Merkittävimmät nykynäytönohjainten

KATSAUS OSSI JÄÄSKELÄINEN OIKEA OHJAIN OIKEAAN PAIKKAAN Miltei mikä tahansa myyntitiskiltä löytyvä näytönohjain on riittävä ominaisuuksiltaan ja vauhdiltaan tavalliseen käyttöön. Näytönohjainta ei kuitenkaan kannata ostaa sokkona, sillä se on myös palanen ergonomiaa. Merkittävimmät nykynäytönohjainten väliset erot piilevät näyttömuistissa ja ramdac-piirissä. Itse kiihdytinpiiri ei vaikuta suorituskykyyn enää niin merkittävästi. Suurikapasiteettisella muistilla ja paremmalla ramdacilla (random access memory digital to analog converter) varustettu ohjain yltää korkeaan virkistystaajuuteen vielä suurillakin näyttötarkkuuksilla, myös 16,7 miljoonalla värisävyllä. Halvimman luokan sovittimen suorituskyky saattaa jo hyytyä näissä olosuhteissa. Näytönohjaimen muulla elektroniikalla on myös oma merkityksensä. Tämä näkyy vertailemalla samaa kiihdytinpiiriä käyttäviä eri hintaluokan kortteja. Useimmiten halpiskortti, joka on teoriassa identtinen kalliimman veljensä kanssa, pystyy näyttämään vain suttuista kuvaa suurilla resoluutioilla. Kalliimman kortin hinta selittyy usein paremmilla komponenteilla ja oheisvarusteilla, vaikka itse kiihdytinpiiri olisikin sama. KOOLLA ON VÄLIÄ Kun käytetään pientä tarkkuutta ja alhaista virkistystaajuutta, näytönohjaimen valinnalla ei ole juurikaan väliä. Kaikki modernit ohjaimet pystyvät vähintään siedettävään kuvanlaatuun. Siirryttäessä 1024 x 768 -resoluutioon ja siitä ylöspäin alkaa ohjainten piirtämässä kuvanlaadussa olla huomattavaa eroa. Suurta resoluutiota käytettäessä kannattaakin tarkistaa kortin kuvanlaatu kaupassa ennen ostopäätöstä, mieluiten hyvälaatuisesta ja suurikokoisesta monitorista. Hyväkään näytönohjain ei auta, jos näytön kuva on tuhnuinen. Edes pelikoneen näytönohjainta ei kannata valita pelkän 3d-nopeuden perusteella. Ohjaimen piirtämää kuvaa katsotaan myös muuten, esimerkiksi surffattaessa internetissä tai kirjoitettaessa sähköposteja. Räiskintäpelien suuri kuvanopeus (framerate) ei paljoa ilahduta, jos windowsin työpöytä ja tekstit ovat sumeita, väreileviä ja hailakoita. Jos kuvanlaadun ja raa an suorituskyvyn välillä on tehtävä kompromissi, kannattaa valita tietokoneen ensisijainen käyttötarkoitus: onko mikro pelikone vai onko pääosa käytöstä muuta työskentelyä? Muutaman kymmenen tai sadan markan säästäminen näytönohjainta hankittaessa ei ole järkevää, sillä ohjain on myös tärkeä osa ergonomiaa siinä missä monitori tai näppäimistökin. 50 MikroPC 15 / 2001

Muutamalla kympillä saa siedettävän näppäimistön, mutta silti useimmat käyttävät pykälän verran kalliimpaa ja paremman tuntuman antavaa näppäimistöä. NVIDIA VIE MUUT VIKISEVÄT Näytönohjainmarkkinat ovat tällä hetkellä lähes kokonaan Nvidian GeForcekiihdytinpiirejä käyttävien korttien hallussa. Pelikoneeseen GeForcet ovatkin mainioita valintoja, sillä niissä yhdistyy edullinen hinta kiitettävään suorituskykyyn. Tämän vuoksi Nvidian piireihin perustuvia kortteja löytyy pelkästään Suomestakin noin 20 eri valmistajalta. Mahdollisimman moni haluaa päästä jaolle Nvidian herkkupöytään. Nvidian kilpailijat ovat