1 / 26 Lupalautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA YHTENÄISLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2018 LPR/1520/11.01.00.02/2018 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia Moniurakointi Heikkilä Oy on jättänyt lupalautakunnalle maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen (yhtenäislupahakemus), joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Lappeenrannassa tilalla Timperin yhteismetsä (405-874-1-1/1). Sijainti on esitetty kuvissa 1. Ottoalueen pinta-ala on 1,85 ha ja kokonaisottomäärä 55 000 ktrm 3 kalliokiviainesta. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Hakija hakee YSL 199 :n ja MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 2. Luvanhakija ja yhteystiedot Moniurakointi Heikkilä Oy Heikkiläntie 445 54510 Uro 3. Hakemus ja sen vireilletulo Maa-aineslupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen on päivätty 2.5.2015 ja se on kirjattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 7.7.2017. Lupahakemusta on täydennetty ympäristölupahakemuksella, jonka hakija on päivännyt 6.7.2017 ja se on kirjattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 7.7.2017. Lupahakemus on ollut puutteellinen, joten sitä ei ole oletettu käsittelyyn. Hakija on vielä täydentänyt hakemusta yhtenäislupahakemuksella, joka on päivätty 28.6.2018. Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake maa-ainestenottoon sekä ympäristölupahakemus, maa-ainestenottosuunnitelma, kartat: yleiskartta nykytilanne, suunnitelmakartta,
2 / 26 jälkihoitokartta ja leikkauskuvat (päivätty 2.4.2015 ja täydennykset 28.6.2018. Hakemuksen käsittely Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä Lappeenrannan kaupungin nettisivulla 6.8. 4.9.2018. Hakemuksesta on kuulutettu myös Etelä-Saimaa lehdessä 4.8.2018. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut lähinaapurit. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on tehnyt vanhalle ottoalueelle suunnitelmallisen tarkastuksen 29.6.2017. Tarkastusmuistion on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Yhtenäislupalupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelulta sekä Lappeenrannan kaupunkisuunnittelulta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 30.8.2018 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue esittää lausuntonaan asiakohdassa mainitusta maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, ei myöskään maisemallisia erityisarvoja. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, ei myöskään muita luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelun tai eliölajiston kannalta merkittäviä kohteita. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu erityisiä aluevarauksia.
3 / 26 Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueesta Vaalimaantien itäpuolella. Hankealueen sijainnin sekä rakennegeologiset ja alueen ympäristön olosuhteet huomioon ottaen voidaan todeta, että hanke ei aiheuta haitallisia vaikutuksia em. pohjavesialueeseen. Ottoalueelle mahdollisesti jäävät sade- ja sulamisvedet pumpataan suoperäiseen maastoon alueen luoteispuolelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee Vaalimaantien itäpuolella vajaan 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta itään. Kallionlouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee yleensä olla vähintään 300-600 m riippuen tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista, maastotopografiasta ym. tekijöistä. Meluntorjuntaan tulee kiinnittää asianmukaista huomiota valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot huomioon ottaen. Melun leviämistä ympäristöön tulee vähentää myös sijoittamalla louheen rikotustoiminta ja murskauslaitos louhinta-alueen pohjan tasolle niin, että melun leviäminen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan vähenee. