JYVÄSKYLÄ Grafila, Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä, PL 132, 40351 Jyväskylä Puh. 014-338 0340 Faksi 014-338 0349 KOTKA Tornatorintie 3, 48100 Kotka Puh. 09-4243 5625 Faksi 05-221 9460 KUOPIO Microkatu 1, PL 1188, 70211 Kuopio Puh. 017-441 1350 Faksi 017-441 1358 KUUSAMO Torangintaival 8 93600 Kuusamo Puh. 075-326 8030 Faksi 08-866 0099 LAHTI Askonkatu 9, 3. krs., PL 242, 15101 Lahti Puh. 03-875 310 Faksi 03-8753 1319 OULU Kiviharjuntie 11 Medipolis 5. krs., 90220 Oulu Puh. 075-326 8000 Faksi 08-537 2760 TAMPERE Hatanpään valtatie 34 D, 33100 Tampere Puh. 03-8753 1320 Faksi 03-8753 1329 TURKU Datacity, Lemminkäisenk. 14-18 B, 20520 Turku Puh. 075-326 2330 Faksi 075-326 2339 YLIVIESKA Vierimaantie 5, 84100 Ylivieska Puh. 08-410 6480 Faksi 08-410 6485 VANTAA Tietotie 11, 01530 Vantaa, Puh. 09-4243 5555 www.lanwan.fi Studio Woudin Kirjapaino Kari Ky 6/2009