Oma Mua K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i Kolmaspäivy Serota 25.06.2014 ÔÔ Levendiä sanasto, kehittiä kaunehkirjutusmalli s. 3 Mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan da vepsän kielen Sanastokomissieh kuulujat. Täl kerdua sanastokomissien istundol šeikuittih karjalan da vepsän kieldy koskijoi kyzymyksii, myös hyväksyttih uuzi Sanastokomissieh kuulujien joukko, kehitettih Sanastokomissieh lyydiläziigi. ÔÔ Ikä elyä, aika muistua s. 6 Kalevalašša kakšikymmentä vuotta takaperin oli elävytetty Uhtuon karjalaisien juhla. Šiitä lähtien joka kešäkuu šiih pruasniekkah keräytyy paikallini rahvaš ta tulou vierahie muistaki paikoista. Tänä vuotena šillä oli kekšitty Olemma runonlaulajien jälkeläiset -nimi. ÔÔ Enzimäzes suomelas-ugrilazen muailman kul tuurupiälinnas s. 7 Udmurties Starije Bigi -kyläs piettih vuoronmugaine MAFUN:an (Kanzoinvälizen suomelas-ugrilazen nuorižon assotsiatsien) halličuksen istundo. Starije Bigi mulloi sanottih enzimäzekse suomelas-ugrilazen muailman kul tuurupiälinnakse. ÔÔ Tutkie oma šuku s. 9 Vienankarjalaisien šukujen tutkimuškurššit oli pietty 24. 25.oraškuuta Šuomen Oulušša. Kurššiloih oli keräytyn šuuri joukko, 27 henkie, šuurin piirtehin Oulun šeuvuilta, no oli tulijie ihan Helsinkistä. Tuntuu, jotta ihmiset halutah šelittyä omat juuret, kaikin hyö oltih pakolaisjälkeläisie juštih Vienan Karjalašta, monet ihan meijän Louhen piiristä. Suuren merkipäivän piägostinnu oldih voinuveteruanat. Voinan aigua frontale otettih piäl 4000 Anuksen piirin eläjiä, niilöis piäl 2000 ei tuldu järilleh kodih. Heijän mustuo kunnivoittih vaikkaniolendal. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Emmo unohta nikonzu»»tänävuon täydyy 70 vuottu päiväs, konzu Karjalan tazavaldu piästettih suomelazis. Kezäkuus vuvvennu 1944 oli piästetty Anuksen piiri. Tämän merkitapahtuman hantuzis Anuksenlinnas piettih suuri pruazniekku. Sivu 2.
2 25. kezäkuudu 2014»» tazavaldu Emmo unohta nikonzu Ol ga Kuzmina Yhtes piiteriläzen puhaldussoittimien orkestranke kolonnu, kuduas oldih tazavallan da Anuksen piirin vallasolijat, veteruanat, yhteiskunnallizien da vojennoloin järjestölöin edustajat, školaniekat sego linnalazet, tuli tundemattoman saldatan mustomerkin luo pruazniekkumiitingale. Tiettäväine, tänä merkipäivänny piägostinnu oldih veteruanat. Omas paginas Aleksandr Hudilainen kiitti heidy da sanoi, gu heijän urhotegoloi Kodimua nikonzu ei unohta. Erähät miitingale tuodih voinale kuadunuzien omahizien fotokuvii. Minä toin omien vahnembien vellien fotokuvii, yksi velli rodivui vuonnu 1923, toine - 1926. Hyö molletit kuavuttih voinal, yksi tapettih Pitkänrannan lähäl, toine Vengries. Minä tulin miitingale, gu vie kerran mustella heidy, sanelou Viktor Pančujev. Konzu voinu loppih Viktor Vladimirovičal oli yksitostu vuottu. Miitingal oli äijy niidy, ket voinan aigua oldih vie lapsinnu, heile sežo pidi kestiä äijy gor ua. Voinu koski kaikkii perehii. Konzu voinu algavui minul oli 13 vuottu. Kaiken voinan minä olin omas kodihierus Riipuškalas, ruavoin kolhozas. Sil aigua puutui nähtä kaikkie: nälgiä, gor ua, eigo jallaččii, eigo sobua olluh, konzu tiijustimmo, gu meidy piästettih suomelazis, rahvahal oli suuri ihalmo, myö hypimmö yläh da vuotimmo saldattoi kodih, meijän perehes frontalpäi tuli vai minun diädö, mua man velli, kyynälet silmis mustelou Marija Nikitina. Konzu voinu algavui Anastasija Bogdanovan pereh eli Medvežjal. Silloi Nast al oli kaksitostu vuottu. Pereh evakuiiruittih Urualal. Nygöi munul on kolme lastu, seiččie bunukkua da kymmene Ga tahton, gu bunukat voinua nikonzu ei nähtäs. pruavobunukkua, minä ainos sanelen heile, mittuine oli elos voinan aigua, gu hyö tiettäs histouriedu, ga tahton, gu hyö voinua nikonzu ei nähtäs, sanelou Anastasija Nikolajevna. Miitingan jälles pruazniekku jatkui Anuksenlinnan eri puolis. Rahvahallizen muzien luo ozutettih voinuaijale omistettu ezitys. Kai gost at voidih oppie saldatoin kuaššua da kuunnella paikallizien pajojoukkoloin ezityksii. Kuni rahvas piettih iluo, Karjalan piämies vastavui Anuksen piirin veteruanoinke. Hyö saneltih omas ičes sego huolis. Enimyölleh kyzymykset koskiettih komunualuongelmii, taloloin remontua, dorogoin pahua kunduo sego tervehyön parandamistu sanatouries. Aleksandr Hudilainen uskaldi auttua kaikkien nämmien ongelmien sellittämizes.»»fakta: ÎÎ Voinan aigua Anuksen piiris kogonah poltettih kuuzitostu kyliä, hävitettih 1200 taloidu, 242 sildua, äijy školua da bol niččua. ÎÎ Piirin piästämine suomelazis algavui 21. kezäkuudu Svir -jovel da loppih 30. kezäkuudu Suurenmäin kylän lähäl. ÎÎ Frontale otettih piäl 4000 Anuksen piirin eläjiä, niilöis piäl 2000 ei tuldu järilleh kodih. ÎÎ Suvi-Karjalas piettylöis bojulois 52 hengie sai Nevvostoliiton urhomies-arvonimen, omas rohkevuos 24 tuhattu saldattua sai medaliloi da rynnäsmerkilöi. Komissieh kuulujat otettih ičele ruavokse valmistua kaunehkirjaimien kirjaimikko. Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua Levendiä sanasto, kaunehkirjutusmal»»mennyt nedälil Periodika-julguamon seinih kerryttih karjalan lujat. Täl kerdua sanastokomissien istundol šeikuittih karjalan da hyväksyttih uuzi Sanastokomissieh kuulujien joukko, kehitettih Kolonnu, kuduas oldih tazavallan da Anuksen piirin vallasolijat, veteruanat, yhteiskunnallizien da vojennoloin järjestölöin edustajat, školaniekat sego linnalazet, tuli tundemattoman saldatan mustomerkin luo pruazniekkumiitingale. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Ol ga Smotrova Viivanke vai yhteh Enzimäine kielikyzymys, kudai otettih šeikuttavakse, enämbi koskou ven an kieldy. Tavan mugah, vienankarjalaine sana varšinaiskarjalaini kirjutetah viivanke. Ven aksegi sanakniigoin kanzis tavan mugah kirjutettih tämä sana viivanke. Hos tämä kirjutandutaba ven akse ei ole oigei, ku ven an kielen siändölöin mugah, sanat pidäy kirjuttua erikseh: собственно карельское (наречие), ga se kielikyzymys ainos oli kiistanalaine. Julguamoloin toimittajat puaksuh kiännytäh sanakniigoin da opastuskniigoin luadijoin puoleh, nevvotah heile kohendua ven akse viäräh kirjutettu sana. Kniigoin luadijathäi tahtotah pyzyö endisty kirjutandutabua, ku ei olis segavuo yhtel kniigal yhteh luaduh on kirjutettu, toizel - toizeh. Juuri istundon aigah Sanastokomissien johtai Jelizaveta Haritonova soitti Pertoskoin valdivonyliopiston filolougien kandiduatale Andrei Kotovale, sellitti suaugo kirjuttua net sanat viivanke endizelleh. Vena n kielen spetsialistu vie kerran tovendi, ku net sanat kirjutetah vaiku erikseh, muudu kirjutandutabua ei voi olla. Komissien rahvas sovittih tuliel aigua kirjuttamah sidä karjalan kielen piämurrehtu ven akse erikseh. Painetut kirjaimet vai kaunehkirjutus Sanastokomissien Lyydiläzien ozasto miärättih enzi kerdua. Sinne kehitettih kolme hengie. Karjalan da vepsän kielen opastajat tarvitah yhtehisty kaunehkirjai mien kirjaimikkuo. Tänäpäi lapset kirjutetah kirjaimet eri luaduh, kengo erikseh kirjuttau kirjaimii sanas, kengo oppiu yhtistiä net toine toizenke. Opastajat ollah sidä mieldy, ku kirjutandutaba pidäy olla yhtehine kaikile. Sih niškoi pidäy luadie kaunehkirjaimien kirjaimikko, kudamas nägys, kui pidäy oigieh kirjuttua da yhtistiä kirjaimii. Komissieh kuulujat otettih ičele ruavokse valmistua moine kirjaimikko.
