Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta Riihimäen matka kohti kestävää tulevaisuutta

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke

Resurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Growth Corridor Finland. Tampere. Riihimäki. Turku. Helsinki. RiiCycle. Johtavaa kiertotaloutta Suomen kasvukäytävällä 1

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

Seutukaupunkiseminaari Riku Bitter Miia Nahkuri. #riiconnecting

Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen

Hyväksytty Riihimäen kaupunginvaltuustossa

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Imatran ympäristöohjelma

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

CIRCWASTE Kohti kiertotaloutta

KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Jyväskylän strategiapäivitys


Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Rattailla. Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja vastuun edistämiseksi Uudellamaalla

Autot Lappeenrannan kaupungin katukuvaan uusiutuvalla energialla Markus Lankinen, johtava asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kierrätystoiminta ja ympäristökysymykset Forssassa. Niina Salminen-Åberg

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Kunnat kiertotalouden kiihdyttämöiksi toimenpide kerrallaan esimerkkejä edelläkävijäkuntien toimenpiteistä

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIALAN TOTEUTUSSUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNGIN RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTAN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta


Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Hiilineutraali kaupunki onko se mahdollista? Apulaispormestari Aleksi Jäntti

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Strategisten päämäärien toimeenpano-ohjelma Prosessikuvaus Hämeenlinnan kaupungille

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia

Jyväskylän energiatase 2014

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?

Hiilineutraali kiertotalous

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Transkriptio:

Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta Riihimäen matka kohti kestävää tulevaisuutta

Esipuhe Resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartat ovat osa FISU- ja Circwaste edelläkävijäkuntien sitoumuksia. Riihimäki, edelläkävijäkuntana, on sitoutunut laatimaan tiekartat kuvaamaan toimia ja suunnitelmia kohti parempaa tulevaisuutta. Riihimäellä päätimme yhdistää tiekartat yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla viitoitetaan yhteisön tietä ja tekoja kohti resurssiviisautta ja kiertotaloutta. Tiekartassa linjataan tavoitteita ja toimia, joilla edistetään kaupungin vähähiilistä ja materiaalitehokasta tulevaisuutta, kestävää hyvinvointia ja vahvistetaan alueen elinvoimaa. Tiekartta ohjaa Riihimäen kaupunkiorganisaation, yritysten ja yhteisöjen toimia ja antaa mahdollisuuden yhteistyölle sekä hyvien käytäntöjen leviämiselle. FISU (Finnish Sustainable Communities) on edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Circwaste-hankkeessa Riihimäki on valittu kymmenen kiertotalouden edelläkävijäkunnan verkostoon ja samalla olemme sitoutuneet edistämään kiertotaloutta ja valtakunnallista jätesuunnitelmaa alueellamme. Verkostojen jäsenyydet ja edelläkävijäkuntastatukset tukevat Riihimäen strategian ja vision toteutumista, jonka mukaan tiiviin kaupunkirakenteen sekä vahvan kiertotalousosaamisen johdosta Riihimäki kehittyy pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Riihimäki-strategiassa hiilineutraalius ja kiertotalous ovat osa kaupungin visiota, ja kiertotalousklusterin kehittäminen ja laajentaminen on yksi strategian kärkihankkeista. Lisäksi jäsenyys verkostoissa tuo näkyvyyttä pitkäjänteiselle ja järjestelmälliselle työlle, jota Riihimäki on tehnyt ympäristövastuullisuuden edistämiseksi ja ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Riihimäellä 12.4.2019 Jenni Lehtonen Vs. ympäristöjohtaja

