Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 sisältö Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus 2013... 2 Tunnuslukujen laskentakaavat... 8 Tuloslaskelma...9 Tase...10 Rahoituslaskelma...12 Tilinpäätöksen liitetiedot...13 1. Liikevaihto... 14 2. Liiketoiminnan muut tuotot... 14 3. Materiaalit ja palvelut... 14 4. Henkilöstökulut... 14 5. Johdon eläkesitoumukset... 14 6. Poistot... 14 7. Tilintarkastajan palkkiot... 15 8. Rahoitustuotot ja -kulut... 15 9. Tilinpäätössiirrot... 15 10. Välittömät verot... 15 11. Pysyvät vastaavat... 16 12. Sijoitukset... 18 13. Vaihto-omaisuus... 18 14. Saamiset... 19 15. Oma pääoma... 20 16. Tilinpäätössiirtojen kertymä... 20 17. Laskennalliset verovelat... 20 18. Pitkäaikainen vieras pääoma... 20 19. Lyhytaikainen vieras pääoma... 21 20. Vakuudet... 21 21. Vastuut... 21 Eriytetty tuloslaskelma... 22 Eriytetty tase... 23 Tilintarkastuskertomus... 24 Hallintoneuvoston lausunto... 25 1 Gasumin tilinpäätös 2013

Gasum Oy:n hallituksen toimintakertomus 2013 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomen talouden tilanne jatkui koko vuoden 2013 epävakaana ja tämä heijastui myös energiamarkkinoihin. Energian kulutukseen vaikutti myös poikkeuksellisen lämmin sää. Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi noin prosentin verran, mutta muilla sektoreilla kulutus väheni pääasiassa sään takia 3,5 prosenttia. Maakaasun myynti vuonna 2013 väheni 5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myynti vuonna 2013 oli yhteensä 33,2 TWh, kun se vuotta aiemmin oli 34,9 TWh. Maakaasun myyntiin vaikutti säiden lisäksi sen heikko hintakilpailukyky. Vaikka maakaasun hinta oli loivassa laskusuunnassa koko vuoden 2013, päästökaupassa ja sähkömarkkinoilla vallinnut alhainen hintataso heikensi maakaasun hintakilpailukykyä erityisesti kivihiileen nähden. Osaltaan markkinatilanteeseen vaikutti vuoden 2011 energiaverouudistus, jossa maakaasun verotusta päätettiin korottaa kolmessa portaassa. Toinen veronkorotus tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Valtion vuoden 2013 budjetin yhteydessä hyväksyttiin energiaverotuksen muutos, jossa energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvan lämmityspolttoaineiden veron painopistettä siirrettiin hiilidioksidiveroon. Suomen hallitus päivitti maaliskuussa 2013 kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Strategiassa maakaasulla on edelleen selkeä rooli Suomen energian tuotannossa. Strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että 10 prosenttia maakaasun käytöstä korvataan puupohjaisella biokaasulla. Maakaasun hankinnan monipuolistaminen sekä putkiyhteyden luominen EU-alueen yhteisiin energiaverkkoihin Baltian maiden kautta Suomeen nähdään myös hyvin keskeisenä tavoitteena. Sekä Suomi että Viro ovat kiinnostuneita LNG-terminaalin rakentamisesta, mutta EU-rahoitustukea tulee saamaan vain yksi alueellinen hanke. Vuoden 2013 aikana Suomi ja Viro eivät päässeet yhteisymmärrykseen terminaalin sijoituspaikasta. Gasum jatkaa strategiansa mukaisesti kaasumarkkinoiden ja kaasuun perustuvan liiketoimintaportfolion kehittämistä. Yhtiön tavoitteena on monipuolistaa maakaasun käyttöä ja hankintalähteitä sekä olla johtava Suomen biokaasumarkkinoiden toimija. Yhtiö miettii myös toiminta-alueensa laajentamista Itämeren ympärillä. Gasum panostaa vahvasti uusiin tuotteisiin, mm. nesteytettyyn maakaasuun, maa- ja meriliikenteen polttoaineisiin, sekä uusiin teknologioihin, kuten puupohjaiseen biokaasuun (bio-sng, synthetic natural gas). Gasum edistää yhteistyöhankkeita Baltian maiden kaasumarkkinoiden kanssa. LIIKEVAIHTO, TASE JA TULOS Gasum-konsernin liikevaihto, tase ja tulos 1.1. 