LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS Yksityisen terveydenhoidon barometri 2009

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 3 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS... 4 3. YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT... 5 3.1. Suhdannenäkymien kehitys lähimmän vuoden aikana... 5 3.2. Suhdannenäkymät osatekijöittäin... 6 4. YRITYKSEN KASVUNÄKYMÄT... 8 4.1. Yrityksen kasvuhakuisuus... 8 4.2. Tärkeimmät kasvukeinot... 9 5. YRITYKSEN KEHITTÄMINEN... 10 5.1. Kehittämisen pahimmat esteet... 10 5.2. Toiminnan osa-alueet, joissa kehittämistä... 11 5.3. Tärkein kehittämiskohde... 12 6. MARKETMIX -MENETELMÄN KUVAUS... 13 6.1. Tyytyväisyyden tutkiminen kuiluanalyysin avulla... 13 6.2. Tyytyväisyyden tutkiminen nelikenttäanalyysin avulla... 14 7. YKSITYISEN TERVEYSALAN ARVIOINTI... 15 7.1. Toiminnan tekijöiden merkitysarvosanat... 15 7.2. Yksityisen terveysalan onnistumisarvosanat... 16 7.3. Toiminnan tekijöiden kuiluanalyysi... 17 7.4. Vertailu alueen ja henkilöstön määrän mukaan... 18 12. KESKEISIÄ TULOKSIA... 19

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 3 (19) 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä on Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen (jäljempänä LPY) yksityisen terveydenhoidon barometrin tutkimusraportti. Tutkimuksen toteutti LPY:n toimeksiannosta Innolink Research Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa LPY:n jäsenprofiilia selvittää yritysten suhdanne- ja kasvunäkymiä sekä kehittämisen esteitä selvittää vastaajien yksityiselle terveysalalle sekä LPY:lle asettamia vaatimuksia sekä vastaajien tyytyväisyyttä yksityisen terveysalan sekä LPY:n nykytoimintaan Tutkimus toteutettiin Internet-kyselynä syyskuussa 2009. Kohderyhmän muodostivat LPY:n jäsenet, jotka poimittiin asiakkaan toimittamasta rekisteristä. Kohderyhmään kuului 76 yritystä. Tutkimus perustuu 43 yrityksen antamiin vastauksiin, joten tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 57. Tutkimuksen tulokset on esitetty tässä raportissa taulukoina ja kuvina selityksineen. Lisäksi tuloksia voi tarkastella MarketMix -ohjelmistolla.

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 4 (19) 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Tutkimusaineistoa kuvataan prosenttijakaumilla, jolloin saadaan kokonaiskuva vastaajista. ALUE 2009 Etelä-Suomen lääni 57,5% (23) Länsi-Suomen lääni 22,5% (9) Itä-Suomen lääni 15,0% (6) Oulun lääni 5,0% (2) Yhteensä 100,0% (40) TOIMIALA 2009 sairaalapalvelut 20,0% (8) lääkäripalvelut 82,5% (33) hammaslääkäripalvelut 12,5% (5) laboratoriotutkimukset 57,5% (23) kuvantamistutkimukset 42,5% (17) Yhteensä 215,0% (86) TYÖSUHTEESSA OLEVAN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 2009 1-5 henkilöä 20,0% (8) 6-10 henkilöä 15,0% (6) 11-20 henkilöä 17,5% (7) 21-50 henkilöä 25,0% (10) yli 50 henkilöä 22,5% (9) Yhteensä 100,0% (40) AMMATINHARJOITTAJIEN LUKUMÄÄRÄ 2009 alle 5 5,3% (2) 5-10 26,3% (10) 11-20 7,9% (3) 21-50 34,2% (13) 51-100 7,9% (3) yli 100 18,4% (7) Yhteensä 100,0% (38) LIIKEVAIHTO 2009 0,2-0,49 miljoonaa euroa 19,4% (7) 0,5-0,99 miljoonaa euroa 2,8% (1) 1-1,99 miljoonaa euroa 27,8% (10) 2-2,99 miljoonaa euroa 11,1% (4) 3-4,99 miljoonaa euroa 11,1% (4) 5-10 miljoonaa euroa 11,1% (4) yli 10 miljoonaa euroa 16,7% (6) Yhteensä 100,0% (36) Liikevaihdon avovastaukset esitetään MarketMix -järjestelmässä.

