1912 2012 Ikuisesti Sinun HÄMEENLINNAN KAUUNGIN HISTORIALLINEN MUSEO 1912-2012 Juhlavuoden Museomarkkinat 9.6. aketoitu aika Juhlavuoden 2012 ohjelma Kuva: Terho Aalto
Ikuisesti Sinun 1912 2012 Juhlavuoden ohjelma Näyttelyt Historiallisessa museossa Onko koira kotona? 17.2. 2.9. aketoitu aika Museo 100 vuotta juhlanäyttely 10.5.2012 17.3.2013 Museums: The World Inside Geir Helgenin piirustuksia 4.9. 31.12. Tapahtumia museoissa Kesämatineat kesä-, heinä ja elokuun sunnuntaisin, Sibeliuksen syntymäkoti Juhlavuoden Museomarkkinat la 9.6. Linnanniemen piha-alue Lelukoira Match Show to 26.7. Historiallinen museo Vallu Vankilarotta seikkailee Hippaloiden aikaan 26. 29.7. Vankilamuseo Lähikulttuuria! seminaari paikallisuudesta ja paikallismuseoista 2. 3.10. Hämeen linna, luentosali Juhlavuoden konsertti to 4.10. Sibeliuksen syntymäkoti Vallu Vankilarotta seikkailee syyslomien aikaan 6. 28.10. Vankilamuseo Hedvigin päivä Säästöpankkimuseopäivä la 13.10. Säästöpankkimuseo alanderin joulu 1.12.2012 6.1.2013 alanderin talo Kulttuurielämää muuttuvassa Hämeenlinnassa 1900 2012 luentosarja torstaisin 13.9., 27.9., 25.10. ja 22.11. Ilmainen sisäänpääsy Historialliseen museoon ja Säästöpankkimuseoon juhlavuonna 2012! Hämeen Sanomat 26.11.1912: Hämeenlinnan historiallis-muinaistieteellinen museo avataan yleisölle huomenna, josta alkaen se on auki keskiviikkoisin klo 11-12 a.p. sekä sunnuntaisin klo 12-2 i.p. Sisäänpääsymaksu 25 p. Ensimmäinen lahjoitus museoon tehtiin 4 p. lokak. 1911 ja on luettelon viimeinen numero nykyään 844, joista on ostettu wain 82 esinettä, joten jos lasketaan pois säilytettäviksi jätetyt 33 esinettä, kokonaista 729 esinettä owat lahjoitusten muodossa museoon joutuneet. Lahjoituksia ovat tehneet 165 henkeä Museo käsittää 8 huonetta, joita lämmön ja walon puolesta kaupunki kustantaa. Toivomme puolestamme museolle menestystä ja että yleisö lahjoituksillaan sitä edelleenkin muistaa! Museo on hauskasti järjestetty. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä kun museo avattiin yleisölle. Museon perustamisidea oli tuolloin jo vuosien takaa. Idea oli lehtori Albert Theodor Böökin. Hän halusi perustaa museon, joka tallentaisi tuleville polville muiston kotiseudun elämästä, menneistä sukupolvista ja heidän elämästään, työstään ja asumisestaan. Böökin idea eteni ja vuonna 1907 kaupunginvaltuusto valitsi Muinaismuistovaliokunnan ja kolme vuotta myöhemmin, 1910 se teki päätöksen Historiallis-Muinaistieteellisen museon perustamisesta. Kun museo sitten kaksi vuotta myöhemmin avattiin, saattoi Böök kaupunginvaltuuston puheenjohtajana virallisesti ilmoittaa sen avaamisesta. Museon kokoelma syntyi valtaosaltaan lahjoituksista. Hämeenlinnan kaupungin ja alueen asukkaat lahjoittivat museon kokoelmaan esineitä, joita he halusivat museossa esiteltävän ja joiden he näkivät kertovan kaupungin ja sitä ympäröivän seudun elämästä ja asumisesta. Museon kokoelma karttuu edelleen lahjoituksin. Hämeenlinnan kaupungin ja alueen asukkaat lahjoittavat museon kokoelmaan esineitä, joita he haluavat museossa esiteltävän ja joiden he näkevät kertovan kaupungin ja sitä ympäröivän seudun elämästä ja asumisesta. Esineet kertovat meille, keitä me olemme ja mistä me ajan jatkumossa tulemme ja miten meidän pitäisi toimia, jotta tulevaisuutemme olisi sellainen, kuin toivomme sen olevan. Museo on kaupunkilaisten perustama, kaupunkilaisten kokoama ja kaupunkilaisten ylläpitämä. Se on jokaisen oma museo. Nyt ja tulevaisuudessa. Se on ikuisesti myös Sinun. Museon infopiste Hämeenlinnan torin kuukausimarkkinoilla joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Tervetuloa tapaamaan museoihmisiä! Juhlavuositerveisin, Tuulia Tuomi museonjohtaja 2