31.12.2013 oli 1 147,5 miljoonaa euroa (1 281,8 milj. euroa vuonna 2012). Liikevoitto oli 36,8 miljoonaa euroa eli 3,2 prosenttia liikevaihdosta (62,1 milj. euroa eli 4,8 % liikevaihdosta). Liikevaihdon ja myyntikatteen laskun taustalla oli maakaasun alentuneet myyntivolyymit. Katsauskaudella Gasum-konsernin oman pääoman tuotto oli 8,3 prosenttia (10,6 %). Konsernin taseen loppusumma 31.12.2013 oli 768,6 miljoonaa euroa (836,2 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 52,3 prosenttia (48,6 %). Konsernin taseen vastaaviin sisältyy 82,7 miljoonan euron ennakkomaksu Gazprom Exportille aikaisempien vuosien (2009 2011) Take or Pay -velvoiterajan alituksesta. Take or Pay -velvoiteraja liittyy kaasun vuosittaiseen vähimmäishankintamäärään. Maksu on luonteeltaan ennakkomaksu tulevasta maakaasun kulutuksesta. Gasumilla on pitkäaikainen oikeus käyttää tämä ennakkomaksu hyödykseen. Gasum-konsernin investoinnit vuonna 2013 olivat yhteensä 21,4 miljoonaa euroa (20,5 milj. euroa). Ne kohdistuivat ennen kaikkea kaasunsiirtoverkoston kehittämiseen ja ylläpitoon sekä uusien liiketoimintojen kehittämiseen. Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 87,0 miljoonaa euroa korkojen ja osinkojen jälkeen. Konsernin rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa (12,9 milj. euroa). Korolliset velat olivat 164,4 miljoonaa euroa (197,3 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 93,0 miljoonaa euroa (140,1 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 71,5 miljoonaa euroa (57,2 milj. euroa). LIIKEVAIHTO, TASE JA TULOS 1 000 euroa 2013 2012 2011 Liikevaihto Gasum Oy 1 134 314 1 267 113 1 244 695 Gasum konserni 1 147 473 1 281 816 1 258 097 Liikevoitto Gasum Oy 32 665 56 133 86 458 Gasum konserni 36 767 62 100 92 124 Taseen loppusumma Gasum Oy 735 978 803 284 812 297 Gasum konserni 768 571 836 193 843 504 2 Gasumin tilinpäätös 2013

LIIKETOIMINNAN KEHITTYMINEN VUONNA 2013 Energiakauppa Energiakauppa, johon kuuluvat maakaasun tukkumyynti, biokaasuliiketoiminta sekä LNG-liiketoiminta, on Gasum-konsernin liikevaihdon kannalta merkittävin liiketoiminnan osa-alue. Maakaasun tukkukaupan liiketulos ei ole riippuvainen yksinomaan maakaasun myyntimäärien kehityksestä, vaan myös kaupan rakenteesta sekä maakaasun hankinnan ja myynnin välisestä hinnan tasapainosta. Energiavirasto (EV) valvoo maakaasun tukkukaupan hinnoittelun kohtuullisuutta. Maakaasun tukkumyynnin tueksi Gasum on kehittänyt kauppaa joustavoittavia lyhyen kaupan tuotteita sekä palveluja maakaasun hintariskin hallintaan. Biokaasu- ja LNG-liiketoiminta-alueet mahdollistavat hankinnan hajauttamista tulevaisuudessa. Uudet kaasutuotteet ovat tärkeimmät konsernin kasvun mahdollistajat. Nesteytettynä maakaasua voidaan toimittaa putkiverkoston ulkopuolelle, ja sille on tarjolla kokonaan uudenlaisia asiakasryhmiä. Näitä uusia asiakasryhmiä ovat niin