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 5 (19) 3. YRITYSTEN SUHDANNENÄKYMÄT 3.1. Suhdannenäkymien kehitys lähimmän vuoden aikana parantuu merkittävästi 12,8% (5) parantuu hieman 38,5% (15) pysyy ennallaan 41,0% (16) heikentyy hieman 5,1% (2) heikentyy merkittävästi 2,6% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 1. Miten arvioitte yrityksenne suhdanteiden kehittyvän lähimmän vuoden aikana? Yhteensä 51 prosenttia vastaajista arvioi yrityksen suhdanteiden parantuvan merkittävästi (13%) tai hieman (39%) lähimmän vuoden aikana. Suhdanteiden heikkenemiseen uskoo puolestaan yhteensä 8 prosenttia vastaajista. 41 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni parantuu merkittävästi 13,0% (3) 12,5% (1) 16,7% (1) 0,0% (0) parantuu hieman 39,1% (9) 37,5% (3) 33,3% (2) 0,0% (0) pysyy ennallaan 43,5% (10) 37,5% (3) 33,3% (2) 100,0% (1) heikentyy hieman 4,3% (1) 12,5% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) heikentyy merkittävästi 0,0% (0) 0,0% (0) 16,7% (1) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 6 (19) 3.2. Suhdannenäkymät osatekijöittäin liikevaihto 38,5% (15) 59,0% (23) henkilökunnan määrä 7,7% 56,4% (22) 35,9% (14) investointien arvo 23,1% (9) 46,2% (18) 30,8% (12) kustannukset 5,1% 23,1% (9) 71,8% (28) yrityksen kannattavuus 17,9% (7) 43,6% (17) 38,5% (15) vakavaraisuus 12,8% (5) 66,7% (26) 20,5% (8) panostukset yrityksen kehittämiseen 5,1% 35,9% (14) 59,0% (23) 0% 20% 40% 1 2 3 60% 80% 100% Kuva 2. Mikä on arvionne oman yrityksenne tilanteesta näiden asioiden osalta seuraavan vuoden kuluttua? (Asteikko: 1=pienempi, 2=yhtä suuri, 3=suurempi) Suhdannenäkymien osatekijöiden saldolukuja tarkasteltaessa kaikkien osatekijöiden arvioidaan kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Erityisesti yrityksen kustannusten, liikevaihdon sekä panostusten yritysten kehittämiseen arvioidaan kasvavan. Saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 30 % Liikevaihto Henkilökunnan määrä Investointien arvo Kustannukset Yrityksen kannattavuus Vakavaraisuus Panostukset yrityksen kehittämiseen Suurempi 59 36 31 72 39 21 59 Yhtä suuri 39 56 46 23 44 67 36 Pienempi 3 8 23 5 18 13 5 Saldoluku (%) 56 28 8 67 21 8 54 Taulukko: Saldoluvut osatekijöittäin Seuraavalla sivulla esitetään arviot suhdannenäkymien osatekijöistä alueittain.