»»muisto 25. kešäkuuta 2014 Tragedijalla ei ole kanšallisuutta»»sandarmoh-paikašša meinatah ašettua muistomerkki šuomelaisilla vainouhriloilla. 3 kehittiä li da vepsän kielen Sanastokomissieh kuuvepsän kieldy koskijoi kyzymyksii, myös Sanastokomissieh lyydiläziigi. Levendiä školasanasto Karjalan- da vepsänkielizet školasanastot tarvitah uuzii sanoi. Levendämäh sidä vienankarjalan da livvin murdehel ruvetah opastajat Jevgenii Karakin da Tatjana Baranova. Vepsäläzeh školasanastoh nähte rubieu ruadamah Kodima-lehten toimittai Irina Sotnikova.»»Karjalan kielen Sanastokomissieh kuulutah: Nadežda Vasiljeva Uhtuon karjalaisien pruas nie kan puittehissa 14. kešäkuuta Kalevalan Lapšien piirikirjaštošša piettih tapuamini Karjalan Inkeriliittokanšalaisjärještön šekä Karjalan Tašavallan paikallishallintoelimien kannatušfondin johtajan Vladimir Kolomaisen kera. Vladimir Kolomainen esitti tapuamisešša poliittisien vainojen uhrien muissolla omissetun muistopaččahan mallin, kumpani on šuunniteltu ašettua Sandarmoh-paikašša. Juuri šiinä, missä oli ammuttu ta hauvattu tuhannet Karjalan ta entisen Neuvoštoliiton eläjät. Muistomerkin avajaiset meinatah pityä 5. 7. elokuuta 2015 vuotena. Sandarmohissa ammuttujen joukošša oli 800 šuomelaista, kerto Vladimir Kolomainen, šuurin oša niistä oltih peräsin Kanadašta ta Amerikašta. Hyö muutettih Neuvoštoliittoh Neuvošto-Karjalan apukomitietan linjan mukah, kumpani värväsi työh tavallisie ruatajie. Juuri tämä muutto vuosien piäštä oli piäšyynä monien vakoilušta šyytökšeh, arestih ta ampumiseh. Šiitä šuahen, kun Sandarmoh-paikašša oli löyvetty enšimmäiset hautaukšet, näillä paikoin on ašetettu jo monta muistopačašta eri kanšallisuušjoukkojen voimilla. Muistopačašta šuomelaisilla, kumpaset luotih šuuren pantokšen Karjalan teollisuuv- ven, kulttuurin ta taitehen kehittämiseh, ei vielä ole. Šykyšyllä 2013 Karjalan Inkeriliitto esitti alottehen tämmösen muistomerkin ašettamisešta. Paččahan pienoismalli on jo valmis. Nuoren veštäjän Pavel Koltiginin meininkin mukah šiitä tulou kolmenmetrini luterilaini risti, kumpasen piällä istuu meččäkyyhkyni. Vladimir Kolomaisen šanojen mukah nämä hahmot simvolisoijah kahen peruštan yhtevyttä ikuisuutta ta vapautta. Muistomerkin valmistamini ta ašettamini on kallista hommua, šiih tarvitah yli 2 000 000 rupl ua. Jo nyt monissa Karjalan piirilöissä on alotettu lahjaukšien»»ikävä kohtalo Muistomerkin avajaiset meinatah pityä 5. 7. elokuuta 2015 vuotena. keruu. Kalevalan piirin eläjät niisi ei jiäty šyrjäh. Tavalliset ihmiset ta paikalliset liikemiehet ilmotettih, jotta ollah valmehet auttamah ta tukemah muistomerkin ašettamista. Sandarmohissa ammuttujen vainouhrien pitäššä luvettelošša on Kalevalan piirin eläjien kymmenie nimijä. Ne oltih kotosin Uhtuošta, Venehjärveštä, Ponkalahešta, Kivijärveštä, Jyškyjärveštä. Vuotena 1937 oli vankittu ta tuomittu ammuttavakši Nikolai Väliaho. Pitkie vuosie Väliahon omahiset ta lähiset ei tiijetty mitänä hänen kohtaloštah. Vašta vuotena 1998 oli šuatu tietoh, jotta Väliaho N.I. oli tuomittu ammuttavakši, tuomijo oli toteutettu 20. pakkaiskuuta 1938 vuotena Karhumäjen ašemalla (Sandarmoh-paikašša). Vuotena 1958 hänet reabilitoitih. Šamana päivänä ta šamašša paikašša oli ammuttu Luušalmen kyläneuvošton johtaja Vasili Lipponen. Kentieš nämä kakši muanmieštä šeisottih šamašša rivissä ammuttavakši tuomittujen joukošša. Šama kohtalo oli Viljo Hupposella: vuotena 1938 hänet oli arestuitu Uhtuošša. Viljon naini jäi yksin kolmen pienen lapšen kera. Viljon pojat Sulo, Leo ta Erkki kašvettih hyviksi ihmisiksi, hyö kotvan aikua ei tiijetty mitänä tuattoh kohtalošta, eryähät kerrottih, jotta hiän muka kuoli vaikieh tautih. Vašta vuosikymmenien piäštä šelvisi, jotta Viljo Hupponen, niin kuin ni monet kalevalalaiset, oli tuomittu ta ammuttu Sandarmohissa, ta jälešti reabilitoitu. Kuin monta meijän ukkuo, tuattuo, veikkuo löyvettih ikusen levon Sandarmohin hautaušmualla? Joka vuosi tiälä ilmeštyy yhä uušie tauluja uušien nimien kera šekä muistomerkkijä. Kohta tulou vielä yksi. Liygiläzien ozasto: Tatjana Boiko, Jelena Filippova, Ol ga Ogneva, Valentina Mironova, Natalja Sinitskaja, Jelena Migunova, Tatjana Baranova, Aleksandr Jeremejev, Tatjana Paškova Vienankarjalazien ozasto: Ol ga Melentjeva, Valentina Karakina, Jevgenii Karakin, Natalja Vorobei, Irina Novak, Marija Spitsina, Jelena Pankratjeva Lyydiläzien ozasto: Sanastokomissien Lyydiläzien ozasto miärättih enzi kerdua. Sinne kehitettih kolme hengie: Aleksandra Rodionova (Petroskoi), Natalja Česnokova (Kondupohju), Nadežda Koval čuk (Kuujärvi). Muistomerkki meinatah luatie kolmen metrin korkien rissin muotosena, kumpasen piällä istuu kyyhkyni. Tämä simvolisoi kahen peruštan yhtevyyttä ikuisuutta ta vapautta.
