1 LAAJAKAISTA KAIKILLE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 10.1.2012
2 SISÄLLYS 1. Hankkeen tausta 3 1.1. Julkinen tuki 4 2. Työryhmän toimeksianto 6 3. Työryhmän kokoukset 6 3.1 Asiantuntijavieraiden kuuleminen sekä vierailut 6 4. Laajakaistaverkon toteuttamisen vaihtoehdot 8 4.1. Hankeen toteuttamisen vaihtoehdot 9 4.2. Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi 9 5. Työryhmän suositukset 10 1. Hankkeen tausta
3 Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että huippunopea 100 Mb/s laajakaistayhteys on vuoteen 2015 mennessä enintään kahden kilometrin tilaajajohdon päässä vakinaisista asuinpaikoista. Haja-asutusalueilla verkkoja rakennetaan osaksi julkisella tuella. Hanke on nyt edennyt toteuttamisvaiheeseen. Ensimmäiset pilottihankkeet ovat jo valmistuneet. Laajakaistahankkeen päävaiheen hankkeiden rakentaminen on alkanut kesällä 2011. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kansallinen Laajakaista kaikille -hankkeen valtioneuvoston 4.12.2008 päätöksellä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa valokuiturunkoverkko, johon voivat liittyä kaikki halukkaat kotitaloudet, yritykset sekä koulut ym. julkisyhteisöjen rakennukset siten, että yksittäisen käyttäjän omalle kontolle jää enintään viimeisten kahden kilometrin liityntäyhteys. Liikennöintinopeustavoite on 100 Mb/s. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 4.12.2008 tavoitteeksi asetettiin: 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Käyttäjät hankkivat tilaajayhteytensä omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä tai muulta toimittajalta. EU:n komission syyskuussa 2010 julkaisemassa laajakaistatiedonannossa esitettiin tavoitteita eurooppalaisten laajakaistayhteyksien kehittämiselle. Komissio esitti, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla tulisi olla yli 30 Mbit/s internetyhteys ja vähintään puolella eurooppalaisista kotitalouksista tulisi olla käytössä yli 100 Mbit/s liittymä. EU:n neuvosto hyväksyi asiakirjaa koskevat päätelmät joulukuussa 2010 ja puolsi komission esittämiä tavoitteita. Valokuitutekniikalla toteutetun huippunopean verkon etuna on, että se on kohtuullisin kustannuksin päivitettävissä nopeuksiin, jotka riittävät kaikkiin nykyisiin ja tuleviin palveluihin ainakin 50 vuodeksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on useassa yhteydessä korostanut sitä, että tilaajan on voitava valita tilaajaliittymän tekninen ratkaisu ja yhteysnopeus, koska tilaaja maksaa myös tilaajayhteyden kustannukset. Laajakaistahankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tilaajille on jatkossa tarjolla myös halvempia langattomia vaihtoehtoja. Tämä toisi rakennettavat verkot useampien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuville ja lisäisi liittymien kysyntää. Tämä puolestaan saattaisi tehdä toteuttamiskelpoisiksi sellaisiakin hankkeita, joiden tilaajakysynnän teleyritykset ovat arvioineet liian pieneksi. Ehkä merkittävin yksittäinen tapahtuma Kuhmossa hankkeen aikana on ollut liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindenin vierailu Kuhmon kaupungintalolla 17.8.2009, jossa ministerille esitettiin kansallinen laajakaista kaikille hanke Kuhmon näkökulmasta. Tapaamisessa korostettiin perifeeristen ja pinta-alaltaan isojen kuntien rajallista mahdollisuutta osallistua hankkeen kustannuksiin. Ministerille esitettiin, että Kuhmossa ja muualla Kainuussa kunnan maksuosuus hankkeen kustannuksista olisi enintään 8 %. Myöhemmin tämä asia toteutui Kainuun osalta pl. Kajaani ja Paltamo. 1.1. Julkinen tuki Laajakaistatuki on tarkoitettu vain sinne, missä tietoyhteyksien kaupallisesti kannattava rakentaminen on mahdotonta. Käytännössä haja-asutusalueille valokuituverkkoja syntyy alueille, jotka ovat tukikelpoisia.
