Johann Sebastian Bach Johannespassio Ikaalisten kirkossa palmusunnuntaina 17.4.2011 klo 18 Lapuan tuomiokirkossa pitkäperjantaina 22.4.2011 klo 18 Kamarikuoro Cantando Lapuan tuomiokirkon kuoro Johtaa Marko Koskinen
ohanneksen evankeliumi on kirjallisessa muodossa tallettanut sen, "minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme J ja käsin kosketimme". Muut evankelistat esittävät ikään kuin valokuvan Jeesuksesta, kun Johannes maalaa muotokuvan. Pääpaino ei ole Jeesuksen elämän ulkonaisissa tapahtumissa, vaan hänen olemuksensa ja jumaluutensa selvittelyssä. Johanneksen evankeliumi on mietiskelykirja Jeesuksen elämästä ja opetuksesta. Evankeliumi asettaa meidät sen kysymyksen eteen, mitä Jeesus meille merkitsee ja samalla auttaa ymmärtämään, mitä meillä on Jeesuksessa. Johann Sebastian Bachin Johannespassio perustuu Johanneksen evankeliumin 18. ja 19. lukuun. Se kertoo Johanneksen evankeliumin ja eri runoilijoiden tekstein pääsiäisen ajan tapahtumat Jeesuksen vangitsemisesta hautaamiseen. Kaksiosaisen teoksen keskellä oleva tauko oli alun perin varattu pitkänperjantain saarnalle. Teoksen valtavassa prologissa portti aukeaa Kristuksen kärsimyskertomukselle. Alkukuoron jälkeen alkaa evankelistan vilkas kertomus luonnehtien epäilyä, kysymyksiä, vahvistuksia ja pilkkaa. Yksittäisetkin sanat saavat ilmeikkäitä painotuksia ja melodioissa on energistä rytmitystä. Pietari puhuu kuohuksissaan ja katkonaisesti, Pilatus ikävystyneen arvokkaasti, kun taas Jeesuksen rauhallisuus heijastuu hänen resitatiiveistaan. Johannespassion kuorot ovat dramaattisia ja ilmeikkäitä ja kuvaavat kansanjoukkojen kiihkoa ja reaktioita. Passion lyyrisinä lepopaikkoina toimivat neliääniset koraalit sekä aariat, joiden myötä kuulija johdatellaan pohtimaan evankeliumin syvimpiä merkityksiä. Johannespassio on dramaattinen ja syvästi inhimillinen ja käsittämättömän hieno mestariteos, joka monissa pienissä yksityiskohdissaan kertoo myös kanttori Bachin persoonasta. Esimerkiksi kuorossa Lasset uns den nicht zerteilen ( Älkäämme repikö sitä ) sotamiehet arpovat Jeesuksen ihokkaan. Arvanheitto on sävelletty kolmena taitteena: ensin on selvästi mukana neljä sotilasta, sitten kolme ja kaksi kunnes voittaja selviää loppukadenssissa. Suurenmoinen fuuga osoittaa sellaista asiantuntemusta, että 20 lapsen isän on ollut pakko kokea myös arkitodellisuuden varjoisia puolia. Johannespassion viimeisessä kuorojaksossa Ruht wohl rauha laskeutuu tapahtumien verhoksi. Se sulkee helvetin kuilun ja avaa taivaan portit. Bach päättää passionsa poikkeuksellisesti koraaliin. Loppukoraalissa Ach, Herr, lass dein lieb Engelein Bach viittaa pitkänperjantain jälkeisiin tapahtumiin. Hyvää pääsiäisenaikaa kaikille kuulijoillemme toivottaen, Kamarikuoro Cantando, Lapuan tuomiokirkon kuoro ja Marko Koskinen
Leena Kivi (o.s. Tapio) valmistui Turun konservatorion kirkkomusiikkilinjalta vuonna 1997 ja Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2001. Hän on suorittanut ylemmän asteen kanttorin pätevyyden sekä kandidaatin tutkinnon Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitokselta. Hän opiskelee edelleen laulua Porin Palmgrenkonservatoriossa, opettajanaan Petri Antikainen. Harjavallan seurakunnan kanttorina Leena Kivi on toiminut vuodesta 2006 alkaen. Leena Kivi on ollut mukana myös useissa pelimanniyhtyeissä, tällä hetkellä kokoonpanoissa Temppelimannit sekä Harjavallan Pelimannit. Tarja Laitinen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Anita Välkin johdolla vuosina 1990 1996. Musiikin maisteriksi hän valmistui kirkkomusiikkiosastolta vuonna 1994 ja laulun A-tutkinnon hän suoritti erinomaisin arvosanoin syksyllä 1996. Laulupedagogiksi hän valmistui vuonna 1999. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Tom Krausen mestarikursseilla ja perehtynyt vanhaan musiikkiin Peter Kooijin sekä Päivi Järviön opastuksella. Tarja Laitinen on pitänyt useita kirkkokonsertteja ympäri Suomea ja kantaesittänyt mm. Jouko Linjaman lauluteoksia. Hän on laulanut kuorojen solistina mm. J.S.Bachin Johannes-passiossa, Mozartin Requiemissa, Vivaldin Gloriassa, Pergolesin Stabat Materissa ja pitänyt soolokonsertin Vantaan Barokkiviikolla. Hän on Harjun Kanttorikvartetin jäsen sekä soittaa nokkahuiluyhtye Scaramellassa. Tarja Laitinen toimii parhaillaan Tampereen Harjun seurakunnan johtavana kanttorina.