4 25. kezäkuudu 2014»»kyläpruasniekat Ikä elyä, aika muistua»»kalevalašša piettih perintehellini Uhtuon karjalaisien juhla. Olga Melentjeva Kyläpruasniekkojen pitämini on vanha perinneh. Ennein pruasniekkoja piettih vuorotel l en eri kylissä ta ne oltih šivokšissa ortodoksijuhlih. Esimerkiksi, Vuokkiniemen kyläpruasniekka oli Il l anpäivä, Šuopaššalmella Stroičanpäivä, Akonlahešša Petrunpäivä. 1990-luvulla näitä vanhoja perintehie ruvettih aktiivisešti elävyttämäh. Näin ollen, kakšikymmentä vuotta takaperin Kalevalašša oli elävytetty Uhtuon karjalaisien juhla. Šiitä lähtien joka kešäkuu šiih pruasniekkah keräytyy paikallini rahvaš ta tulou vierahie muistaki paikoista. Tänä vuotena šillä oli kekšitty Olemma runonlaulajien jälkeläiset -nimi. Kyykkyä ta lentopalluo Pruasniekkapivot aletti h šuovattana urheilu ohjel maš ta Kalevalan stadionilla. Tihkušatiešta ta vihakkatuulešta huolimatta jo ihan huomenekšešta kult tuuritalon ieššä keräyty äijän rahvašta. Šiinä piettih kanšainvälisien kyykkäkilpailujen ta piirienvälisien lentopallokilpailujen avajaiset. Kyykkä- Kyykkäpeli aina virittäy šuuren innon ta antau energijua ta hyvyä mieltä pitäkši aikua, huolimatta šiitä piäsitkö voittajakši vai ei. peliottelut on jo tultu pruasniekan perintehellisekši ošakši ta vuosi vuuvvelta tämä peli tulou yhä šuosituimmakši. Tällä kertua kilpailuih ošallistu 18 Kalevalatalo-etnokeškukšen ruatajat kekšittih muasteri-oppija lapšilla ta aikuhisilla. Kuva otettu vk.com nettišivuilta. Kentällä tavattih kuin kokeneimmat, šamoin ni vašta alottajat joukot. Kuva Olga Melentjeva. joukkuo Kalevalašta, Priäžäštä, Jessoilašta, Jyškyjärveštä, Vieljärveštä, Šuojärveltä. Kentällä tavattih kuin kokeneimmat, šamoin ni vašta alottajat joukot. Innokkahan pelin tulokšena enšimmäisellä šijalla piäsi kalevalalaini Kičut -miešjoukko. Prihat alettih pelata kyykkyä vašta vuuvven alušša. Myö kaikin olemma entiset koulutovarissat, nyt ruamma eri laitokšissa, kuitenki rikeneh töijen jälkeh keräyvymmä peluamah kyykkyä, kerto Kičutjoukon kapitani Nikolai Lesonen. Še on ylen mukava peli. Puolen vuuvven aikana Kičut piäštih hyvih tulokših. Oraškuušša prihat tuotih voiton Priäžän kilpailuista ta nytki kotikentällä pelaten piäštih voittajiksi. Toisen ta kolmannen šijan šamoin voitettih kalevalalaiset joukot. Tavan mukah pruasniekašša oli valittu ta palkittu parahat kyykän peluajat. Tänä vuotena kunnivopokaalit šuatih nuoret peluajat Jekaterina Zaharova Vieljärveštä ta Roman Čikulajev Jyškyjärveštä. Kolme joukkuo Jyškyjärveštä esiinty kilpailuissa. Jyškyjärven lintuset -naisjoukko šai yhen arvokkahista viimesistä šijoista, onnakko kilpailijien mieltä še ei yhtänä pilannun. Kyykkäpeli aina virittäy šuuren innon ta antau energijua ta hyvyä mieltä pitäkši aikua, huolimatta šiitä piäsitkö voittajakši vai ei, kerto mieleh naisjoukon peluaja Galina Remšu. Karjalan Sivistysseuran jäšen Kari Kontu toi tervehyisie šeuran puolelta: Šuomelaiset kyykkärithän joka vuosi tullah peluamah kyykkyä Kalevalah. Onnakko tänä vuotena hyö ei piäšty tulomah, šentäh kun šamah aikah oli järješšetty kilpailut Šuomen puolella. On ylen mukava, jotta kyykkätoiminta on piäššyn kehittymäh Karjalašša noin hyvyä vauhtie ta šiih liittyy aina yhä enemmän nuorie ihmisie. Karjalan Sivistysseuran puolelta Kari Kontu oli tuonun raha-apuo kyykkäpelin perintehen kehittämiseh Kalevalan mailla. Lentopallokilpailuih ošallissuttih joukot Piäjärveštä, Kemistä, Kalevalašta, Šuojärveštä, Jessoilašta. Otteluja piettih Kalevalan urheilukomleksissa. Parahina oltih peluajat Kemistä, kalevalalaiset ta piäjärveläiset juattih keškenäh toisen ta kolmannen šijan. Runonlaulajien šeutu Uhtuon karjalaisien pruasniekan puittehissa Kalevalan Likopiä-ošašša piettih Likopiä-karttataulun ta Rahvahan viisahuš -muistolaatan avajaiset. Še oli valmissettu Meijän runonlaulajien šeutu -projektin mukah, kumpasen toteuttajina oltih Kalevalan Uhut-šeura, piirin ičehallinto, keškikoulu, Kalevalataloetnokulttuurikeškuš ta piirikirjašto. Projektin tarkotukšena oli Uhtuon (nyk. Kalevalan) vanhan Likopiä-ošan tutkimini. Juuri täštä ošašta Uhtuo-kylä šai alun. Šiitä on mainintoja Elias Lönnrotin kirjutukšissa. Likopiä on tunnettu paikallisien starinankertojien Marija Mihejevan, Tatjana Perttusen, Jouki Hämäläisen yhteyveššä. Tähä päiväh šuate Likopiäššä on šäilytty šemmoset muistokohat, kuin tunnettu Lönnrotin mänty, kumpasen alla legendojen mukah Lönnrot tallenti runonlaulajien runoja, Jamasen aitta. Šamašša ošašša tunnetun karjalaisen starinankertojan Mari Remšun talošša toimiu Kalevalan runonlaulajien musejo. Projektin aikana on kerätty ainehistuo ta šen pohjalla valmissettu erilaisie esittelyjä ta näyttelyjä karjalan ta venäjän kielellä. Šuuri Likopiäkarttataulu on ašetettu hyväššä paikašša Väinämöisen kavulla, mistä avautuu kaunis näköala Kuittijärvellä. Karttataulušša on kuvattu vanhan Likopiäošan entiset nimitykšet šekä tiijot Kalevalan tunnetuista runonlaulajista. Karttataulun viereššä korkiella kohottau Rahvahan viisahuš -muistolaatta, kumpasen kylttilöih on kirjutettu tunnetuimpie kalevala-
»»šuomelais-ugrilaiset 25. kešäkuuta 2014 5 Karjalan tašavallan etuštajat Suguvastavundu-festivaalissa. Kuva: L udmila Krilova Suguvastavundu Šuomešša»»Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen Suguvastavundu-kyläfestivaali oli pietty 6. 10. kešäkuuta Šuomešša. Alina Čuburova Rahvahan viisahuš -muistolaatta on avattu Uhtuon vanhimmašša Likopiäošašša. Kuva Olga Melentjeva. laisie šananlaškuja karjalan ta venäjän kielellä. Paikka on hyvin hoijettu, ympäri on issutettu kukkie ta penšahie, ašetettu skammitki. Projektin kehittäjät kiitetäh kaikkie kalevalalaisie, kumpaset oltih mukana ta autettih šiinä työššä. Hyö toivotah, jotta rahvaš ruvetah käymäh tiälä. On hyvin tärkietä, jotta tämä laatta ta karttataulu on ašetettu turistireitin matan varrella ta vierahat piäššäh tutuštumah ta šuahah lisyä tietoja meijän šeuvušta ta šen lahjakkahista ihmisistä, korošti Uhut-šeuran etuštaja Galina Gerasimova. Muistakkua juuriena Pruasniekkaohjelman jatkona oli konsertti paikallisešša kulttuuritalošša, kumpaseh ošallissuttih luovat kollektiivit Kalevalan, Louhen ta Priäžän piirilöistä. Vuuvven aikana Kalevalan kulttuurilaitokšet oli järješšetty erilaisie kilpailuja ta pitoja. Tämän työn tulokšet esitettih pruasniekan aikana kulttuuritalon aulašša. Šiinä oli esillä On olomašša šemmoni mua Kalevala- ta Uhtuon lapšet -valokuvakilpailujen voittajien kuvie, Projektin tarkotukšena oli Uhtuon (nyk. Kalevalan) vanhan Likopiä-ošan tutkimini. Juuri täštä ošašta Uhtuo-kylä šai alun. šekä šuurija Kalevalan šeuvun istorijašta ta tunnetuista runonlaulajista kertovie näyttelytelineitä. Šuomelaini Kari Kontu on hyvin kiinnoštun istorijašta ta juurien tutkimisešta. Inkerinaiseh kera hyö ušeičči käyväh Vuokkiniemeššä ta muuvvalla Karjalašša. Kari on jo löytän hyvin monta heimolaista Karjalan puolelta. Tälläki kertua näyttelyissä esitetyt ainehistot annettih miehellä aihetta jatkotutkimiseh. Iltapuolella pruasniekkapivot šiirryttih Kuittijärven rannalla Runonlaulajien niemellä, missä tarjolla oli makieta čäijyö lettujen kera šekä monipuolista ohjelmua: lauluja ta tanššija, perintehellisie kisoja ta kilpailuja, muasteri-oppija ta myyntimarkkinoja. Suguvastavundu-festivaali oli peruššettu Priäžän piirissä šeiččemän vuotta takaperin, šen alkuhpanijana on ollun Tuomi-etnokeškukšen emäntä Galina Hanenko. Eri vuosina festivaali oli järješšetty Karjalan tašavallan eri alovehilla Priäžän ta Kalevalan piirilöissä. Tänä vuotena tapahtuma piettih Šuomen Lohjan kaupunkissa, kumpasešta pivon järještäjillä on löytyn partn orija Lohjanšeuvun Tanhuujat ry. Lohjalla tuli yli 200 ošallistujua Venyähen Karjalan, Mordovijan ta Udmurtijan tašavalloista, šekä Šuomešta. Kaikki ošallistujat ollah tanšši- ta lauluyhtyvehien jäšenie šekä käsityömuasterija. Karjalašta festivaalissa kävi Bes odaine-, Tuomita Alije parusa -lauluyhtyvehet Čalnašta, Siämjärvi-yhtyveh Jessoilašta, šekä Karjalatanššiyhtyveh ta Čičiliuškukuklateatteri Petroskoista. Ohjelman mukah festivaalin puittehissa oli pietty kakši šuurta konserttie enšimmäisenä päivänä Lohjalla enšin linnan torilla ta myöhemmin kaupunkin konserttitalošša. Toisena päivänä kaikilla yhtyvehillä oli tarkotuš esiintyö päiväkotiloissa ta vanhojenkotiloissa. Karjalankielini Čičiliuškukuklateatterin artistat kakši kertua esitettih Koirien Kalevala -näytelmän ta piettih työtapuamisen Karjalan Sivistysseuran hallitukšen jäšenijen kera, missä paistih maholli- Karjalašta festivaalissa kävi Bes odaine-, Tuomi- ta Alije parusa -lauluyhtyvehet Čalnašta, Siämjärvi-yhtyveh Jessoilašta, šekä Karjala-tanššiyhtyveh ta Čičiliušku-kuklateatteri Petroskoista. sista yhteisprojektiloista. Kolmantena päivänä kaikki ošallistujat käytih tutuštumismatalla Viking Line -laivalla Tukholmah, Ruoččih. Šemmosen potarkan šuomelais-ugrilaisilla aktivistoilla luajittih Suguvastavundu-festivaalin järještäjät. Laivalla kaikki halukkahat yhtyvehet esitettih omien ohjelmistojen konserttipätkijä. Šeuruava Šuomelaisugrilaisien kanšojen Suguvastavundu-kyläfestivaali pietäh Karjalašša vuotena 2015. Tulkua tervehenä!»»fakta ÎÎ Enšimmäistä kertua Suguvastavundu-festivaali piettih Čalnašša vuotena 2007. ÎÎ Suguvastavundu-2015 pietäh Karjalašša. ÎÎ Suguvastavundufestivaalin tapahtumat järješšetäh tavallisešti luonnolla ta avoimilla paikoilla, jotta kaupunkilaisilla ošallistujilla olis mahollisuuš muistua juurija.