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys tulee varmistaa melumittauksilla toiminnan aikana. Lupaharkinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Asetuksen 3 :ssä on annettu toiminnan sijoittumiselle vähimmäisetäisyyksiä häiriintyvistä kohteista, asetuksen 4 :ssä ilmaan joutuvienpäästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta ja asetuksen 6 :ssä on määritelty meluntorjunnasta. Asetuksen 7 :ssä määrätään, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/92) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asetuksen 8 :ssä on määritelty melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat arkipäiville, jos toiminnan etäisyys melulle altistuviin kohteisiin on alle 500 m. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan tarvittaessa erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista myös 8 :n 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä. Kallionlouhintaan liittyvät räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tärinävaikutukset minimoidaan. Louhinnassa käytetyt räjähdysainemäärät tulee olla dokumentoituna virallisissa panostusasiakirjoissa ja tarvittaessa myös valvontaviranomaisen käytössä. Tärinävaikutukset tulee selvittää tärinämittauksilla
4 / 26 räjäytysten aikana. Tärinän mittaaminen on tarpeen räjäytysten aiheuttaman tärinän suuruuden toteamiseen ja tärinän aiheuttamien riskien arvioinnissa. Lähialueen kiinteistöissä tulee tehdä ennakkokatselmus ennen räjäytystöitä. Räjäytyksistä on myös syytä informoida etukäteen lähialueen asukkaita niin, etteivät ne tule yllätyksenä. Pölyhaittojen vähentämiseen on myös syytä kiinnittää asianmukaista huomiota. Kiviainesten ottamistoimintaan ja ottamisen järjestämiseen liittyen tulee lupapäätöstä ja lupamääräyksiä harkittaessa ottaa huomioon maa-aineslain 3 :n 4 momentin säädös, jonka mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Kiviainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointija käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelu 8.8.2018 Lappeenrannan seudun ympäristöterveysvalvonta on tarkastanut Moniurakointi Heikkilä Oy:n yhtenäislupahakemuksen ja esittää seuraavaa: Meluvaikutuksia ei ole mallinnettu, mutta hakija on arvioinut, että ohjearvot eivät ylity. Mikäli meluhaittoja esiintyy asutuksessa tai loma-asutuksessa, tulee melua mitata ja ryhtyä tarvittaviin meluntorjuntatoimenpiteisiin. Pölyhaittoja tulee tarvittaessa torjua kastelemalla. Lappeenrannan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 15.8.2018 Kaupunkisuunnittelu lausuu seuraavaa:
5 / 26 Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava ulkoilu- ja retkeilypolkujen jatkuvuudesta virkistys-, luonto-, matkailu- ja palvelualueiden välillä sekä otettava huomioon lähialueen kansallispuistoihin liittyvät yhteydet sekä se, että yhteystarpeiden merkitys eläinlajien liikkumisalueena ei heikenny. Viheryhteyksiin liittyvissä yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tulee ottaa huomioon alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja lajiston liikkumismahdollisuudet myös liikenneväylien suhteen. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Maakuntakaavan viheryhteystarve-merkintä sivuaa suunnittelualuetta eteläpuolelta. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys tulisi huomioida ja jättää ottoalueen eteläosaan puustoinen reunavyöhyke. Myös jälkihoitotoimia suunnitellessa merkintä tulee huomioida Lupahakemukseen ei saapunut yhtään muistutusta. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c (kivenlouhimo, jonka toiminta-aika vähintään 50 päivää) ja 7 e (murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää). Toimivaltainen viranomainen Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 mukaisesti toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Maa-aineslain 4 a (maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely) ja 7 (lupaviranomainen). Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdat 6 a (kivenlouhimo) ja 6 b (murskaamo). 5. Tiedot toiminnasta Selvitys kaavoituksesta ja luvista