Petri Antikainen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Matti Tuloiselan ja Anssi Hirvosen johdolla sekä Wienin musiikkikorkeakoulussa prof. Gerhard Kahryn johdolla. Vuonna 1989 Antikainen sijoittui kolmanneksi Lappeenrannan yksinlaulukilpailussa. Antikainen on esiintynyt solistina Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla, orkesteri- ja oratoriosolistina useiden orkesterien kanssa sekä kotimaisilla musiikkijuhlilla. Vuosina 1991-98 Antikainen toimi oopperalaulajana saksalaisissa oopperataloissa, mm. Badisches Staatsteaterissa Karlsruhessa. Konserttilaulajana Petri Antikainen on esiintynyt mm. Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Vuodesta 1998 Petri Antikainen on toiminut Tampereen konservatorion yksinlaulun lehtorina. Tenori Arttu Hartikainen (s. 1980) valmistui laulupedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta keväällä 2009 Sirkku Wahlroos-Kaitilan opetuksessa. Hän opiskelee edelleen Esittävän Säveltaiteen koulutusohjelmassa Tampereen Ammattikorkeakoulussa Petri Antikaisen oppilaana. Marraskuussa 2004 Hartikainen palkittiin Erkki Melartin liedkilpailun finaalissa Tunnustuspalkinnolla. Hän on saanut Suomen Kulttuurirahaston apurahan lauluopintoihin vuosina 2005 ja 2007. Vuonna 2006 hän oli Paulon säätiön stipendiaatti. Vuonna 2008 Hartikainen lauloi Lohjan Tenorikilpailun finaalissa. Tammikuussa 2010 Hartikainen lauloi Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa. Joutsenon Taidekesän konserttistipendin hän sai 2010. Hartikaisen solistitehtäviin ovat kuuluneet mm. evankelistan osa J.S. Bachin Jouluoratoriossa ja Heinrich Schützin Matteus-passiossa sekä tenorisolistin tehtäviä Bachin kantaateissa, Mendelssohnin Lauda Siionissa, Mozartin Missa Breviksessä ja Requiemissa, Monteverdin madrigaalissa Chor ciel e`la terra ja Tirsi & Clori -ballossa, Toivo Kuulan Karavaanikuorossa ja Saint-Saënsin Jouluoratoriossa Arttu Hartikainen on laulanut mm. Juha Nikkolan johtaman Lohjan kaupunginorkesterin ja Atso Almilan johtaman Helsinki Sinfonian solistina. Yhteistyössä Helsingin Kaupunginmuseon kanssa tehdyllä Ulrica-levyllä (2009) Hartikainen laulaa 1700-luvun Helsinkiläistä kartanomusiikkia.
Antti Nissilä on valmistunut PIRAMK Musiikista säveltäjäksi opettajinaan Jouni Kaipainen ja Hannu Pohjannoro. Aiemmin hän on suorittanut Tampereen konservatoriossa musiikin teorian ja säveltapailun opettajan tutkinnon ja laulunopettajan tutkinnon. Hän on myös opiskellut orkesterinjohtoa Tampereen konservatoriossa Juha Törmän johdolla ja johtanut useita kuoroja ja puhallinorkestereita. Antti Nissilä on säveltänyt laajaa tyylikirjoa käyttäen orkesteriteoksia (mm. Tampere Filharmonian tilauksesta), kamarimusiikkia, kuoroteoksia ja yksinlauluja, näyttämömusiikkia sekä rytmimusiikkia. Laulajana Antti Nissilä on esiintynyt useiden orkesterien ja kuorojen solistina ja tehnyt noin kaksikymmentä baritoniroolia Tampereen konservatorion ja Tampereen Oopperan produktioissa sekä maakunnallisilla näyttämöillä. Hänen merkittävimpiä roolejaan ovat olleet Don Giovanni, Figaron häiden Figaro sekä Miehen kylkiluun Jussi. Viime vuosina hän on laajentanut repertoaariaan baritonaalisten tenoriroolien suuntaan. Antti on johtanut Kamarikuoro Cantandoa. Antin keskittyessä nyt sävellystyöhön kuoroa on palannut johtamaan Marko Koskinen. MuM Marko Koskinen (s. 1971 Ikaalinen) päätti jo alta kouluikäisenä kuultuaan urkujen ääntä ja seurattuaan kanttorin toimia kotiseurakuntansa kirkossa, että hänestä tulee kanttori mahdollisimman pian. Opeteltuaan ensin itsekseen soittamaan koraalikirjan virret, hän