Kuvat: Reilika Landén Historiallinen museo ja Säästöpankkimuseo Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna puh. 03 621 2979 historiallinenmuseo@hameenlinna.fi Avoinna ti su klo 11 17 Ilmainen sisäänpääsy vuonna 2012 Tykistömuseoon Hämeenlinnan kaupunki Historiallinen museo Juhlavuonna museossa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa: vaihtuvia näyttelyitä, tapahtumia, työpajoja. ysyvä näyttely esittelee Hämeenlinnan ja Kanta- Hämeen kulttuuriperintöä. Samoissa tiloissa toimivan Säästöpankkimuseon näyttelyssä pääset 1920-luvun pankkisalin tunnelmaan. Kierrokset kesä-elokuussa tiistaisin klo 14. Linna Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna puh. 03 621 2977 vankilamuseo@hameenlinna.fi Avoinna ti su klo 11 17 Liput 6 / 5 / 2 Historiallinen museo ja Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Kulkureitit ja sisäänkäynnit Vankilamuseo alanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnan lääninvankilana toimineessa rakennuksessa tutustutaan vankilaelämään viimeisten vankilavuosien asuun jätetyissä aidoissa tiloissa. Museo kertoo vankeinhoidosta ennen ja nyt. Kierrokset kesä-elokuussa torstaisin klo 14. alanderin talo Linnankatu 16, 13100 Hämeenlinna palanderintalo@hameenlinna.fi uh. 03 621 2967 Avoinna 1.6. 31.8. ti su klo 12 15 1.9. 31.5. la su klo 12 15 tai tilauksesta Liput 5 / 4 / 2 Hämeenlinnalaista porvariskotia esittelevä kotimuseo. Upeita interiöörejä 1800 1900-luvun taitteesta. ääsylipun hintaan kuuluvat opastetut kierrokset lähtevät puolen tunnin välein, viimeinen klo 15. Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskatu 11, 13100 Hämeenlinna sibeliuksensyntymakoti@hameenlinna.fi uh. 03 621 2755 Avoinna 2.5. 30.6. ti su klo 10 16 1.7. 31.8. ma su klo 10 16 1.9. 30.4. ti su klo 12 16 Liput 5 / 4 / 2 1860 80-luvun asuun sisustettu Sibeliuksen syntymäkoti on helmi keskellä kaupunkia. Museossa järjestetään myös konsertteja sekä tilauksesta pieniä musiikkituokioita. Kierrokset kesä-elokuussa perjantaisin ja talvikaudella sunnuntaisin klo 14. Saaristenkatu Tampereentie Kasarmikatu Hallituskatu Niittykatu Koulukatu Sibeliuksenkatu Linnanniemi Kustaa III:n katu Tori Lukiokatu Linja-autoasema Historiallinen museo ja Säästöpankkimuseo Vankilamuseo alanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Linnankatu Raatihuoneenkatu 3 Rauhankatu
Kuvat: Rauno Träskelin, Heikki Haavisto, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat paketoitu AIKA aketoitu AIKA JUHLANÄYTTELY 10.5.2012 17.3.2013 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo juhlii satavuotiasta taivaltaan mittavalla juhlanäyttelyllä. Museo avasi sata vuotta sitten ovensa erilaisessa maailmassa, mutta museon toiminta-ajatus on näiden vuosien aikana muuttunut hätkähdyttävän vähän. Museolla paketoimme nykyisin aikaa ihan konkreettisesti, kun haluamme pitää esineistämme hyvää huolta ja suojella niitä lialta ja kulumiselta. Mutta pääasiassa me paketoimme kokoelmamme aarteiden