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 7 (19) LIIKEVAIHTO Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 0,0% (0) 0,0% (0) 16,7% (1) 0,0% (0) 2 43,5% (10) 37,5% (3) 16,7% (1) 100,0% (1) 3 56,5% (13) 62,5% (5) 66,7% (4) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1) HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 4,3% (1) 25,0% (2) 0,0% (0) 0,0% (0) 2 56,5% (13) 37,5% (3) 66,7% (4) 100,0% (1) 3 39,1% (9) 37,5% (3) 33,3% (2) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1) INVESTOINTIEN ARVO Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 26,1% (6) 12,5% (1) 16,7% (1) 0,0% (0) 2 47,8% (11) 50,0% (4) 50,0% (3) 0,0% (0) 3 26,1% (6) 37,5% (3) 33,3% (2) 100,0% (1) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1) KUSTANNUKSET Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 4,3% (1) 0,0% (0) 16,7% (1) 0,0% (0) 2 21,7% (5) 37,5% (3) 0,0% (0) 100,0% (1) 3 73,9% (17) 62,5% (5) 83,3% (5) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1) YRITYKSEN KANNATTAVUUS Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 17,4% (4) 25,0% (2) 16,7% (1) 0,0% (0) 2 39,1% (9) 50,0% (4) 50,0% (3) 100,0% (1) 3 43,5% (10) 25,0% (2) 33,3% (2) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1) VAKAVARAISUUS Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 8,7% (2) 25,0% (2) 16,7% (1) 0,0% (0) 2 78,3% (18) 62,5% (5) 50,0% (3) 0,0% (0) 3 13,0% (3) 12,5% (1) 33,3% (2) 100,0% (1) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1) PANOSTUKSET YRITYKSEN KEHITTÄMISEEN Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni 1 4,3% (1) 0,0% (0) 16,7% (1) 0,0% (0) 2 30,4% (7) 50,0% (4) 33,3% (2) 100,0% (1) 3 65,2% (15) 50,0% (4) 50,0% (3) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 8 (19) 4. YRITYKSEN KASVUNÄKYMÄT 4.1. Yrityksen kasvuhakuisuus Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 25,6% (10) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 61,5% (24) Pyrimme säilyttämään asemamme 7,7% (3) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 5,1% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 3. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten yrityksenne tilannetta? Yhteensä 87 prosenttia vastaajista ilmoittaa yrityksensä olevan voimakkaasti (26%) tai mahdollisuuksien mukaan kasvava (62%). Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on 8 prosenttia. Kaksi vastaajaa (5%) ilmoittaa, ettei yrityksellä ole kasvutavoitteita. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 30,4% (7) 25,0% (2) 0,0% (0) 0,0% (0) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 56,5% (13) 75,0% (6) 83,3% (5) 0,0% (0) Pyrimme säilyttämään asemamme 13,0% (3) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 0,0% (0) 0,0% (0) 16,7% (1) 100,0% (1) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (8) 100,0% (6) 100,0% (1)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 9 (19) 4.2. Tärkeimmät kasvukeinot Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 81,1% (30) Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa, verkostoituminen 64,9% (24) Palvelujen myynti julkiselle sektorille 40,5% (15) Palvelujen myynti vakuutusyhtiöille 27,0% (10) Viennin aloittaminen tai lisääminen 2,7% (1) Myynnin ja markkinoinnin lisääminen 54,1% (20) Omistusjärjestelyt, yritysostot 13,5% (5) Muu 2,7% (1) 0% 50% 100% Kuva 4. Mitkä seuraavista ovat tärkeimmät kasvukeinonne? Kysymykseen vastanneista 81 prosenttia pitää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä yhtenä tärkeimmistä kasvukeinoista. Myös yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa (65%) sekä myynnin ja markkinoinnin lisääminen (54%) mainitaan useiden vastaajien keskuudessa tärkeimpinä kasvukeinoina. Vaihtoehto muu esitetään MarketMix -järjestelmässä. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 78,3% (18) 100,0% (8) 60,0% (3) Yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa, verkostoituminen 73,9% (17) 37,5% (3) 60,0% (3) Palvelujen myynti julkiselle sektorille 34,8% (8) 37,5% (3) 60,0% (3) Palvelujen myynti vakuutusyhtiöille 26,1% (6) 25,0% (2) 20,0% (1) Viennin aloittaminen tai lisääminen 4,3% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) Myynnin ja markkinoinnin lisääminen 69,6% (16) 25,0% (2) 20,0% (1) Omistusjärjestelyt, yritysostot 13,0% (3) 12,5% (1) 20,0% (1) Muu 0,0% (0) 0,0% (0) 20,0% (1) Yhteensä 300,0% (69) 237,5% (19) 260,0% (13)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 10 (19) 5. YRITYKSEN KEHITTÄMINEN 5.1. Kehittämisen pahimmat esteet yritystoiminnan sääntely 11,6% (5) kustannustaso 44,2% (19) kilpailutilanne 46,5% (20) rahoitus 2,3% (1) yleinen suhdannetilanne 65,1% (28) osaavan työvoiman saatavuus 39,5% (17) julkisen sektorin hankinnat 39,5% (17) muu 9,3% (4) Ei vastattu 4,7% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 5. Mitkä ovat yrityksenne kehittämisen pahimpia esteitä, joihin ette itse voi vaikuttaa? 