merenkulun, maaliikenteen kuin teollisuuden asiakkaat. Päästörajoitusten tiukentuessa Itämerellä alueen merenkulun LNGtarpeeksi on arvioitu vähintään 1,2 miljoonaa tonnia LNG:tä (25 TWh). energian tukkukauppa Maakaasun tukkumyynti jäi selvästi edellisvuodesta sekä pidemmän aikavälin keskiarvosta. Alhaisen sähkön ja päästöoikeuksien hinnan seurauksena sähköä ja lämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten (CHP-laitosten) käyttöasteet jäivät selkeästi edellisvuodesta. Maakaasu oli pitkään kaukolämmön tärkein polttoaine, mutta vuonna 2013 puu ohitti maakaasun. Vuonna 2013 maakaasun osuus kaukolämmön polttoaineista oli 26 prosenttia ja puun ja muiden biopolttoaineiden 29 prosenttia. Kivihiilen osuus kaukolämmön polttoaineista oli 26 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 24,5 prosenttia. Maakaasun energiamyynnin hinnoittelu pohjautuu Gasumin ja venäläisen Gazpromin tytäryhtiön Gazprom Exportin väliseen maakaasun hankintasopimukseen. Hankintasopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun asti. Sopimuksen pohjana on Suomen maakaasumarkkinoiden erityisrakenne, mikä näkyy siinä, että hinta seuraa öljyn lisäksi myös kivihiilen ja kotimarkkinoiden energiahintojen muutoksia. Maakaasun hinta oli loivassa laskusuunnassa koko vuoden 2013. Vuoteen 2012 verrattuna hinta laski keskimäärin 8 prosenttia. energiakaupan palvelut Gasumin energiakaupan suojaustuotteiden myynti vuonna 2013 laski tukkumyynnin vähenemisen myötä. Sen sijaan vuoden 2014 volyymit ovat samalla tasolla kuin 2013. Sähkö- ja päästökaupan suojaus ei edelleenkään ollut houkuttelevaa maakaasuasiakkaille hintasuhteiden epäedullisuuden vuoksi. Gasum Plussan myynti oli 4 prosenttia maakaasun kokonaismyynnistä, mikä oli suhteessa enemmän kuin edellisvuonna (2 %). Jälkimarkkinoiden osuus oli 1,9 prosenttia. Energiakaupan palveluiden toimittamaa, kaasun hintakehityksen ennakkoarvioinnissa auttavaa Raporttipalvelua käyttää lähes puolet maakaasuasiakkaista. lng:n myynti ja kehityshankkeet Gasumin nesteytetyn maakaasun (LNG) myynti oli 1 422 tonnia. Pääasiakas oli Wärtsilän Vaasan tuotantolaitos, jossa LNG:tä käytetään moottoreiden koeajoihin. LNG:tä tuotetaan Gasumin Porvoossa sijaitsevalla nesteytyslaitoksella ja toimitetaan asiakkaille rekkakuljetuksina. Vuonna 2013 Gasum panosti vahvasti LNG-liiketoiminnan kehittämiseen. Outokumpu Oyj, Ruukki Metals Oy, Gasum Oy ja EPV Energia Oy perustivat joulukuussa Manga LNG Oy -nimisen kehitysyhtiön. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa Tornion Röyttään LNGtuontiterminaali ja luoda sen ympärille tehokas logistiikkaketju. Yhtiö tulee anomaan työ- ja elinkeinoministeriön investointitukea terminaalin rakentamiseen alkuvuoden 2014 aikana. Gasum on valinnut LNG-terminaalin rakentamispaikaksi Porin Tahkoluodon. Terminaalista toimitettaisiin polttoainetta etenkin Itämerelle liikennöiviin laivoihin sekä lähialueen teollisuudelle. Terminaali-investointi on suuruudeltaan noin 60 miljoonaa euroa. Gasum arvioi, että terminaalin rakentaminen käynnistyy Porissa vuoden 2014 aikana.gasum on kiinnostunut toteuttamaan terminaalin myöhemmin myös Turkuun. biokaasu ja uusiutuvat Gasumin biokaasun tarjonta parani merkittävästi vuonna 2013. Gasumin verkkoon syötettiin biokaasua vuonna 2013 yhteensä 31 