saaneet korkeintaan vain jalan oven väliin näytönohjainmarkkinoilla, mutta pienikin siivu Nvidian kakusta merkitsee sievoisia tuloja. GeForce-korttien varsinaiset kilpailijat ovat Radeon ja Kyro II, muut kiihdytinpiirit eivät pääse pelinopeudeltaan lähellekään Nvidian tuotteita. Uunituore Radeon 8500 antaa kovan vastuksen jopa Nvidian lippulaivalle, GeForce 3:lle. Nvidian piireillä varustettujen näytönohjainten kuvanlaatu jää useimmiten melko kehnoksi. Pieni sumeus ei kuitenkaan haittaa peleissä, sillä siitä on toisinaan jopa hyötyä 3d-kappaleiden reunojen pehmentämiseksi. Kova hintakilpailu pakottaa valmistajat käyttämään halpoja osia, jolloin kuvanlaatu kärsii selvästi. Muun muassa Matrox ja ATI eivät kärsi vastaavasta ongelmasta, sillä ne kaikki käyttävät yksinoikeudella kiihdytinpiirejään. Tällöin kustannuksista ei tarvitse niin merkittävästi karsia ja kuvanlaatu voidaan säilyttää hyvänä. TARKISTA KAAPELI Vaikka näytönohjain ja näyttö olisivat huippuluokkaa, saattaa kuva olla kuitenkin huono. Tällöin syy löytyy yleensä näytön ja näytönohjaimen välistä. Kaapelilla ja liitintyypilläkin voi olla suuri merkitys Pelkkä ddr-merkintä ei tarkoita huippuluokan suorituskykyä. kuvanlaatuun. Useimmiten paras kuvanlaatu saadaan kaapelilla, jossa on bncliittimet monitoria varten. Tällöin jokainen signaali viedään erillistä paksuhkoa kaapelia pitkin näyttöön. Näytönohjaimen perässä oleva liitin on useimmiten tavallinen vga-liitin. Läheskään kaikkien näyttöjen takaa ei löydy bnc-liittimiä, joten useimmiten on tyydyttävä tavalliseen vga-kaapeliin. Digitaalinen dvi-liitin sekä tv-liitännät yleistyvät hiljalleen näytönohjaimiin. Joistakin ohjaimista tavallinen vga-liitin on jo tiputettu kokonaan pois. Tavallista kuvaputkinäyttöä voidaan kuitenkin käyttää ohjaimen mukana tulevaa muunninta käyttämällä. Dvi-liitin on tarpeellinen, mikäli mikro kytketään litteään näyttöön. Pelkällä dvi-liittimellä varustettua näytönohjainta ei ole kovin järkevä liittää tavalliseen kuvaputkinäyttöön, sillä dvi/vga-adapteri saattaa heikentää kuvaa huomattavasti. ATI Radeon 8500 -uutuusohjain haastaa GeForce 3 -piirisarjan. MUISTITEKNIIKKA UUSIUTUU Tavalliset sdr-tyyppiset (single data rate) muistit ovat pikkuhiljaa väistymässä nopeampien ddr-muistien (double data rate) tieltä sekä näytönohjaimissa että tietokoneiden keskusmuisteina. Ddr-muisteja edullisemmat sdr-piirit pitävät vielä toistaiseksi sitkeästi kiinni myyntitilaston kärkisijaa. Ddr-muisti voi siirtää dataa sekä kellosignaalin nousevalla että laskevalla jaksolla, kun taas sdr-muisti siirtää vain nousevalla pulssilla. Teoriassa ddr-tekniikka kaksinkertaistaa muistin nopeuden entiseen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan johda näytönohjaimen laskentakyvyn kaksinkertaistumiseen, sillä nopeuteen vaikuttaa moni muukin komponentti. Todellinen nopeusero voi vaihdella lähes olemattomasta selvästi havaittavaan. Muistityyppi tyyppi myös hyötykäyttöön, kun esimerkiksi näytönohjainpiirien uudet ominaisuudet ovat keskittyneet lähinnä 3d-suorituskyvyn parantamiseen. Muistinopeuden tuplaantuminen on havaittavissa