Sanaselitykset FISU Finnish Sustainable Communities, edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. CIRCWASTE Suomen Ympäristökeskuksen koordinoima EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. Tiekartta Kuvaus siitä, mitä toimia ja suunnitelmia eri kaupunkiyhteisön tahoilla on yhteisen päämäärän saavuttamiseksi Resurssiviisaus Resurssien (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) viisas ja hukkaamaton, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävä käyttö. Toiminta ja tuotanto sopeutetaan maapallon kantokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden raameihin. Kiertotalous Talousmalli, jossa tuotteiden, komponenttien ja materiaalien arvo säilyy ja pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään. Jätettä ei synny, vaan materiaalit käytetään uusien tuotteiden raaka-aineina. Arvontuotanto tapahtuu yhä enemmän aineettomasti, tuotteita korvataan erilaisilla palveluilla ja esineitä ja resursseja jaetaan omistamisen sijaan. Hiilineutraalius Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen samalle tasolle kuin niitä sitoutuu ja/tai vähentäminen sekä jäljelle jäävien päästöjen kompensoiminen. Jätteettömyys Tilanne, jossa jätteitä ei synny vaan kaikki materiaali säilyy kierrossa.

Mikä? Mikä Fisu? FInnish SUstainable Communities Edelläkävijäkuntien verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Mikä Circwaste? EU Life IP hanke (2016-2023), koordinaattorina SYKE Edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja Osana hanketta valittu 10 edelläkävijäkuntaa viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Mikä tiekartta? Yhdessä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa luotu askeleet kohti kunnianhimoista, uskottavaa visiota määritellään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla lisätään resurssitehokkuutta, hyödynnetään sivuvirtoja ja vähennetään syntyvän jätteen määrää. Miten kuntayhteisö resurssiviisaassa tulevaisuudessa toimii, miten saavutamme tavoitetilan Uusia yhteistoimintamahdollisuuksia ja tekemisen tapoja Vahvistaa kunta- ja aluetaloutta, luoda työpaikkoja ja edistää kestävää hyvinvointia.

Tiekartan tausta liittyi marraskuussa 2017 resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien FISU-verkostoon (Finnish Sustainable Communities). FISU-verkoston kunnat tavoittelevat hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Samoihin aikoihin, myös marraskuussa 2017, Riihimäki valittiin Circwaste hankkeen edelläkävijäkuntien joukkoon. Molempien edelläkävijäkuntastatusten myötä Riihimäki on sitoutunut laatimaan tiekartan resurssiviisauteen ja kiertotalouteen. Tiekartassa kaupunki, yritykset ja muut paikalliset toimijat rakentavat yhteisen vision ja linjaavat toimenpiteitä sekä suunnitelmia tiekarttaan visiossa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartan myötä tunnistetaan yhteistyömahdollisuuksia ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Resurssiviisaiden ratkaisujen käyttöönotto kuten paikallisen uusiutuvan energian käyttö, sivutuotteiden hyödyntäminen, lähiruoan tuotannon ja käytön edistäminen, energiatehokkuustoimenpiteet, autoriippuvuuden vähentäminen ja liikkumisen ohjaus ovat aluetaloudellisesti kannattavia tekoja, jotka vahvistavat paikallisia elinkeinoja, luovat työpaikkoja ja edistävät alueen elinvoimaisuutta. Riihimäen kaupungin strategiassa on visiona #RiiConnecting tulevaisuus syntyy kohtaamisista. Vision mukaan vuonna 2030 Riihimäki on seuraavanlainen: Riihimäellä kaiken toiminnan lähtökohtana on asukkaiden ja yritysten hyvinvointi. Riihimäki tunnetaan ennakkoluulottomana yritysten, kulttuurin ja teknologian kotikaupunkina, jonka vahvuutena on robotiikkaan ja teatteriin erikoistunut koulutus. Tiiviin kaupunkirakenteen sekä vahvan kiertotalousosaamisen johdosta Riihimäki kehittyy pienimmän hiilijalanjäljen kaupunkina. Riihimäellä kohtaat hämäläisen luonnon ja metropolialueen läheisyyden. Kaupunkiorganisaation omissa toiminnoissa toimenpiteet kohti jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja kestävää kulutusta on linjattu 20.8.2018 kaupunginvaltuustossa hyväksytyssä ympäristöpolitiikassa, joka on teemaltaan Resurssiviisas Riihimäki. Ympäristöpolitiikassa on esitetty myös toimenpideohjelma kuluvalle valtuustokaudelle, 2018-2021, sisältäen samat kaistat kuin tämä tiekartta. Ympäristöpolitiikassa esitettyjä toimenpiteitä ja sitoumuksia on siirretty tähän tiekarttaan kaupunkiorganisaation toimenpiteinä. Lisäksi kaupunkiorganisaation osalta vuodesta 2021 eteenpäin on esitetty ideoita ja toimenpiteitä, joihin kaupunki ei vielä ole poliittisella tasolla sitoutunut, mutta jotka ovat mahdollisia toimenpiteitä ympäristöpolitiikkaan sen päivityksen yhteydessä valtuustokauden vaihtuessa vuonna 2021 ja siitä eteenpäin myös tuleville valtuustokausille. Ympäristöpolitiikka on luettavissa Riihimäen kaupungin internetsivuilla osoitteessa https://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ymparistopolitiikka-ja-kestava-kehitys/

