Etelä-Savo PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 05.02.2010 Dnro ESAELY/74/07.00/2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 27.01.2010. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Asiamies Ari ja Mirja Eronen Tiemassaarentie 1979 58900 RANTASALMI Öljyalan palvelukeskus Kohdenumero 58900-9-101 PL 50 01621 VANTAA TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Rantasalmen kunta kiinteistötunnus 681-427-1-69 Tiemassaarentie 1979 Kiinteistön omistaja Ari ja Mirja Eronen Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö sijaitsee Haukivesi-Haapaselkä yleiskaavan alueella. Kohteen kaavamerkintä on AT-1, eli kyläalue. Kiinteistö on asuinkäytössä. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0120 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Mikonkatu 3 ja 5 50100 Mikkeli
2 / 8 Kohdekiinteistö rajautuu omakotitalokiinteistöihin, tiealueeseen ja viljelykäytössä olevaan peltomaahan. Kiinteistön pinta-ala on 3470 m 2. Naapurikiinteistön 681-427-1-68 omistaja on antanut suostumuksensa maaperän kunnostamiseen tarvittaessa omalla kiinteistöllään. Soili-ohjelma pyytää Tiehallinnolta lupaa maaperän kunnostamiseen tarvittaessa kiinteistöllä 895-0-464. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa päivittäistavarakaupan yhteydessä vuodesta 1957 tai 1958 vuoteen 1995. Kiinteistöllä on myyty bensiiniä, dieseliä ja kevyttä polttoöljyä maanpäällisistä säiliöistä. Lisäksi on myyty moottoriöljyä ja ehkä petrolia tynnyreistä. Tynnyrit on säilytetty rakennuksen kellarissa. Maanpäälliset säiliöt ja jakelumittarit on poistettu jakelutoiminnan päätyttyä. Kiinteistöllä on kellarillinen vuonna 1957 rakennettu kaupparakennus, jota on laajennettu vuonna 1967. Lisäksi kiinteistöllä on kevytrakenteinen vaja. Kaupparakennus on nykyisin asuinkäytössä. Kiinteistön nykyiseen käyttöön ei ole suunnitteilla muutosta. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Puhdistussuunnitelma Piha-alueella suoritettujen kairauksien perusteella alueen maaperä on hiekkaa syvyydelle 1,0-3,4 m maanpinnasta. Maaperässä havaittiin paikoin runsaasti kiviä. Kairaukset päätettiin määräsyvyyteen, koska ko. syvyydellä ei havaittu maaperän pilaantumista, taikka kiviin tai kallioon. Kallionpintaa ei ole varmistettu poraamalla. Pinta- ja pohjavesitiedot Lähin vesistö on Haukiveden Huuhtlahti noin 480 metrin etäisyydellä kohteesta pohjoiseen. Pöllänjoki sijaitsee noin 480 metrin etäisyydellä kohteesta etelään. Alueen sadevedet imeytyvät maastoon ilman viemäröintiä. Kiinteistöllä ei ole salaojitusta. Jätevedet imeytetään maaperään saostuskäsittelyn jälkeen. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen (Leipämäki II-luokka) on noin 700 metriä. Kairauspisteissä ei havaittu pohjavettä. Asuinrakennuksen kellarikerroksessa sijaitsevassa rengaskaivossa havaittiin pohjavettä noin 0,5 metrin syvyydellä lattiapinnasta. Rengaskaivo ei ole käytössä vaan käyttövesi otetaan porakaivosta. Myös lähikiinteistöillä on porakaivot. Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta Öljyalan palvelukeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin 5-6.2.2009. Maanäytteenotto tehtiin 13 pisteestä DualTube -ympäristönäytteenottimella varustetulla GM50 monitoimikairalla. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään noin 3,3 metrin syvyyteen. Maanäytteet otettiin jatkuvana näytesarjana enintään 1,2 metrin kokoomanäytteinä. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi 17 näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag kenttäanalyysein ja 3 näytteestä laboratorioanalyyseissä