6 / 26 Ottoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Raipon kyläkeskuksen eteläpuolella tilalla Timperin yhteismetsä (405-874-1-1). Alueella on aiemmin harjoitettu rakennuskiven louhintaa. Vanhan ottoalueen koko 18.5 ha ja tämän alueen jälkihoitotoimenpiteet ovat vielä kesken, koska maa-aineslupa on päättynyt 30.11.2015. Hakijalla on vuokraoikeus ottoalueeseen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolle haetaan jatkolupaa pienemmässä mittakaavassa. Kohde, ympäristön tila ja laatu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue sijoittuu maa- ja metsä-talousvaltaiselle alueelle, jossa on merkintä viheryhteystarpeesta Vaalimaantien ylitse. Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ottoalueesta Vaalimaantien itäpuolella. Hankealueen sijainnin sekä rakennegeologiset ja alueen ympäristön olosuhteet huomioon ottaen voidaan todeta, että hanke ei aiheuta haitallisia vaikutuksia em. pohjavesialueeseen. Ottoalueelle mahdollisesti jäävät sade- ja sulamisvedet pumpataan suoperäiseen maastoon alueen luoteispuolelle. Alue ei myöskään kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallio- tai harjualueisiin. Alueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia kohteita. Alueeseen ei myöskään liity maisemallisia erityisarvoja. Lähin asuinrakennus sijaitsee Vaalimaantien itäpuolella vajaan 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta itään. Hakemuksen mukainen alin ottotaso on +62,90. Toiminta ja kokonaistuotanto
7 / 26 Monolan louhimo on toiminnassa oleva kiviaineksen ottopaikka. Ottoalue on aiemmin toiminut rakennuskiven ottoalueena. Alueelta on tarkoitus jalostaa kiviainesta murskeeksi ja sepeliksi noin 55 000 ktrm 3 kymmenen vuoden aikana eli kyseessä on pienimuotoinen toiminta verrattuna aiempaan 200 000 ktrm 3 lupaan. Suunnitellun ottamisalueen pinta-ala on noin 1, 85 ha. Arvioitu ottomäärä kalliokiviainekselle on noin 55 000 ktrm 3, joka murskataan sepeliksi. Ottamisaika on 10 vuotta. Louhinta toteutetaan suunnitelmakartan (ottosuunnitelma 2.4.2014) mukaisesti. Louhinta tehdään jaksoittain. Jaksot ovat noin viikon mittaisia. Vuotuinen irrotettava kiviainesmäärä on 1 000-5000 m 3 ktr. Toiminta-ajat - murskaaminen tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana - poraaminen tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana - rikotus tehdään arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana - kuormaukset ja kuljetukset tehdään arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana Liikennöinti Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskasta liikennettä riippuen toiminnan laajuudesta. Keskimäärin 5 käyntiä päivässä (määrä vaihtelee kysynnän mukaan), enimmillään noin 10 käyntiä päivässä. Murske toimitetaan asiakkaalle kuorma-autolla metsäautotietä pitkin ottoalueen Koilliskulmasta Vaalimaantielle (387). Tiet käyvät selville ottosuunnitelmaasiakirjojen yleiskartalta. Polttoaineiden säilytys ja jätteet Alueella ei säilytetä louhinnassa ja murskauksessa käytettävän kaluston polttonesteitä. Alueella tehdään vain välttämättömät tankkaus ja huoltoimenpiteet. Alueelle varataan öljynimetysturvetta.
8 / 26 Alueella ei synny jätettä. Jälkihoito Ottotoiminnan edetessä alue siistitän ja sitä käytetään eri lajikkeiden varastokenttänä. Alueita, joita ei käytetä varastoalueena, niille levitetään metsän kasvuun soveltuvaa maa-ainesta ja alueet metsitetään. Ottotoiminnan ympäristövaikutukset, melu ja pöly Ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Lähin vakituinen asunto on noin 1,2 km päässä ja lähimmät loma-asunnot 320 m ja 440 m päässä. Ottamistoiminta on kallioseinämien sisässä, muuta ympäristöä alempana joten mahdolliset melu ja pölyvaikutukset jäävät pääosin ottoalueen sisään. Ottoalueelle mahdollisesti jäävät vedet pumpataan suoperäiseen maastoon alueen luoteispuolelle ja sieltä vesi virtaa sivukivikasan läpi ja pintavedet näin puhdistuvat.
