1
2
Kasvun kevät Myynti ja asiakkaat 4 Tapahtumien kesä Henkilöstö, ympäristövastuu 10 Muutosten syksy Energian hankinta ja tuotanto 18 Lämmön talvi Energian siirto asiakkaille 24 Mistä se sähkö tulee LE-Sähköverkolla kasvun lukuja 30 Kyvo 2 Vuoden kuumin hanke alkaa Kymijärveltä 34 Hallitus Lahti Energian hallitus 2009 38 3
4
Kasvun kevät Myynti ja asiakkaat 5
Vuoden 2009 merkittävämpänä asiana Lahti Energia -konsernissa pidän visiomme uudelleen miettimistä ja sen tiivistämistä muotoon: Lahti Energia on Suomen nopeimmin kasvava energiayhtiö. Visio ei ole helppo eikä se saakaan olla helppo, muutoin laiskistuisimme. Janne Savelainen, toimitusjohtaja Kulunut vuosi 2009 oli maailmanlaajuisen taantuman, laman aikaa, Suomessakin. Lahti Energian toimialalle ei taantuma kuitenkaan iskenyt niin tyrmäävästi kuin moneen muuhun: energia-alalla saatettiin jopa puhaltaa purjeisiin lisätuulta. Vaikka ei Lahti Energia immuuni taantumalle ollut. Vuoden aikana yhtiö menetti kolme merkittävää teollisuusasiakasta, jotka lopettivat tuotannollisen toimintansa ja energian oston Lahti Energialta. Maakaasun ja höyryn myynti putosivat. Sähkömarkkinoilla kilpailu kiristyi reilusti valtakunnallisen sähkönkäytön pudotessa eniten sitten toisen maailmansodan. Tuulen voimalla Kevät toi kasvun ja kehityksen Lahti Energiaan. Yhtiö laati uuden kasvun vision ja strategian. Johtoryhmän ja muutaman avainhenkilön yhteinen workshoptyö tuotti toivottua tulosta: kirjattiin mitä Lahti Energia haluaa, mihin tähtää ja millä tahdonvoimalla. Vuoden lopulla kasvukäyrät saatiin kohdalleen, hyvään nousuun, pitkän kevätkylvön seurauksena. Kasvuun apuna oli mm. internetiin perustuvien myyntikanavien kehittäminen ja käyttöönotto marras- ja joulukuussa kuljettiin jo reippaasti kohti uutta visiota. Keväällä tästä jo hieman uneksittiin: sähkön myynti toimialueen ulkopuolelle kääntyi kasvuun, kun myyntiponnistelut käännettiin kohti koko Suomea. Alkuvuonna menetettyjen asiakkaiden tilalle tuli uusia. Lopulta konsernin asiakasmäärä kasvoi noin tuhannella yli 93000:een. Uusia tuotteita Kotipesä, Etupesä ja Tuulenpesä Lahti Energian uudet sähkötuotteet ristittiin jaettaviksi kaikkialle suomalaisiin kotitalouksiin. Kotipesä on joustava normaalisähkö. Etupesä taas on tarjoussähkö, jonka voi ostaa määräajaksi ja Tuulenpesä Lahti Energian ekologinen tuulisähkötuote. Tuulenpesä herätti heti mielenkiinnon: myynti tuplaantui nopeasti. Asiakkaiksi siirtyi kesällä näyttävästi mm. Sibeliustalo. Ympäristökaupungiksi suuntaava Lahti teki tärkeän symbolisen eleen siirtämällä pian satavuotiaan, arkkitehti Eliel Saarisen suunnitteleman kaupungintalon tuulisähkölle loppuvuodesta. Uusia tuotteita markkinoitiin aktiivisesti kautta Suomen. 6
Tuulenpesä herätti heti mielenkiinnon: myynti tuplaantui nopeasti. Asiakkaiksi siirtyi kesällä myöskin Sibeliustalo. 7
Lahtelaista, tottakai -kampanjalla vedottiin kotiseuturakkauteen: vaikka kotipaikka muuttuu, elämän energiaa saa mukaansa Lahti Energiasta. 8
Vanhat lahtelaisetkin saivat postia entisestä kotikunnastaan. Lahtelaista, tottakai -kampanjalla vedottiin kotiseuturakkauteen: vaikka kotipaikka muuttuu, elämän energiaa saa mukaansa Lahti Energiasta. Tervetuloa! Energistä oranssia, pirteää sinistä ja raikasta vaaleaa: Lahti Energian asiakaspalvelutilat Lahden Kauppakadulla saivat uuden freesin ilmeen. Kaikki asiakaspalvelut keskitettiin samaan paikkaan, helposti tultavaan tilaan. Kun kaikki asiakaspalvelut toimivat samoissa tiloissa, työ tehostuu ja samalla palvelu parantuu. Yhdessä paikassa asiointi säästää myös asiakkaan aikaa. Oma sähköauto kehitteille Arvioidaan, että vuonna 2020 Suomen uusista autoista noin 90 prosenttia olisi sähköautoja. Tällä hetkellä teillä kulkee jo joitakin sähköautoiksi muutettua ajopelejä. Lahti Energiassa