SRL Urheiluseminaari Håkan Wahlman
Muodon vaikutus ratsastettavuuteen. Ratsastettavuuden vaikutus muotoon.
Mitkä asiat vaikuttavat? Mihin asioihin voi vaikuttaa?
Mikä muoto?
Hevosen käyttötarkoitus määrää omalta osaltaan muodon ja toivon mukaan myös tarkoituksenmukaisuuden.
Westernhevosen kouluratsastusmuoto ei ole läheskään sama kuin normaaleissa kouluratsastuskisoissa halutaan.
Western slide stopit ja spinit.
Kouluratsastus, piaffe, passage, piruetit.
Kouluratsastuksen osalta todettava että kilpailumuotona se vaatii määrättyjen normien täyttämistä jotta suoritukset olisivat keskenään verrannollisia.
Estehevosen suoritusmuoto ei ole sama kuin sen koulutus/työskentely- ja verryttelymuoto.
Esteratsastus kohti 160 cm ratoja. David Broome Mr. Softee Okseri 160 x 180
Ratsastettavuus ei kuitenkaan tämän takia heikkene tai saa olla heikko. Päinvastoin.
Issikan (askellaji)suoritusuoto ei ole sama kuin valjakkohevosen j.n.e.
Valjakkohevosten muoto vaihtelee koulu-, maraton- ja tarkkuuskokeiden välillä myös.
Valmennusmuoto, verryttelymuoto, kilpailusuoritusmuoto vaihtelee täten siis kaikkien eri lajien kesken.
Lisäksi vaikuttaa: hevosen ikä koulutustaso, terveys kengitys ruokinta varustus rakenne
Siitä huolimatta että käyttötarkoitus ja tyypit eroavat toisistaan paljonkin, on muistettava että:
Yhteistä kaikkien eri rotuisten ja kokoisten hevosten kesken on perusfysiologia ja rakenne. Tyyppi on se joka vaihtelee.
Hevosella n. 700 eri lihasta joitten kaikkien pitäisi saada oma osuutensa niin työskentelystä kuin rentoutumisesta tarkoituksenmukaisuuden puitteissa.
Tärkeätä täten ettei juutu vain suoritusmuotoon hevosen työskentelyssä. Elimistöön kohdistuva rasitus jää silloin liian yksipuoliseksi.
Eri työskentelymuodot eivät saa tietenkään vaikuttaa kielteisesti ratsastettavuuteen.
Ratsastettavuudessa on ensisijaisesti kyse hevosen tottelevaisuudesta.
Tottelevaisuus on henkisellä puolella oleva asia. Asenne Vastaanottavaisuus
Ratsuhevosen kouluttaja 1500-luvulta. koulutan ensisijaisesti hevoseni aivoja ja pidän tätä työtä tärkeämpänä kuin selän ja jalkojen työtä. Aina kun mahdollista varon olla ikävystyttämästä hevosta enkä yritä koskaan tukehduttaa sen kiltteyttä. Sillä aivot ovat hevoselle kuten kukka hedelmäpuulle : jos revit kukan, hedelmä ei ikinä korista puuta.
Hevosta kun ei voi pakottaa liikkumaan määrätyssä muodossa ehkä asia onkin toisinpäin... Eli,
Hyvin ratsastettu hevonen hakeutuu itse enenevässä määrin muotoon joka on sille tarkoituksenmukainen.
Fysiologiset syyt kuitenkin asettavat omat vaatimuksensa siihen minkälaiseen työskentelymuotoon hevosta olisi hyvä ratsastaa.
Tämä koskee varmaan ensisijaisesti hevosen selän käyttöä.
Toinen syy on etujalkoihin kohdistuva (lisä)rasitus kun ratsastaja istuu selässä
Eteen alas muoto ei ole itsestäänselvyys hevosille. Kuitenkin se on se joka alkuvaiheessa nostattaa selän mekaanisesti ylöspäin
Tärkeätä muistaa, että tämä ei tarkoita samaa kuin etupainoiseksi...
Vastavuoroisesti lyhyt edestä ja korkea niska ei ole sama kuin koottu...
FEI koulutus/tasoportaikko esim. nuorten hevosten osalta on hyvä mittari.
Askeleen pidennys nuorella hevosella. Hakeutuminen eteen-alas ohjastuntumalle. Alin kuva virheellinen muoto!
Kaikkia eri ratsastuksen lajeja yhdistää lisäksi yksi suuri päätavoite. Kokoamisasteen vaiheittainen ja portaaton lisääminen
Kokoamisessa ajatus on takaosan siirtäminen lähemmäs etuosaa. Takajalan kulmat painuvat yhteen. Mielikuva etuosan kasvamisesta!
100% 70-75% 25-30% á väh. 35% á 15%
Tämän takia alkuvaiheesta asti yksi tärkeimmistä asioista on takaosan ja takajalkojen toiminta (kaikkineen mitä se pitää sisällään sen aikaansaamiseksi).
Tärkeätä on esim. diagonaalisten jalkojen samansuuntaisuus säilyy.
Hyvin ratsastettu hevonen on jäntevä muttei jännittynyt. Irtonainen muttei veltto.
Seuraamalla perinteistä koulutus/kehitysportaikkoa tahti, sännöllisyys irtonaisuus tukeutuminen takaosan toiminta suoruus
Päästään turvalliseti tavoitteeseen joka on lajista riippumatta: Kokoaminen
Kiitos ja kumarrus! Kiitos huomiostanne!