avulla laajempaa ajankuvaa sinulle, minulle ja tulevaisuudelle. Me välitämme tietoa siitä ajasta, jossa esineemme ovat eläneet. Välitämme esineiden tarinaa. Mitä itse esine voi kertoa ja mitä voimme päätellä niistä ihmisistä, jotka ovat niitä valmistaneet, käyttäneet ja lopulta lahjoittaneet tai keränneet talteen museoon. Juhlanäyttely on kunnianosoitus niille, jotka ovat aikaansaaneet museon. Voimme vain kuvitella miksi jokin esine on päätynyt kokoelmaan. Ainakin se on ollut jollekin tarpeeksi hieno pala menneisyyttä säilöttäväksi. Toivottavasti käytössä kuluneet lapsen kengät tai vanhan hääpuvun hihapoimut elähdyttävät kävijöitä yhtä paljon kuin meitä. Esineen lumo vie mukanaan ja saa kuvittelemaan elämää niiden ympärille. Tervetuloa paketoituun aikaan! Myllymäen 6A-luokka on tuonut juhlanäyttelyyn tämän päivän koululaisten näkökulman. Saat tietää esimerkiksi miksi lampaan takapuolessa on laastari. 4
Vanhan kirkkomaalauksen konservointi juhlanäyttelyyn 1. 2. 3. Maalaus on peräisin adasjoen vanhasta kirkosta. Se kuuluu kokoelmaan, jonka adasjoen seurakunta on tallettanut Hämeenlinnan kaupungin historialliseen museoon 6.2.1915. Maalauksen teki ruotsalainen maalari Lars Hasselbom, joka vaikutti 1700-luvun puolivälissä Linköpingissä. Hän maalasi raamatullisia aiheita, alttaritauluja ja kirkkojen koristemaalauksia. Maalaus oli hyvin huonossa kunnossa. Maalauksen pinnalla oli kauttaaltaan pölyä, tumma pintalika sekä tahroja, mm. linnunulostetta. ohjakankaassa oli pahoja repeytymiä ja kosteusvaurioita etenkin maalauksen alareunassa. Alareunassa taustapuolella oli vanha palapaikka. Maalaus oli irtoamassa yksikertaisesta puukehyksestään, josta kultaus oli rapautunut lähes kokonaan pois ja pulverisoituva liimaliitupohjustuskerros näkyi kauttaaltaan. Myös pohjakangas oli irtoamassa pingotuskehyksestään. Maalaus irrotettiin kehyksestään ja pingotuskehyksestään. ohjakangas suoristettiin ja vaurioituneet värialueet kiinnitettiin alipainepöytää käyttäen. ohjakankaan repeämäkohdat siistittiin ja puuttuviin kohtiin tehtiin intarsiapaikat. Hauraan pohjakankaan reunat vahvistettiin ja se kiinnitettiin kunnostettuun pingotuskehykseensä. Edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen maalaus oli valmis pintapuhdistukseen, missä siitä poistettiin tummanruskea pintalika kerros. Seuraavaksi paikatut vauriokohdat pohjustettiin ja sävytettiin. Kehyksen irtoavat, jäljellä olevat kultausalueet kiinnitettiin ja puhdistettiin, häiritsevästi erottuvat pohjustusalueet sävytettiin ja kehykseen tehtiin korotus. Nyt maalaus voitiin kiinnittää kunnostettuun kehykseen ja taustan suojaamisen jälkeen konservointityö oli valmis. 1. maalaus ennen konservointia ja restaurointia 2. pintalian poistamisessa työvälineenä pumpulipuikko 3. maalaus konservoinnin ja restauroinnin jälkeen Konservointityössä säilytetään teoksen alkuperäisyys mitään siihen lisäämättä. Konservointi on ennaltaehkäisevää toimintaa eli puhdistamista, suojaamista ja rakenteen vahvistamista, kuten esimerkiksi värinkiinnittäminen, suoristaminen, ripustusmateriaalien vaihtaminen. Restaurointitoimenpiteissä kajotaan voimakkaammin teoksen alkuperäisiin materiaaleihin. Restauroitaessa tehdään paikkauksia, kittauksia, vauriokohtien sävyttämisiä, lakan poistoja ja uudelleen lakkauksia sekä tarvittaessa kehysten vaihtamisia. Restauroinnissa