4 Teleyritykset maksavat hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki - kaksi kolmannesta tukikelpoisista kustannuksista - jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma noin 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Kunnan osuus hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. 41 kunnassa maksuosuus on 8 prosenttia ja 59 kunnassa 22 prosenttia. Lopuissa 242 kunnassa kunta maksaa 33 prosenttia kustannuksista. Kuhmon kaupungin maksuosuus on 8 %. Muissa Kainuun kunnissa osuus on myös 8 % pl. Paltamo ja Kajaani. Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle, mikäli kunta hyväksyy teleyrityksen hanke-ehdotuksen. Hakumenettelyssä on kolme vaihetta. Maakuntaliitto valitsee ensin kilpailutuksen perusteella kullekin hanke-alueelle teleyrityksen toteuttamaan hanketta. Toisessa vaiheessa teleyritys hakee julkista tukea Viestintävirastolta. Tukipäätöksessä määritellään hankkeen tukikelpoiset kustannukset ja tuen enimmäismäärä. Kolmas vaihe hakumenettelyssä on varsinainen tuen maksatuksen hakeminen. Maksatusta haetaan hankkeen valmistuttua tuen myöntäneeltä viranomaiselta toteutuneiden kustannusten perusteella.
5 Kuva 1: Kuntien maksuluokat haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa Lähde: http://www.lvm.fi/laajakaista_kaikille/ 2. Työryhmän toimeksianto Maaseudun neuvottelukunta päätti kokouksessaan 13.9.2010 pykälän 21 kohdalla esittää kaupunginhallitukselle, että perustetaan työryhmä, joka selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun
6 hankinnasta syntyviä kustannuksia. Tavoitteena on, että mahdollisimman monella on mahdollisuus valokuituun. Kaupunginhallitus päättää kokouksessaan 5.4.2011 pykälän 123 kohdalla perustaa laajakaista kaikille paikallisen -työryhmän ja nimetä työryhmään edustajat, puheenjohtajan sekä työryhmän sihteerin. Työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. Kaupunginhallitus nimesi laajakaista kaikille hankkeen työryhmän jäseniksi Matti Pääkkösen, Anja Karppisen, Juhana Juntusen, Mikko Kanniaisen ja Eira Piipposen. Kylien edustajina työryhmässä ovat Timo Niskanen, Mauri Väisänen sekä Urho Väisänen. Kaupunginhallitus päätti, että työryhmän puheenjohtajana toimii Matti Pääkkönen ja sihteerinä Juhana Juntunen. Työryhmässä on ollut syksyn 2011 aikana vieraana asiantuntijoita. 3. Työryhmän kokoukset Kuhmon kaupungin paikallinen työryhmä on pitänyt varsinaisia kokouksia vuoden 2011 aikana yhteensä viisi kertaa. Näiden varsinaisten kokousten lisäksi työryhmä teki vierailun Nurmekseen ja työryhmässä on ollut kuultavana hankkeeseen liittyviä asiantuntijoita. Varsinaisia työryhmän kokouksia on ollut 13.6., 12.8., 11.11, 22.11. ja 16.12.2011. Työryhmän kokouksessa 13.6. olivat asiantuntijavieraina Paula Karppinen Kainuun maakunta kuntayhtymästä sekä Kaisanet Oy:n projektipäällikkö Harri Lepistö. Tässä kokouksessa työryhmä sai katsauksen Kaisanet Oy:n suunnitelmista sekä sai tilannekatsauksen hankkeen etenemisestä Kaisanet Oy:n näkökulmasta. Työryhmän elokuun kokouksessa asiantuntijavieraina olivat tutkija Philip Donner sekä Paula Karppinen. Paula Karppinen oli mukana työryhmän kokouksessa 16.12. Tässä kokouksessa oli läsnä myös Kuhmon kaupungin kartoittaja-piirtäjä Mirja Heikkinen esittelemässä kartta-aineistoa. Työryhmän kokouksista on laadittu muistiot, jotka ilmenevät liitteestä 1. LIITE. 