Toteutus Tämä resurssiviisauden tiekartta on laadittu vuosien 2018-2019 aikana yhteistyössä kaupunkiorganisaation, alueen yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Kokoajana on toiminut ympäristönsuojelun palvelualue. Tiekartta on edennyt seuraavasti: Riihimäki liittyi mukaan Fisu-edelläkävijäkunnaksi ja valittiin Circwaste hankkeen edelläkävijäkunnaksi vuonna 2017. Tiekartan laatiminen käynnistettiin vuoden 2017 lopussa. Pohjatietoina hyödynnettiin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) indikaattorilaskelmia, jotka valmistuivat keväällä 2018. Talvella 2017-2018 toteutettiin kyselyt alueen yrityksille, kaupunkilaisille, luottamushenkilöille sekä kaupungin henkilökunnalle. Kyselyiden vastauksia hyödynnettiin tämän tiekartan laadinnassa. Keväällä 2018 järjestettiin kolme työpajaa, joihin kutsuttiin osallistumaan henkilöitä kaupunkiorganisaatiosta, sidosryhmistä (yritykset, jätehuoltoyhtiö, oppilaitokset) sekä kaupunkilaisia. Yksi työpajoista toteutettiin yhteistyössä Hyvinkään kanssa. Työpajojen tuloksia ja niissä koottuja ideoita on hyödynnetty tässä tiekartassa. Vuodenvaihteessa 2018-2019 järjestettiin alueen yrityksille uusi kysely, jossa niiltä pyydettiin konkreettisia tekoja, suunnitelmia sekä ideoita kohdistettuina tiekartan eri kaistoihin. Lisäksi tiekarttaan koottiin alueen yritysten julkisia sitoumuksia. Tiekartan luonnosta esiteltiin osallistuneille, sidosryhmille ja muille kiinnostuneille julkisessa tilaisuudessa 23.4.2019. Tiekartta vietiin tiedoksi kaupunginhallitukseen 13.5.2019 ja kaupunginvaltuustoon 3.6.2019. Tiekartta julkaistiin World Circular Economy Forumissa yhdessä Circwaste edelläkävijäkuntien kanssa 3.6.2019. Tiekarttaan ovat osallistuneet, Kiertokapula Oy, Riihimäen seurakunta, Fortum Oyj, Rasmix Oy, Suomen ympäristöopisto Sykli Oy, Sako Oy, Flow Cosmetics Oy, Valio Oyj, Gasum Oyj, Osuuskauppa Hämeenmaa, Green Disposal Oy ja Icon kiinteistörahastot. Tätä resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekarttaa päivitetään vuosittain vuodesta 2020 lähtien sekä valtuustokausittain. Päivitys toteutetaan yhteistyössä tiekartan laadintaan osallistuneiden tahojen sekä sidosryhmien kanssa. Uudet toimijat ja toimenpiteet ovat tervetulleita jokaisessa päivitysvaiheessa. Näin tiekartasta muodostuu koko Riihimäen kaupunkiyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä kohti resurssiviisasta, päästötöntä ja jätteetöntä tulevaisuutta.