65 prosenttia vastaajista pitää yrityksen kehittämisen yhtenä pahimpana esteenä yleistä suhdannetilannetta. Myös kilpailutilanne (47%) sekä kustannustaso (44%) ovat kehittämisen esteinä useille vastaajille. Vaihtoehto muu esitetään MarketMix -järjestelmässä. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Ei vastattu yritystoiminnan sääntely 17,4% (4) 11,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) kustannustaso 43,5% (10) 44,4% (4) 33,3% (2) 50,0% (1) 66,7% (2) kilpailutilanne 43,5% (10) 55,6% (5) 66,7% (4) 0,0% (0) 33,3% (1) rahoitus 4,3% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) yleinen suhdannetilanne 65,2% (15) 66,7% (6) 50,0% (3) 50,0% (1) 100,0% (3) osaavan työvoiman saatavuus 39,1% (9) 44,4% (4) 16,7% (1) 50,0% (1) 66,7% (2) julkisen sektorin hankinnat 60,9% (14) 33,3% (3) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) muu 4,3% (1) 0,0% (0) 33,3% (2) 0,0% (0) 33,3% (1) Ei vastattu 0,0% (0) 0,0% (0) 16,7% (1) 50,0% (1) 0,0% (0) Yhteensä 278,3% (64) 255,6% (23) 216,7% (13) 200,0% (4) 300,0% (9)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 11 (19) 5.2. Toiminnan osa-alueet, joissa kehittämistä yrityksen johtaminen 61,0% (25) henkilöstön kehittäminen 39,0% (16) markkinointi ja myynti 61,0% (25) yrityksen rahoitus 4,9% (2) muu taloushallinta 22,0% (9) tuotteistaminen 36,6% (15) laadunhallinta 22,0% (9) yhteistyö muiden alan yritysten kanssa 41,5% (17) lainsäädäntöuudistusten huomioiminen 24,4% (10) ei kehittämistarpeita 4,9% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 6. Missä yritystoiminnan osa-alueissa koette olevan kehittämistä yrityksessänne? Eniten kehittämistä eri yritystoiminnan osa-alueista vastaajilla on markkinoinnissa ja myynnissä (61%), yrityksen johtamisessa (61%) sekä yhteistyössä muiden alan yritysten kanssa (42%). Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni yrityksen johtaminen 69,6% (16) 44,4% (4) 80,0% (4) 0,0% (0) henkilöstön kehittäminen 39,1% (9) 33,3% (3) 40,0% (2) 0,0% (0) markkinointi ja myynti 60,9% (14) 55,6% (5) 80,0% (4) 100,0% (1) yrityksen rahoitus 8,7% (2) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) muu taloushallinta 34,8% (8) 11,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) tuotteistaminen 34,8% (8) 55,6% (5) 0,0% (0) 100,0% (1) laadunhallinta 26,1% (6) 11,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) yhteistyö muiden alan yritysten kanssa 43,5% (10) 33,3% (3) 20,0% (1) 100,0% (1) lainsäädäntöuudistusten huomioiminen 21,7% (5) 44,4% (4) 20,0% (1) 0,0% (0) ei kehittämistarpeita 4,3% (1) 11,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) Yhteensä 343,5% (79) 300,0% (27) 240,0% (12) 300,0% (3)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 12 (19) 5.3. Tärkein kehittämiskohde yrityksen johtaminen 31,7% (13) henkilöstön kehittäminen 17,1% (7) markkinointi ja myynti 26,8% (11) muu taloushallinta 4,9% (2) tuotteistaminen 7,3% (3) laadunhallinta 4,9% (2) yhteistyö muiden alan yritysten kanssa 2,4% (1) ei kehittämistarpeita 4,9% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 7. Valitkaa, mikä edellä valituista tekijöistä on mielestänne kaikkein tärkein. 32 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpänä kehittämiskohteensa yrityksen johtamista, 27 prosenttia markkinointia ja myyntiä ja 17 prosenttia henkilöstön kehittämistä. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni yrityksen johtaminen 43,5% (10) 11,1% (1) 40,0% (2) 0,0% (0) henkilöstön kehittäminen 13,0% (3) 22,2% (2) 40,0% (2) 0,0% (0) markkinointi ja myynti 26,1% (6) 33,3% (3) 20,0% (1) 0,0% (0) muu taloushallinta 4,3% (1) 11,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) tuotteistaminen 4,3% (1) 11,1% (1) 0,0% (0) 100,0% (1) laadunhallinta 4,3% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) 0,0% (0) ei kehittämistarpeita 4,3% (1) 11,1% (1) 0,0% (0) 0,0% (0) Yhteensä 100,0% (23) 100,0% (9) 100,0% (5) 100,0% (1)

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 13 (19) 6. MARKETMIX -MENETELMÄN KUVAUS 6.1. Tyytyväisyyden tutkiminen kuiluanalyysin avulla Kuiluanalyysin avulla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. Kuiluanalyysissä vihreä pylväs (pitkä, oikealle osoittava pylväs) kuvaa kunkin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei tekijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan onnistumisen ja merkityksen erotusta (kuilua). Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu korkeammaksi kuin merkitys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu heikommaksi kuin merkitys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Tutkimusraportissa tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: Onnistuneet tekijät: negatiivinen kuilu on alle 1,5 yksikköä tai kuilu on positiivinen (=onnistuminen on suurempi kuin merkitys). Parantamisen varaa -tekijät: negatiivinen kuilu on 1,5 1,9 yksikköä. Kriittiset tekijät: negatiivisen kuilun arvo on vähintään 2,0 yksikköä. Tärkeää on reagoida tekijöihin, joiden merkitys on korkea ja joissa on suurehko negatiivinen kuilu.