mittarinlukijan vanha Toyota Yaris muutettiin sähköautoksi - eyarikseksi. Sähköautoista tulee seuraavan vuosikymmenen aikana merkittävä uusi asiakaskunta sähkönjakeluverkolle. Lahti Energia haluaa osaltaan varautua kehitykseen ja kerätä kokemuksia sähkön käytöstä liikennepolttoaineena. Lahti Energia 2009 Liikevaihto 162,4 milj. euroa (+3,4 %) Liikevoitto 29,6 milj. euroa (+2,4 %) Tilikauden voitto 19,4 milj. euroa Investoinnit 34,9 milj. euroa Henkilöstö vuoden lopussa 231 Sähköasiakkaita 85 824 Kaukolämpöasiakkaita 7 063 Maakaasuasiakkaita 397, höyryasiakkaita 10 Sähkön myynti 1 112 GWh Kaukolämmön myynti 1 289 GWh Maakaasun myynti 254 GWh Höyryn myynti 128 GWh eyaris esitteillä messuilla 9
Tapahtumien kesä Henkilöstö, ympäristövastuu 10
11
Vuoden 2009 aikana kehitimme toimintaamme sekä innostuneessa yhteishengessä että yhteistoimintalain ohjaamin määrämuotoisin neuvotteluin. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen jatkuvat läpi taantuman ja uskon, että se käy Lahti Energiassa vuonna 2010 innostuneessa yhteishengessä! Janne Savelainen, toimitusjohtaja Lahti Energia teki 2009 viime aikojen historiansa suurimman rekrytointiurakan. Uusia ihmisiä palkattiin, järjestelmiä uudistettiin, organisaatiota kehitettiin ja toimintatapoja muutettiin: taloon tuli 26 uutta ammattilaista eri sektoreille. Vanhat organisaaton rakenteet rytisivät uusista perehdyttämisohjelmista alkaen. Yhdessä vuodessa rekrytoitiin 10 % henkilökunnasta ja pudotettiin keskimääräistä yhtiössä työskentelyaikaa 24 vuodesta 22 vuoteen. Lahti Energia oli aloittanut hallitun kulkemisen kohti uusia tavoitteita. Turbulenssi tunnettiin Palkkausjärjestelmään Lahti Energia rakensi suoriutumiseen perustuvia palikoita. Muutoinkin muutosten turbulenssi tunnettiin kyllä yhtiön käytävillä ja kentällä, mutta muodonmuutosta tiedettiin odottaa ja se toteutettiin mahdollisimman vähin vaurioin. Kasvun ja muutosten vaikutuksia seurattiin aktiivisesti. Yhtiössä aloitettiin säännölliset henkilöstökyselyt eli viremittaukset. Syksystä lähtien henkilökunta sai kolmen viikon välein kertoa tuntemuksistaan ja työssä viihtymisestään. Kyselyjen pe- rusteella pystyttiin toteamaan, että Lahti Energian henkilöstön tyytyväisyys oli noussut selvästi edellisen vuoden mittaukseen verrattuna. 176 päivää henkilöstön ulkoista koulutusta liittyivät mm. työturvallisuuteen, taloushallintoon, asiakaspalveluun, sähkönjakeluverkkoon sisäistä koulutusta taas järjestettiin mm. työsuojelusta ja taloushallinnon järjestelmistä sekä esimiestehtävistä. Jaksaa, jaksaa! Lahti Energiassa pidettiin työkykyä yllä. Tyky-toimintaan kuuluivat mm. tiimeittäin tehtävät terveystarkastukset. Niissä kartoitettiin fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Terveystarkastuksissa kävi 90 henkilöä. Työkykyindeksillä kuvattiin työntekijän omaa käsitystä työkyvystään. Se mitattiin 64 energialaiselta. Keskiarvo naisilla oli 40,6 ja miehillä 34,0: työkyky oli keskitasoinen, joskin luvut nousivat edellisvuoteen verrattuna. Lyhyet, yhdestä kolmeen päivään kestävät sairauspoissaolot vähenivät. Sen sijaan pitkät yli 10 pv taas lisääntyi- 12
vät. Summa summarum: yhtiön sairauspoissaolot pienentyivät 2,3 %. Sairaudesta ja tapaturmista johtuneet poissaolot kokonaisuudessa vähenivät ja olivat 7,9 päivää työntekijää kohti. Terveysprosentti eli koko vuoden terveenä olleiden määrä henkilökunnasta nousi ja oli 43 %. Keppijumppaa ja muuta virkistystä Kuntohoitoa, keppijumppaa sekä ohjattua kuntosaliharjoittelua... erikseen ja yhdessä miehille ja naisille. Vapaa-ajan toiminnan järjestelyistä huolehti virkistys- ja vapaa-ajan toimikunta Virva sekä sen seitsemän erilaisiin toimintoihin keskittynyttä harrastuskerhoa: golf, hiihto, suunnistus, kuntoilu, moottoripyöräily, kulttuuri ja viihde. Ylläkselle kuntoremonttikurssille pääsi kuusi henkilöä. Jo perinteeksi muodostunut UKK-kävelytesti toteutettiin keväällä. Yhdessä olo pitää mielen virkeänä. Dragon-melontaan lähdössä. Kuntoilua vesiurkujen tahdissa... 13