käsitellään ainoastaan vauriokohtia ja sellaisilla materiaaleilla, jotka voidaan poistaa alkuperäistä vahingoittamatta. Konservoinnissa ja restauroinnissa käytettävät toimenpiteet ja materiaalit dokumentoidaan, jotta ne ovat tunnistettavissa myöhemmissä konservointi- ja restaurointitoimenpiteissä. Tmi Taidekonservaattori Jaana aulus Jorvaksenkuja 4, 02420 Jorvas puhelin 040 578 6040 sähköpostiosoite info@jaanapaulus.fi Toiminut konservointitehtävissä lukuisille museoille (esim. Ateneum, EMMA, Helsingin kaupungin taidemuseo ja Hämeenlinnan taidemuseo) sekä seurakunnille, säätiöille ja yksityisasiakkaille. Vuonna 2000 perustettu yritys sai Europa Nostra palkinnon Grotenfeltin suvun hautakappelin seinämaalausten konservointityöstä vuonna 2009. 5
erinteistä markkinahenkeä iirakkakauppaa torilla v. 1933. Kuva: Enok Rytkönen, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat Osallistumme Juhlavuoden Museomarkkinoille Ajan Koru Annen Koru ja osliini Arja Marketta Huttunen Aulangon Ratsastuskoulu Disa artners Ky Fennien Seppä Jussi Forssan museo Hauhon Kesäteatteri Hauho-Seura ry Hausjärvi-Seura ry Hemmo Selkälä ja Georg Stubb Hämeen Hansakauppiaat Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry Hämeen Heimoliitto ry ja Hämeen Kylät ry sekä Leader-toimintaryhmät: Linnaseutu ry, EMO ry ja Lounalussa ry Hämeen Mobilistit ry Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry Hämeenlinnan Karjala-Seura ry / nuorisojaosto Hannele Tarna Hämeenlinna-Seura ry Härkätien teatteri ry Tammela Kaloisten kyläyhdistys ry Kalvola-seura ry Kanta-Hämeen Oppaat ry Kanta-Hämeen elastuslaitos / Hämeenlinnan alomuseo Kirjansitomo ikkusitomo Kirjanen tmi Korteniemen perinnetila / Metsähallitus Kulttuuriosakunta Kide Kyyrölän savi Oy Leena Hannukkala Lepaan uutarhamuseo Lepaan Savipaja Maire Laurell Mikko Haltia Museorautatieyhdistys ry / Jokioisten Museorautatie Museotila Hevossilta Museovirasto / Hämeen linna Napialan Wanha koulu ortaan Nahkurinverstas Oy / Nahkatehdasmuseo uusuutarin Kapustapaja Renko- Seura Riihimäen kaupunginmuseo Satu Huuhka Suomen osetiivarit / osetiivifestivaalit 2012 Suomen unainen risti / Hämeenlinnan osasto Suomen Tykistömuseo Tammelan NS Aura / Hakkapeliittatapahtuma Tarinateatteriyhdistys Tässä ry Taruliina Tuomelan Marttayhdistys ry Tuulikki Rantala-Sundell UNICEF Hämeenlinnan paikallisryhmä Urjalan perinteinen verhoilu Valola säätiö Valtakunnallinen Työväentalomuseo Wetterhoffin talo Vihreä talo Markkinaväkeä on tullut ympäri Hämettä Hämeenlinnaan myymään ja ostamaan koko maakunnan antimia jo vuosisatoja. Kaupanteon ohella markkinahuvit kuuluivat markkinaelämään. Markkinat olivat kävijöille tärkeä kokoontumispaikka, siellä tuttavat ja sukulaiset tapasivat toisiaan. Tuoreimmat uutiset ja juorut kuultiin juuri markkinoilla. erinteinen markkinahenki herätetään eloon Juhlavuoden Museomarkkinoilla lauantaina 9.6.2012 klo 11 16 Historiallisen museon ja Vankilamuseon piha-alueella. Hevoskauppiaiden, kalakojujen ja pellavamyyjien tilalle tulee hämäläisen kulttuuriperinnön helmiä. Myyntiä, työnäytöksiä ja huvituksia tarjoaa yhteensä 56 paikallismuseota, kotiseutuyhdistystä, käsityöläistä ja muuta perinteistä kiinnostunutta toimijaa ympäri Kanta-Hämettä ja lähialueita. Suunnitteluraadin jäsenet: (vas.) Juha Vitikainen (Historiallinen museo), Jouni Lehtonen (Hämeen Yrittäjät), Tuula Kallioinen (Lounalussa ry), Aino Koecher (Historiallinen museo), Sinikka Keino (Hämeen Heimoliitto), Johanna Henttinen (Linnaseutu ry) ja Esko ietari (EMO ry), kuvasta puuttuu: Kati Kivimäki (Forssan museo) ja Helena Lindstén (Riihimäen kaupunginmuseo). Kuva: Samu Helström Juhlavuoden Museomarkkinoilla voi tutustua maakunnan kulttuuriperinnön rikkauteen ja saada tietoa kesän tapahtumista. Työnäytöksien ja itse tekemisen kautta kävijät voivat kuvitella minkälaista hämäläisten elämä oli ennen ja miltä se tuntui. Lapsia ja viihteellisempää ohjelmaakaan ei ole unohdettu. Sekä tapahtuma-alueelle että Vankilamuseolle ja Historialliselle museolle on lauantaina vapaa pääsy, joten satunnainen sadekaan ei pysty pilaamaan yleisön markkinapäivän viettoa. Lämpimästi tervetuloa! Juhlavuoden Museomarkkinoiden suunnitteluun perustettiin suunnitteluraati, joka valitsi osallistuvat myyjät ja esiintyjät. Yhteistyö sujui erinomaisesti ja Historiallinen museo kiittää raadin jäseniä työpanoksesta. 6
Juhlavuoden Museomarkkinoilla Torikauppaa ennen v. 1910. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat oimintoja ohjelmasta Työnäytökset: perinteinen sepän paja narusorvi keskiajalta kirjansidontaa dreijausta pajunpunontaa tuohitöitä räsymaton kudontaa perinteistä verhoilua Työpajat: pyykinpesua pyykkilaudalla kankurinsolmun tekoa kirjoitusta vanhanajan mustekynällä kynttilöitä mehiläisvahasta puutarhapuuhia villasukkaja tumppuklinikka askartelua lapsille Huvitukset ja myynti: talutusratsastusta ja kärryajoa kotiseutuhenkiset arpajaiset historiallisia hahmoja kirjoja koruja tervahautatervaa muurinpohjalettuja makkaraa Ajoneuvonäyttely eri vuosikymmeniltä vanha paloauto resiina ja paljon muuta Ohjelmalava Hauhon kesäteatteri: Mistä Rakkaus Alkaa?, musiikilla höystetty katkelma Hämeenlinnan Karjala Seura ry / nuorisojaosto: erinteisiä karjalaisia tansseja ja lauluja Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry: Historiallinen muotinäytös Hämeen Wanhan Linnan Kilta ry: Viuhkan merkkikieli Härkätien teatteri ry, Tammela: Vapaaherratar tapaa tuttuja Hämeenlinnan torilla Renko-Seura: Lesken leipä - Rengossa Anno Domini 1307, pieni katkelma Tarinateatteri Tässä: Improvisaatioita yleisön vanhanajan tarinoista MAAKUNNALLISTA MUSEOTYÖTÄ 30 VUOTTA! Maakunnallista museotyötä 1980-luvulla: historiallisen museon konservaattori Kalevi Ijäs neuvoo paikallismuseoiden hoitajia metalliesineiden puhdistamisessa. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo nimitettiin Kanta-Hämeen maakuntamuseoksi opetusministeriön päätöksellä 1.5.1982. Jo tätä ennen oli Hämeenlinnassa, kuten monissa muissakin maamme maakuntien keskusmuseoissa, toteutettu ja kokeiltu alueellista museotoimintaa. Toiminnan harjoittamiseen oli saatu jo vuonna 1980 yleisohjeet Museovirastolta. Tällä hetkellä maassamme on 21 kulttuurihistoriallista maakuntamuseota. Maakunnallinen museotoiminta on ollut Kanta-Hämeessä alusta alkaen yhteistyötä keskusmuseon ja alueen muiden kulttuuriperintöalan toimijoiden välillä. Keskeisenä tavoitteena on ollut tarjota museoammatillista asiantuntija-apua alueen paikallismuseoille. Tätä työtä varten on museolla ollut valtion tuen turvin palkattuna maakuntamuseotutkija, jonka apuna on tarvittaessa ollut aina myös museon muu henkilökunta, erityisesti konservaattorit ja museomestarit. Maakunnallisen museotyön 30-vuotisen historian aikana yhteistyö alueen museoiden ja alan muiden toimijoiden kanssa on ollut hyvin monipuolista ja jatkuvasti kasvavaa. Tämän päivän haasteisiin pyritään vastaamaan myös uusien toimintamuotojen avulla: toukokuussa avattu www-sivusto Kanta-Hämeen museoportaali tai 9.6. järjestettävät Juhlavuoden Museomarkkinat ovat esimerkkejä siitä, miten paikallismuseoiden tunnettavuutta pyritään lisäämään. 7
