OULUN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO Oulun kaupungin vammaisneuvoston kokous 1/2019 Pöytäkirja Aika: maanantai 14.1.2019 klo 13.15-15.06 Paikka: Ympäristötalo, kokoustila Kartta, Solistinkatu 2 Jäsenet Lasse Jalonen, puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry Jorma Inkamo, Oulun Reumayhdistys ry Hilkka Nivukoski, Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry Kaisu Rundelin, Oulun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Satu Syrjälä, Oulun Invalidien Yhdistys ry Juhani Uhlgren, Hyvän mielen talo ry Sinikka Vuoti, Oulun kehitysvammaisten tuki ry Tuija Kemppainen, Oulun kaupunki/sivistys ja kulttuuripalvelut Merja Peteri, Oulun kaupunki/sivistys ja kulttuuripalvelut -poissa Raimo Ojanlatva, Oulun kaupunki/hyvinvointipalvelut Jaana Potkonen, Oulun kaupunki/sivistys ja kulttuuripalvelut -poissa Lyly Rajala, kaupunginhallitus -poissa Jaana Solasvuo, esteettömyyskoordinaattori -poissa Varajäsenet Anni Mannelin avustajineen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lihastautiyhdistys ry, klo 13.15-14.28 Riku Syrjälä, Oulun Invalidien Yhdistys ry Esittelijä Pasi Laukka 13.40-15.06 Asiantuntijasihteeri Merja Niemelä Kutsuttu asiantuntija Lauri Louhivirta 1 Kokouksen avaus Kokous avattiin klo 13.15. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Asialistan hyväksyminen Asialistalle lisättiin vammaisneuvoston toimintakertomus 5. Päätettiin poiketa asialistan käsittelyjärjestyksestä esittelijää viivästyttäneen esteen vuoksi. 4 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
Tiedoksi työvaliokunnan kokousmuistio Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Työvaliokunnan kokousmuistio merkittiin tiedoksi. 5 Vammaisneuvoston toimintakertomus 2018 Puheenjohtajan laatimaa vammaisneuvoston toimintakertomusta 2018 täydennettiin. Puheenjohtaja toimittaa täydennetyn kertomuksen jäsenille kommentoitavaksi sähköpostitse. 6 Työvaliokunnan seuraava kokous Työvaliokunnan seuraava kokous on 28.1. klo 10.00 kaupungintalolla nvh 120. 7 Esteettömyyskoordinaattorin asiat Asioita ei ollut. 8 Palvelualueiden asiat Liikuntapalveluiden ryhmät ovat käynnistyneet ja päättyvät 10.5.2019. Unelmien liikuntapäivässä 10.5. on tänä vuonna mukana myös erityisliikunta. Kouluikäisille lapsille järjestetään leiritoimintaa kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Perhekuperkeikka-tapahtumia järjestetään eri puolilla Oulua sunnuntaisin. Liikunnasta saa tietoa kaupungin nettisivuilta. 9 Muut esille tulevat asiat Liikuntaan kannustavat elinympäristöt, LIIKE-hanke 31.1. klo 13 15.30 järjestää työpajan Oulun yliopiston arkkitehtiosastolla Linnanmaalla. Anni Mannelin ja Hilkka Nivukoski osallistuvat työpajaan. Vane ja FCG järjestävät vammaisneuvostojen koulutuspäivän 20. 21.3.2019 Helsingissä. Kiinnostuneita osallistujia ovat Jorma Inkamo, Juhani Uhlgren, Lyly Rajala, Kaisu Rundelin, Hilkka Nivukoski, Sinikka Vuoti ja Lasse Jalonen. Esittelijä ja sihteeri osallistuvat mahdollisuuksien mukaan koulutukseen. Muita vammaisneuvostoille suunnattuja koulutuksia ovat vammaispalvelujen neuvottelupäivät kesäkuussa sekä kilpailuttamista ja hankintoja käsittelevä koulutus 4.2. Oulussa. 10 Vammaisneuvoston toimintatavat