Tukea urheiluun ja kulttuuriin Lahti Energia tuki urheilun ystäviä jalkapalloa FC Lahden, jääkiekkoa Pelicansin ja koripalloa Namika Lahden otteluissa, valtakunnan pääsarjoissa. FC Lahden kesäkuiseen peliin Lahden stadionilla kutsuttiin asiakkaita ja yritysvieraita ensimmäistä kertaa VIP-henkisesti toteutettuna. Maan ykkössuunnistajiin kuuluva Asikkalan Raikkaan Minna Kauppi kilpaili Lahti Energian tukemana - saavuttaen mm. MM-kisoissa viestipronssia. Lahti Energia tuki Lahden Runomaratonia sekä paikallisia kulttuuritapahtumia ja -yhdistyksiä. Lahtelaiset ja vieraammatkin saivat kokea kesäisiä vesiurkuesityksiä Pikku-Vesijärvellä tai ihailla talvista radiomastojen valobalettia viikonloppuisin. 14
Lahtelaiset ja vieraammatkin saivat kokea kesäisiä vesiurkuesityksiä Pikku- Vesijärvellä tai ihailla talvista radiomastojen valobalettia viikonloppuisin. % 50 40 30 20 10 Työsuhteen kesto 1-10 11-20 21-30 31-40 41-50 lkm 100 80 60 40 20 Henkilöstön ikärakenne 20-29 30-39 40-49 50-59 60- Miehet Naiset lkm 250 Henkilöstön kokonaismäärä 200 150 100 50 2005 2006 2007 2008 2009 Miehet Naiset 15
Ympäristöasioissa vastuullisesti Päästökauppa käy Päästökaupan tavoitteena on saada EU:n jäsenmaat vähentämään kasvihuonepäästöjään kustannustehokkaasti ja pyrkiä täyttämään Kioton sopimuksen velvoitteet. Päästökauppa koskee vain hiilidioksidipäästöjä. Päästökaupassa alkoi vuonna 2008 Kioto-sopimuksen mukainen velvoitekausi, joka kattaa vuodet 2008 2012. Vuonna 2009 Lahti Energialla oli päästökaupan piirissä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia kaikkiaan 29 kappaletta. Lahti Energian CO 2 -päästöjen määrä vaihtelee vuosittain sen mukaan, kuinka paljon tuotantolaitokset ovat käynnissä. Immuun mukaan Vuonna 2009 Lahti Energia haki ja sai kaksi ympäristölupaa. Näistä toinen koski Mukkulaan rakennettavaa uutta lämpökeskusta ja toinen lupamääräysten päivitystä Hartwallin lämpökeskukselle. Miekan tuhkanläjitysalueen 1-vaiheen sulkeminen toteutettiin kesän 2009 aikana. Kuiva kesä edesauttoi työn etenemisessä ja työ toteutettiin onnistuneesti. Miekan tuhkanläjitysalueen laajennuksesta tehtiin sisäinen päätös vuoden lopulla. Alueen suunnittelu- ja lupaprosessi ajoittuu vuodelle 2010. Laajennusosan on tarkoitus olla käytössä keväällä 2011. Lahti Energia osallistui aktiivisesti Lahden kaupungin ilmastotyöryhmään. Yhtiö oli mukana Hollola Lahti Nastola alueen ilmasto-ohjelman 2009 2015 toteutuksessa. Lisäksi Lahti Energia osallistui IMMU-hankkeeseen paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään. IMMU-hankkeen puitteissa tehdään Lahti Energialle kaksi diplomityötä, jotka valmistuvat keväällä 2010. Otetaan kantaa! Lahti Energia ryhtyi ottamaan aktiivisesti kantaa toimialansa haasteisiin. Yhtiö esitti mielipiteensä mm. jätteiden hyötykäytön puolesta, ja toimi yleisesti jätteiden massapolttoa vastaan. Kannanotto esitettiin myös kaupunkirakenteen osalta. Lahti Energian mielestä kaukolämpö on paras vaihtoehto kaupunkienergiaksi, siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Pelkät kannanotot eivät riitä. On toimittava. Lahti Energia toimikin aktiivisesti energia-alan yhteenliittymissä. Toimitusjohtaja Janne Savelainen meni mukaan valtakunnan tasolla Energiateollisuuden hallitukseen, ja yhtiö jatkoi toimintaa ja vaikuttamista sähkönhankintaan erikoistuneissa EPV Energiassa ja Hyötytuulessa, joiden aktiivinen omistaja Lahti Energia on. Ilman valoja on pimeää Lahti Energia oli näytteilleasettajana syyskuisessa ympäristötapahtumassa Sibeliustalon pihalla, Vesijärven rannalla. Tapahtuman järjesti