3 / 8 öljyhiilivetyjen pitoisuus jakeittain (C 5 -C 10, C >10 C 22, C >22 C 40 ) ja BTEX- yhdisteiden sekä bensiinin lisäaineiden MTBE:n ja TAME:n, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Kenttämittauksissa suurin kokonaishiilivetypitoisuus (4 020 mg/kg) havaittiin näytteessä T4/0-1,0 m. Samassa näytteessä havaittiin laboratorioanalyysissä öljyhiilivetypitoisuus (C 10 -C 40 ) 6 950 mg/kg, josta keskijakeita (C 10 -C 21 ) 6 150 mg/kg. Näytteessä T1/0-1,0 havaittiin laboratorioanalyysissä öljyhiilivetypitoisuus (C 10 -C 40 ) 2180 mg/kg. Kiinteistöllä olevien kaivojen vesistä otettiin näytteet. Vesinäytteistä analysoitiin kevyiden (C 5 -C 10 ), keskiraskaiden (C 10 -C 22 ) ja raskaiden (C 22 -C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEX- yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, 1,2- dikloorietaanin ja 1,2- dibromietaanin pitoisuudet. Vesinäytteissä ei todettu tutkituilta osin analyysimenetelmän määritysrajat ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimuksen perusteella entisellä polttoaineiden jakelu-/säiliöalueella on öljyhiilivedyillä (C 10 -C 40 ) pilaantuneita maa-aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) asettaman ylemmän ohjearvon keskitisleiden osalta ja alemmat ohjearvot raskaiden jakeiden osalta. Öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia esiintyy syvyydellä 0-1,0 metriä. Haitta-aineet voivat levitä pohjaveteen ja sen mukana ympäristöön. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on kohti kiinteistöllä olevaa porakaivoa. Koska haitta-aineita on havaittu vain pintamaassa ja ne ovat niukkaliukoisia veteen, niin niiden leviäminen porakaivoon on epätodennäköistä. Haitta-aineille on mahdollista altistua suoralla kosketuksella pintamaasta. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 15 m 2, jossa pilaantuneeksi luokiteltuja maa-aineksia on noin 20 m 3 itd. Pilaantuneisuus saattaa ulottua Tiehallinnon alueelle, mutta ei kuitenkaan tien reuna- tai tiealueelle. Pilaantuneisuus saattaa lisäksi ulottua myös kiinteistön 681-427-1-68 alueelle. Kunnostuksen tavoitetaso Pilaantunut maaperä esitetään kunnostettavaksi VNa:ssa 214/2007 säädettyyn alempaan ohjearvotasoon asti. Mikäli tavoitetasoja ei joistakin kunnostusta rajoittavista tekijöistä johtuen saavuteta, arvioidaan kohteen jäännöspitoisuuksia ja niiden vaikutuksia riskinarvioinnin perusteella. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kohde kunnostetaan massanvaihdolla. Massanvaihto toteutetaan poistamalla pilaantunut maa muualla käsiteltäväksi. Poistetut maamassat korvataan pilaantumattomilla rakennuskelpoisilla maamassoilla. Kaivettavat maa-alueet rakennetaan vastaamaan kunnostusta edeltävää tilaa. Mikäli tarvitaan massanvaihtoa täydentäviä kunnostusmenetelmiä, niiden suunnitelmat esitetään valvovalle ympäristöviranomaiselle erikseen hyväksyttäviksi. Mikäli kunnostuskaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, pumpataan se siirrettävän tai kiinteistöllä sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai öljy poistetaan vedestä muulla menetelmällä. Muut maaperässä mahdollisesti tavattavat rakenteet poistetaan vain, mikäli ne ovat liittyneet polttoaineen jakeluun tai muutoin estävät pilaantuneisuuden kunnostamista. Kohteesta on arvioitu kaivettavaksi ja pois kuljetettavaksi noin 20 m 3 itd maamassoja. Työ on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2010 aikana. Työn arvioidaan kestävä 1 2 päivää.