721 MWh, eli lähes seitsenkertainen määrä edelliseen vuoteen (4 513 MWh) verrattuna. Lisätuotanto tuli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) Suomenojan jätevedenpuhdistamon yhteydessä sijaitsevalta biokaasun tuotantolaitokselta, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla. Gasumin ja LABIO Oy:n (aik. Kujalan Komposti Oy) Suomen suurimman biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksen rakentaminen käynnistyi Lahdessa keväällä 2013. Laitos tuottaa biokaasua Päijät-Hämeen jätteistä. Laitoksen arvioidaan olevan valmiina tuotantoon heinäkuussa 2014. Vuonna 2013 Gasum tarjosi biokaasua liikenteen käyttöön, mutta tarjonnan edelleen parantuessa selvitettiin myös muiden asiakasryhmien kiinnostusta biokaasun hyödyntämiseen. Energiapalvelut Gasum-konsernin energiapalvelutliiketoiminta-alue sisältää jakelusiirron, ratkaisu- ja jakelukaasun myynnin, lämpöpalvelut ja liikennepalvelut. Suomessa Gasum Paikallisjakelu Oy:n jakeluverkkoon vuonna 2013 rakennettiin uutta putkilinjaa yhteensä 7 kilometriä, verkoston kokonaispituus on nyt 563 kilometriä. Virossa Gasum Eestillä on yhteensä 62 kilometriä jakeluverkkoa Tabasalussa ja Raplassa. Gasum Energiapalvelut Oy:n jälleenmyydyn maakaasun myynti vuonna 2013 oli 50,7 miljoonaa kuutiota. Gasumin jakelumyynnin merkittävin kasvualue on Vihdin Nummelassa. Myynti muilla alueilla oli haasteellista, koska asiakkaat siirsivät investointeja taantuman ja kaasun heikon kilpailukyvyn takia. Erityisesti asiakasmenetyksiä tuli Kymenlaakson alueella. Virossa toimivan Gasum Eesti AS:n myynti ja liikevaihto kasvoivat. Gasum Eestin maakaasun myynti oli 3,1 miljoonaa kuutiota. Jakelusiirtopalveluja yhtiö myi myös muille jälleenmyyjäyhtiöille, siirron myynti oli yhteensä 9,3 miljoonaa kuutiota. 3 Gasumin tilinpäätös 2013

Liikennepalveluissa panostettiin edelleen biokaasun markkinointiin kaasuautojen polttoaineeksi. Vuonna 2013 liikenteen asiakkaiden määrä kasvoi 27 prosenttia. Luonnonkaasun myynti Gasumin julkisilla tankkausasemilla kasvoi edellisvuodesta 22 prosenttia. Biokaasun osuus Gasumin julkisten tankkausasemien vuosimyynnistä oli noin 30 prosenttia. Liikennekäytön merkittävä asiakassegmentti on kaupunkiliikenteen linjaautot, lisäksi asiakkaana on jakelu- ja jäteautoja, takseja, trukkeja sekä tasaisesti kasvava osuus yksityisautoilijoita. Vuonna 2013 otettiin käyttöön kaksi uutta tankkausasemaa, Lohjan Tytyrissä ja Helsingin Hermannissa. Gasum arvioi, että uusiutuvana, kotimaisena energianlähteenä biokaasulla on erinomaiset kasvumahdollisuudet liikenteen polttoaineena. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kaasun osuus on vähentynyt. Biokaasulla saavutettavat merkittävät ympäristöhyödyt on kuitenkin pyritty huomiomaan esim. Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) linjojen kilpailutuksessa. Siirtopalvelut Gasum-konsernin siirtopalveluilla tarkoitetaan Gasum Oy:n tukkukaasun siirtopalveluja. Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon verkonhaltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoite. Gasum-konsernin taseen merkittävin osa koostuu maakaasun siirtoverkostosta. Siirtoverkoston ylläpito ja kehittäminen on myös olennaisessa roolissa Gasumin strategiassa, mm. uusien, biopohjaisten energiakaasujen jakelukanavana. Energiavirasto (EV) valvoo Gasumin toimintaa ja on määrännyt Gasumin Suomen maakaasuverkon siirtojärjestelmän järjestelmävastaavaksi. EV hyväksyy Gasumin asettamat ehdot järjestelmävastuun toteuttamiseksi. EV valvoo Gasumin siirron hinnoittelun kohtuullisuutta, vaikutettavissa olevia operatiivisia kustannuksia sekä kaasun toimitusten laatutasoa. Kiinteistä kustannuksista valtaosan muodostavat kunnossapitokulut. Valvonta tapahtui aiemmin neljän vuoden jaksoissa. EV päätti kuitenkin jatkaa vuonna 2010 alkanutta jaksoa kahdella vuodella päättymään vuoden 2016 lopussa. Päätös perustui EV:n toiveeseen sähköverkko- ja maakaasuverkkotoiminnan valvontajaksojen yhtenäistämisestä. Muutos toteutettiin vuoden 2013 maakaasumarkkinalakiuudistuksessa. Gasumin siirtopalvelun tuotto vuonna 2013 alitti sallitun tuoton. Tukkusiirron kustannustehokkuustavoite ja toimitusvarmuustavoite saavutettiin vuonna 2013. Kuluvan valvontajakson aikana siirtopalveluiden tuottotaso on ollut alle sallitun vuotuisen tason ja kumulatiivinen alituotto kuluneelta jaksolta on lähes sata miljoonaa euroa. Alituotoista huolimatta Gasum ei ole korottanut siirtotariffia, jotta kaasun kilpailukyky ei heikkenisi. Toimitusvarmuustavoite on saavutettu jokaisena vuotena, mutta kustannustehokkuustavoite on ylittynyt kahtena edellisenä vuotena ja siten pienentänyt osaltaan sallittua tuottoa. Siirtoverkoston ylläpito ja kehittäminen on olennaisessa roolissa Gasumin strategiassa. Kaasun toimitusvarmuus vuonna 2013 oli hyvällä tasolla. Siirtoverkostossa toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,00265 prosenttia. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kolme ja häiriökeskeytyksiä samoin kolme. Maakaasun siirtoverkoston kokonaispituus oli vuoden 2013 lopussa 1 286 km. Vuonna 2013 verkoston laskennallinen kapasiteetti on 9 250 MW. Verkostoon ei vuonna 2013 liitetty uusia putkilinjakokonaisuuksia, mutta aktiivisesta käytöstä poistettiin 32 kilometrin pituinen Kotkan rinnakkainen putkiosuus. Gasum käynnisti vuonna 2013 verkoston valvontajärjestelmän uusimisen. Nykyinen siirtoverkon valvontajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1999 lähtien. Uudella järjestelmällä Gasum haluaa vastata seuraavien 15 vuoden siirtopalvelujen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 loppupuolella. Gasum ja Baltian maiden siirtoverkko-operaattorit EG Võrguteenus, Latvijas Gaze ja Amber Grid (Liettua) tilasivat yhdessä latvialaiselta konsulttiyhtiö Olimpsilta selvityksen maiden välisen kaasuinfrastruktuurin yhteisistä kehittämistarpeista ja toimitusvarmuudesta. Selvityksessä tarkasteltiin mm. alueen LNG-terminaalihankkeita, Latvian kaasuvarastojen hyödyntämistä ja maiden putkiverkostojen kehittämistarpeita. Selvityksestä ilmeni mm., että nykyisellä infrastruktuurilla Liettuan Klaipedaan rakenteilla oleva LNGterminaali ei palvele Suomen ja Viron tarpeita. Incukalnsin kaasuvarastojen hyödyntäminen Suomen tarpeisiin edellyttää sekä putki- että kompressoriinfran vahvistamista. Samassa selvityksestä ilmeni, että alueellisen LNG-terminaalin sijoittamisessa Suomeen Viron sijaan on etuja mm. toimitusvarmuuden ja investointikustannusten kannalta. finngulf lng ja balticconnector Siirtoverkko-operaattorin roolissa Gasumille kuuluu myös