3.1 Asiantuntijavieraiden kuuleminen sekä vierailut Kaupunginhallituksen asettama Kuhmon kaupungin laajakaista kaikille -työryhmä tutustui 6.9.2011 Pielisen Karjalan kuituhankkeen etenemiseen. Tutustumisessa saatiin selville, millä tavoin Pielisen Karjalassa on viety eteenpäin laajakaistaverkon rakentamista ja millaisia ajatuksia ja suunnitelmia siihen liittyen on syntynyt. KUITUVA -hanke on konkreettinen selvitystoimi, joka vietiin läpi alkuvuoden aikana. KUITUVA hanke toteutettiin, koska paikallisen teleoperaattorin hanke-ehdotus koski vain osaa Lieksan ja Nurmeksen kuntien alueista. Lieksan ja Nurmeksen maksuosuus hankkeen kustannuksista on enintään 22 %. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n hallinnoimassa KUITUVA hankkeessa selvitetään mahdollisuudet perustaa Pielisen Karjalaan osuuskunta, joka hoitaa liityntäpisteiden ja käyttäjien välisen verkon rakentamisen ja ylläpitämisen. Kainuun alueella tarjouspyyntö teleoperaattoreille tehtiin siten, että teleoperaattorin oli jätettävä hanke-ehdotus koko kuntaa koskevana. Hanke-ehdotus saatiin vain yhdeltä teleoperaattorilta, mutta ehdotus sisältää Kuhmon osalta koko kunnan alueen. Selvää on, että yhden kesän aikana koko Kuhmon aluetta ei voida rakentaa kerralla, joten rakentaminen on vaiheistettava ainakin kolmelle vuodelle. Kuhmon kaupungin paikallinen laajakaista -työryhmä tutustui Rautavaaran kuituosuuskuntahankkeeseen 16.9. Rautavaaran kunnan hallintojohtaja Janne Tervo kävi esittelemässä Rautavaaran kuituosuuskuntamallia Kuhmon paikalliselle työryhmälle. Osuuskunta perustettiin vuonna 2010 rakentamaan ja ylläpitämään valokuituverkkoa Rautavaaran ja tarvittaessa lähikuntien alueella. Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta voidaan tarjota mahdollisuus nopean 100 Mb/s kuituyhteyden
7 hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan. Runkoverkko on suunniteltu Rautavaaralla siten, että kaikki vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt saadaan valtion tuen piiriin eli max. kahden kilometrin päähän runkoverkosta. Samalle alueelle sattuu merkittävä osa kunnan vapaa-ajan asutuksesta. Kaisanet Oy:n toimitusjohtaja Marja Karjalainen sekä verkkopäällikkö Esa Reis olivat työryhmän vieraina 11.10.2011. Toimitusjohtaja Marja Karjalaisen mukaan Kaisanet Oy:lle sopii myös vaihtoehto, että Kuhmo päätyy valitsemaan toteuttamistavaksi osuuskuntamallin. Työryhmä sai tarkempaa tietoa Kaisanet Oy:n suunnitelmista sekä tarkennetun tilannekatsauksen hankkeen etenemisestä Kaisanet Oy:n näkökulmasta. Vaikka Kaisanet Oy on jättänyt myös Kuhmon hankeesta hanke-ehdotuksen, tämä ei ole esteenä mahdolliselle laajan osuuskunnan perustamiselle. Kuva 2: Valokaapelin auraaminen on jälkeenpäin on helpohkoa kertaalleen muokattuun maahan. Kuvassa Haatajankylän vesihuoltourakan työmaa kesällä 2011. 4. Laajakaistaverkon toteuttamisen vaihtoehdot Kaupunginhallituksen tehtävänannon mukaan työryhmän tehtävänä on selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. (KH 123 5.4.2011). Huomioiden työryhmän toimeksiannon työryhmä päätyi tarkastelemaan hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtoja. Työryhmän näkemyksen mukaan valokuituliittymän hintaa on mahdollista alentaa kuluttajille valitsemalla sellainen hankeen toteuttamistapa, joka mahdollistaa edullisen liittymähinnan kuluttajalle.