Lahden tiede- ja yrityspuisto. Syksyn vesisade ja kylmyys eivät estäneet päätöstä tehdä tapahtumasta jokavuotinen. Valtakunnallinen energiansäästöviikko lokakuussa: Lahti Energian torikoju ja energiavinkkejä! Markkinapäivänä ilma oli syksyn kamalin. Vettä satoi ja tuuli vaakasuorassa, eikä teltta pysynyt päällä. Tokaluokkalaiset kuitenkin saivat perinteisen energiansäästöpakettinsa ja neuvontaa luokkahuoneiden suojassa. Juttelimme tällä kertaa noin 200 oppilaan kanssa 11 eri luokassa. Lahti Energian iskulause Ilman valoja on pimeää on syksyllä ajankohtaisimmillaan: yhtiö teetti kummitusheijastimia koululaisille ja kaikille jotka haluavat kävellä turvallisesti pimeälläkin. 16
Ympäristötase 2009 2009 2008 2007 Energiantuotannon polttoaineet GWh TJ GWh TJ GWh TJ Maa- ja biokaasu 668 2409 840 3024 628 2259 Kivihiili 1821 6557 1321 4754 1883 6777 Puu ym. 132 477 387 1393 262 944 Kiinteä (kaasutin) 290 1044 76 272 325 1169 Polttoöljy 16 58 8 28 19 69 Yhteensä 2927 10545 2632 9471 3117 11218 Energiantuotanto Sähkö 717 2583 571 2056 742 2671 Kaukolämpö 1363 4907 1343 4836 1367 5027 Prosessihöyry 209 752 239 861 266 957 Yhteensä 2289 8242 2153 7753 2375 8655 2009 2008 2007 Energiantuotannon päästöt tonnia CO 2 t 743215 603787 766413 NO x t 1639 1330 1941 SO 2 t 1438 1017 1269 Kiintoaineet t 37 32 33 Ominaispäästöt / käytetty polttoaine CO 2 g/mj 70 63 68 NO x mg/ MJ 155 140 173 SO 2 mg/ MJ 136 107 113 Kiintoaineet mg/ MJ 3 3 3 Ominaispäästöt / tuotettu energia CO 2 g/kwh 324 275 323 NO x mg/kwh 716 618 817 SO 2 mg/kwh 628 472 534 Kiintoaineet mg/kwh 16 15 14 Tuotetut jätteet Kaatopaikkajäte t 137 106 125 Energiajäte t 18 25 17 Biojäte t 25 24 27 ATK-romu t 0,03 1,3 0,5 Metalliromu t 116 223 82 Kyllästetty puu t - 74 50 Ongelmajäte t 21 194 51 Tuhkat t 37200 27028 32417 17
Muutosten syksy Energian hankinta ja tuotanto 18
19
Kannattava kasvu ei ole helppoa. Meillä on oltava kilpailuetu, jotta visiomme toteutuu. Tämän edun haemme uudella toimintamallillamme, jonka olemme tiivistäneet kahteen sanaan: Lisää tehoa. Teho ei ole vain megawatteja. Teho on myös asiakkaita, laatua, virheettömyyttä, suoritteita, putkikilometrejä, innovaatioita, helppoutta, hymyä, ahkeraa työtä ja paljon muuta. Janne Savelainen, toimitusjohtaja Lahti Energia ryhtyi aktiivisesti panostamaan kaukolämpöön. Sähkölämmittäminen alas, kaukolämpö on paljon parempi vaihtoehto! Sen puolesta: yhtiö päätti rakentaa uuden varavoimalaitoksen Mukkulaan vahvistamaan kaukolämpöverkkoa. Samalla tehtiin selkeä strateginen valinta: me edistämme tarkoituksella kaukolämpölämmittäjiä alueellamme. Alensimme kaukolämmön perusmaksua ja laskimme uusien kaukolämpöliittymien kuluttajahintoja. Ponnistukset tuottivat yhtiölle Reilu kaukolämpö -tunnustuksen. Vielä kun meri on vapaa Kivihiilen kuljetuksessa Lahti Energia teki toimintatavan muutoksen. Yhtiö tilasi ja otti vastaan koko vuoden hiilet aikana, jolloin meri oli vapaa viimeiset hiililastit tulivat vuoden vaihteessa. Näin Lahti Energia pystyi porskuttelemaan ydintalven täysillä varastoilla. Lahti Energian kivihiili tulee Siperiasta ja se on hyvälaatuista. Yhtiö ei käytä esim. Puolan rikkipitoista hiiltä Lahdessa. Kivihiiltä ostettiin runsaasti hinnan ollessa selvästi alle puolet edelliskesän huippuhinnoista. Maakaasun hinta laski kesään asti ja kääntyi sen jälkeen hitaaseen nousuun lähinnä öljyn hinnan mukana. Saman katon alle Vuoden 2009 alussa yhdistettiin saman katon alle koko Lahti Energian tuotanto. Kaukolämpöverkon puolelta siirtyi 18 henkilöä energian tuotannon puolelle. Lisäksi vahvistettiin tuotannon projekti-, ympäristö- ja kunnossapitopuolta uusilla rekrytoinneilla. Vuoden 2009 lopulla julkistettiin uusi tuotantopolitiikka, joka on jatkoa Lahti Energian uudelle visiolle ja strategialle. 20
21