Vammaisneuvoston jäsenet ovat anonyymisti antaneet palautteita neuvoston toiminnasta esteettömyyskoordinaattorille. Vammaisneuvosto kävi keskustelun palautteiden pohjalta. Vammaisneuvoston toimintatapa on erilainen kuin esimerkiksi toimikuntien. Viranhaltija-esittelijän toimiminen linkkinä kaupungin toimialoille nähdään hyödyllisenä ja tärkeänä. Vammaisneuvosto käy kokouksessaan alustavan keskustelun, kun rakennushanke tai muu asia esitellään neuvostolle. Työvaliokunta muotoilee lausunnon hyödyntäen tarvittaessa asiantuntijoiden osaamista. Jäsenillä on oma vastuu tuoda esille osaamistaan, tietoa ja sitoutumistaan kulloinkin käsiteltäviin asioihin ja osallistua työvaliokunnan kokouksiin. Aikataulun salliessa työvaliokunnan laatima lausunto lähetetään neuvoston jäsenille kommentoitavaksi. Suurta yleisöä tavoittavaan matalan kynnyksen viestintään tulee etsiä keinoja. Media uutisoi säännöllisesti kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksistä. Se voisi huomioida myös vammais- ja vanhusneuvostojen päätökset. 11 Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 15.06. Merja Niemelä asiantuntijasihteeri Lasse Jalonen Vammaisneuvoston puheenjohtaja
LIITE 1 OULUN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO Lausunto 30.11.2018 päivätystä esteettömyyssuunnitelmasta ja -piirustuksista OYS Tulevaisuuden Sairaala, 1. vaihe Kyseessä on Tulevaisuuden Sairaala -hankkeen 1. vaiheessa rakennettavat uudisrakennukset A ja B sekä näihin rakennuksiin liittyvän pysäköintilaitoksen 1. vaihe. Rakennukseen A sijoittuu synnytysosasto ja siihen liittyvät naisten ja lasten poliklinikka-, tehoja vuodeosastot. Rakennukseen B sijoittuu yhteispäivystys ja ambulanssihalli, sydänsairaala, poliklinikka, leikkaus- ja toimenpidetiloja sekä vuodeosastot. Molemmissa sairaalarakennuksissa on kymmenen maanpäällistä kerrosta, sekä kaksi maanalaista kellarikerrosta. Samanaikaisesti sairaalarakennusten yhteyteen toteutettavan pysäköintilaitoksen kaksi maanalaista kerrosta yhdistyvät tulopihan alla rakennusten A ja B maanalaisiin kerroksiin. Vammaisneuvosto toteaa lausuntonaan, että esitettyjä esteettömyyssuunnitelmia leimaa keskeneräisyys nopeutuneen aikataulun ja uusien toimintojen vaatimien kerrosten johdosta. Rakennuksen kaikkien tilojen ja niiden kiinteän kalustuksen on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille. Rakennuksien suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava erityistason esteettömyysvaatimukset paremmin kuin nyt on esitetty. Esteettömyyden tulee toteutua sekä rakennukseen johtavina reitteinä, piha-alueella että itse rakennuksessa. Esteettömyyden suunnittelu vaatii yksityiskohtaista suunnittelua, pienetkin yksityiskohdat tulee suunnitella myös esteettömyyden näkökulmasta tai muuten kokonaisuus ei toimi. Palveluntarjoajan tulee myös sitoutua esteettömyyden toteuttamiseen esim. kaluste- ja laitteistohankinnoissaan. Opastesuunnitelma tulee tehdä, jotta opasteista tulee johdonmukaiset. Rakennukset ovat suuria ja monimutkaisia ja niissä voi olla vaikea suunnistaa, joten opasteiden rooli on merkittävä. Opasteiden tulee sopia kaikille. On suositeltavaa tuoda graafinen ilme, opaste- ja kalustussuunnitelmat lausunnolle tai tiedoksi vammaisneuvostoon, kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Toteutusvaiheessa on erityisen tärkeää huomioida kalusteiden mitoitus ja