esimerkiksi raskaita grafiikkasovelluksia kuten Photoshopia käytettäessä. Tavallisella muistilla varustetun näytönohjaimen päivittäminen ddrmalliin on jokseenkin hyödytöntä. Jotkut valmistajat ovat huomanneet ddr-kirjainyhdistelmän auttavan kilpailussa muita valmistajia vastaan: asiakkaat ostavat mieluummin uutta tekniikkaa vanhalla hinnalla. Pelkkä ddr-merkintä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseisen kortin muistitoiminnot olisivat kilpailijoita nopeampia. Joissakin tapauksissa kortin muistiväylä on vain 64- bittinen ja siten pullonkaula, vaikka muisti olisikin ddrtyyppistä. 128-bittisen väylän takana olevat, yksinkertaisella nopeudella toimivat muistit eivät ole yhtään sen hitaampia kuin kapeammasta väylästä kärsivät ddr-muistit. Muistiväylän leveyteen kannattaa kiinnittää huomiota, eikä vain sokeasti tuijottaa ddr-merkintään. MÄÄRÄ RATKAISEE Usein muistityyppiä tärkeämpi tekijä käytössä on muistin MikroPC 15 / 2001 51

KATSAUS määrä, joka ei tosin nykyohjaimissa muodostu pullonkaulaksi. Tavallisessa toimistotyöskentelyssä riittäisi pienempikin määrä, sillä esimerkiksi kahdeksan megatavun muisti riittää vielä 1600 x 1200 pikselin näyttötilaan 32-bittisillä väreillä. Peruskäyttöön muistikapasiteetit ovat liioitellun suuria. 3d-käytössä muistia tarvitaan kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tavallisessa windowskäytössä. Pääosa muistista kuluu yleensä tekstuureille. Ensimmäisissä 3d-pelikäyttöön tarkoitetuissa korteissa tekstuurimuisti ja varsinainen näyttömuisti olivat erillisiä, nykyisissä näytönohjaimissa muistia jaetaan dynaamisesti tarpeen mukaan. 3d-sovellusten käyttämät huimat tekstuurimäärät eivät välttämättä aina mahdu näytönohjaimen muistiin, jolloin tekstuureja pitää siirtää koneen keskusmuistista näytönohjaimeen tarvittaessa. Jo vanhahtaneilla pci-väyläisillä näytönohjaimilla tämä on jokseenkin hidasta. Nykyiset agp-liitäntäiset ohjaimet ovat tässä suhteessa huomattavasti parempia. Pci-väylä pystyy siirtämään dataa 133 megatavua sekunnissa, mikä jaetaan kaikkien väylän laitteiden kesken. Nykyiset 4x agp -näytönohjaimet voivat siirtää dataa keskusmuistista jopa gigatavun vauhdilla sekunnissa. Tuleva 8x -versio tuplaa teoriassa vielä tämänkin nopeuden. Ohjaimeen sijoitetun muistimäärän ei tarvitse olla ratkaiseva tekijä näytönohjainta hankittaessa, sillä kaikissa nykyohjaimissa on vähintään riittävät 32 megatavua näyttömuistia. Jos videomuisti loppuu kesken, tietokoneen keskusmuistia voidaan käyttää agp:n ansiosta ohjainmuistin jatkeena. Yleissääntönä näytönohjaimen lisämegatavuista ei kannata maksaa, jos kortti tulee tavanomaiseen toimistokäyttöön. Pci-väyläiset näytönohjaimet ovat Matrox G550 jää 3d-vauhdissa selkeästi Ge- Force 3- ja Radeon-piireistä. G550:n paras ase on kuvanlaatu. KIIHDYTINPIIRIEN TYYPILLISET NOPEUDET 3DMark 2000 -testi 3DMark 2000 -testi Quake 3 -testi Kiihdytinpiiri (1024 x 768 / 16-bit) (1600 x 1200 / 32-bit) (1024 x 768 / 16-bit) G450 2 100 - - G550 2 920 670 47 GeForce 2 MX 5 440-63 GeForce 2 Ultra 8 280 3 240 117 GeForce 3 7 660 4 470 114 Kyro II 5 270 2 900 83 Radeon 4 750 