Katuvaloja Kaupunkikuvaankin vaikuttava ja Lahti Energialle merkittävin ulkovalaistuskohde oli Hollolankadun katuvalojen uusiminen. Ulkovalojen kunnossapitourakoitsijaksi valittiin kilpailutuksen perusteella RJV-Sähkötekniikka Oy. Vuosi 2009 oli viimeinen, jolloin ulkovalaistusta rakennettiin pääsääntöisesti Lahti Energian omistukseen. Vuoden 2010 alusta lähtien uusi verkko rakennetaan Lahden kaupungin omistukseen. GWh 1600 1400 1200 1000 800 Lämmön hankinta 2005-2009 600 400 GWh 1600 Sähkön hankinta 2005-2009 200 1400 2005 2006 2007 2008 2009 1200 1000 Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Osto 800 600 400 200 Avainlukuja energian tuotannosta 2009 Laitoksilla tuotettiin sähköä yhteensä 718 GWh ja lämpöä 1582 GWh. 2005 2006 2007 2008 2009 Kaukolämpöverkkoon kytketyillä laitoksilla tuotettiin kaukolämpöä yhteensä 1371 GWh. Kymijärven voimalaitos Muu oma tuotanto Kaasuttimessa käytettiin bio- ja jätepolttoainetta yli 82000 tonnia mikä vastaa yli 42 000 tonnia hiiltä. Hyötytuuli EPV Osto 22
Kaupunkikuvaankin vaikuttava ja Lahti Energialle merkittävin ulkovalaistuskohde oli Hollolankadun katuvalojen uusiminen. 23
24
Lämmön talvi Energian siirto asiakkaalle 25
Taantuman aikana sitouduimme investoimaan nykyisen liikevaihtomme verran. Olemme neuvotelleet monin eri kasvoin monissa eri pöydissä lukuisia päiviä ja öitäkin, jotta myös saamme tämän ajanjakson tarjoaman edun itsellemme. Uskomme, että rakentamalla nyt, saamme parempaa halvemmalla. Loppuvuodesta saimme markkinoiden rytmistä kiinni. Janne Savelainen, toimitusjohtaja Joulukuussa alkoi rankka pakkastalvi, mutta lämpö ja energia riitti. Lahti Energian hyvin hoidettu verkko minimoi lumivauriot ja jakelukatkokset. Lisääntynyt energiankulutus vei Lahti Energian kuin siivillä uuteen vuoteen. Lahti Energia on jo 15 vuoden ajan pitänyt sähkölinjat kunnossa mm. helikopterisahausten avulla. Lumisina pakkastalvina hyvän hoitotoiminnan tulos näkyy. Uusia jouluvaloja? Lahtelaisille ensimmäinen joulun merkki on kun taiteilija Tapani Aartomaan suunnittelemat yksitoista valoteosta nostetaan Aleksanterinkadun päälle ja niihin syttyvät valot. Lahti Energia järjesti kilpailun uusiksi jouluvalojen aiheiksi ehdotuksia tuli yli 200. Suosituimpia olivat perinteiset jouluun liittyvät teemat kuten poro, revontulet, lumihiutaleet, kynttilät, joulupukki, jouluseimi ja enkeli. Listan kärjessä oli myös selkeästi paikallisia aiheita. Niistä suosituin olivat hyppyrimäet. Myös valourut, radiomastot ja Lahden vaakuna saivat kannatusta. Yksittäisissä ehdotuksissa toivottiin punaista tupaa, sydäntä, tunturia, riisipuuroa, talitinttiä, veturia ja vaunua, mutta myös Vesijärven aalloilla keinuvia nuotteja ja lahtelaista suunnittelua edustavaa tuolia. Verkkoja viriteltiin Kaukolämpöverkkoja vedettiin ja viriteltiin entistä parempiin asemiin. Suurin rakennuskohde Lahdessa oli Karistonväylän rakentaminen. Samoin Kariston Purolaakson ja Ahtialan Hakaportin asuinalueen katuihin rakennettiin kaukolämpöjohdot. Muu rakentaminen tapahtui vanhoilla kaukolämpöalueilla ja öljylämmityspientaloalueilla. Salpakankaalla, Nastolassa ja Vääksyssä kaukolämpöverk- 26
27
koon liitettiin asiakkaita olemassa olevan verkoston varrella. Kaukolämpölinjojen vuodonkorjauksia ja perusparannuksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 64 kappaletta. Vuodonkorjauksista suurin kohde oli Vesijärvenkadulla. Muita isompia korjauskohteita oli Svinhufvudinkadulla ja Jalkarannantiellä. Kaukolämpökaivoja kunnostettiin 14 kpl ja poistettiin 6 kpl. Kaukolämpöverkkoon lisättiin kahdeksan kaivoa verkon kunnon seuraamisen helpottamiseksi. Kilometrin verran maakaasua Merkittävin maakaasuverkkokohde oli Lahdessa Karistonväylän johdon rakentaminen. Nastolan yrityspuiston ja Lahden Majakan alueilla rakennettiin maakaasun liittymisjohtoja. Kaikki rakennetut johdot ovat muoviputkirakenteisia. Alasenjärven alittava maakaasulinja otettiin käyttöön helmikuussa, kun Viuhan lämpökeskuksessa polttoaineeksi vaihdettiin maakaasu. Launeen säähavaintoaseman mukaan keskilämpötila Lahdessa oli 4,5 astetta, mikä on vain 0,4 astetta pitkäaikaista keskilämpötilaa korkeampi. Vuonna 2008 keskilämpötila oli 6,0 astetta. 28