6 25. kezäkuudu 2014»» suomelas-ugrilazet Enzimäzes suomelas-ugri muailman kul tuurupiälin»»udmurties Starije Bigi -kyläs piettih vuoronmugaine MAFUN:an (Kanzoinvälizen suomelas-ugrilazen nuorižon assot enzimäzekse suomelas-ugrilazen muailman kul tuurupiälinnakse.»»kilbuniekku Jelena Filippova Mulloi MAFUN:an kehitykseshäi ruvettih pidämäh kilbua, kudamas vallitah suomelas-ugrilazen muailman kul tuurupiälinnu, sendäh istundon piendykohtu ei olluh vallittu petties. Starije Bigi on piässyh vagavas kilvas läbi da rodih enzimäzekse Suomelas-ugrilazen muailman kul tuurupiälinnakse. Kilvan loppuozas se jätti jällele meigäläzen Veškelyksen da eestiläzen Obinitsan. Ylen äijäl himoitti kaččuo, mibo kylii on Starije Bigi. Dai kävves en pettynyh ni yhty, kyläle oli mindäh andua moine korgei arvonimi. Udmurtielazis udmurtielaine Starije Bigihäi on vahnoi udmurtielazii kylii. Udmurtielaziigi se tottu on. Eläjiä kyläs tänäpäi on 630 hengie. On toinah yksi libo kaksi perehty tulolastu, hyö vai ei malteta udmurtien kieleh. Dostalit kaikin ollah udmurtielazet da paistah omah kieleh. Paistah tottu kaikin: vahnembua polvie rahvas, nuorižo da lapset. Onnuako mostu en nähnyh vie ni yhtes suomelas-ugrilazes kyläs da linnas Ven al. Igiä kyläl on enämbi nelliäsadua vuottu. Enzimäzet eläjät tuldih nämmile mualoile Vužgurt-kyläspäi. Sit kyläs, sanotah, oli vai yksi silmykaivoi- Starije Bigi -kylä on ylen čomal kohtua, kyläs da sit ymbäri kai on kunnos da puhtas. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua ne da naizile, kudamat tuldih viele, pidi hätki seizuo vuottamas, kuni suajah rengit täyttiä. Sendäh rahvas lähtiettih kyläspäi iäre toizih vie eloittamattomih kohtih. Löyttih korbimečäs čoma kohtu, kus silmykaivuo oli äijy da jiädih sinne elämäh. Sil kohtua, sanotah, kazvoi pitkähkö da ylen pehmei sammal big-big žui. Se andoigi nimen kyläle. Kylä endizelleh on čomal kohtua da kui kyläs, mugai sit ymbäri on puhtahus, nikus ni yhty toppastu ei nävy. Se sendäh ku rahvas sie ollah moizet, eigo čällätä, eigo rikota omua eländykohtua. MAFUNalazii kyläläzet opastettih luadimah perindöllizi udmurtielazii piirualoi. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Kul tuuran akkiloiččii Jo enämbi kahtukymmendy vuottu kyläs ruadau kul tuurutaloi, kudai on oman rahvahan kul tuuran akkiloiččii. Mittumua vai kerhuo da joukkuo sie ei ole. Kävvähgo aiguzet, kävvähgo lapset. Školas opastujua lastu on 150, igäzet pattiet vai ei tulla kul tuurutaloin opastuksih. Konzu kul tuurutalois tiijustettih piälinnoin kilvas, kerras sanottih, ku yhtytäh. Ylen äijäl himoitti midätah uuttu ruadoh da vie tahtottih omua iččie ozuttua da toizii kaččuo. Ylen hyvin ozutettihgi. Nygöi puuhine lindu kilvan simvolu on Bigi-kyläs. Tämä lindu on suomelas-ugrilazien yhtevyön simvolu, sil on 26 sulgua, kui iče suomelas-ugrilastu kanzua. Potkastus kehittämizeh Ei kyläs roinnuh muga voitettih dai jo sendäh ollah hyvät. Kilbu oli reknattu pidiä sikse, ku sit kohtas, kudai tulou piälinnakse, olis iellisty kehitysty, ku voittajan selgäh lähtiettäs toizet kylätgi da heil rodis himuo ruadua oman kylän hyväkse. Bigis sidä ellendetäh hyvin. Kilbu endisty enämbäl yhtisti kyläläzii. Tämän vuvven aigah kyläs jo on pietty enämbi 40 kaikenmostu piduo. Enämbi 2500 tuhattu turistua kävyi Bigih Udmurtiespäi da sen ulgopuolelpäi. Kyläs tiijustettih muijal da vallasolijatgi kiännyttih sen hommih. Jo tulien vuon luajitah dorogupala Šarkanskois kiännälmykses, kudai tässäh oli ylen pahas kunnos. Sidä omil väil kyläläzet nikonzu ei luajittus. Oli paginua myös investoroinke, kudamat nostettas kyläh XII vuozisuan aigaine etnokul tuurine kompleksu. Se kai rodih kilvan hyvyös. Eri maguh Midä tänäpäi voijah tarita turistoile kyläläzet? Eländysijat. Täs vuvves algajen kyläs rubei ruadamah kolme gostindutaloidu, ennepäi nimidä mostu ni olluh ei. Kul tuurutalois ruadau Baba Lidan paja, kus sinule nevvotah, kui pidäy kuduo, punuo, pieksiä voidu, luadie perindöllizii udmurtielazii syömizii, sikse pihah on salvettu päčči. Sinunke kižatah da gostitetah magiel heinyčuajul piirualoinke. Tämän vuoh kyläläzet voijah sua ja dengua. Niidy pidäy ruavon kehittämizekse dai piän elättämizekse. Jo tänävuon sit ruavos kylä sai enämbi kahtusadua tuhattu rubl ua.