4 / 8 Jätteiden käsittely Pilaantunut maa toimitetaan käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi asianmukaiset luvat omaavaan käsittelypaikkaan. Maaperästä mahdollisesti tavatut jätteet toimitetaan käsiteltäväksi, mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostustöitä valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja. Massanvaihtotyö tehdään ympäristötutkimusten yhteydessä saatuja analyysituloksia hyväksi käyttäen. Pilaantuneet maat rajataan työn aikana kenttämittalaitteiden avulla. Pois kuljetettava maa-aines lajitellaan hiilivetypitoisuuksien perusteella vastaanottavan laitoksen ohjeiden mukaisesti. Urakoitsija laatii ennen kunnostuksen aloittamista riski- ja niiden hallintatarkastelun, minkä valvoja tarkastaa ennen kunnostustöiden aloittamista. Käytettävät kenttämittarit kalibroidaan dokumentoidusti laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maa- ja vesinäytteiden analysoinnissa käytetään Soili-ohjelman hyväksymää ympäristölaboratoriota. Kunnostuksen päätteeksi jäävistä rajapinnoista otetaan kokoomanäytteet, joista analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt jakeineen sekä tarvittaessa BTEX- yhdisteet. Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalle ja sieltä pois liikkuvasta materiaalista. Työmaan massoista pidetään erikseen reaaliaikaista kirjanpitoa, jonka päivitysväli on yksi viikko. Työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot sekä arvioi pois pumpattavan veden määrän. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Loppuraportti toimitetaan rakennuttajalle sekä rakennuttajan toimesta hyväksyttäväksi Etelä-Savon ELY-keskukselle ja tiedoksi kiinteistön omistajalle sekä Rantasalmen kunnan ympäristöviranomaiselle. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostuksella poistetaan päättyneen polttoaineenjakelun aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Kunnostustyö ei aiheuta ympäristöön haitallisia vaikutuksia, koska pilaantunut maa kuljetetaan kohteesta pois välittömästi kaivun jälkeen. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maarakentamisen vaikutuksista. Pilaantuneet maat peitetään kuljetuksen ajaksi. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Ari ja Mirja Erosen jättämän, Rantasalmen kunnan osoitteessa Tiemassaarentie 1979 sijaitsevan 681-427-1-69 kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 5 / 8 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden (>C 21 -C 40 ) osalta 600 mg/kg ka ja keskiraskaiden jakeiden (>C 10 -C 21 ) osalta 300 mg/kg ka. Lisäksi maasta on poistettava vanhat polttonesteiden jakeluputket. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään ottaen kuitenkin huomioon rakennusten rakenteellisen vakavuuden säilyttäminen. Puhdistettavan alueen maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. Maaperän kunnostaminen voidaan ulottaa naapurikiinteistöjen puolelle, mikäli kyseisten kiinteistöjen omistajilta saadaan tähän lupa. Kunnostustaso on sama kaikilla kiinteistöillä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 4. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78 ) 5. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 7. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 )
6 / 8 Päätöksen perustelut 8. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 9. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 10. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 11. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. (YSL 78 ) 12. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 13. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja/tai alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. (YSL 78 ) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007).
7 / 8 Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-aine-määristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-6) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 7-13) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
8 / 8 MAKSU 384 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Pöyry Finland Oy, Johanna Routio, PL 50, 01621 VANTAA laskutetaan myöhemmin Rantasalmen kunta, kunnanhallitus Rantasalmen kunta, Harri Korhonen, PL 5, 58901 RANTASALMI Ari ja Mirja Eronen, Tiemassaarentie 1979, 58900 RANTASALMI Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualue, PL 1117, 70101 KUOPIO Arto Nissinen, Tiemassaarentie 1988, 58900 Rantasalmi Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Rantasalmen kunnan ilmoitustaululla.
9 / 8 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen Ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus
LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 05.02.2010 Dnro ESAELY/74/07.00/2010 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 5.2.2010. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 8.3.2010. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0120 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Mikonkatu 3 ja 5 50100 Mikkeli