Kujalan logistiikka-alueen maakaasuputkisto liitettiin elokuussa Kymijärveltä lähtevään maakaasuputkistoon. Kaiken kaikkiaan uutta maakaasuputkistoa rakennettiin kilometrin verran. Kaukolämmön kaukokäyttöä Teivaanmäen paluupumppu ja Sireenikujan pumppaamo automatisoitiin kaukokäyttöisiksi. Kaukolämpöverkolle lisättiin kaukokäytöllä ohjattavia venttiileitä. Lämpöakun automatisointi uusittiin. Tällöin lämpöakun toimintaan lisättiin latauksen ja purun ohjaus paine-erosta sekä lisäveden ajo automatisointi kaukolämpöverkkoon. Samalla muutettiin kaukolämpöverkon keskipaineen säätö kaukokäytöstä ohjattavaksi. Lahti Aqua Oy:n Kariniemen puhdistamo aloitti tammikuussa kaukolämmön toimituksen Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö tuotetaan puhdistamolla syntyvästä ylijäämä biokaasusta. Pilkington Lahden Lasitehdas Oy lopetti heinäkuussa lasin valmistuksen, jonka seurauksena myös kaukolämmön toimitus Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon loppui ja yhtiö siirtyi kaukolämpöasiakkaaksi. Uudet sähkö- ja kaukolämpöliittymät km Uuden sähkö-, ulkovalo- ja kaukolämpöverkon rakentaminen kpl 700 600 500 400 300 200 100 160 140 120 100 80 60 40 20 2005 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Sähkö Kaukolämpö Sähkö- ja ulkovalo Kaukolämpö 29
Mistä se sähkö tulee? Le-Sähköverkolla kasvun lukuja 30
31
LE-Sähköverkko Oy eli kotoisammin nimitettynä LES, on Lahti Energian tytäryhtiö, joka huolehtii sähkön jakelusta ja siihen liittyvistä palveluista kaikille lahtelaisille ja suurelle osalle Nastolan ja Hollolan asukkaita. Yhtiö palvelee myös pientä osaa Iitin, Hämeenkosken ja Asikkalan kuntalaisista. LES:llä oli asiakkaita vuoden lopussa 79 629 kpl. LES ei yhtiönä ole vielä kovin vanha; vuosi 2009 oli yhtiön kolmas tilikausi. Taloustaantumasta huolimatta siirretyn energian määrä 1 221 GWh pieneni vain 0,1 % edellisestä vuodesta. Se kertoo siitä, että verkkomme alueella on suhteellisesti vähän teollisuusasiakkaita. Siirtohintoja LES korotti vuoden aikana noin 6 %. Organisaatiomuutoksia Emoyhtiön ja LE-Sähköverkon rakenteita yksinkertaistettiin ja selkeytettiin, kun vuoden alussa kaikki verkkoyhtiön töitä tekevät henkilöt siirtyivät LES:n palvelukseen. Siirtyneitä toimintoja olivat mm. sähköverkkojen suunnittelu ja rakennuttaminen, kartoitus, sähkömittarien lukeminen, ulkovalaistusverkon kunnossapito, teletoiminnot sekä varastot. Siirtyneitä henkilöitä oli yhteensä 39. Tarpeellisia investointeja Uutta jakeluverkkoa rakennettiin edellisvuotta enemmän, 98 kilometriä. Jakeluverkkoinvestoinneissa painopiste on siirtynyt ilmajohtoverkosta säävarman maakaapeliverkon rakentamiseen; investoinneista 80 % suuntautui maakaapeliverkkoon. Merkittävämpinä uudisrakennuskohteina olivat Purolaakson ja Kujalan logistiikka-alueen maakaapeliverkot. Ilmajohtoverkkoa uusittiin mm. Rantakulma-Vehkoo alueella. Verkostourakointi jakautui Suomen Energiaurakointi Oy:n, Empower Oy:n ja Verkonrakentaja Wire Oy:n kesken. Uudenkylän sähköaseman 20 kv kojeisto uusittiin. Sopenkorven ja Kalliolan alueiden ilmajohtoverkolle asennettiin maasulkuvikoja pienentävät ns. sammutuslaitteistot. 32