kontrastien ja opasteiden toimivuus, koska kyseessä on suuren hankkeen pilottikohde. LE- pysäköintipaikkojen määrä sairaalakampuksella ei ole läheskään riittävä, kun kadunvarsi-pysäköintiä vähennetään alueella edelleen. Rakentamisen jälkeinen tilanne poislukien sopimuspaikat on 1965 ja esitetty LE- pysäköintipaikkojen määrä on 26, kun minimitasolla niiden määrän tulisi olla vähintään 50 eli 2 kpl ensimmäistä 50 asiakasta kohti ja 1 paikka seuraavia 50 asiakasta kohti. LE- paikkoja tulee toteuttaa esitettyä huomattavasti enemmän, jotta kampusalueen pysäköintitasetta saadaan nopeammin parannettua. Lisäksi vammaisneuvosto toteaa lausuntona seuraavaa: Yleistä
Piha-alueen, leikki- ja kuntoilualueiden ja pääsisäänkäyntien esteettömyyssuunnitelmat puuttuvat. Liikenteen sujuvuutta oli vaikea suunnitelmista arvioida. Varsinkin saattoliikenne on tärkeää saada toimivaksi. Pysäköintikannen istutusalueiden 600 mm korkeat tukimuurit aiheuttavat näköesteitä, varsinkin lapset jäävät katveeseen. Ikkunoiden ja näkymien avautumiseen tulee kiinnittää huomiota myös lasten ja apuvälineiden käyttäjine kannalta. Kansitasolla oleva 1:20 luiska tulee esittää esteettömyyssuunnitelmassa turvavarusteineen. Tarkennetut suunnitelmat on toimitettava ennen rakennusluvan myöntämistä. Sairaalakoulun tiloja ei ole suunnitelmissa lainkaan. Odotustilat Jotkut odotustilat ovat ahtaita ja vaikeasti kalustettavia, koska samaan tilaan aukeaa paljon ovia. Apuvälineiden säilytys Apuvälineille tulee olla säilytyspaikkoja muuallakin kuin pääsisäänkäynnin yhteydessä: auloissa, odotustiloissa, osastoilla. Jos säilytyspaikat puuttuvat, apuvälineet täyttävät helposti käytävät, ovat kulkuesteinä ja opasteiden edessä. Materiaalivalinnat Kaikissa materiaalivalinnoissa tulee huomioida niiden heijastamattomuus. Samoin kontrastit on huomioitava: seinien on erotuttava lattioista, ovien seinistä ja kalusteiden tiloista. Kalusteet ja varusteet on sijoitettava kontrastivyöhykkeille, jottei näkövammaisilla ole vaaraa törmätä niihin. Induktiosilmukat tai vastaavat äänensiirtojärjestelmät Induktiosilmukat puuttuvat suunnitelmista kokonaan. Induktiosilmukka on oltava määräysten mukaan kokous-, ravintola- ja opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa. Näissä tiloissa olevasta induktiosilmukasta ilmoittavan kyltin ohella tulee olla myös kuuluvuuskartta. FS-EN 60118-4-standardi määrittelee silmukan ominaisuudet. Sisäänkäynnit Sisäänkäynnin tulee olla selkeästi julkisivusta hahmottuva. Valaistus, väritys ja katos tms. auttavat havaitsemista. Ulko-oven edessä olevan tasanteen on oltava vähintään 1500 mm leveä ja vähintään 1500 mm pitkä. Sisäänkäyntien valaistuksessa täytyy huomioida erityisesti valon suuntaus. Ulko-oven ja sen välittömän lähistön pitää erottua selkeästi, mutta valo ei saa häikäistä sisäänkäyntiä kohti kulkevaa henkilöä. Sisäänkäyntivalaistuksen laatua parantaa rakennuksen valaiseminen laajemmalti, jolloin ulko-oven seutu tehokkaammin valaistuna erottuu, mutta valaistus ei häikäise. Piha-alueella paras ratkaisu olisi sellainen, jossa valon määrä lisääntyy asteittain rakennuksen sisäänkäyntiä lähestyttäessä. Valaisimien häikäisysuojauksessa pitää ottaa huomioon eripituiset ihmiset. Varjoja ei saa muodostua opasteiden, ovipuhelimen, summerin tai lukon kohdalle.