9 / 26 Kuva 1. Ottoalueen sijainti tilalla Timperin yhteismetsä (405-874-1-1/1), Lappeenranta. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 6. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää Moniurakointi Heikkilä Oy:lle yhtenäisluvan, joka sisältää maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhimiseen sekä murskaamiseen Lappeenrannassa tilalle Timperin yhteismetsä (405-874-1-1/1) muutoksen hausta huolimatta. Kalliokiviaineksen otossa on noudatettava maa-ainestenottosuunnitelmaa sekä seuraavia lupamääräyksiä: 7. Lupamääräykset 1. Ottamisalue, kaivuusyvyys ja kokonaisottomäärä Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue pinta-ala on noin 1,85 ha. Alin ottotaso on + 62,90 mpy. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 2 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella.
10 / 26 Kokonaisottomäärä on 55 000 m 3 ktr. kalliokiviainesta. Ottamisaika on 10 vuotta. Vuosittainen ottomäärä noin 5 500 m 3 ktr. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminta etenee suunnitelmakartta 1:2000 (2.4.2015) mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla lippusiimalla ja varoituskilvillä tai tarvitessa maavallialla tai aidalla. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Varastokasoja voidaan käyttää melusuojauksessa. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Suojaetäisyyttä maantien keskiviivaan tulee jättää vähintään 20 m, eikä tälle suojavyöhykkeelle saa rakentaa maa-ainesten ottotoimintaan liittyviä kiinteitä rakenteita, eikä puustoa saa poistaa. Suojaetäisuus naapurin rajaan tulee olla vähintään 10 m. (Maa-aineslaki 11 ). Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YSL 7, VnA 800/2010) 3. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin louhinta edistyy. Louhinta tulee tehdä porrasmaisesti. Ottoalue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi jälkihoitosuunnitelman mukaan, samalla ottaen huomioon alueella voimassa oleva kalliokiviaineksenotto päättyy. Pintamaat pyritään säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohjan on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli kasvupohjamateriaalia tuotaisiin alueelle, on kasvupohjan käyttämiseen pyydettävä lupa valvontaviranomaiselta.
11 / 26 Lopullinen koko alueen jälkihoitosuunnitelma tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi vuotta ennen luvan päätymistä. Louhosalue porrastetaan turvalliseksi ja varastokenttä alueet metsitetään suunnitelman mukaisesti. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maaainesten varastopaikkana ellei siitä ole sovittu ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa erikseen. Ottoalueelle ei saa jäädä varastokasoja, vaan en tulee poistaa ennen luvan loppumista tai niille on haettava erillinen varastointilupa. Vanhan ottoalueen eteläosaan puustoinen reunavyöhyke on säilytettävä ja sieltä ei saa kaataa puustoa eikä käyttää varastoalueena. Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen. Mahdollisen sivukiven varastoinnista tulee sopia erikseen ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Mahdollisten sivukivienkasojen tulee jäädä metsäprofiilin alapuolelle. Sivukivikassojen paikat tulee päivittää suunnitelmakarttaan (suunnitelmakartta 2.4.2014) (Maa-aineslaki 11 ). 4. Ottotoiminnan aloittaminen ja lopettaminen Luvan myöntämisen jälkeen, ennen ottotoiminnan aloittamista/jatkamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettuna ja hyväksytty (Maa-ainesasetus 9, YSL 52 ). Yhtenäisluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. (MAA 7 ) Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maisemointi tulee suorittaa ottosuunnitelmassa esitetyn jälkihoitosuunnitelman mukaan. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YSL 52, 58, JL 6 ).
12 / 26 5. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-keskuksen liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla. Asiaton ajoneuvoliikenne ja muu kulkeminen ottoalueella tulee estää (Maa-aineslaki 11 ). 6. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 7. Ottotoiminnan keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 8. Melun ja tärinän torjunta Louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset Siltä osin, mitä tässä lupapäätöksessä ei erikseen määrätä, on toiminnanharjoittajan noudatettava louhinta- ja murskaustoiminnan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen 800/2010 määräyksiä. (VNA 800/2010: 1 ) Kivenlouhinta ja -murskaamo tulee sijoittaa aina yli 300 metrin etäisyydelle asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun pihaalueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan.