8 Työryhmä on tarkastellut neljää eri vaihtoehtoa toteuttamistapana. Lisäksi työryhmä otti tarkasteluun mukaan 0 vaihtoehdon, jossa Kuhmon kaupunki ei osallistu kansalliseen laajakaista kaikille hankkeeseen. Vaihtoehdot Kuhmon kaupungin osalta kansallinen laajakaista kaikille hankkeen toteuttamistavaksi työryhmän näkemyksen mukaan ovat seuraavat: 0-vaihtoehto VE 1: Osuuskuntamalli VE 2: Ison teleyrityksen hanke-ehdotuksen mukainen toteuttamistapa VE 3: Ison teleyrityksen hanke-ehdotuksen mukainen toteuttamistapa + kaupungin myöntämä avustus VE 4: Kunnallinen verkkoyhtiö 4.1. Hankeen toteuttamisvaihtoehtojen arviointi Työryhmä on laatinut em. vaihtoehdoista kaksiulotteisen taulukon, jossa on arvioitu näiden vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja. Taulukko em. vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista (plussat ja miinukset) on liitteenä. LIITE 2. Vaihtoehdoista työryhmä pitää vaihtoehtoa VE 1 (osuuskuntamalli) parhaimpana. Tällä mallilla voidaan alentaa asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia valokuituyhteyden hankinnasta. 4.2. Päätöksen vaikutusten ennakkoarviointi Työryhmä päätti tehdä kansallinen laajakaista kaikille hankkeesta Kuhmon osalta ennakkoarvioinnin. Työryhmä päätyi hyödyntämään Suomen Kuntaliiton opasta ennakkoarvioinnista. Kuntaliiton hallitus on 8.6.2011 pitämässään kokouksessa hyväksynyt suosituksen ennakkoarvioinnista. Ennakkoarviointi on laadittu Kuntaliiton oppaan Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa pohjalta. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa lisää luottamushenkilöiden arvopohjaista päätöksentekoa ja käynnistää arvokeskustelun halutuista vaikutuksista. Läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät, että laaditaan vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja punnitaan tarkasti niiden vaikutuksia. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa suosituksen on tarkoitus vahvistaa päätösvaihtoehtojen vaikutusten arviointia kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti pitkällä aikajänteellä. Tehty ennakkoarviointi toivottavasti osaltaan helpottaa päättäjien ei vaihtoehtojen punnitsemista tässä kansallisesti merkittävässä hankkeessa. Ennakkoarvioinnissa laajakaista kaikille hanketta on arvioitu seuraavista neljästä näkökulmasta: Vaikutukset jotka kohdistuvat kunnassa asuviin henkilöihin, jotka käyttävät tai eivät käytä tarkasteltavaa palvelua tai muihin kunnan palveluja käyttäviin henkilöihin = ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Vaikutukset, jotka aiheutuvat luonnonvarojen ja energian käytöstä ja niihin liittyvistä päästöjen ja jätteiden määrästä, kulutuskäyttäytymisen muutoksesta taikka toimintojen sijoittumisesta ja niihin liittyvistä liikkumis- ja liikenneratkaisuista = ympäristövaikutukset. Taloudelliset vaikutukset. Vaikutukset, jotka kohdistuvat viranomaisten välisiin suhteisiin, viranomaisten tehtäviin tai menettelytapoihin, luottamushenkilöiden (kh, kv, ltk) toimintaan, henkilöstöön, organisaatioon tai hallintoon = organisaatiovaikutukset Työryhmä laati päätöksen vaikutusten ennakkoarvioinnin kotiläksynä. Tuloksia työryhmä tarkasteli
9 kokouksessaan 22.11.2011. Työryhmän jäsenten näkemyksistä on laadittu yhteenveto, jotka ovat liitteissä 3-4. LIITTEET. Työryhmä ei kokouksessaan karsinut työryhmän jäsenten näkemyksiä ennakkoarvioinnissa kaikki näkemykset ilmenevät em. liitteissä lyhentämättömänä. Tehdystä vaikutusten ennakkoarvioinnista nousi erityisesti esille kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vaatimus. Kaisanet Oy:n mukaisen hanke-ehdotuksen mallilla liittymän hinta on halvimmillaan 1 230 euroa sisältäen 150 metriä valokaapelia runkoverkosta. Yli 150 metrin menevältä matkalta asiakas maksaa Kaisanet Oy:n mukaisessa hanke-ehdotuksessa/mallissa Kaisanet Oy:n kaivamana 6,15 metriltä ja itse kaivettuna 1.85 metriltä. Perushintaisen liittymän hinta kotitalousvähennyksen jälkeen on 961. Liittymätyypin edullisin kuukausimaksu on 35 (8 M). Työryhmän näkemyksen mukaan jo perushintainen liittymä on monelle yksinkertaisesti liian kallis ja näin monen osalta liittyminen valokuituverkkoon uhkaa jäädä haaveeksi. Myös kaupungin imagoon kattavalla valokuituverkon rakentamisella katsottiin olevan vaikutusta. 