Ulko-oven tulee erottua tummuuskontrastina seinästä. Suositeltava ovileveys on 900 mm. Jalkojenpyyhintäritilä täytyy asentaa niin, että se ei muodosta tasoeroa sisäänkäyntitasanteeseen nähden. Tuulikaapissa ei pidä käyttää paksua, pehmeää mattoa, sillä se on hankala pyörätuolin käyttäjän kannalta. Jos käytetään ritilää, se ei saa olla liukas. Ritilän rakojen enimmäisleveys on 5 mm. Sisäänkäyntejä ennen ja niiden jälkeen oltava näkövammaisia varten varoittavat elementit. Sisäänkäyntien lähialueet tulee varustaa sulanapitojärjestelmällä. Lämmitetyn ja kylmän alueen rajaan tulee kiinnittää huomiota, jottei siihen muodostu jääpolannetta. Jos siinä käytetään ritilää, tulee sen silmäkoon olla alle 5 mm. Kulkuväylät Kulkuväylän pitää olla kova, tasainen ja märkänäkin luistamaton. Sen pitää olla myös helposti havaittava. Kulkuväyliä mitoitettaessa pyörätuolin kääntöympyrä on ohjeellinen, sen halkaisija on 1500 mm. Jotta kaksi pyörätuolia mahtuu kohtaamaan, väylän leveyden pitää olla vähintään 1800 mm. Sairaaloiden ja pysäköintilaitoksen välillä olevat liikenneväylät tulee toteuttaa kynnyksettömiksi ja esteettömiksi. Jos kulkuväylän materiaalien kitkat eroavat paljon toisistaan, se voi aiheuttaa kompastumisvaaran. Esitetyt rst-listat saattavat olla liukkaita ja muodostaa lattioiden suhteen erilasien kitkan. Levähdyspaikkoja on oltava riittävän tiheässä, ulkotiloissa suositeltava enimmäisetäisyys on 50 m. Istuimia on hyvä olla eri korkeuksilla. Aula Miksi vain yksi ovi varustetaan avausmekanismilla? Kaikkien sellaisten ovien, joiden kautta kuljetaan yleisölle tai työntekijöille tarkoitettuihin tiloihin, on oltava esteettömiä. Hissit Hissin on täytettävä EU:n hissidirektiivi (95/16/EY). Hississä ja sen edustalla on oltava induktiosilmukka. Pelkkä Braille-kirjoitus ei riitä hissin näppäimistössä, sen ohella on oltava kohomerkinnät painikkeissa, sillä kaikki näkövammaiset eivät lue pistekirjoitusta. Hissin näppäimistö sijoitettava 900 1100 mm korkeudelle lattiasta. Hissikorien liukuovet ja kerrostasanteiden ovet suositellaan ikkunallisiksi. Hississä on oltava puhesyntetisaattori. Hälytysten tulee olla myös valomerkinnällä toimivia kuulovammaisia varten. Hissin kutsupainikkeen hissiaulassa tulee olla kontrastisella alustalla. Portaat Portaiden käsijohteissa tulee olla oikea rakenne. Niiden tulee myös olla väriltään kontrastiset taustaansa nähden. Portaat varustettava kontrastimerkinnöin. Lisäksi portaiden alussa ja lopussa tulee olla näkövammaisia varten varoittavat elementit. Esteettömät WC:t ja pukutilat henkilökunnan sosiaalitiloissa Esteettömiä WC-tiloja on oltava kohtuullisen matkan päässä sairaalan eri yksiköiden (lukitusalueiden) käytössä sekä potilaille että henkilökunnalle. Nyt kerroksissa 3 ja 6 10 tiloja on riittämätön määrä. Henkilökunnan kanssa tulee harkita, ovatko suunnitellut hygieniatilat riittävän kokoisia suhteessa potilaiden hoitoisuuden asteeseen. Osa potilashuoneista tulee varustaa