13 / 26 Murskaamo tulee sijoittaa alueen alimmalle tasolle. (YSL 52, VnA 800/2010 3 ) Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät melun raja-arvot ylity: - Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00 21.00 - Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Rikotus: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Murskaus: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00-22.00 - Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo 6.00 22.00. - Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) Juhlapyhinä ja niiden aattoina kaikki melua aiheuttavat työvaiheet ovat kiellettyjä. (VNA 800/2010: 8, YSL 52 ) Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun raja-arvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00-22.00 ja keskiäänitasoa 50 db klo 22.00 7.00. - Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 ja 40 db klo 7.00 22.00. (YSL 52, YsA 15, Vnp 29.10.1992/993, Naap 17 ) Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että lupamääräyksissä annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa ottotoiminta voidaan keskeyttää. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa mittaamaan melua, jos valituksia tulee. Melumittauksen tekijän tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten päättymisestä. (YSL 62, YsA 15, VnA 800/2010 13). Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle tasolle, sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Melun ja pölyn etenemistä tulee estää
14 / 26 varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä, jotka on esitetty meluselvityksessä. Meluesteiden sijoittamista säädetään jatkuvatoimisilla melumittauksilla. (VnA 800/2010 6, YSL 52 ) Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YSL 52, VnA 800/2010 6 ). Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle, naapureille tai voimajohtolinjoille. Tärinän rajaarvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja - julkaisun ohjeita. (YSL 52 ja 62, YsA 15 ) 9. Pölyn torjunta Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Liikennealueita, teitä tai varastokasoja on tarvittaessa kasteltava. Pölyämisen estäminen: - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toimintaalueen ulkopuolelle estettävä. (YSL 52, VnA 800/2010 4 ) Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YSL 52 ja 62, YsA 15, VnA 38/2011, VnP 480/1996) Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa
15 / 26 ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52, YsA 15 ) Mikäli pölyhaittaa esiintyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pölyhaitan poistamiseksi. (YSL 52, VNA 38/2011, VNP 480/1996) 10. Pohjavesien suojelu ja tarkkailu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna vähintään yksi muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivoa. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva sijaintikoordinaattitietoineen tulee toimittaa maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle putken asentamisen jälkeen. Pohjaveden tarkkailuputkista tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja sen jälkeen säännöllisesti lupakaudella vähintään kaksi kertaa vuodessa (maalis-toukokuu ja syys-marraskuu). Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda aineita jotka ovat haitallisia ympäristölle tai pohjavedelle. Louhosalueen kuivatusvesiä ei saa johtaa suoraan mastoon, vaan ne ohjataan laskeutusaltaan kautta. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita vesistölle haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai ympäristöön. Mikäli öljyä tai muuta pintavesille haitallista pääsee maaperään tai vesistöön, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 3, 11 ). 11. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä.