2 090 71 Radeon VE 3 630 - - - tulosta ei mitattu miltei kadonneet markkinoilta. Uudet näytönohjaimet ovat yleensä poikkeuksetta agp-liittimellä varustettuja, pci-väylään sopivia rinnakkaismalleja ei enää tehdä. Vanhempia mikroja varten pcinäytönohjain on kuitenkin ainoa valinta päivitettäessä. Samoin käy myös, jos emolevyllä on integroitu agp-näytönohjain: tällöin emolevyllä ei ole lainkaan vapaata agp-paikkaa. Vain ATI tuntuu muistavan vanhempien mikrojen omistajia, sillä Radeonista on olemassa vielä pci-versiokin. Koska ohjainten pci-liitäntä on väistymässä, ne ovat useimmiten selkeästi kalliimpia kuin agp-sisarensa. Viimeiset hetket pciväyläisten näytönohjainten hankkimiseksi alkavat jo olla ohi. ÄÄNEKÄSTÄ OHJAUSTA Lähes kaikki uudet näytönohjaimet tuottavat niin paljon lämpöä, että piirin päällä on oltava vähintäänkin jäähdytysripa ja useimmiten myös puhallin. Pienikokoiset puhaltimet ovat usein suhteellisen hiljaisia uutena, mutta vähän ajan kuluttua tilanne voi olla avan toinen. Pahimmillaan puolen vuoden ikäisen näytönohjaimen nelisenttinen pikkupropelli pitää jo yksinäänkin selvästi pahempaa meteliä, kuin koko muu mikro tuulettimineen ja kiintolevyineen. Varsinkin halvimmissa näytönohjaimissa tuntuu olevan jokseenkin heikkolaatuisia puhaltimia, joiden laakerit pettävät erittäin herkästi ajan mittaan. Näytönohjaimissa tavanomaisen puolisen senttiä paksun siilin ja äänekkään pikkupropellin tilalle voi useimmiten asentaa joko suuremman siilin ilman erillistä aktiivijäähdytystä tai suurempikokoisen puhaltimen. Näytönohjaimen vakiopuhallinta suurempi, esimerkiksi 60- tai 80-millinen, viisivolttinen kotelotuuletin jäähdyttää aivan yhtä hyvin kuin näytönohjaimen vakiopuhallin. Alhaisen käyttöjännitteen vuoksi tämä on lähes äänetön ratkaisu. Mikäli näytönohjainta ei haluta viilata äänettömäksi, jää hiljaista vaihtoehtoa etsivälle käteen vain valmiiksi ilman tuuletinta myytävä näytönohjain. Pääasiassa pelikäyttöön tarkoitetuissa näytönohjaimissa on yleensä puhallin siilin lisäksi.toisaalta jotkut valmistajat eivät käytä GeForce2 MX -korteissa lainkaan puhallinta, joten myös pelikoneeseen voi hyvällä tuurilla saada äänettömän näytönohjaimen. Ne näytönohjaimet, joita ei ensisijaisesti ole tarkoitettu pelikäyttöön, tulevat useimmiten toimeen ilman puhallinta. Matrox G450 ja G550, ATI Radeon VE ja monet muut kevyemmällä 3d-puolella ja alhaisemmalla kellotaajuudella varustetut näytönohjaimet tuottavat niin vähän lämpöä, että jäähdytykseen tarvitaan korkeintaan vain siili. 52 MikroPC 15 / 2001

Dvi-liitin on tarpeellinen, mikäli mikro kytketään litteään led-näyttöön. Pci-väyläiset näytönohjaimet ovat miltei kadonneet markkinoilta. Merkki 3DPower Asus Asus ATI ATI Malli GeForce 2 MX200 V7100 / 2V1D V7700 All-In-Wonder Radeon Maahantuoja / edustaja (* 1 1,2,5 2,5 4,5,6 4,5,6 Hinta 468 mk 1 230 mk 1 209 mk 1 470 mk 1 175 mk Takuu 1 vuosi 1 vuosi 1 vuosi 1 vuosi 1 vuosi Kiihdytinpiiri GeForce 2 MX200 GeForce 2 MX GeForce 2 GTS Radeon Radeon Muistimäärä, tyyppi 32 Mt, sdr 32 Mt, sdr 64 Mt, ddr 32 Mt, ddr 64 Mt, ddr Ramdac 1. / 2. näyttö (MHz) 350 350 / 150 350 350 350 Kellotaajuus: piiri / muistit (MHz) 175 / 166 175 / 166 200 / 166 166 / 166 183 / 183 Liittimet: vga / dvi / tv / / / / / / / / / / Suurin näyttötila 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1538, 75 Hz Laitteistopohjainen T&L Käyttötarkoitus: peli / hyöty / / / / / kyllä, ei Merkki ATI Creative Elsa Elsa Gainward Malli Radeon VE 3D Blaster Annihilator 2 MX Gladiac 511 Gladiac Ultra Golden Sample Maahantuoja / edustaja (* 4, 5, 6 4, 6, 7 3, 4 3, 4 2, 3, 4 Hinta 570 mk 509 mk 1 567 mk 1 567 mk 692 mk Takuu 1 vuosi 3 vuotta 6 vuotta 6 vuotta 1 vuosi Kiihdytinpiiri Radeon VE GeForce 2 MX200 GeForce 2 MX 400 GeForce 2 Ultra GeForce 2 MX Muistimäärä, tyyppi 32 Mt, ddr 32 Mt, sdr 64 Mt, sdr 64 Mt, ddr 32 Mt, sdr Ramdac 1. / 2. näyttö (MHz) 300 / 300 350 350 350 350 Kellotaajuus: piiri / muistit (MHz) 183 / 183 175 / 166 250 / 230 250 / 230 200 / 183 Liittimet: vga / dvi / tv 2 / / / / / / / / / / Suurin näyttötila 2048 x 1538, 60 Hz 2048 x 1536, 75 Hz 2048 x 1538, 75 Hz 2048 x 1538, 75 Hz 2048 x 1538, 75 Hz Laitteistopohjainen T&L Käyttötarkoitus: peli / hyöty / / / / / kyllä, ei Merkki Hercules Leadtek Matrox Matrox Malli 3D Prophet 4500 Winfast Millennium G450 Millennium G550 Maahantuoja / edustaja (* 1, 3, 4 1 2, 5 5 Hinta 790 mk 2 995 mk 710 mk 850 mk Takuu 1 vuosi 1 vuosi 1 vuosi 1 vuosi Kiihdytinpiiri Kyro II GeForce 3 G450 G550 Muistimäärä, tyyppi 64 Mt, sdr 64 Mt, ddr 32 Mt, ddr 32 Mt, ddr Ramdac 1. / 2. näyttö (MHz) 350 350 360 / 230 360 / 230 Kellotaajuus: piiri / muistit (MHz) 175 / 175 200 / 230 125 / 166 ei tietoa Liittimet: vga / dvi / tv / / / / 2 / / / / Suurin näyttötila 1940 x 1440, 75 Hz 2048 x 1538, 75 Hz 2048 x 1536, 85 Hz 2048 x 1536, 85 Hz Laitteistopohjainen T&L Käyttötarkoitus: peli / hyöty / / / / kyllä, ei *) Maahantuojat: 1 Amertronics Oy, (09) 682 3100, www.amertronics.fi 2 Dacco Corporation Oy, (02) 274 0000, www.dacco.fi 3 Gametech Oy, (09) 3483 3220, www.gametech.fi 4 GNT Finland Oy, (03) 213 6100, www.gnt.fi 5 Microtronica Oy, (09) 4132 9413, www.microtronica.fi 6 Tech Data Finlad Oy, (09) 887 331, www.techdata.fi 7 Toptronics, (03) 273 4000, www.toptronics.fi MikroPC 15 / 2001 53

KATSAUS Grafiikkaprosessoriin ja muistiin lisää vauhtia NÄYTÖNOHJAINTAKIN VOI YLIKELLOTTAA Näytönohjain ylikellottuu kuten mikron pääprosessorikin, mutta hyöty on pienempi. 3DMark 2000 3DPower Asus V8200 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 3DMARK-YKSIKKÖÄ MIKROPC 15/2001 SPECViewPerf 6.12 - ProCDRS 3DPower Asus V8200 +11% +6% +6% +7% MIKROPC 15/2001 +8% + -0% +3% +5% +4% + -0% +19% + -0% +22% 0 PISTETTÄ 5 10 15 20 Vanha draiveri Uusi draiveri Ylikellotus Mikron näytönohjaimen suorituskykyä voi parantaa hieman nostamalla kiihdytinpiirin tai muistien tai molempien kellotaajuutta. Joitain näytönohjaimia myydään valmiiksi ylikellotettuina, eli kortin valmistaja käyttää oletuksena hieman piirivalmistajan määrittelemään kellotaajuutta korkeampaa arvoa. Mikron pääprosessorin ylikellottaminen nopeuttaa kaikkia sovelluksia, mutta näytönohjaimen ylikellottaminen näkyy vain osassa sovelluksia pääasiassa