esimerkiksi hygieniatiloihin saakka ulottuvin kattokiskoin potilaan turvallisen siirtämisen mahdollistamiseksi. Henkilökuntaa on niin paljon tällaisessa sairaalassa, että on varauduttava sellaisiin henkilöihin, jotka haluavat pukeutua ja peseytyä yksityisesti (mm. muunsukupuoliset, eri uskontokuntien edustajat). Tällöin tarvitaan joitain nykyisissä suunnitelmissa esitettyjä tiloja pienempiä yksityisiä pukeutumis- ja sosiaalitiloja. WC-tilojen kohdalla suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota toimiviin esteettömiin kalusteisiin. LE-wc:n kätisyys tulee kertoa oviopasteessa. Lattiaan ei saa kiinnittää mitään tukirakenteita, kuten nousutukia, kosteusvaurioriskin takia. Opasteet kiinnitetään aina oven aukeavalle puolelle seinään, 1400 1600mm lattiasta. WC:n käsitukien on oltava aina seinäkiinnitteisiä, ylös nostettavaa mallia. Lastenhoitopöytä ei sovellu esteettömiin WC-tiloihin. Vauvanhoito on usein aikaa vievää puuhaa, mikä varaa WC:n pitkään. Jos lastenhoitopöytä jää alas, voi joidenkin toimintarajoitteisten olla vaikeaa tai mahdotonta nostaa sitä omin avuin ylös. Erinomainen ohje: https://www.invalidiliitto.fi/esteettoman-wc-ja-pesutilan-opas Suosittelisin erityisiä lastenhoitotiloja, sillä sairaalaan saatetaan tulla lapsien tai perheen kanssa pitkiksi ajoiksi, jolloin lapsille tarvitaan omia hoito- ja syöttöpaikkoja julkisten kahviloiden ja aulojen lisäksi. Puku- ja varustekaapit tms. henkilökunnalle ja vieraille tulee varustaa kohomerkintäopastein. Tämä koskee sekä kaappeja että mahdollisia avaimenperiä. Itseilmoittautumispäätteet ja sähköiset infotaulut Infotaulut sopivat huonosti näkövammaisille. Ilmoittautumispäätteiden tulee myös puhua. Kaikkien päätteiden tulee olla esteettömiä, jolloin ne sopivat kaikille - ei tehdä erityisratkaisuja joillekin vaan ratkaisuja kaikille. Yleistä opasteista Opasteiden pintojen tulee olla heijastamattomia (ei kiiltäviä). Opasteissa tulee huomioida myös aistivammaiset. Tämän vuoksi on käytettävä koho-opasteita ja kansainvälisiä symboleja kirjoituksen ohella. Lattiamateriaalin valinnoissa tulee huomioida näkövammaisten opastelistat. Suositellaan erillisen opastesuunnitelman tekemistä, sillä rakennus on suuri ja monimutkainen. Lausunto: Kielteinen. Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 31.1.2019 mennessä. Oulussa 9.1.2019 Merja Niemelä asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto
LIITE 2 OULUN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO Pääsuunnittelija Martti Väisänen SaFa JVK Arkkitehdit ky Lausunto Tuiran hyvinvointikeskuksen/tuirankartanon rakennuslupahakemusta varten Tuirankartano on suunniteltu vuonna 1996 vanhusten ympärivuorokautiseksi hoitolaitokseksi. Rakennus muutetaan hyvinvointikeskukseksi. Hankkeelle on haettu rakennuslupaa 7.8.2017. Esteettömyysselvitys on laadittu rakennusluvan aikaisten asetusten mukaisesti. Vammaisneuvosto katsoo, että luvan hakemisen jälkeen tulleilta uusia säädöksiä tulee noudattaa, koska aikaa niiden voimaantulosta on jo yli vuosi. Vammaisneuvosto moittii hankkeen esteettömyyssuunnitelmaa siitä, että se keskittyy vain sisätiloihin, kun taas pääsisäänkäynnille johtavia kulkureittejä ja LE- pysäköintipaikkojen määrää ja sijaintia ei ole esitetty ollenkaan. Varsinkin pääsisäänkäynnille johtava piha on vaikeakulkuinen suuren korkeuseron takia. Piha- ja pysäköintipaikkasuunnitelmat tulee esittää niiden valmistuttua. Vammaisneuvosto toteaa lausuntona seuraavaa: - Tuulikaappiin on esitetty kumimatto. Pehmeästä materiaalista valmistettua mattoa ei voi suositella, sillä se on hankala pyörätuolin käyttäjän kannalta. Jos