»»suomelas-ugrilazet lazen nas 25. kešäkuuta 2014 7 siatsien) halličuksen istundo. Starije Bigi mulloi sanottih Eläjiä kyläs tänäpäi on 630 hengie. On toinah yksi libo kaksi perehty tulolastu, hyö vai ei malteta udmurtien kieleh. Dostalit kaikin ollah udmurtielazet da paistah omah kieleh. Käygiä Bigih! Heinykuul kyläs rodieu enzimäine suomelasugrilazien syömizien festivuali. Se roih kylän suurin pido, sih tulou enämbi sadua hengie Ven al, Eestis, Suomes da kai Fratsiespäi. Festivualis luajitah perindölline, piiri uskaldau auttua. Bigis teidy vastatah hyvin, rahvas kyläs ollah ylen rahmannoit da hyväntahtojat. Suuret passibot heile tämän kerran vastuandas. Tämän vuvven aigah kyläs jo on pietty enämbi 40 kaikenmostu piduo. Enämbi 2500 tuhattu turistua kävyi Bigih Udmurtiespäi da sen ulgopuolelpäi. ÎÎ Jatkuu 8. sivul.»»piiri da kylä ÎÎ Udmurties on 25 piirii da kuuzi linnua kaikkiedah, dostalit kai ollah kylät. ÎÎ Starije Bigi kuuluu Šarkanskoih piirih. Piirin keskučannu on Šarkan-kylä, kudai on 88 kilometrin piäs Iževskaspäi. Piiris on 91 kyliä. Niilöis eläy 22,2 tuhattu hengie. ÎÎ Piirin muat ollah mägižiköt, sendäh rahvas sanotah omua piirii udmurtielazekse Švetsariekse. ÎÎ Piiri on kaikis udmurtielaine 84,6% kaikis rahvahis ollah udmurtielazet. ÎÎ Sit on hyvin kehitynnyh muatalovus, piiris kazvatetah parastu pelvastu Ven al, on oma trikotažnoi fabriekku, kudaman tuotehtu myvväh Ven an 64 alovehele. ÎÎ Piiris on ylen hyvin kehitynnyh sportu. Šarkanskois piirispäi on rodužin tundiettu hiihtäi Maksim Vilegžanin, Sočin Olimpiiskolois kižois kolme hobjumedalii suannuh. ÎÎ Piirin Votkinskan kyläh oli rodivunnuh kuulužu säveldäi P otr Čaikovskii. ÎÎ Udmurties on oma Pakkaine Tol Babai da Lumineidine Liminil. Šarkan-kyläs on heijän konnut da taloi. Turki Tol Babail ei ole ruskei, se on fiolietovoi. Tämä on Šarkanskoin piirin väri.» Maltatgo udmurtiekse? Udmurties kallehii gostii vastatah pihal. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Pihal gost at mennäh kahtes veriäs läbi. Toizes läbi mennes pidäy panna rubl aine komšazeh, toivottua midägi hyviä da soittua kellozih. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Baba Lidan pajas. Lidija Buranova opastau MAFUNalazii pieksämäh voidu. Kuvas hantilaine Alla Ištimirova. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Kylän rahmannoit emändät: kul tuurutaloin piälikkö Žanna Jermolajeva (hur.) da kylän piälikkö Nina Bel ajeva. Piälinnoin kilvan simvolu puuhine lindu nygöi on heijän käzis. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Udmurtien kielen pohjannu on kirillitsan kirjaimikko. Udmurtien kieles paino on ainos sanan jälgimäzel tavul. Vie ku tahtot sanuo kedätah nimelleh udmurtielazien luaduh, ga pidäy sanuo: Lená, Mašá, Ol gá. Paino nimilöis sežo on jälgimäzel tavul. Ӟечбуресь! Чырткемесь! Terveh! Кыӵе ужъёсыд? Kuibo dielot? Ӟеч лу/луэ! Jiä tervehekse! Ческыт мед кошкоз! Leibysuolu syöjile! Тау! Passibo! Kyläläzet lapset ozutettih MAFUNalazile vahnua menuo, kui kyzytäh vihmua peldoloile. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua
8 «Oma Mua» 25. kezäkuudu 2014»» kandurahvas MAFUN:an ruado iččenäh»»tärgei situndol oli liiton tulien ruavon kehittämine»»nuorizo Jelena Filippova MAFUN:an halličukseh kuuluu yksin ristikanzoin Ven an joga suomelas-ugrilazes tazavallas da alovehes, Suomes da Eestispäi. Assotsiatsien prezidentannu vuvves 2013 on suomelaine Sampsa Holopainen. Vähimmäkseh kolme kerdua vuvves MAFUN:an halličus kerdyy yhteh sellittämäh mennytty da tuliedu ruaduo. Istundole Udmurtieh tuli rahvastu Komis, Mordouvies, Mari Elas, Udmurties, Karjalas, Permskois da Hanti- Mansiiskois alovehes, Suomes da Eestispäi. Vastavuksel Sampsa Holopainen saneli, kui mendih suomelas-ugrilazen kul tuuran päivät New Yorkas Yhtevynnyzis kanzukunnis kandurahvahien fourumas. Sih näh jo oli paginua Omas Muas. Se oli suurimii MAFUN:an jälgiaijan ruadoloi. Tuliel aigua MAFUN jatkau vie yhty omua suurdu projektua Suomelas-ugrilazen muailman kul tuurupiälinnan valličendas da voi olla ku tulien vuvven piälinnu ilmoitetah Petroskois sygyzyl kongresoin välizel konferensiel. Tänävuon MAFUNalazet ottavutah vie yhteh uudeh projektah pietäh Vuvven fenno-ugru -kilbu, kus vallitah paras suomelas-ugrilaine. Liittolazet sežo otettih paginale tuliedu MAFUN:an kongressua, kudai pietäh vuvvennu 2015 Eestis Tartos, paistih tiedoloin levittämisty MAFUN:as da yhteisruaduo toizien liittoloinke. Starije Bigi -kyläs nuoret vastavuttih školaniekoinke. Liittolazet pandih merkile, ku tämä ruado on ylen tärgei, jälgipolven kazvattamistu ainos pidäy duumaija edukädeh. Sampsa Holopainen, MAFUN:an prezidentu Liiton ruavos: Istundo meni hyvin, olen hyväs mieles sendäh. Pagizimmo hyvin da hyviä kehoitustu oli äijy. MAFUN:an tärgei ruado on, ku enämbi konkriettistu yhtehisty ruaduo olis suomelas-ugrilazien rahvahien välil, ei kerähmöt olla tärgiet, a hyvät projektat. Tärgevin ruado on, ku suomelasugrilazet kielet da rahvahat suahah tuliel aigua eliä, ei kuolla, semmostu ruaduo pidäy ruadua MAFUN:al, auttua kielii da rahvahii konkriettizesti. Kul tuuripiälinnu-projektu on yksi semmoine konkriettine ruado. Prezidentan virras: MAFUN:an prezidentan ruado on mieldykiinnittäi da toiči jygei ruado. Äijy dieluo on, kudamua pidäy luadie. Prezidental on suuri vastus kogo järjestön ies. Se on jygei, ku ei ainos kai halličukseh kuulujat olla aktiivizet se pidäy muuttua. Duumaičen, meijän kerähmös Bigis äijän pagizimmo täs, nygöi MAFUN:an ristikanzat parembi tietäh, što aktiivižuttu pidäy enämbi. MAFUN:an istundol sellitettih myös tuliedu kongressua, kudai pietäh Eestis Tartos vuvvennu 2015. Kuvas hurualpäi oigiele ollah MAFUN:an prezidentu Sampsa Holopainen, eestiläine, Tarton yliopiston opastui Tiina Klooster da saamelaine Helga Siljander. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Iževskas jo viizi vuottu ruadau Ystävyön dvorču, kudaman levon al ollah kai kanzallizet yhtistykset. Niidy on 32. Midä kuuluu suomelas-ugrilazile?»»mafun:an istundon aigua jogahine suomelas-ugrilaine otti paginale oman rahvahan dielot da hommat. Jelena Filippova Oli löyhkämisty dai pahan mielen piendiä. Udmurtielazil nägyy dielot ollah hyvin. Iževskas jo viizi vuottu ruadau Ystävyön dvorču, kudaman levon al ollah kai kanzallizet yhtistykset. Niidy on 32. Suures nygyaigazes talois, kudamas on monenmostu zualua da pertii, tilua löydyy kaikile kanzoile. Tahtonet luadie mitah pido, ga tiloin eččijes piädy sinul kivistämäh ei rubie. Täs sinul yksi suuren suuri zualu, kus on kai sinhronnoih kiännökseh niškoi. Tuas toine zualu, kus ku pidänöy, ga kai stuulat da stolat ollah otettavat suat luadie perindölline udmurtielaine diskotiekkugi, ku mieli käsköy. Da kai se on ilmaine. Enne, konzu vie ei olluh dvorčua, ga pidi ainos eččie tiloi da maksua niilöis. Tänäpäi sidä probliemua ei ole, sendäh ruadogi, kui sanotah iče udmutielazet, rodih effektiivizembi, tolkuu sit on äijiä enämbi, migu enne. En kadehine olis, ga viegoi meil konzutah muga roinnou? Udmurtielazet äijy kus ollah meidy kaikkii ielpäi. Hyö väitetäh: midä on toizil kielil, pidäy olla udmurtien kielelgi. Tämä miäriäy heijän ruavon. Sit opitah suaja internet-tuottehet omal kielel, kiätäh fil moi da luajitah omii, kehite- täh rekluamua omal kielel. On luajittu jo udmurtien kielen oigiehkirjutustu kačottavu programmu tiedokoneheh niškoi. Se ruado on ruattu aktivistoin vuoh vuvves, ku luajittas vai tazavallan tazol, ga vuozii toinah menis. Mordvalazethäi varustetahes oman kanzan kuvvendeh kerähmöh. Nuorižo toivou, ku täs suures pivos olis enämbi nuordu. Mordouvies sežo luajitah kogonastu saitua morvdan kielen opastukseh niškoi da jo ottavuttih mordvan kielen erzän murdehen online kursiloin luajindah, erähii urokkoi, sanakse, jo on internetas. Hantit paheksittih sendäh, ku heil tahtotah ottua käyttöh uuzi kielen kirjutustaba. Sidä kebjendetäh, ruvetah kirjuttamah muga kui kuulen, mugai kirjutan. Nuorižon mieles se on kiistanalaine kyzymys, heijän mugah pidäy jättiä se kirjutustaba, kudai oli otettu vie mennyt vuozisuan allus. Nuorižo tovendau sengi, ku aktivistua on vähä, ruadajua ei tävvy, sendäh ei hyö kaikkiele kerritä, semmite ei ainos piästä tagavozilazih kylih. Saamelazet Suomes Helsinkis, vastukarai, ruvettih ruadamah aktiivizembah. Helsinkih on suadu kielipezä saamen kielel. Se on jo kaheksas Udmurtielaine aktivistu Aleksei Škl ajev Iževskas pietys pyöryžäs stolas ozuttau tartukkii, kudamah on kirjutettu: tiä suau paista udmurtiekse. Sen vuoh opitah kiinnittiä rahvahan mieldy kieleh. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua tuommoine kielipezä Suomes. Mieles on perustua kielipežät Ouluh da Rovaniemele. Komilazet vuvven lopus tavan mugah pietäh Furor-fourumu, kus sellitetäh nuorižon nygytärgielöi probliemoi da kyzymyksii. Pahua mieldy heil oli sendäh ku mulloi, konzu piettih fourumua, ga nikedä Eestis, eigo Suomespäi ei tulluh, hos fourumugi oli reknattu pidiä kui kanzoinväline da varua oli annettu juuri sih niškoi. Sendäh Udmurties komilazet vie kerran kehitettih suomelas-ugrilazii yhtymäh sih. Karjalashäi tänäpäi varustetahes suureh konferensieh, kudai pietäh Suomelas-ugrilazien muailman kongresoin välis. Se rodieu syvyskuul. Kezäkuun lopus Petroskois rodieu vie yksi suuri pido Suomelas-ugrilazien tutkijoin konferensii.