peleissä eikä läheskään yhtä selvästi. Äärimmäinen ylikellottaminen voi parhaimmillaan nopeuttaa raskaita pelejä jopa kolmanneksen, mutta toimistokäytössä eroa on vaikea huomata sillä töitä tehdessä pää on kuitenkin systeemin hitain osa. JÄÄHDYTÄ, JÄÄHDYTÄ, JÄÄHDYTÄ Ylikellottaminen nostaa kiihdyttimen ja muistipiirien lämpötilaa, joten kunnon jäähdytys on tarpeen. Nykyään näytönohjaimissa on myös muistien päällä jäähdytysrivat ja kiihdyttimen päällä vielä tuuletinkin. Molemmat +17% + -0% +25% Pelitehoa mittaavassa 3DMark 2000:ssä nvidian uusi draiveri nosti Geforce 3 -näytönohjainten suorituskyky enemmän kuin ylikellottaminen. OpenGL-grafiikan käsittelyä mittaavassa SPECViewPerfin ProCDRS:ssä kävi päinvastoin. Testilaitteisto oli AMD Athlon 1,1 GHz,Windows ME, Directx8a. ovat yleensä kiinteitä, joten lisäjäähdytys täytyy hoitaa parantamalla kotelon ilmanvaihtoa vaikka jättämällä sen sivusta auki. Olipa jäähdytys miten tehokasta tahansa, turboruuvin kiristäminen aiheuttaa lopulta grafiikkavirheitä ja pian sen jälkeen kaatuu koko systeemi. Vaikka näytönohjain ei tästä hajoakaan, tehdasasetusten muuttaminen poistaa takuun. nvidian Geforce 3 -grafiikkakiihdyttimeen perustuvat Asus V8200 Deluxe (edessä) ja 3D Power Morpheus (takana) ovat tämän hetken tehokkaimpia näytönohjaimia pelikäyttöön. Hyvästä jäähdytyksestä huolimatta niiden ylikellottaminen kasvattaa tehoa vain vähän. Asus tarjoaa monipuoliset liitännät ja 3D-vaikutelman luovat silmälasit. TEHOKAS NÄYTÖNOHJAIN VAATII TEHOKKAAN PROSESSORIN Celeron 466 MHz 2772 Athlon 1,1 GHz 7232 P4 2GHz 7690 Tulos 3DMark 2000 -testissä, näytön tarkkuus 1024 x 768, 16-bittiset värit. GeForce 3 -näytönohjain vaatii parikseen mieluiten vähintään gigahertsin prosessorin. Tulokset on ajettu vanhalla Vidia-draiverilla. Uusi ohjain nosti Pentium 4:n tulosta vielä 18 prosenttia 9060 pisteeseen. VAIN MUUTAMAN PROSENTIN TÄHDEN Ylikellottumista kokeiltiin nostamalla Powerstrip-ohjelmalla (www.entechtaiwan. com/ps.htm) kahden Ge- Force 3 -näytönohjaimen grafiikkaprosessorin ja muistiväylän nopeutta mahdollisimman paljon, jopa runsas neljännes. Tämä lisäsi tehoa 3DMark 2000 -pelitestissä 4 33 prosenttia, eniten suurilla resoluutioilla ja värimäärillä. Quake3-testissä lisänopeutta kertyi raskaimmilla asetuksilla jopa 28 prosenttia. Kesken testin nvidia julkaisi XP-version Denonator-draiveristaan (4.13.01. 2181). Edeltäjäänsä (4.13.01.1260) verrattuna se lisäsi GeForce 3-ohjainten tehoa 3DMark 2000:ssa 5 11 prosenttia. Uusi draiveri kuitenkin käytännössä esti muistiväylän kiihdyttämisen, minkä vuoksi ylikellottaminen vaikeutui. Silti maksimiteho oli suurempi kuin vanhaa draiveria käytettäessä. Näytönohjainten pelitehon lisäksi mitattiin teho OpenGL-grafiikassa, jota cad- ja raskaat kuvankäsittelyohjelmat käyttävät. Testiohjelma oli SPECView Perf 6.12:een kuuluva ProCDRS. Ylikellottaminen paransi tuloksia 17 25 prosenttia. Yllätys oli, että uusi draiveri ei käytännössä vaikuttanut mitään, mikä antaa olettaa, että se on viritetty 3D Markia -testiä varten. TEKSTI: MIKAEL SJÖSTRÖM KUVA: MATTI SULANTO 54 MikroPC 15 / 2001