Luento 1 18.1.2019
PSYK 225 Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia Jussi Saarinen
Perjantaisin ko 10-12 18.1.2019 Haartman-instituutti, sali 2 25.1.2019 Haartman-instituutti, sali 2 1.2.2019 Haartman-instituutti, sali 2 8.2.2019 Haartman-instituutti, sali 1 15.2.2019 Haartman-instituutti, sali 2 22.2.2019 Haartman-instituutti, sali 2 1.3.2019 Haartman-instituutti, sali 2 Keskiviikkoisin klo 16-18 20.2.2019 Haartman-instituutti, sali 2 27.2.2019 Haartman-instituutti, sali 2
Tenttimateriaali Eysenck, M.W. & Keane, M.T. Cognitive Psychology: A Student's Handbook (6. tai mieluummin 7. painos jos mahdollista) Luvut 8. Everyday memory 12. Problem solving and expertise
Tenttimateriaali SEKÄ luennoilla käsiteltävät artikkelit jotka on ilmoitettu kunkin luennon yhteydessä.
Tenttimateriaali Luentoon liittyvät artikkelit tulee lukea ennen kyseistä luentoa. Artikkelit ovat tietokannoissa verkossa. Ne löytää helpoimmin kirjoittamalla artikkelin nimi lainausmerkkien sisällä Google Scholar -hakuun. Kirjaudu ensin yliopiston verkkoon niin saat artikkelin koko tekstin näkyviin.
Luennot Jokaisen luennon jälkeen laitan luentokalvot näkyviin matskuihin: https://matskut.helsinki.fi/
Tentti Ke 6.3.2019 klo 16.15-18.00 Paikka: Biomedicum Sali 3
Uusintatentit Ti 9.4.2019 klo 16-20 Paikka: Porthania I Ti 7.5.2019 klo 16-20 Paikka: Porthania I
Yleistä tästä kurssista Luennoilla käydään läpi (review-artikkelien ohella) alkuperäisiä tutkimusraportteja, koska alkuperäisten raporttien lukeminen on tärkeää.
Yleistä tästä kurssista Alkuperäisestä raportista saa selville päättelyketjun heikot ja vahvat kohdat tutkimustuloksessa.
Yleistä tästä kurssista Luentokurssi keskittyy kognitiiviseen psykologiaan, jossa on käytetty behavioraalisia tutkimusmenetelmiä kuten esim. reaktioaikoja.
Yleistä tästä kurssista Kognitiivisten prosessien aivoperustaa käsitellään enemmän neuropsykologian ja havaintopsykologian kursseilla.
Yleistä tästä kurssista Behavioraalisiin menetelmiin nojautuvan kognitiivisen psykologian tiedon ja teorioiden kumuloituminen ei ole ollut aina kovin optimaalista (vrt. neuro- ja havaintopsykologian rivakka eteneminen).
Yleistä tästä kurssista Aivotutkimuksen uusien (noninvasiivisten) menetelmien toivottiin tuovan lisäryhtiä kognitiiviseen psykologiaan. Vielä tuota ryhtiä kaivattaisiin ehkä lisää (esim. työmuistin aivoperusta).
Yleistä tästä kurssista Kliinisen neuropsykologian tapausselosteet olleet tärkeitä kognitiivisen psykologian tiedonmuodostuksessa (esim. Atkinson & Shiffrin -mallin kriisi)
Tiedon mentaaliset representaatiot: Mielikuvat
Mitä ovat mielikuvat?
Miten mielikuvia voi tutkia intersubjektiivisesti?
Mielikuvien tutkimus on esimerkki käsitteellisestä ja empiirisestä haasteesta psykologiassa.
Mielikuvien tutkimuksen klassikko Shepard, R.N. & Metzler, J. (1971). Mental rotation of threedimensional objects. Science 171, 701-703.
Shepard & Metzler (1971) Mitkä ovat kokeen riippumaton ja riippuva muuttuja? Miksi ärsykkeet olivat keinotekoisia 3D-kuvioita eivätkä esim. arkielämän esineitä?
Shepard & Metzler (1971) Miksi erit näyttökerroilla 3D-kappaleet olivat toistensa peilikuvia eikä käytetty jotain muuta keinoa tehdä kappaleista mahdottomia rotatoida kongruenteiksi?
Shepard & Metzler (1971) The choice of objects that were mirror images or isomers of each other for the different pairs was intended to prevent subjects from discovering some distinctive feature possessed by only one of the two objects and thereby reaching a decision of non-congruence without actually having to carry out any mental rotation.
Shepard & Metzler (1971) Mitä ovat picture-plane pairs ja depth pairs? Mitä ovat pure ja mixed blocks?
Shepard & Metzler (1971) Päätulokset? Lineaarisuus Picture-plane vs. Depth-plane Pure vs. Mixed blocks
Shepard & Metzler (1971) Mikä on reaktioaikamittausten ongelmakohta eli trade-off virheiden määrän ja reaktioajan välillä? Oliko Shepardin & Metzlerin (1971) tuloksissa viitteitä trade-off -ilmiöön?
Shepard & Metzler (1971) Miksi raportissa korostetaan sitä, että kappaleen pyörityskulman ja vastauksen antamiseen kuluvan ajan välinen yhteys on nimenomaan lineaarinen?
Shepard & Metzler (1971) Millä nopeudella KH:t keskimäärin rotatoivat ärsykkeitä? Miten tuo nopeus arvioitiin tuloksista?
Shepard & Metzler (1971) Miten muut kuin mentaalisen rotatoinnin nopeuteen liittyvät reaktioajat (esim. motorinen nopeus painaa vastausnappeja tai päätöksenteon nopeus) tulevat näkyviin tuloskuvissa?
Shepard & Metzler (1971) Miksi tulosanalyysissä lähes sivuutettiin ne reaktioajat, jotka saatiin eriparit-näyttökerroilla (kun rotatoitavat kappaleet eivät olleet identtiset)?
Shepard & Metzler (1971) Onko mentaalisen rotatoinnin nopeudessa yksilöllisiä eroja? Niiden merkitys sovelluksissa?
Shepard & Metzler (1971) Lähdeluettelossa ei ole viittauksia aikaisempiin tutkimusraportteihin (paitsi tekninen viite ärsykkeiden tuottamisen osalta). Mistä tämä voi johtua?
Shepard & Metzler (1971) Mitä KH:t rotatoivat mielessään kokeen aikana eli millaisia tiedon edustuksia mielikuvat (visual images) ovat? Ottaako Shepard kantaa tähän kysymykseen?