Yli 63 ampeerin liittymien sähkömittareita vaihdettiin tehostetusti tuntiluettaviin mittareihin. LES palkkasi myös uusia ihmisiä hoitamaan etäluentaprojektia. Kaikki alueemme sähkömittarit nimittäin muutetaan parin seuraavan vuoden aikana etäluettaviksi. Varsinaisen etäluentajärjestelmän toimittajaksi valittiin TeliaSonera Oyj. Vähemmän häviösähköä Verkoston häviösähkö hankittiin emoyhtiön kautta sähköpörssin spot-hintaan sidottuna. Häviösähkökustannukset jäivät selkeästi budjetoitua alhaisemmiksi. Verkon järjestelmällistä kunnossapitoa jatkettiin suunnitelmien mukaan, mikä yhdessä suotuisten sääolosuhteiden kanssa johti erinomaiseen sähkön toimitusvarmuuteen. Verkkojen saneeraamista jatkettiin siirtämällä ilmajohtoja metsistä teiden varsille. Kaapelointiaste kasvoi keskijänniteverkossa 40 %:iin ja pienjänniteverkossa 71 %:iin. Pienihäviöisten jakelumuuntajien etusijaisuutta jatkettiin energiankäytön tehostamiseksi. Asiakkaille tarjottiin energiatehokkuusneuvontaa liittymämarkkinoinnin ja koululaistapaamisten yhteydessä sekä messuilla ja energiansäästöviikolla erilaisin tempauksin. LE-Sähköverkon kasvun lukuja Yhtiön liikevaihto 30,2 milj. euroa (+12,7 %) Siirtoliiketoiminta 29,4 milj. euroa Yhtiön liikevoitto 12,4 milj. euroa Suunnitelman mukaiset poistot 6,2 milj. euroa Voitto ennen satunnaisia eriä 12,4 milj. euroa Konserniapu emoyhtiölle 10,0 milj. euroa Kirjanpidollinen tulos 1,3 milj. euroa Investoinnit 8,2 milj. euroa Uusia liittymiä rakennettiin 260 kpl Liittymien kokonaismäärä 26 518 kpl Uutta jakeluverkkoa rakennettiin 98 km Kymijärven muuntaja lähdössä huoltoon Nikkilän sähköasema 33
Vuoden kuumin hanke alkaa Kymijärveltä Vihreä kaasutusvoimalaitos KYVO2-hanke käynnistettiin Marraskuun lopulla 2009 Lahti Energian hallitus hyväksyi KYVO2- voimalaitoshankkeen: yhtiö rakentaa Lahteen uuden kierrätettyä jätettä polttoaineenaan käyttävän vastapainevoimalaitoksen. Vuonna 2012 valmistuva seuraavan sukupolven kaasutusvoimalaitos on kansainvälisesti merkittävä investointi, sillä se edustaa aivan uudenlaista ympäristömyönteistä tekniikkaa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Lahdessa merkittävästi. Uudessa laitoksessa roskat muuttuvat energiaksi. Lahti Energian päätös rakentaa kierrätyspolttoaineisiin perustuva voimalaitos tukee täydellisesti Lahden kaupungin ympäristötavoitetta, kasvihuonepäästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2025 mennessä. 34
35 Janne Savelainen, toimitusjohtaja
Hiilenkäyttö vähenee Useita vuosia suunnitellun voimalaitoksen investointikustannus on noin 160 miljoonaa euroa. Hanke on yhtiön, mutta myös Lahden mittakaavassa suuri. Sille kertyy hintaa yhtiön vuoden liikevaihdon ja Lahden kaupungin kolmen vuoden investointien verran. Polttoainetehoa on yhteensä 160 MW ja vuotuinen kierrätyspolttoaineen käyttö on 250 000 tonnia. Sähkötehoa voimalaitos tuottaa 50 MW ja kaukolämpötehoa löytyy 90 MW. Laitos vähentää valmistuessaan 2012 hiilidioksidipäästöjä Kymijärveltä yli 200 000 tonnia ja pienentää hiilenkäyttöä merkittävästi. Kunnostusta ja purkamista Lahti Energia päätti hankkia 50 MW huippu- ja varavoimalaitoksen Mukkulaan. Laitoksen on tarkoitus käynnistyä lokakuun 2010 lopulla. Laitoksen käynnistyttyä puretaan vanhaa massapolttotekniikkaa edustanut Mukkulan jätevoimalaitos, jossa yhdyskuntajätteen käyttö polttoaineena lopetettiin 1984. Kymijärven voimalaitoksella kunnostettiin vuoden aikana höyryturbiinin säätösiivekkeet sekä korkeapaine-esilämmitin. Vuosihuollon suurimmat kustannukset tulivat polttoainejärjestelmien kunnostuksista sekä kattilan ja kaasuttimen huoltotöistä. Huolto aloitettiin juhannuksesta ja voimalaitos kytkettiin sähköverkkoon elokuun ensimmäisenä päivänä. Kymijärvellä tapahtunutta Kymijärven voimalaitoksella ei ollut päästörajojen ylityksiä. Energiatehokkuusasiat lisättiin Kymijärven ympäristöjärjestelmään vuonna 2009. Samassa yhteydessä katsottiin päivitystyö tarpeelliseksi varsinaisen ympäristöjärjestelmän osalta. Työtä jatketaan vuonna 2010. Kymijärven voimalaitoksella