Kevät 2018 Kesä 2018 Elokuu 2018 Syyskuu 2018 Lokakuu 2018 Marraskuu 2018 Joulukuu 2018 Tammikuu 2019 Helmikuu 2019 Maaliskuu 2019 Huhtikuu 2019 Toukokuu 2019 Kesäkuu 2019 Tiekartan käynnistyminen Kaupungin ympäristöpolitiikka (KV 20.8.2018) Kaupungin toimenpiteet ja sitoumukset Tiekartan työstäminen Yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen toimenpiteet ja sitoumukset Luonnoksen esittely ja kommentit: kiertotalousryhmä, sidosryhmät, julkinen esittelytilaisuus Tiekartan viimeistely Tiekartta kaupunginvaltuustossa 3.6. T O T E U T U S Yritys-, oppilaitos- ja yhteisökysely Julkaisu World Circular Economy Forumissa 3.6. Viestintä: tiedotteita, Fisu- ja Circwaste- näkyvyyden hyödyntämistä, esittelytilaisuus, toteutusvaihe

Tiekartan rakenne Riihimäen resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartta sisältää viisi kaistaa: 1) Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus 2) Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne 3) Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous 4) Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö 5) Vastuullinen riihimäkeläinen Jokaisessa kaistassa on seuraavat osatekijät: - Visio 2050: tahtotila vuodelle 2050 kiteytettynä ja tiivistettynä - Väylät: Kokonaisuudet, jotka johdattavat tietä kohti visiota - Toimenpiteet, ideat, sitoumukset ja lupaukset - Mittarit ja indikaattorit: Seikat, joita seuraamalla ja mittaamalla voimme arvioida toimenpiteiden ja ideoiden vaikuttavuutta Toimenpiteet, ideat, sitoumukset ja lupaukset on koottu kaupungin ympäristöpolitiikasta, työpajoista, julkisista hankkeista, julkisista sitoumuksista sekä yrityksille, yhteisöille ja oppilaitoksille suunnatuista kyselyistä. Nämä eivät ole tiekartan tai sen koonneen organisaation puolesta millään tavoin toimijoita sitovia, vaan suunnitelma- tai ideatasoisia hahmotelmia toimista kohti yhteistä päämäärää. Toimenpiteet on tiekartassa painotettu pääosin aloitusajankohdan mukaisesti mutta osa niistä voi jatkua myös seuraaville ajanjaksoille. Tiekartan mittareita ja indikaattoreita kehitetään edelleen mm. yhdessä Circwaste hankkeen ja FISU edelläkävijäkuntien kanssa.

Kaistat, väylät ja mittarit Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus Uusiutuvan energian käytön lisääminen Energiatehokkuuden lisääminen Energian säästö Mittari: Kasvihuonekaasu-päästöt tco2 ekv / asukas Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen tiivistäminen Liikkumisen kehittäminen Resurssitehokas liikenne Mittari: Fossiilisia polttoaineita käyttävien henkilöautojen määrä kpl/asukas Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous Jätteen vähentäminen Kiertotalous osana arkea Materiaalitehokkuus Mittari: Yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas verrattuna vuoteen 2000 Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö Virkistysreitit ja lähiluonto Ympäristön tilan seuranta ja toimenpiteet Ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus Mittari: Ympäristön tilan paraneminen seurantatiedon perusteella Vastuullinen riihimäkeläinen Osallistumismahdollisuudet Tietoisuus ja keinot Ympäristötietoisuuden kasvattaminen Mittari: Ympäristösitoumuksen antaneiden tahojen määrä

Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus Ajanjakso Väylä: Uusiutuvan energian käytön lisääminen Väylä: Energiatehokkuuden lisääminen Väylä: Energian säästö 2018-2020 Käytetty sähkö 100 % uusiutuvista energialähteistä / Aurinkosähkön tuoton ja käytön lisääminen /, Hämeenmaa Jätevedenpuhdistamon biokaasun hyödyntäminen energiana / Riihimäen Vesi Lämpöenergia tuotettu biopohjaisilla materiaaleilla / Rasmix Hiilinieluselvitys / Monivuotiset nurmet hiilinieluina / Valio Jätteenpolton hukkalämmöstä kaukolämpöä / Fortum ja Riihimäen kaukolämpö Tilankäytön tehostaminen / Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet / Energiatehokkuuden koulutuksia virkamiehille (EconimisE) / Sykli Kiinteistön energiaremonttivaihtoehtojen tarkastelu pitkän aikavälin kokonaiskustannusten valossa (EEnavi) / Sykli Energiatehokkuuden parantaminen tuotantolaitoksilla / Valio 2021-2030 Hajautetun tuotannon lisääminen ja linkittäminen Lämmön talteenotto jätevedestä / Riihimäen Vesi Energiaselvitys ja toimenpideohjelma / Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet / Energian käytön vähentäminen / Sako Energiankäytön vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen / Hyria Metaanin talteenotto ja hyödyntäminen / Valio Harmaan veden hyödyntäminen / Riihimäen Vesi Aurinkoenergian hyödyntäminen / Sako Uusiutuvan energian osuus tuotantolaitosten energiankäytöstä yli 70% vuonna 2025 / Valio 2031-2050 Energiavarastointi (esim. kallioluola) VISIO 2050: Käytetty ja tuotettu energia päästöneutraalia