matossa on uria/reikiä, niiden maksimikoko on 5 mm. On varmistettava, ettei keppi tai kengänkorko voi takertua mattoon. - Kulkureittien tulee olla kovia, tasaisia ja märkänäkin luistamattomia sekä helposti havaittavia. - Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden on sovelluttava kaikille. - Opastesuunnitelma tulee esittää rakentamisen edetessä, sillä opasteet ovat merkittävässä asemassa rakennuksen toimivuuden kannalta. Opasteiden tulee sopia kaikille. Kirjainopasteiden tulee olla kohokirjaimilla toteutettuja, kirjainten lisäksi tulee käyttää symboleja. On huomioitava erityisesti näkövammaisten opasteet: ohjaavat listat ja varoitusalueet. Varoittavia elementtejä on käytettävä aina ennen esteitä: ovia, luiskia, portaita jne. - Suunnitelmassa esitetään 20 mm:n kynnyksiä. Erityistason esteettömyyttä vaativissa kohteissa ainakin pääkulkuväylät, vastaanottohuoneet ja WC-tilat tulee toteuttaa kynnyksettömästi. - Käsijohteiden päät tulee muotoilla turvallisiksi.
- Infotilojen ovien on oltava helposti avattavia ja tilojen tulee sopia myös isoimpia sähköpyörätuoleja käyttäville. - Kontrastien toimivuus esteettömissä WC-tiloissa tulee varmentaa. Osa esteettömistä WC-tiloista ei ole optimaalisesti suunniteltuja ja pohjaratkaisut ovat kömpelöitä. On suositeltavamp aa tehdä vain toiselta puolelta käytettävä WC kuin yrittää tehdä molemmilta puolilta käytettävä, jos tila ei sitä mahdollista. Lattiaan ei saa kiinnittää mitään tukirakenteita, kuten nousutukia, kosteusvaurioriskin takia. Opasteet kiinnitetään aina oven aukeavalle puolelle seinään 1400 1600 mm:n korkeudelle lattiasta. WC-tilojen kohdalla suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota toimiviin esteettömiin kalusteisiin. Ohjeistus toimiviin WC-tiloihin: https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/julkinen-rakennus/yleinen-esteeton-wc - Hisseissä tulee olla kuulovammaisille henkilöille valomerkki hälytyksen perillemenon varmistamiseksi. - Takasisäänkäynti tulee valaista hyvin. Luiskassa tulee olla sulanapitojärjestelmä ja katos. Sulanapito tekee luiskasta huoltovapaan. Luiskan kaltevuudeksi suositellaan alle 5 %, jolloin luiska on helppokäyttöinen. Lämmitetyn ja kylmän alueen rajaan tulee kiinnittää huomiota, jottei siihen muodostu jääpolannetta. Jos siinä käytetään ritilää, tulee sen silmäkoon olla alle 5 mm. Luiskan käsijohteiden tulee olla kahdelle tasolla, 700 mm ja 900 mm. Käsijohteiden päät tulee muotoilla turvallisiksi. Luiskassa tulee olla 50 mm:n turvareuna. Luiskan molempiin päihin tulee jäädä vähintään 1500 mm:n pyörähdysympyrän verran tasaista aluetta. - Ovikytkimet tulee asettaa kontrastiselle alustalle. - Portaissa käsijohteiden tulee olla aina kahdella tasolla ja portaiden etureunassa tulee olla kontrastireuna. - Induktiosilmukka tai vastaava äänensiirtojärjestelmä on määräyksen mukaan oltava katsomoissa, auditorioissa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa, jos niissä on äänentoistojärjestelmä. Tilat, joihin induktiosilmukka asennetaan, tulee merkitä esteettömyyssuunnitelmaan. Induktiosilmukasta ilmoittavan kyltin ohella näissä tiloissa tulee olla myös kuuluvuuskartta. SFS EN 60118 4 -standardi määrittelee induktiosilmukan signaalin laadulle, testaukselle ja merkinnöille asetetut vaatimukset. Lausunto: Ehdollinen, puuttuvat suunnitelmat tulee toimittaa mahdollisimman pian. Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 31.1.2019 mennessä. Oulussa 11.1.2019 Merja Niemelä asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto
LIITE 3 OULUN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO Pääsuunnittelija Jukka Lahtinen Arkkitehti SaFa Arkkitehtitoimisto HML oy Lausunto Tiernan koulun rakennuslupahakemusta varten Tiernan koulun hanke käsittää Terva-Toppilan koulun (Ankkuri-yksikkö), osoitteessa Kauppaseurantie 2, laajennettavalle tontille sijoitettavan Leinonpuiston Toppilan erityisopetusyksikön uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen. Vammaisneuvosto toteaa lausuntona seuraavaa: - Kaikilta LE-pysäköintipaikoilta tulee olla esteetön kulku lähimmälle sisäänkäynnille. Porttien on oltava helposti aukeavia ja yhdellä kädellä avattavissa myös ilta-aikaan. Avausautomatiikka tulee asentaa ainakin lähimpänä saattoliikennettä olevalle portille. - Esteetöntä reittiä ei ole esitetty kaikilta LE-autopaikoilta. Yleisesti pihan kaltevuudet eivät saa olla suurempia kuin 5 % / 2 %. Kulkureitillä ei saa olla yli 5 mm:n poikkeamia, rakoja, kohoumia tms. - Sisäänkäyntien ja sisätilojen kontrasteja tulee kehittää edelleen. - Luiska välituntipihalle kannattaa rakentaa loivemmaksi. Sen päällä olevaa katosta tulee laajentaa niin, että se kattaa myös luiskan alussa olevan 1500 mm:n pyörähdysympyrän. - Kaikki luiskat ja niiden yhteydessä olevat portaat tulee varustaa hyvien suunnittelusääntöjen mukaisilla turvavarusteilla: käsijohteet 700/900 mm korkeudella, turvareuna, pintamateriaali yms. Niiden detaljikuvat tulee esittää esteettömyyskoordinaattorille ennen rakentamisen aloittamista. Tämä koskee myös olemassa olevia luiskia. - Suositellaan että luiskiin asennetaan lämmitys sekä polanteen estävää ritilää luiskan alkupäässä. Tällöin luiskat ovat huoltovapaita. - Esteettömissä WC-tiloissa WC-istuimet ovat kiinni takaseinissä. Nykymääräys on 200 300 mm. - WC-tilojen kohdalla suositellaan kiinnittämään erityistä huomiota toimiviin esteettömiin kalusteisiin ja niiden sijoitteluun. Lattiaan ei saa kiinnittää mitään tukirakenteita, esimerkiksi nousutukia, kosteusvaurioriskin takia.
- Hissit tulee varustaa esteettömiksi. Kohonäppäimet, äänimajakat ja induktiosilmukat kuuluvat esteettömän hissin varustuksiin. Hissin tulee noudattaa EN 81-70- standardia. - Induktiosilmukat tai vastaavat äänensiirtojärjestelmät tulee asentaa niihin tiloihin, joita määräys koskee. Induktiosilmukoiden osalta lopputarkastus tulee tehdä SFS- EN 60118-4- standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteereitä noudattaen ja tilat on merkittävä tässä standardissa määritellyllä tavalla. Kuuluvuuskartat tulee toteuttaa ainakin isoimpiin tiloihin. - Toisessa kerroksessa oleva sisäinen luiska tulee saattaa vastaamaan nykyisiä määräyksiä. Varoituselementit tulee sijoittaa luiskan alkuun ja loppuun. Luiskan ohessa olevissa portaissa varoitusalueet tulee toteuttaa samoin kuin luiskassa. Myös näissä portaissa käsijohteet tulee sijoittaa kahdelle tasolle. Lausunto: Ehdollinen Vammaisneuvosto pyytää kommenttinne tähän lausuntoon 31.1.2019 mennessä. Oulussa 16.1.2019 Merja Niemelä asiantuntijasihteeri / Oulun kaupungin vammaisneuvosto