aloitettiin energiatehokkuussopimuksen mukainen energia-analyysin toteuttaminen sekä kaikkien öljyä käyttävien tuotantolaitosten öljyriskikartoitus. Työt mittauksineen keskittyvät vuodelle 2010. Kymijärven nykyisen voimalaitoksen ympäristölupa palautui toistamiseen EY-tuomioistuimeen, mistä korkein hallinto-oikeus odottaa päätöstä helmikuun lopulla 2010. Lopullista päästöstä korkeimmalta hallinto-oikeudelta voidaan odottaa tämän jälkeen. Toukokuussa 2008 ilmenneen ns. Joutjoen öljyvahingon selvittämistä jatkettiin. Jatkotoimenpiteenä kunnostettiin maaperää päiväöljysäiliön läheisyydessä. Loppuraportti tapahtuneesta esiteltiin viranomaisille marraskuussa 2009. Jatkotoimenpiteenä toteutetaan pohja- ja pintavesien seurantaa. Turvaa ympäristölle Kymijärven voimalaitos on luokiteltu suuronnettomuuden mahdolliseksi aiheittajaksi Päijät-Hämeessä. Lahti Energia laati Pelastuslaitoksen kanssa ulkoisen pelastusuunnitelman Kymijärven voimalaitokselle. Suunnitelman avulla lisätään asukkaiden tietoisuutta Kymijärven laitoksen ympärillä ja vähennetään laitoksen riskejä. Samalla Päijät-Hämeen pelastuslaitos päivitti tietojaan Kymijärven voimalaitoksen osalta. Kymijärvellä järjestettiin syyskuussa myös palo- ja pelastusharjoitus aiheena oli kemikaalivahinko. Harjoituksessa testattiin voimalaitoksen henkilökunnan valmiudet, miten toimia oikein onnettomuustilanteessa. Samalla testattiin sisäistä ja ulkoista pelastussuunnitelmaa, toimivaksi todeten. Henkilöstölle annettiin vuoden 2009 aikana turvakortti-, ensiapu-, tulityökortti- sekä sähkötyöturvallisuuskoulutusta. Myös ATEX- räjähdyssuojausasiakirja saatiin valmiiksi kaikkien Lahti Energian laitosten osalta. Ympäristön turvallisuus ja sen vaaliminen ovat arkipäivää Kymijärvellä. Vuoden aikana seurattiin aktiivisesti Joutjoen ja Vesijärven tilaa tutkittiin onko voimalaitoksesta vesistöille haittaa. Lahti Energia käyttää huomattavia tukisummia esim. Vesijärvisäätiön tukemiseen. Tuen avulla on nostettu 200 000 kg roskakalaa pois Vesijärvestä vuonna 2009. 36
Tervetuloa taloon! Kymijärven voimalaitos on erittäin haluttu vierailukohde: monet valtuutetut, poliittiset ryhmät, koululaiset, asukasyhdistykset, ulkomaalaiset vieraat, toisten energiayhtiöiden edustajat vuonna 2009 esim. Tampereen sähkölaitos ja Mälar Energi Ruotsista vierailivat tutustumassa voimalaitoksen arkeen. Vieraita kiinnostaa se, miten Lahti Energia hyödyntää jätettä energiantuotannossa jo tässä nykyisessä, vanhassa laitoksessa. Tässä työssä Lahti Energia on ollut lipunkantajana: yhtiö on korvannut yli 600 000 tonnia kivihiiltä energiajätteellä jo vuodesta 1998 alkaen. Energiajätettä on kaasutettu tässä ajassa reilusti yli miljoona tonnia. Uusi KYVO2 tuottaa sähköä vain energiajätteestä. Uuden voimalaitoksen rakentamisen aikana alueelle ei enää oteta vierailijaryhmiä turvallisuussyistä. Kymijärven voimalaitoksen energiatase 2009 Ostettu kaukolämpö 0,05 GWh (0,00 %) Rakennusten lämmitys 3,80 GWh (0,22 %) Kattiloiden lämpöhäviöt 216,0 GWh (9,02 %) Vesijärvi 278,0 GWh (11,6 %) Tuotettu kaukolämpö 1101,6 GWh (46,00 %) Polttoaine 2392,4 GWh (99,92 %) Höyrykattila 2149,0 GWh (88,75 %) Kaasuturbiini 243,3 GWh (10,16 %) Ostettu sähkö 1,93 GWh (0,08 %) Omakäyttösähkö ja pm:n muuntajahäviö 86,6 GWh (3,62 %) Tuotettu sähkö 110 kv:n verkkoon 708,5 GWh (29,59%) Kymijärven voimalaitoksen vesitase 2009 Vesijärvestä 68765 Vuotohöyry 3,9 Porakaivo Savukaasu Kaupungin verkosta Jäähdytysvesipumppaamo 57,1 67,6 67644 900 450 671 9,4 Keräilysäiliö Kaasuturbiinin ruiskutus 10,7 Raakavesisäiliö 10,5 Käyttö- ja talousvesi Lauhdutin Apujäähdytysjärjestelmä Kaasuturbiinin jäähdytys 1,3 Prosessi 9,5 67,8 Vedenpuhdistus 56,6 11,2 66744 1350 671 42,0 47,2 Kylmävesisäiliö 21,1 Viemäriin 0,6 Joutjokeen 68808 Vesimäärät 1000 m 3 /a 37