5. Työryhmän näkemys Laajakaista kaikille hanke on käynnissä valtakunnallisesti. Myös muualla Suomessa on mietitty kuumeisesti keinoja, joilla kuluttajahintaa valokuituliittymälle voitaisiin alentaa. Mm. liikenne- ja viestintäministeriön keskustelumuistiossa (26.5.2011, s. 10) on esitetty keinoja, joilla tilaajaliittymien hintaa voidaan alentaa. Keskustelumuistion mukaan tilaajaliittymien kustannuksia voidaan pienentää mm. seuraavilla tavoilla: * Liittyjien määrä vaikuttaa hankkeen kokonaistaloudellisuuteen ja tätä kautta liittymismaksujen suuruuteen. Kunta voi panoksellaan ratkaisevasti vaikuttaa hankkeen tilaajien määrään toimimalla tiedonkulun väylänä asukkaiden suuntaan. Pilottihankkeista saatujen kokemusten mukaan kunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua markkinoinnissa kuin hankkeen toteuttavalla teleyrityksellä. * Teleyritys voi tarjota asiakkaille mahdollisuuden maksaa liittymismaksu useammassa erässä. Maksuliikenne voidaan kanavoida myös jonkin rahoituslaitoksen kautta, jolloin teleyritys välttyy lisätyöltä. * Asiakas voi myös ottaa rahoituslaitoksesta lainan liittymismaksun jakamiseksi pitemmälle ajanjaksolle. Teleyritys tai kunta voi halutessaan antaa takauksen tällaiselle lainalle. * Kotitalousvähennysoikeus koskee myös valokuituisen tilaajaliittymän rakentamista kiinteistön alueella. Vähennyksen saa tehdä työkustannuksista 3 000 euron vuotuiseen enimmäismäärään asti. Vähennys on henkilökohtainen, joten perheissä kumpikin puoliso voi tehdä ko. vähennyksen. Vähennyksen voi nykyisin tehdä vain omassa pihapiirissä tehtävästä liittymän asennustyöstä, joten pitkissä tilaajajohdoissa vähennyksen merkitys on pienempi kuin lyhyissä tilaajajohdoissa. * Kotitalousvähennysoikeutta olisi valtiontalouden tilan salliessa mahdollista laajentaa. Kotitalousvähennys voitaisiin esim. laajentaa koskemaan myös oman tontin ulkopuolista tilaajaliittymän osuutta. Työperäisten kustannusten osuus kiinteän yhteyden rakentamisen kokonaiskustannuksista voi olla jopa 80 %, minkä vuoksi kotitalousvähennys tukisi myös työllistämistä. * Tilaajaliittymän hankintaa voitaisiin tukea myös sallimalla kotitalousvähennyksen jakaminen useammalle vuodelle, jos tulot eivät ensimmäisenä vuonna riitä täysimääräiseen vähennykseen. * Joillakin alueilla tilaajaliittymien kustannusten pienentämiseen on rajallisesti käytettävissä EU-rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Tilaajaverkon rakentamista varten voidaan perustaa erillinen, esim. EU-rahoitteinen hanke. Yhden toiminnallisen hankkeen pilkkominen kahteen eri lähteistä tuettavaan osaan ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tämä on kyettävä tekemään niin, että kansallisen lain11 säädännön ja EU:n komission Suomen laajakaistahankkeelle asettamat ehdot täyttyvät.
10 * Ainakin yhdessä pilottihankkeessa kunta on myöntänyt teleyritykselle lisätukea niin, että tilaajaliittymien hintoja on voitu alentaa. Tällaiselle tuelle on tarpeen kehittää EU-säännösten ja kansallisen lainsäädännön kanssa linjassa oleva menettely (esim. asukkaille annettava laajakaistaseteli). Työryhmän suositukset Kuhmon paikallinen laajakaista kaikille työryhmä on tullut siihen tulokseen, että liittymishinnan tulisi olla kuluttajille mahdollisimman alhainen. Tämä voidaan työryhmän käsityksen mukaan saavuttaa ensisijaisesti hankeen toteuttamistavan valinnalla. Työryhmä on tullut tulokseen, että em. keinoilla (liikenne- ja viestintäministeriön keskustelumuistio) ei ole juurikaan merkitystä tilaajaliittymän hinnan alentamisessa. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää keinoja alentaa asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia sekä seurata hankkeen etenemistä Kuhmon osalta. Työryhmä yksimielisesti katsoo, että asiakkaalle valokuidun hankinnasta syntyviä kustannuksia voidaan alentaa vain siten, että hankkeen toteuttaa perustettava osuuskunta. Työryhmä näkömyksenään suosittaa tekemänsä selvityksen perusteella, että Kuhmon kaupunki valitsee kansallisessa laajakaista kaikille hankkeessa valokuituverkon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Rautavaaran kunnan kaltaisen osuuskuntamallin. Työryhmä suosittaa myös, että osuuskuntamallista pyydetään tarkempi asiantuntijaselvitys, josta ilmenevät osuuskuntamallin kokonaiskustannukset sekä vastuut Kuhmon kaupungille. Työryhmä on laatinut alustavan selvityksen osuuskuntamallin kustannuksista, mutta asia vaatii tarkempaa asiantuntijan tekemää selvitystä. Työryhmän puolesta, Matti Pääkkönen työryhmän puheenjohtaja Juhana Juntunen työryhmän sihteeri