»»perintö 25. kešäkuuta 2014 9 Tutkie omua šukua»»vienankarjalaisien šukujen tutkimuškurššit oli pietty 24. 25.oraškuuta Šuomen Oulušša. Anni Vlasova Kurššiloih oli keräytyn šuuri joukko, 27 henkie, šuurin piirtehin Oulun šeuvuilta, no oli tulijie ihan Helsinkistä. Tuntuu, jotta ihmiset halutah šelittyä omat juuret, kaikin hyö ollah pakolaisjälkeläisie juštih Vienan Karjalašta, monet ihan meijän Louhen piiristä, šentäh ollah jo ammuin tuttuja. Juurien šelittämini on melko vaikieta hommua, kun še vuatiu venäjän kielen taituo. Sami Kallio reisteli opettua šitä keräytynehillä. Hiän iče rupesi oppimah venäjän kieltä šilloin, kun alko tutkie omie juurie Arhangelin arhiivašša. Sami oli jakan venäjän kiriköllisien metrikkojen kopiot ta ihmiset kokeiltih šuaha šelvän niistä venäjän aakkosien eri listojen avulla. Kannattau nähä niitä pappien kirjutukšie! Yksi aakkoni on kirjutettu venäjäkši, toini šuomekši, kolmaš muinoisslaavilaisekši! Šanat on lyhennetty. Ei višših papit voitu ajatella, jotta vuosišatojen piäštä kennih tarviččuo näitä kirjoja. Mieki olin šielä vähäsen apulaisena, kun nävin Karjalan Heimosta ilmotukšen kurššien pitämiseštä ta tarjosin apuo, kun juštih piti tulla Kuusamoh. Kurššilaiset kuitenki šuatih šelvän kaikista aseista. Tutkima šyntymä- (kaštelu), vihityš- ta kuolinluvetteloja. Sami šelitti, jotta šilloin oli voinun šattuo virheitä, kun pappi kävi kyläštä kyläh ta merkičči ne tapahtumat. Šaima kyllä äijän uutta tietuo ta varšinki net- Ihmiset halutah šelittyä omat juuret, kaikin hyö ollah pakolaisjälkeläisie juštih Vienan Karjalašta, monet ihan meijän Louhen piiristä. Kuva: Anni Vlasova tilinkijä, mistä voit eččie lisyä tietoja. Šuomeššahan on pakolaiskirjoja, još ken Karjalan puolelta haluois eččie omie šukulaisie. Mieki olen käynyn Petroskoin arhiivašša, ni tiijän, jotta niistä kiriköllisistä kirjoista, paičči šukututkimušta, voit tutkie istorijua. Esimerkiksi, još naini oli kuollun 55 60 -vuotisena, kuoloman šyykši pantih vanhuuš. Šen lisäkši niistä kirjoista voit šuaha tietyä, missä ta konša oli elän vanhauškosie, konša oli kulkomašša epidemijoita (šiitä kerrotah kuollehien šuuret miärät). No još meinuat tutkie dokumenttija vuuvvešta 1770, šilloin šiun pitäy tietyä kiriköllisslaavilaini kieli. Samilla oli mukana šen kielen aakkoset, no niitä oli vielä vaikiempi šelittyä. Ihmiset, kuitenki, piettih kurššija hyövyllisinä. Sami äijan kerto vielä Venäjän istorijan šukututkimukšeh liittyvistä aseista, oli kiinnoštava kuulla, jotta hiän noin äijän tietäy Venäjäštä. Tavan mukah kurššilaisilla piettih arpajaiset, missä lahjoina oltih tikutetut šukat ta kintahat, šeuran naiset oli paissettu piirakkoja ta keitetty kahvie. Mukava oli tavata vanhoja tuttuja, passipot kurššien järještämiseštä ta majotukšešta Anja Šuvannolla ta Kerttu Nurmelalla.»»Fakta ÎÎ Kurššien jarještäjänä oli Pohjois-Viena -seura, a Karjalan Sivistysseura oli rahottan tämän projektin. ÎÎ Kurššien vetäjänä oli filosofijan maisteri, nuori tutkija Sami Kallio, hänen šuku on Pistojärven Hirvišalmešta. Oniegantagavožilaine kirjoindu»»karelskije uzoru -laitos on täyttänyh 85 vuottu. Vuozipäivän hantuzis Petroskoih avattih kaksi ozutteluu. Kai laitoksen tuottehet ollah ylen hyviä luaduu. Kuvat: Jelena Filippova, Oma Mua»»Ozuttelu Jelena Filippova Enzimäine oli avattu mennyt tossargen, toine mennyt piätteniččän. Enzimäzes on lyhyösty saneltu laitoksen histouries. Toizes, vastukarai, tämän päivän ruavos. Sit ozuttelus suau kaččuo, mittumua tekstilii da sobua tänäpäi luajitah laitoksel. Kerras vihjuat ku net ollah juuri tämän laitoksen luajitut: jogahizes ku on oniegantagavožilazet kirjat: valgiet ruskiel pohjal libo ruskiet valgiel pohjal, libo valgiet valgiel pohjal. Kačottavakse panduloin sobien joukos on varzinastu, joga päiviä piettyy, on ruadoh ofissah pädijiä, on pruazniekkusobua da lavaruuttuagi. Uuttu kollektsiedu luajittih men- nyön vuvven aigah Karjalan kul tuuruministerstvan kannatuksel. Laitoksen tuotehtu kyzytäh äijän Karjalas da sen ulgopuolel. Ruadajat hyväl mielel otetah vastah sinun kehityksii da luajitah se libo tämä kodih tarvittavu tekstiili libo ruuttu sinun mielen da mavun mugah. Pidäy konzu sinule omat zuavesit, stolale kattiet, käzi- da padapaikat, peredniekät, pyhkimyöt, voit kiändyö laitoksen puoleh. Sidä kaikkie midä tänäpäi voi kehittiä rahvahale Karelskije uzoru -laitos, suau ostua heijän laukas, kudai on Petroskois Art-Sloboda-keskukses Malaja Slobodskaja -uuličal. Midä koskou sobii, ga niidy on jogahizele inehmizele, hoikembale da kylläzembäle. On joga pluat an libo ferezin kai razmierat. Tahtonet, ga voit ombeluttua ičele pädii. Laitoksel ei unohteta miehisgi, heile on luajittu paidua, štaniloi, paikkua. Kai tuottehet ollah ylen hyviä luaduu, hyväs kangahas da čomien kirjoinke.