16 / 26 Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty. Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asian-mukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (Maaaineslaki 11 ). 12. Poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai ilkivallasta, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. Jos maahan on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vastaavien tapausten estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. (YSL 14 ja 15 )
17 / 26 13. Pintamaat ja alueen jätehuolto Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. (YSL 52 ja 59 ). Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toimintaalueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YSL 52 ja 58 ) Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YSL 52, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YSL 52, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 14. BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan tulee seurata ympäristövaikutusten ehkäisyn kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää päästöjä ja/tai ympäristövaikutuksia. (YSL 5 ja 8, 53, 52 ) 15. Työntekijöiden perehdyttäminen
18 / 26 Luvanhaltijan tulee varmistaa, että alueella toimivat urakoitsijat ja työntekijät ovat perehtyneet tähän maa-ainesja ympäristölupaan ja sen määräyksiin. (YSL 52 ) 16. Kirjanpito ja toiminnan raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toiminnasta tulee kirjata vähintäänkin seuraavat asiat: - porauksen, räjäytysten ja murskauksen toiminta-ajat - otetun, louhitun ja murskatun soran ja kiviaineksen määrä (m 3 tai t) - käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi - toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat - pohjaveden pinta- ja laatutulokset - mahdolliset toiminnan ympäristövaikutukset - vaara- ja poikkeamatilanteet. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan, ja se on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Yhteenvetoraportti edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9, YSL 6 17. Muutokset toiminnassa Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaa liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (YSL 94, MAL 10, 13a, 16a ja 16b ) 18. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu
Luvanhaltijan tulee tehdä vuosittain ilmoitus Nottotietojärjestelmään vuotuisesta ottomäärästä helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9 ) 19 / 26 Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 55 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 5 500 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvan-haltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti. Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen helmikuun loppuun mennessä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksuja. Erityisestä syystä voidaan hakemuksesta päättää, että valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Tällöin luvanhaltijan on ilmoitettava ennen ottamistoimintaan ryhtymistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ottamisen ajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). Ympäristöluvan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu. (YSL 205 ja 206 ) Päätöksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslupa Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen eikä merkittävälle pohjavesialueelle, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. (MAL 3 ja 6 ) Ympäristölupa
20 / 26 Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain sekä jätelain mukaiset vaatimukset luvan myöntämiselle. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle, joiden perusteella toiminta tulisi kieltää. (YSL 12, 48 ja 49 ) Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-3 ja 5-6 sekä 10-11 on annettu maa-aineslain 11, nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräys 2. Määräys on annettu toiminta-alueelle pääsystä ja tukitoiminta-alueesta ympäristönsuojeluasteuksen ja valtioneuvostonasetuksen nojalla liittyen alueen turvallisuuteen sekä valvonnan avuksi. Määräys 3. Tämän yhtenäisluvan päättyessä koko ottoalue tulee olla jälkihoidettu. Louhosalueen tullee olla turvallinen. Puustoa ei saa kaataa etelän suunnasta, vanhan luvan alueelta. Määräys 4. on annettu maa-aineasetuksen ja ympäristönsuojelulain ottotoiminnan aloitustarkastuksesta ja toiminnan päättämisestä, jotka tehdään pyynnöstä. Toiminnanharjoittajan vastuu on pyytää tarvittavat tarkastukset. Määräyksessä on annettu ohjeet maisemoinnista sekä jätteiden poistosta alueelta ympäristösuojelu- ja jätelain nojalla. Määräys 5. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Tien linjaus vaikuttaa ottoalueeseen ja tulee näkyä ottamista koskevassa ottosuunnitelmassa. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asian-osaisille. Määräys 6. Ottotoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvastuu. Määräys 7 Ottotoiminta voidaan keskeyttää, jos annettuja määräyksiä ei noudateta. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja
21 / 26 murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä. Määräys 8 on annettu melun liittyviä raja-arvot, joita ei saa ylittää tai toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä melun osalta (VNA 800/2010). Räjäytysten tärinä ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle, annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Määräys 9. Kiviainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyvyys- ja terveyshaittaa. Kyseisen alueen pölyhaitat rajoittuvat lähinnä ottoalueella ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminta ei saa aiheuttaa asuinkiinteistöjen pihalla pienhiukkasen raja-arvojen ylityksiä. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain, - asetuksen ja valtioneuvoston päätöksen sekä asetuksen mukaan. Määräys 10 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 mukaan pohjavesien ja maaperän suojelemiseksi. Ottoalueella on oltava pohjavesiputki, jotta pohjavedentasoa voidaan seurata. Jos tankataan, niin sen tulee tapahtua tukitoimintaalueella. Määräys 12 on annettu poikkeustilanteita varten maaperän pilaantumisen estämiseksi sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi varten ympäristönsuojelulain 14 ja 15 :n perusteella. Määräys 13 on annettu jätteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyä ympäristölle turvallista käsittelyä varten ympäristönsuojelu- ja jätelain perusteella. Pintamaita sekä kaivannaisjätteitä varten määräykset on annettu maa-ainesja ympäristönsuojelulain mukaan. Määräys 14 on annettu YSL 5 ja 8 nojalla. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräys 15 Kaikkien alueella toimivien tulee tietää toimintaan liittyvät määräykset. Määräys 16 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Määräys 17 Toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa, jotta valvova viranomainen voi arvioida niiden merkitystä ja tarvittaessa antaa niitä koskevia lisämääräyksiä.