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 14 (19) 6.2. Tyytyväisyyden tutkiminen nelikenttäanalyysin avulla MarketMix -ohjelmistolla vastaajien tyytyväisyyttä voidaan tutkia tarkemmin myös nelikenttäanalyysin avulla. Nelikenttäanalyysillä voidaan tarkastella muun muassa vastauksien hajontaa kussakin yksittäisessä tekijässä, jopa yksittäisen vastaajan tasolle vietynä. Nelikentän vaaka-akselilla esitetään tekijän merkitys vastaajalle ja pystyakselilla tarkastellun organisaation onnistuminen ko. tekijässä. Nelikenttäjaottelu muodostuu tekijän merkitys- ja onnistumisarvosanojen keskiarvojen perusteella. Nelikentän vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan kulkeva vihreä viiva on ns. optimisuora; optimisuoralla sijaitsevissa tekijöissä merkitys ja onnistuminen ovat yhtä suuret. Mikäli toiminnan tekijän vastauspisteet sijoittuvat nelikentässä selvästi optimisuoran yläpuolelle, tekijä on ns. ylipanostustekijä. Kyseinen tekijä on saanut vastaajilta paremman onnistumisarvosanan kuin merkitysarvosanan, ts. tarkasteltu organisaatio on ylittänyt vastaajien odotukset. Mikäli tekijän vastauspisteet sijoittuvat nelikentässä selvästi optimisuoran alapuolelle, tekijä on ns. kriittinen tekijä. Kyseinen tekijä on saanut vastaajilta heikomman onnistumisarvosanan kuin merkitysarvosanan, ts. tarkasteltu organisaatio ei ole onnistunut täysin vastaamaan vastaajien odotuksiin. Nelikenttäanalyysissä optimisuoran yläpuolinen sininen alue edustaa ylipanostustekijöitä ja optimisuoran alapuolinen sininen alue vastaavasti kriittisiä tekijöitä. Optimisuoran molemmin puolin sijaitseva valkoinen alue edustaa puolestaan onnistuneita tekijöitä; mitä ylempänä oikealla tekijän vastauspisteet optimisuoralla sijaitsevat, sitä paremmin siinä on onnistuttu ja sitä tärkeämpi se on vastaajille. 7 6 YLIPANOSTUSTEKIJÄT Onnistuminen 5 4 3 2 KRIITTISET TEKIJÄT 1 1 2 3 4 Merkitys 5 6 7 Nelikenttäanalyysin tulkinta

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 15 (19) 7. YKSITYISEN TERVEYSALAN ARVIOINTI 7.1. Toiminnan tekijöiden merkitysarvosanat palveluiden käyttäjien kuuleminen, 40 kpl palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen, 40 kpl alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, 39 kpl rakentava vuorovaikutus julkisen sektorin kanssa, 38 kpl julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttaminen, 39 kpl yritystoiminnan julkikuvan parantaminen, 40 kpl innovatiivisuus yritystoiminnassa, 40 kpl innovatiivisuus palveluissa, 39 kpl yhteistyön rakentaminen yritysten välille, 40 kpl 6,7 6,7 6,5 6,4 6,2 6,0 6,0 6,0 5,7 0 max 7 Kuva 8. Toiminnan tekijöiden merkitys yksityisen terveysalan kannalta (asteikko 1-7) Tärkeimpiä tekijöitä, joille vastaajat asettavat suurimmat odotukset yksityisen terveysalan kannalta, ovat: palveluiden käyttäjien kuuleminen palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 16 (19) 7.2. Yksityisen terveysalan onnistumisarvosanat palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen, 40 kpl palveluiden käyttäjien kuuleminen, 40 kpl yritystoiminnan julkikuvan parantaminen, 40 kpl innovatiivisuus yritystoiminnassa, 40 kpl innovatiivisuus palveluissa, 40 kpl alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, 39 kpl yhteistyön rakentaminen yritysten välille, 40 kpl rakentava vuorovaikutus julkisen sektorin kanssa, 39 kpl julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttaminen, 39 kpl 5,5 5,2 4,9 4,8 4,8 4,4 4,3 4,1 3,7 0 max 7 Kuva 9. Yksityisen terveysalan onnistumisarvosanat (asteikko 1-7) Onnistumisarvosanojen mukaan tekijät, joissa yksityinen terveysala nykyiseltään on onnistunut parhaiten, ovat: palvelun laadun ylläpitäminen ja kehittäminen palveluiden käyttäjien kuuleminen yritystoiminnan julkikuvan parantaminen