10 «Oma Mua» 25. kezäkuudu 2014»» turismi Karjalaisen huuttorin eksotikkua»»vorobjovien pereh luati Kormilo-huuttorista mukavan turistipaikan. Maikki Spitsina Ennein mie ajattelin, jotta još nykyihmisillä ehotettais valita missä elyä: kaupunkin talošša kaikkien mukavuukšien kera ili loittosešša luonnon helmašša, niin hyö valittais enšimmäisen variantin. Onnakko konša miun onnistu tutuštuo Vorobjovien pereheh, kumpani eläy Kormilo-huuttorilla Vuokkiniemen lähellä, miun mieli muuttu. Kaupunkista tiheikköh Kormilo-huuttori on uuvveštah rakennettu omalla istorijallisella paikalla. XX vuosišuan alun väjenlašennan mukah, kumpaista järješšettih šuomelaiset, Kormila-paikašša eli 58 henkie, nellä perehtä. Nyt meččäaukiella Kormilajärven rannalla šeisotah mukavat talot, kotedžit ta šuuri talo, kumpani nävöltäh muissuttau XIX-vuosišuan aateliskartanuo. Kaikki nämä puurakennukšet ilmeššyttih tiälä nelläššä vuuvvešša. Huuttorin isäntinä ollah Ol ga ta Viktor Vorobjovit. Ol ga šynty Koštamukšešša, a Viktor on kotosin Nižni Novgorodin kaupunkista. Pereheššä on kolme poikua Nikita, Van a ta Jegor, šekä Alekseipl emänniekkä. Vielä vuotena 2010 pereh eli Nižni Novgorodissa. Tuatolla oli oma firma, a muamo oli talonemäntänä. Mintähpä hyvinpärjyäjä pereh jätti kaupunkin ta muutti meččäh, loitommakši si vilisatijošta? Vanhempie huo - leššutti heijän lapšien tulovaisuuš kaupunkissa, missä on narkomanija ta kašvau rikollisuuš. Hyö maltettih, jotta konša lapšet männäh kouluh, heitä vuottau tavallini kaupunkin lapšien elämä: koti koulu koti. Miljoonit ihmiset eletäh niin, kašvatetah lapšie ta joka päivä yritetäh ratkaissa omie propleemoja eikä ajatella kaupunkista muuttamista. Miljoonit ihmiset, ka ei tämä pereh, kumpani täyšin muutti oman elämän. Viktor on varma, jotta ei yksistäh lapših, ka vanhempihki pahoin vaikuttau elämä kaupunkissa. Erähänä päivänä hiän ymmärti, jotta kaikkie rahoja et tienua, a tulovaisuuš heitä vuottau ruušutoin, ta luati šemmosen piätökšen. Uuvvet karjalaiset Kormilo-huuttorin isännät ollah vierahanvaraset ta šeuralliset ihmiset. Omalla huuttorilla hyö kaiken luajittih ta rakennettih omin käsin. Tietyšti šemmosen šuuren huuttorin elättämini on vaikie tehtävä. Šiih pitäy äijän Huuttorin isäntinä ollah Ol ga ta Viktor Vorobjovit. Ol ga šynty Koštamukšešša, a Viktor on kotosin Nižni Novgorodin kaupunkista. Pereheššä on kolme poikua Nikita, Van a ta Jegor. Kuva on otettu pereharkistošta. rahua, voimua ta ahkeruutta. Ka isäntä tovistau, jotta šuuri huuttori tuou kuin šuurie propleemoja, niin ni šuurie iloja. Huuttorih on pantu äijän ponnissukšie, lisyäy Ol gaemäntä, kaiken luatima omin voimin. Rakennušmateriaalija toima šuurilla kuorma-autoilla Nižni Novgorodista. Mie ajattelin, jotta še ei konšana lopu. A nyt elämmä omalla, šuurella yštävällisellä perehellä. Ka vierahie aina hyvällä mielellä otamma vaštah. Meilä on luajittu kaikki mukavuukšet, kumpaset oltih kaupunkin taloššaki. Lapšet autetah omie vanhempie kotihommissa. Hyö opaššutah Vuokkiniemen koulušša, kumpaseh huuttorilta on kahekšan kilometrie. Kormilo-huuttorin isännät pietäh iččie karjalaisina, šentäh kun eletäh Karjalašša, opaššutah karjalan kieltä, kunnivoitetah perintehie. Vorobjovie miellyttäy šemmoni elämä ta hyö ei meinata muuttua šitä mihkänä toiseh. Tinkerija ta samojedija Kormilo-huuttori muissuttau tavallista kylyä, vain perehellistä. Kaikki šen eläjät ruatah kuin talonpojat huomenekšešta iltah šuate. Onnakko huuttorilla on eksotikkuaki. Tavallisien kyläeläimien ta šiivattojen lisäkši Kormilošša eletäh harvinaisen Tinker-rovun heposet, romanilaiset lampahat, eksottisien rotujen kultaset ta hopieset fasanit. Oraškuušša huuttorilla ilmešty uuši eläjä: yštävällini Mai-alpakka. Še on ainut alpakka Pohjois-Karjalašša. Vorobjovien šuunnitelmissa on lähiaikoina tuuvva alpakalla tyttöyštävän. Šen lisäkši huuttorilla eletäh šuuret valkiet samojedi-koirat Mihei ta Marta, kumpaset ollah yštävällisie ihmisillä. Koirien luo äšen tuuvvah lapšie, kumpasilla on serebraaliparalyysi. Yhtevyš niih eläimih auttau lapšien hoitoprosessissa. Samojedien koirie šanotah vielä lapšienhoitajiksi, niin ne ollah hyväšiämiset, kerto Ol ga Vorobjova. On šemmoni legenda, jotta ennein pohjoisrahvahat, konša lähettih mečäššykšellä, jätettih näitä koirie čumih omien lapšien kera. Ihmiset tiijettih, jotta vaikka liesi šammunnou, niin lapšet kuiteski ei kylmetä. Koira konšana ei jätä lašta. Samovuarojen musejo Kormilo-huuttorin isäntien tovellisena ylpeykšenä on ainut Karjalašša samovuarojen musejo. Vorobjovit jo 15 vuotta on Nyt meččäaukiella Kormilajärven rannalla šeisotah mukavat talot, kotedžit ta šuuri talo, kumpani nävöltäh muissuttau XIX-vuosišuan aateliskartanuo. Kuva: Maikki Spitsina, Oma Mua kerätty samovuaroja koko Venäjältä ta šen ulkopuoleltaki. Kokoelmah kuuluu noin 250 näyttelyesinehtä. Šiinä on samovuaroja, kumpaset muissutetah jiäliččöjä, päivänkakkaroja, kukkamal l oja ta pikarija. Šamoin on tinašta ta kuparista luajittuja samovuaroja, manasterin ta majatalon samovuaroja, šekä Kiinašta, Norjašta, Šuomešta ta Puolašta tuotuja samovuaroja. Šuurin oša täštä ekspositijošta on peräsin XIX vuosišualta. Näyttelyö šomentau viessojen keräily, aštiet ta muut talon tarpehet. Samovuarakokoelman enšim mäisekši esinehekši tuli tavallini samovuara, kumpasen Vorobjovilla lahjotti ämmö. Hiän šai šen perinnökši. Šiitä pariskunnalla šynty musejon peruštamisen ideja ta hyö ruvettih keryämäh samovuaroja. Vorobjovista tuli samovuarojen spesialistit ta oman harraššukšen tietäjät. Vorobjovit ruatah ei vain iččie varoin. Hyö autettih nuapurie, elävytettih huuttori, otetah vaštah vierahie. Karjalan pohjosešša ilmešty uuši mukava paikka.
»»pei, pei, pezästy 25. kešäkuuta 2014 11»»Omin käsin Mukava liipukkaini Šiih šie tarvičet: kolme A4-formattista lehtie kakši painonastua šakšet dekoratiiviset elementit kakši nappie tahi helmie, šilmie varoin liiman rautalankan ÎÎ Leikkua paperista liipukkaisen ošat. (kačo kuva 1.) ÎÎ Yhissä ne ta kiinitä painonastoilla reikien kohista. ÎÎ Kiinnitä šilmät, taivuta ruatalanka ta luaji viikšet. ÎÎ Korissa šiun liipukkaini. ÎÎ Kačo toista kuvua, mi šiula pitäy tulla. Ševal an dvorču on Frantsies, Oteriv-linnas. Ševal -poštan - kandajan dvorču»»tiijätgo? Hyväšiämini leijona Šiih tarvičet: yhen A4-formattisen lehen, naskalin kakši nappie tahi helmie, šilmie varoin, kakši painonastua, liiman. Se oli Frantsies, XIX luvun lopus. Nellikymmen kolme -vuodine poštankandai Ferdinand Ševal joga päiviä kandoi lehtilöi da kirjutuksii, astui lähes kolmiekymmendy kilometrii päiväs. Kerran astujes poštankandai öntästyi kiveh da azetui. Mies kačoi kiveh da kummastui: kivel oli erinomaine formu, se oli ylen čoma. Sit aijas poštankandai rubei keriämäh čomii kivilöi. Kolmenkymmenen kolmen vuvven aigah Ferdinand Ševal poštua kandajes, keräi erinomazii kivilöi sih niškoi hänel ainos oli keräl delegäine. Joudoaijal, päiväl dai yöl, poštankandai nosti čomua dvorčua nämmis kivilöis. Konzu dvorču oli valmis, poštankandai kyzyi vallasolijoi hänen kuoltuu kalmata Ferdinand Ševal rodivui vuvvennu 1836, kuoli vuvvennu 1924. händy dvorčah. Vallasolijat ei hyväksytty sidä poštankandajan himuo. Sit kaheksas vuvves häi luadi oman perehen kalmas usipal n an, kudamah oligi kalmattu. Poštankandai luadi usipal n an, kunne oli kalmattu surman jälles. Tänäpäi Ševal an dvorču da hänen perehkalmuusipal n u kuulutah arhitektuurupaččahien joukkoh. Paččahien luo joga päiviä kävyy turistua. ÎÎ Mualua lehti keltaseh värih. ÎÎ Leikkua leijonan ošat ta luaji reijät niih kohtih, missä ošat pitäy yhistyä. ÎÎ Kiinitä leijonan vartalo, piä ta häntä painonastoilla. ÎÎ Liimua leijonan piäh turpa. ÎÎ Hyväšiämini leijona on valmis. Magei jälgisyömine Fruktovoih jälgisyömizeh niškoi sinule pidäy: Juablokku Gruuššu Banuanu Kivi Apel siinu 100 grammua jogurtua 50 grammua jiämaiduo Lövvä kymmene eruo ÎÎ Peze hyvin fruktat ÎÎ Pilko net palazikse da pane mal l ah ÎÎ Ližiä jogurtat da pieksä kai ÎÎ Piälepäi pane jiämaiduo