22 / 26 Määräys 18 Maa-ainesluvan ja ympäristöluvallisen toiminnan suunnitelmallinen valvonta on maksullista. Maksuilla katetaan valvontakulut. Valvontamaksujen suuruus ja niiden laskentatapa perustuu ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Vaikutukset luontoon ja ympäristön pyritään minimoimaan lupamääräyksillä. Määräyksiä on annettu melun, pölyn, tärinävaikutusten minimointiin ja vähentämiseen, pohja- ja talousveden suojeluun sekä liittyen alueen jälkihoitoon mm. ottoalueen eteläpuolella olevaan maakuntakaavan viheryhteystarve-merkintään. Muinaismuistolaki ei kuulu ympäristönsuojeluviranomainen toimivaltaan. 8. Päätöksen voimassaolo Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana. (Maa-aineslaki 10 ) Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain tarkoittama kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi. (YSL 89 ) Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai
23 / 26 riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. (YSL 29 ) 9. Vakuudet Lupamääräysten noudattamisen ja ympäristön saattamiseksi ennalleen lupamääräysten muuttuessa vakuudeksi on asetettava 10 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuus tulee olla asetettuna ja hyväksyttynä ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty valvontaviranomaisen toimesta. (Maa-aineslaki 12 ja maaainesasetus 8, YSL 61) 10. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lupalautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että Moniurakointi Heikkilä Oy saa jatkaa kalliokiviaineksen louhintaa lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli toiminnanharjoittaja asettaa ennen toiminnan aloittamista 5 000 suuruisen hyväksyttävän vakuuden Lappeenrannan seudun ympäristön-suojeluviranomaiselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun-viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Perustelut Lupalautakunta katsoo, että ottoalueella on ollut jo aiemmin kalliokiviaineksen ottoa. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi (YSL 199, 200 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon (YSL 201 ) 11. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan
voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) 24 / 26 12. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (926/2005) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Ympäristönsuojelulaki, YSL (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus, YSA (713/2014) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, VNA 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp993/1992 Jätelaki, JL (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL (26/1920) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, VNA 38/2011 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista, VNP 480/1996 13. Maksu ja sen määräytyminen Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 3 162,70 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa yhteislupataksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 14.6.2016 89. Suunnitelmaa kohti 900 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 92,5 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,010 /m 3 550 + Naapurien kuulemiset, 5 kpl 250 + louhimo, murskaamo (65 % kokonaissummasta) 1370,2 = 3 162,7 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 14. Lupapäätöksestä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä nettisivulla. (YSL 84 ja 85 ) Ote pöytäkirjasta toimitetaan hakijalle sekä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 25 / 26 15. Muutoksenhakuohje Tähän päätökseen saa hakea muutosta toimittamalla kirjallinen valitus Vaasan hallinto-oikeudelle liitteenä olevassa valitusosoituksessa ilmenevällä tavalla. Valitusoikeus on: 1) asianosaisella 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella; Valtion valvontaviranomaisella ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on lisäksi oikeus valittaa yleisen ympäristönsuojeluedun valvomiseksi tai muusta perustellusta syystä sellaisesta päätöksestä, jolla Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut sen tekemää päätöstä tai kumonnut päätöksen. (YSL 190 ja 191, MAL 20 )
26 / 26 Liite: Suunnitelmakartta