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 17 (19) 7.3. Toiminnan tekijöiden kuiluanalyysi julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttaminen, 39 kpl rakentava vuorovaikutus julkisen sektorin kanssa, 39 kpl alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen, 39 kpl palveluiden käyttäjien kuuleminen, 40 kpl yhteistyön rakentaminen yritysten välille, 40 kpl palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen, 40 kpl innovatiivisuus palveluissa, 40 kpl innovatiivisuus yritystoiminnassa, 40 kpl yritystoiminnan julkikuvan parantaminen, 40 kpl -2,4-2,3-2,1-1,5-1,4-1,1 6,2 6,4 6,5 6,7 5,7 6,7 6,0 6,0 6,0 0 max 7 Kuva 10. Kuiluanalyysi (yksityinen terveysala nykyisellään) Tekijöitä, joissa yksityinen terveysala on onnistunut hyvin, ovat: (kuilu -1,4 tai parempi) yritystoiminnan julkikuvan parantaminen innovatiivisuus yritystoiminnassa innovatiivisuus palveluissa palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen yhteistyön rakentaminen yritysten välille Tekijä, jossa olisi parantamisen varaa, on: (kuilu -1,5-1,9) palveluiden käyttäjien kuuleminen Kriittisiä tekijöitä, joissa on eniten parannettavaa, ovat: (kuilu -2,0 tai heikompi) julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttaminen rakentava vuorovaikutus julkisen sektorin kanssa alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 18 (19) 7.4. Vertailu alueen ja henkilöstön määrän mukaan Kuiluarvojen keskiarvojen perusteella yksityisen terveysalan arvioidaan nykyisellään onnistuneen parhaiten Länsi-Suomen lääniä edustavien vastaajien keskuudessa. Alle 5 vastaajan ryhmät esitetään MarketMix -järjestelmässä. TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=43 Etelä-Suomen lääni N=23 Länsi-Suomen lääni N=9 Itä-Suomen lääni N=6 Alan yleiset toimintaedellytykset yritystoiminnan julkikuvan parantaminen palveluiden käyttäjien kuuleminen palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen innovatiivisuus palveluissa innovatiivisuus yritystoiminnassa yhteistyön rakentaminen yritysten välille julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttaminen rakentava vuorovaikutus julkisen sektorin kanssa alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen Keskiarvo Taulukko: Vertailu alueen mukaan -1,1-1,5-1,4-2,4-2,3-2,1-1,59 Kuiluanalyysissä kuiluarvo muodostuu onnistumis- ja merkitysarvosanan erotuksesta. Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä tyytymättömämpiä siihen ollaan. Vihreä = onnistunut tekijä, keltainen = parantamisen varaa -tekijä, punainen = kriittinen tekijä. -1,8-1,6-2,4-2,3-1,6-1,63-1,1-1,1-1,4-1,0-0,8-2,0-1,7-2,1-1,40-0,8-0,8-1,0-0,6-0,8-4,0-3,5-4,3-1,88 Kuiluarvojen keskiarvojen perusteella yksityisen terveysalan arvioidaan nykyisellään onnistuneen parhaiten 11-20 henkilön yrityksiä edustavien vastaajien keskuudessa. MarketMix -järjestelmässä esitetään lisää vertailevia taulukoita eri taustamuuttujien mukaan. TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=43 1-5 henkilöä N=8 6-10 henkilöä N=6 11-20 henkilöä N=7 21-50 henkilöä N=10 yli 50 henkilöä N=9 Alan yleiset toimintaedellytykset yritystoiminnan julkikuvan parantaminen palveluiden käyttäjien kuuleminen palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen innovatiivisuus palveluissa innovatiivisuus yritystoiminnassa yhteistyön rakentaminen yritysten välille julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttaminen rakentava vuorovaikutus julkisen sektorin kanssa alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen Keskiarvo -1,1-1,5-1,4-2,4-2,3-2,1-1,59-1,1-0,6-1,0-2,0-3,1-2,8-2,8-1,76 Taulukko: Vertailu työsuhteessa olevan henkilöstön lukumäärän mukaan Kuiluanalyysissä kuiluarvo muodostuu onnistumis- ja merkitysarvosanan erotuksesta. Mitä suurempi tekijän negatiivinen kuiluarvo on, sitä tyytymättömämpiä siihen ollaan. Vihreä = onnistunut tekijä, keltainen = parantamisen varaa -tekijä, punainen = kriittinen tekijä. -0,5-1,0-1,5-0,8-1,5-1,5-1,17 0,8-0,8-0,5-0,2-0,8-0,8-1,5-1,8-0,75-1,6-1,5-1,1-2,5-2,0-1,9-1,61-2,0-2,1-1,4-1,7-1,1-1,6-3,3-2,8-2,1-2,01

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYSTEN YHDISTYS / YKSITYISEN TERVEYDENHOIDON BAROMETRI 2009 19 (19) 12. KESKEISIÄ TULOKSIA Yrityksen nykytilanne: suhdannenäkymät ja kehittäminen Noin puolet vastaajista arvioi yrityksen suhdanteiden parantuvan merkittävästi tai hieman lähimmän vuoden aikana. Suhdanteiden heikkenemiseen uskoo puolestaan yhteensä 8 prosenttia vastaajista. 41 prosenttia arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan. Suhdannenäkymien osatekijöiden saldolukuja tarkasteltaessa kaikkien osatekijöiden arvioidaan kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Erityisesti yrityksen kustannusten, liikevaihdon sekä panostusten yritysten kehittämiseen arvioidaan kasvavan. Yhteensä 87 prosenttia vastaajista ilmoittaa yrityksensä olevan voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvava. 81 kasvuhakuisista yrityksistä pitää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä yhtenä tärkeimmistä kasvukeinoista. Myös yhteistyön lisääminen muiden yritysten kanssa sekä myynnin ja markkinoinnin lisääminen mainitaan tärkeimpinä kasvukeinoina useiden vastaajien keskuudessa. 65 prosenttia vastaajista pitää yrityksen kehittämisen yhtenä pahimpana esteenä yleistä suhdannetilannetta. Myös kilpailutilanne (47%) sekä kustannustaso (44%) ovat kehittämisen esteinä useille vastaajille. Tärkeimpinä kehittämiskohteina omassa toiminnassaan LPY:n jäsenyritykset pitävät yrityksen johtamista, markkinointia ja myyntiä sekä henkilöstön kehittämistä. Yksityisen terveysalan arviointi Tärkeimpiä tekijöitä, joille vastaajat asettavat suurimmat odotukset yksityisen terveysalan kannalta, ovat palveluiden käyttäjien kuuleminen, palveluiden laadun ylläpitäminen ja kehittäminen sekä alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttaminen. Yksityisen terveysalan näkökulmasta eniten parannettavaa on julkisen sektorin ostokäyttäytymiseen vaikuttamisessa, rakentavassa vuorovaikutuksessa julkisen sektorin kanssa sekä alaa koskevaan lainsäädäntöön vaikuttamisessa.