Kestävä liikkuminen ja ekotehokas kaupunkirakenne Ajanjakso Väylä: Kaupunkirakenteen tiivistäminen Väylä: Liikkumisen kehittäminen Väylä: Resurssitehokas liikenne 2018-2020 Yhdyskuntarakenteen täydentäminen, kaupunkirakenteen eheyden säilyttäminen / Yhteiskäyttöautokokeilu / Riihimäen kaupunki Biokaasun tankkausverkoston kehittäminen / ja Gasum Yleiskaavatyö / Liikkumistarpeen vähentäminen (mm. etäpalvelut, digitalisaatio, palvelut lähellä tarvitsijaa) / Puukerrostaloja / ICON Kiinteistörahastot Työmatkapyöräilyyn kannustaminen / Sako 2021-2030 Asemanseudun kehittäminen vision mukaisesti (https://www.riihimaki.fi/palvelut/asuminen-jarakentaminen/kaavoitus/kehittamishankkeet/asemans eudun-ja-keskustan-visio/) Pyöräily- ja jalankulkuverkoston parantaminen / Yhteiskäyttöautot Sähköautojen ja -pyörien latauspisteverkoston kehittäminen / Kalustoa uusittaessa valitaan vähäpäästöinen kalusto / Ammattikuljettajille mm. taloudelliseen ja ennakoivaan ajotapaan sekä vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyviä koulutuksia / Sykli Sähköautojen ja biopolttoainetta käyttävien autojen lisääntyminen Kaupunkipyörät Vähäpäästöinen paikallisliikenne / 2031-2050 VISIO 2050: Tiivis, yhteisöllinen ja elinvoimainen Riihimäki. Lihasvoimin liikkuminen helppoa ja houkuttelevaa. Tiheä junaliikenne kasvukäytävällä, joukkoliikenteen digitalisaatio ja robotisaatio minimoinut autoilun.

Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous Ajanjakso Väylä: Jätteen vähentäminen Väylä: Kiertotalous osana arkea Väylä: Materiaalitehokkuus 2018-2020 Biopohjaisten sivuvirtojen jalostaminen raaka-aineiksi teollisuuden käyttöön / Rasmix Kertakäyttötuotteiden käyttö lopetetaan / Kalusteiden kierrätys / Ruokahävikin vähentäminen / Riihimäen kaupunki ja Palmia Tuotteiden hyvä säilyvyys vähentää hävikkiä / Flow Cosmetics Jätteiden ja pakkausten vähentäminen ja materiaalihukan minimoiminen / Sako 2021-2030 Hyönteisten käyttö sivuvirtojen käsittelijöinä / Rasmix 2031-2050 Jäteselviytyjät toiminta 4.-luokkalaisille / Kiertokapula Ympäristöalan erikoisammattitutkinto / Sykli Kiertotalousaiheisia lyhytkoulutuksia sekä kiertotalouden asiantuntija työvoimapoliittista koulutusta / Sykli Circula Kiertotalous- ja yrittäjyyspeli / Sykli Kanta-Hämeessä kiertotalouden kehittämishanketoimintaa / Sykli Kiertotalousklusterin kehittäminen ja teollisten symbioosien lisääminen / Hyötyjätteiden keräämisen tehostaminen / ja Kiertokapula Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa / Kiertokapula Kipsilevyn ja kattohuovan hyödyntäminen materiaalina / Kiertokapula Suotovesien puhdistaminen mikrobien avulla / Kiertokapula Biohiilen valmistuskokeilu haravointijätteestä / Kiertokapula Resurssitehokkuuden koulutusohjelma / Sykli Maa-ainespankki / Kierrätettävät pakkausmateriaalit / Flow Cosmetics Uusiutuvat kasvipohjaiset pakkaukset / Valio Harvinaisten metallien erottaminen / Green Disposal Siisti Riksu -tapahtumana Plogging (juostaan ja kerätään roskia)/ Fortum ja - lisäksi haastetaan yrityksiä mukaan ja haasterahat osoitetaan paikalliseen ympäristönsuojeluhankkeeseen. Lainaus- ja vuokraustoimintaa kulkureittien varrella Muovipakkausjätteen kierrätyksen toteuttaminen ja edelleen kehittäminen/fortum Sähköautojen akkujen elinkaaripalveluiden kehittäminen/fortum VISIO 2050: Kiertotalous kokonaisvaltaisesti ja helposti osana arkea. Luonnonvarojen kulutus kestävällä tasolla.

Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö Ajanjakso Väylä: Virkistysreitit ja lähiluontoalueet Väylä: Ympäristön tilan seuranta ja toimenpiteet Väylä: Ekologiset yhteydet ja luonnon monimuotoisuus 2018-2020 Yleiskaavalla edistetään laajojen yhtenäisten metsäalueiden kehittymistä taajamarakenteen ulkopuolella / Riihimäen kaupunki Ekologiset yhteydet ja virkistysalueverkosto huomioidaan / Vantaanjoen virkistyskäyttösuunnitelma / ja VHVSY Ulkoilureittisuunnitelma / 2021-2030 Uudet virkistysreitit ja alueet / Riihimäen kaupunki Pienvesiselvitys / Hiilinieluselvitys / Vieraslajien torjunta (VieKas Life hanke) /, Martat, Luonnonsuojeluliitto Hulevesiohjelma ja kaupungin hulevesiryhmä / Ympäristön tilan seurannan indikaattorien kehittäminen / Luonnonsuojeluohjelma / Riihimäen kaupunki Jatkuvan kasvatuksen periaate metsänhoidossa / Ekologisten yhteyksien parantaminen / Pohjaveden muodostumisen turvaaminen ja hyvän laadun varmistaminen / Viherkattoja / Ekologinen yhteys moottoritien yli / 2031-2050 Vantaanjoen tulvantorjuntatoimet / VISIO 2050: Luonto on monimuotoista ja elinympäristön tila on hyvä. Asuminen on tiivistä mutta luonnonläheistä.

Vastuullinen riihimäkeläinen Ajanjakso Väylä: Osallistumismahdollisuudet Väylä: Tietoisuus ja keinot Väylä: Ympäristötietoisuuden kasvattaminen 2018-2020 Siisti Riksu, Reilun Kaupan kannatusryhmä, EkoArki /, seurat ja järjestöt Osallistavat työpajat (Pelissä yhteinen kaupunki ja Erätauko-dialogit) / Sykli Kannustetaan kaupunkilaisia julkaisemaan ympäristötavoitteensa / Riihimäen kaupunki Pyöräilyn edistäminen / WeCycleRiksu 2021-2030 Ympäristösitoumuksia tehdään laajalti / kaikki riihimäkeläiset Luontokoulumateriaali tehokkaaseen käyttöön varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa / Ympäristöön ja kierrätykseen liittyviä kolutuksia / Sako Ympäristödiplomin hankinta / Riihimäen seurakunta Hävikkiruuan hyödyntäminen ja ruokajätteen vähentäminen neuvonnalla / Riihimäen Martat Ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuteen liittyvää koulutusta / Sykli Ympäristötietoisuuskoulutuksia / Sako Jäteselviytyjät toiminta 4.-luokkalaisille / Kiertokapula 2031-2050 VISIO 2050: Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki on globaalisti kestävällä tasolla. Kaupunkilaiset ovat ympäristötietoisia ja vastuullisia.