1912 2012 HÄMEENLINNAN KAUUNGIN HISTORIALLINEN MUSEO Kustaa III:n katu 8, 13100 Hämeenlinna uhelin, toimisto: 03 621 2528 historiallinenmuseo@hameenlinna.fi www.hameenlinna.fi/historiallinenmuseo www.facebook.com/hmlmuseo Kesämatineat Sibeliuksen syntymäkodissa Kesäsunnuntaisin klo 14 Hämeenlinnan rautatieasemalla 7.5.1934. Herrat vasemmalta:?, Enok Rytkönen, Väinö Uusoksa ja Arvi A. Karisto. Valokuvaaja Enok Rytkönen, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat Onko koira kotona? Talvella avattu Onko koira kotona? -valokuvanäyttely on vetänyt oheistapahtumineen mainiosti yleisöä Historialliseen museoon. Näyttelyn hyväntuulinen ote on ihastuttanut ja moni kävikin esimerkiksi maalis-huhtikuun museopotrettikuvauksissa otattamassa kuvan omasta rakkaasta lemmikistään. Heinäkuussa Hippaloiden aikaan 26.7. on luvassa vielä Lelukoira Match Show, jossa suloisimmat karvakumppanit arvostellaan toivottavien rotuominaisuuksien mukaan; pehmein tekonenä, kiiltävin akryyliturkki tai kirkkaimmat nappisilmät. Näyttelyssä on esillä kuvia koirista lähipiireineen: helsinkiläisistä ja hämeenlinnalaisista perheistä, työtovereista ja kadun tai maaseudun kulkijoista. otretit näyttävät koiran monissa rooleissaan lemmikkinä, apulaisena ja statussymbolina. Kuvat ovat peräisin Helsingin kaupunginmuseon ja Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, vanhimmat niistä ovat 1860-luvulta ja uusimmat 1970-luvulta. Helsingin Virka Gallerian tuottamien kuvapaneelien mausteena näyttelyssä pyörii multimediaesityksenä kuvakavalkadi Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkiston koirakuvista. Näyttelytila toimii myös kokouskäytössä. Koiraaiheesta kiinnostunut kokousväki voi nyt vuokrata palaveripaikan taatusti oikeasta ympäristöstä (puh 03-6212979). Juhlavuoden kunniaksi ilmainen sisäänpääsy Historialliseen museoon ja Säästöpankkimuseoon! Onko koira kotona? avoinna 17.2. 2.9.2012 tisu klo 11-17 Historiallisessa museossa. 3.6. 10.6. 17.6. 1.7. 8.7. 22.7. 29.7. Kesäkuu Sibelius-opiston nuoret soittajat: Elsa Ahonen, piano Ada Freund, piano Aleksi Freund, piano Lin Jingke, piano Karoliina Kauhanen, piano inja Talja, piano Opriina Opas, sello Elina Lähteenmäki, piano Iina Sihvonen, viulu & laulu Opriina Opas, sello Vellamo aananen, piano Elias Koivisto, viulu Maritta Manner, piano Heinäkuu Iina Sihvonen, viulu & laulu Saila Märkjärvi, piano Alina Egorova, piano Virpi Kuosa, piano Elias Koivisto, viulu Maritta Manner, piano Alina Egorova, piano Virpi Kuosa, piano Elokuu 5.8. Marjuska Santala, sopraano Heidi Rosenlund, piano 12.8. Knuut Nissinen, viulu Vellamo aananen, piano 19.8. Jeni ackalén, mezzosopraano Iina Harjula, piano 26.8. Miikko Santala, tenori Iina Harjula, piano Konserttilippu 8 / 5 / 3 Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Hämeenlinnan Sibelius-Seura ry ja Sibelius-opisto Varaamme oikeuden muutoksiin