pyrki Ylä-Satakunnan musiikkikouluun. Jo 14-vuotiaana Marko Koskinen aloitti urkuopinnot Tampereen konservatoriossa ja 16-vuotiaana ammattiopinnot valmistuen C-kanttoriksi samana keväänä kuin kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen Iltalukiosta. Koskinen onkin työskennellyt kanttorina jo 16-vuotiaasta alkaen useissa eri seurakunnissa eri puolilla Suomea Urkujensoittoa Marko Koskinen on opiskellut Anne Nietosvaaran ja Eeva-Kaisa Todorovin oppilaana ja kuoronjohtoa opettajinaan Lauri Siimes, Matti Vihtonen ja Jouko Koskela. Sibelius-Akatemian Kirkkomusiikin osastolla Marko Koskisen urkujensoiton opettajana toimi Kari Jussila, urkuimprovisoinnin opettajana Kaj-Erik Gustafsson ja kuoronjohdon opettajana Juha Kuivanen. Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa Marko Koskinen opiskeli urkujensoittoa Mikko Korhosen oppilaana. Hän on myös opiskellut orkesterinjohtoa Atso Almilan kapellimestarikurssilla. Marko Koskinen on tehnyt maisterintutkintoonsa kuuluvan tutkielman urkujen rakenteesta ja jatkaa tutkimusta Kangasalan Urkutehtaan rakentamien urkujen parissa tavoitteenaan tohtorintutkinto. Urkujen rakenteen
asiantuntijana Marko Koskinen on konsultoinut seurakuntia urkujen huoltoon ja korjaukseen liittyvissä kysymyksissä. Kamarikuoro Cantando ja Lapuan tuomiokirkon kuoro ovat Johannespassion tuottamiseksi yhdistäneet voimavaransa Marko Koskisen johdolla. Taloudellista tukea hankkeelle on saatu mm. Pirkanmaan taidetoimikunnalta, Pirkanmaan kulttuurirahastolta, Ikaalisten ja Lapuan seurakunnilta. Kamarikuoro Cantandolla on yhteisiä vuosia Markon kanssa takanaan, sillä Marko Koskinen perusti kuoron 1992 Ikaalisissa. Lapuan tuomiokirkon kuoro työskentelee tällä hetkellä niin ikään kanttorinsa Markon Koskisen kanssa. Marko onkin johtanut ja ollut perustamassa lukuisia erilaisia kuoroja ja kokoonpanoja työskennellessään eri puolilla Suomea. Hän on konsertoinut yli kahdenkymmenen vuoden ajan urkurina, kuoronjohtajana ja säestäjänä sekä Suomessa että ulkomailla. Kirkkomusiikkiteokset ovat Markon sydäntä lähellä ja kaikki keskeisimmät teokset kuuluvat hänen kuoroohjelmistoonsa. Kamarikuoro Cantando kuuden kunnan alueelta laulajansa keräävä alueellinen kamarikuoro. Toimintakaudella 2007-2008 kuoro valmisti yhteistyössä Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän kanssa Purcellin barokkiopperan Dido ja Aeneas. Teosta esitettiin Ikaalisissa ja Parkanossa. Toimintakauden 2008-2009 aikana kuoro valmisti yhteistyössä Pori Sinfoniettan ja Teljän kamarikuoron kanssa Lasse Heikkilän Ristinkantaja- gospelmessun, joka esitettiin Porissa keväällä 2009. Esitys taltioitiin TV 2:lle. Televisioyleisölle teos on esitetty pitkäperjantaina 2009 ja 2010. Laulukauden 2010- ja 2011 ohjelmistoon kuuluivat Vivaldin Gloria ja Schumann 200- vuotta konsertti. Cantandoa ovat johtaneet Antti Nissilä ja Marko Koskinen. Lapuan tuomiokirkon kuoro Lapuan Tuomiokirkon kuoro on perustettu vuonna 1923. Kuoro laulaa pääasiassa tuomiokirkkoseurakunnan jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa. Lisäksi kuoro pitää vuosittain omia konsertteja. Kuoron tarkoituksena on edistää paikkakunnan kirkkomusiikkitoimintaa, nostaa kirkkomusiikin arvostusta ja saada musiikin harrastajia mukaan kotiseurakunnan toimintaan. Kuoro kokoaa viikoittaisiin harjoituksiin n. 35 laulajaa. Kaudella 2010-2011 kuoron johtajana toimii MuM Marko Koskinen.
Orkesterin kokoonpano esitellään konsertissa jaettavassa esitteessä, josta löytyvät myös tekstien käännökset..
Ohjelma 15 euroa Pirkanmaan taidetoimikunta Pirkanmaan kulttuurirahasto