12 «Oma Mua» 25. kezäkuudu 2014 Muhahtai! Terveh teile! Minä olen Oleg, minä olen kielastai. Terveh, Oleg, istoi. Minä en ole Oleg.»»joutoaika Karjalaini Pruasniekka Kari Kemppinen Šuuri Kanšainvälini Karjalaini Pruasniekka, Karjalaiset Laulujuhlat pietäh Joensuušša 27. 29.6.2014. Šuomelaisien esiintyjien lisäkši Kanšain vä li sillä Karjalaisilla Laulujuhlilla Joensuuh tulou Karjalan tašavallašta yli 200 henkie, Virošta läheš 50 henkie, kumpaset lauletah nais-, mieš- ta šekakuoroissa. Ruočista tulou duo esittämäh karjalankielisie uuvvempie evakkolauluja. Lisäkši tulou läheš 20 henkilön ryhmä muusikoita ta esiintyjie esittämäh karjalankielistä koko perehen tenavaoopperua. Ta karjalaiseh folk-iltah yhtyy nellä yhtyvehtä. Kanšainvälisien Karjalaisien Laulujuhlien esitykšie on kaikilla avoimissa toritapahtumissa, ilmaisissa ta makšullisissa konserttiloissa kolmena päivänä, kešellä Joensuun kaupunkie. Laulujuhlat käynnissytäh piätinččänä 27.6. Itä- Šuomen yliopiston Carelia -šalissa Juhlaseminaarilla, kumpasešša kaikki karjalan kielen ta kulttuurin esitelmät ta keškuštelut pietäh karjalakši. Šuovattana 28.6. Laulujuhlat näkyy ta kuulu koko päivän Joensuun torilla, Taitehmusejon juhlašalissa, Joensuun kaupunkin teatterissa ta Joensuun kiriköššä. Laulujuhlat huipennetah pyhänäpiänä 29.6. Šuureh Piäjuhlah Joensuun Laulurintehellä, missä tapahtuman avaukšen lisäkši nähäh näyttävä ta värikäš kuorolaisien kulkuveh. Kaččokkua «Omin silmin» nellänpiän, 26. kezäkuudu, 9.00 aigua Rossija-Karelija -kanualal Vedäjänny Natto Varpuni Ô Ô «Lähtin minä L'akkoil'ah. Veškelys». Veškelyksen ymbäristön paikannimilöih da linnun nimis roinnuzih sugunimilöih näh. Luadinuh Ol'ga Ogneva. Karjalan da suomen kielel. Ô Ô «En kävele, mutta tanssin». Suomelazel Lång Ristol ni vouse ei ruata jallat, yhtelläh mies maltau ylen kaunehesti tanssie. Luadinuh Inna Bogdanova. Suomen kielel. Ô Ô «Vienan kielenta kulttuurin kurššit». Luadinuh Natto Varpuni. Karjalan da suomen kielel. Programmois on ven ankieline tekstukiännös. Horoskoppi heinäkuu Heinäkuušša päiväni tuletta palau. Vietä päivie vesistöjen rannalla ta rikenempäh ole luonnon helmašša. Oinaš (21.03 20.04) Heinäkuu on hyvä kuukauši Oinakšella. Još šiula ehotetah työmatka, niin pitäy šuoštuo. Ka perehen tarpehet pitäy panna enši paikalla. Yritä täšmällisešti ratkaissa kaikki propleemat. Hyvä ois käyvä kunnenih lomalla. Härkä (21.04 20.05) Heinäkuušša Härän pitäy yrittyä olla hyvällä tuurilla. Šie olet täyši voimua ta olet valmis käyttämäh šitä. Šiula ehotetah mukavua työtä. Muissa, jotta heimolaiset, yštävät ta mielitietty vuotetah šiun huomijota. Kakšoset (21.05 21.06) Heinäkuu on huolehitoin kuukauši Kakšosilla. Voit käyvä gostih ta ihailla kešyä. Yritä elyä šoinnušša luonnon kera ta šuat kohtalon šuosijuo. Heinäkuu on paraš aika lepuo, matkuštamista ta talon koristamista varoin. Rapu (22.06 22.07) Rapu on varma, jotta ei voi levähtyä heinäkuušša. Ka kuukauven lopušša onnenpotkauš antau mahollisuuvven kerätä laukut ta männä lomalla. Šie tahot muutokšie ta tähet autetah šilma. Leijona (23.07 23.08) Heinäkuušša Leijona ei täytä omie šuunnitelmie, eikä rua šitä, mitä tahto ruatua. Ka raha-asiet ollah hyvällä kannalla ta luajit hyövyllisie oššokšie. Kävely lisyäy šiula tervehyttä. Neičyt (24.08 23.09) Neičyt rupieu ruatamah täyttä väkie ta esittäy kaikilla omie neroja. Još šiula ehotetah projekti, kumpani šitä ennein oli šanottu perspektiivittömäkši, ota rohkiešti še ruatoh. Šiun luomisenergija nyt on šuuri ta vuottau käyttyö. Valmisti Maikki Spitsina Viessat (24.09 23.10) Heinäkuušša Viessat voijah alottua elämä puhtahašta leheštä. Jätä männeheh aikah kaikki huolet ta apiet. Ole auki kaikella uuvvella. Šie olet tukena omilla lähisillä ta hyvin vaikutat heijän vointih. Skorpioni (24.10 22.11) Heinäkuušša Skorpioni šuau luatie šen, mi jo ammuin oli šuunnitelmissa. Šilma voijah kuččuo ruatamah ulkomualla, tahi voit tulla mahollisuuš kuotella voimie uuvvešša työššä. Ruatua on parempi yksin, eikä työporukalla. Jousimieš (23.11 21.12) Jousimiehellä onnissutah kaikki rakkahušasiet. Još šiun pereheššä oli riitoja, niin on paraš aika ratkaissa kaikki ne propleemat ta alkua elyä šovušša. Elä saleiče rahua lahjoih ta kotitarpehih. Staraiče enemmän kuunnella toisie. Kauris (22.12 20.01) Heinäkuu ei ole paraš kuukauši Kauriksella. Šie et ole kovin aktiivini työššä, šentäh kun šilma enemmän huoleššutetah šyväinasiet. Voit šuaha vähemmän rahua täššä kuukauvešša, šentäh kun et valmissa ajoissa tärkietä dokumenttie. Vesimieš (21.01 19.02) Vesimiehellä olis hyvä lähtie matkuštamah, matašta šie šuat hyvyä mieltä. Muissa omašta tervehyöštä, käy merirannalla taikka kävele mečäššä. Vuota šuurie muutokšie, ainaški positiivisie. Kalat (20.02 20.03) Kalat tahotah muuttua mitänih omašša elämäššä ta pannah šiih äijän voimie. Heinäkuun lopušša perehelämäššä voit tulla propleemoja, yritä heti ratkaissa ne. Pie huolta omista hermoista, täššä kuukauvešša še on šiun heikkokohta.»»hyvittelyt Armastu muamua, Ol ga Mošnikovua, hyvittelemmö Roindupäivänke! Toivotammo sinule hyviä mieldy, tervehytty da ozua! Uuzien pluanoin da projektoin todevuttamistu! Poijat Il l u da PašaPoijat Il l u da Paša Lämpimät šyntymäpäiväon nittelut šananšäilyttäjällä Vieno Fedotovalla, kumpani 28. kešäkuuta täyttäy 80 vuotta. Toivotamma hänellä onnie perehelämäššä, lisäkši vielä pitkyä ikyä ta lujua tervehyttä. Ta jotta rutompah ilmeštyis uuši šanakirja, kumpua vuotetah kaikki vienalaiset. Karjalaisen šanan yštävät Huomivo! Ô Ô Oman Muan toimitus ottau vastah hyvittelylöi. Mustakkua hyvitellä roindupäiväl libo pruazniekal omahizii, ystävii da kolleegoi. Hyvittelyt ollah ilmazet.»»siänennustus Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala Louhi yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 26 /06 +6 +10 +7 +12 +6 +11 +3 +8 +6 +9 +4 +8 27 /06 +6 +11 +8 +13 +6 +12 +3 +10 +5 +10 +3 +8 28 /06 +5 +12 +8 +14 +7 +12 +4 +10 +6 +9 +5 +6 29 /06 +6 +13 +7 +15 +5 +13 +5 +11 +6 +9 +3 +9 30 /06 +8 +15 +8 +16 +5 +16 +4 +15 +7 +14 +3 +14 01 /07 +8 +16 +7 +19 +7 +17 +10 +17 +8 +15 +5 +9 02 /07 +9 +17 +11 +18 +8 +19 +6 +10 +7 +9 +5 +9 Peruštajat: Oma Mua Karjalan rahvahan lehti Peruššettu kešäkuušša 1990 Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto ta kuštantamo Periodika Piätoimittaja Natalja Anatoljevna Sinitskaja Julkaisijan ta toimitukšen ošoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 E-mail: omamua@mail.ru Internet: Julkaisija: ÎÎ Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo ÎÎ Painettu Verso-kirjapainošša, 185031, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a ÎÎ Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta ÎÎ Rekisterinumero 0110927 Indeksi 51894 ÎÎ Allakirjutettu painettavakši 13.00 čuasu 24.06.2014 ÎÎ Painoš 500 ÎÎ Tilauš 452 ÎÎ Hinta 20 rpl Redizaini Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru On otettu: www.gismeteo.ru