kaasujärjestelmän kehittämisvelvoite. Suomen hallituksen linjauksen mukaisesti Gasum selvittää mahdollisuutta kehittää siirtoverkostoa rakentamalla Suomeen LNG-terminaali Finngulf LNG -hankkeessa. Balticconnector-hankkeessa selvitetään mahdollisuutta yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkostot toisiinsa Suomenlahden poikki rakennettavalla putkiyhteydellä. Vuoden 2013 alussa Gasum ja Viron siirtoverkko-operaattori EG Võrguteenus allekirjoittivat aiesopimuksen Balticconnector-hankkeen yhteisestä kehittämistyöstä. Finngulf LNG- ja Balticconnector- hankkeet ovat Euroopan unionin komission lokakuussa 2013 julkistamalla Projects of Common Interest (PCI) -listalla, jotka ovat hyväksyttyjä EU:n rahallisen tuen hakemiseen sekä nopeutettuun lupakäsittelyyn. Finngulf LNG -hankkeen osalta Gasumin huhtikuussa 2012 käynnistämä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) saatiin valmiiksi syksyllä 2013. YVA-menettelyssä selvitettiin LNG-terminaalin rakentamismahdollisuuksia kahdella paikkakunnalla, Inkoossa ja Porvoossa sekä kolmena eri kokovaihtoehtona. Molemmat paikat todettiin ympäristön kannalta mahdollisiksi. Vuoden 2013 lopussa käynnistyi Balticconnector-kaasuputken YVA. kaasupörssi oy Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy on verkossa toimiva markkinapaikka 4 Gasumin tilinpäätös 2013

maakaasun jälkimarkkinoita ja Gasumin lyhyen kaupan tuotteita varten. Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvaihto oli 2 035 GWh, joka oli 23,0 prosenttia vähemmän kuin edeltävänä vuonna (2 636 GWh). Volyymi vastasi 6,1 pro senttia osuutta koko maakaasun käytöstä, kun edeltävänä vuonna osuus oli 7,5 prosenttia. Kauppoja toteutui vuoden aikana yhteensä 101 000 kpl. Kaasupörssin tyyppiset markkinapaikat liittyvät kaasutoimialalla kaasun siirtoliiketoimintaan, jotta markkinapaikka sijoittuisi kaasun myyjistä ja ostajista erilleen ja niistä riippumattoman tahon kontrolliin. Näitä markkinapaikkoja käytetään yleensä myös siirtoverkkojen kapasiteettimarkkinapaikkana kaasukauppojen lisäksi ja myös siirtoverkko-operaattorin työkaluna verkon tasapainottamiseen tarvittavan kaasun ostossa ja myynnissä. Kaasupörssin toiminnasta saatuja kokemuksia ja sille kehitettyjä teknisiä sovelluksia hyödynnettiin kaasun pörssikaupan käynnistämiseen Baltiassa. Liettuan kaasun markkinapaikan toiminnasta vastaava yhtiö GET Baltic aloitti kaupankäynnin tammikuussa 2013. GET Baltic -kaasupörssin vuosivaihdoksi muodostui 536 GWh, joka vastaa 2 prosenttia osuutta Liettuan koko kaasun käytöstä. Yhtiön omistavat Gasum (34 %) ja Lietuvos Dujos (66 %). Tavoitteena ollut hanke perustaa vuoden 2013 aikana kaasupörssiyhtiö myös Viroon siirtyi. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Gasumin liiketoimintaan liittyviä riskejä ovat mm. energiamarkkinoihin ja polttoaineiden hintakehitykseen liittyvät riskit, maakaasun saatavuuteen, siirtojärjestelmän toimivuuteen, liiketoiminnan sääntelyyn, turvallisuuteen sekä ympäristövaikutuksiin liittyvät riskit. Tuloksen kannalta merkittävimmät riskit liittyvät polttoaineiden hintakehitykseen ja liiketoiminnan sääntelyyn. Merkittäviä riskejä kohdistuu myös yhtiön kehittämiin uusiin liiketoimintoihin. Energiatoimialalle ovat tyypillisiä merkittävät alkuinvestoinnit, joiden kannattavuutta on vaikea ennakoida tarkasti ennen liiketoiminnan käynnistymistä ja vakiintumista. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä. Siirtojärjestelmän toimivuutta seurataan ja parannetaan uudistamalla ja rakentamalla lisää verkostoa pitkän tähtäyksen suunnitelman mukaisesti. Polttoaineiden, erityisesti öljyyn liittyvien hintariskien hallintaa Gasum on kehittänyt jo usean vuoden ajan. Uusien liiketoimintojen kehittämisen riskejä pyritään hallitsemaan mm. hyödyntämällä kansainvälisiä referenssejä taustatietona ja minimoimalla rahoitukseen liittyvät riskit. EV valvoo sekä maakaasun verkkoliiketoimintaa että energiakauppaa. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Gasum pääsi lähelle työturvallisuustavoitteitaan vuonna 2013. YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät, ja se noudattaa ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Toimintajärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta seurataan vuosittain sekä yhtiön sisäisillä että ulkoisen toimijan suorittamilla arvioinneilla. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Gasumin toiminnassa syntyvät kompressoreiden käytöstä ja putkien rakentamisesta. Osa maakaasun siirrossa tarvittavista kompressoriasemista kuuluu päästökaupan piiriin. Typenoksidipäästöjen pienentäminen tapahtuu valitsemalla käyttöön ne kompressoriyksiköt, joissa on käytetty matalapäästöistä polttotekniikkaa. Hiilidioksidipäästöjen minimointi tapahtuu säästämällä kompressoriasemien polttokaasua. Rakentamisen ympäristövaikutuksia vähennetään mm. uusilla rakentamistekniikoilla ja perusteellisilla ympäristövaikutusten ennakkoarvioinneilla. Gasum pääsi lähelle työturvallisuustavoitteitaan vuonna 2013. Yksi henkilöstön yhteisistä tulostavoitteista oli turvallisuushavaintojen tekeminen ja kirjaaminen seurantajärjestelmään. Minimitavoite oli, että kaikki henkilöstön jäsenet tekevät vähintään kolme havaintoa. Tavoite saavutettiin ja havaintojen määrä kuusinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2013 Gasum-konsernin henkilöstölle tapahtui kaksi vähintään yhden päivän sairauslomaan johtanutta työtapaturmaa, kun tavoitteena oli nolla työtapaturmaa. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,46. Gasum on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvaan Nolla tapaturmaa -foorumiin ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmaan. Itämeren hyväksi sitoumuksia keräävälle Baltic Sea Action Groupille Gasum on tehnyt sitoumuksen LNG:n käyttöedellytysten kehittämisestä merenkulun polttoaineena. Gasum on mukana myös Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanit -yhteistyöverkostossa. Ilmastokumppanisitoumuksessaan Gasum ilmoitti käyttävänsä biokaasua pääkaupunkiseudun työsuhde- ja huoltoajoneuvojensa polttoaineena. KEHITYSHANKKEET Vuonna 2013 Gasum jatkoi selvityksiä LNG:n hankinta- ja logistiikkaketjun rakentamiseksi ja asiakaspotentiaalin tarkentamiseksi. Gasum tekee investointeja Suomen kaasuinfrastruktuurin kehittämiseksi Gasumin keskeisillä kasvualueilla ja kehittää suomalaista energiainfrastruktuuria ympäristöystävällisin ratkaisuin. Biokaasu on merkittävä liiketoimintaalue Gasumin tulevaisuuden kannalta. Gasum, Helsingin Energia ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre selvittävät yhdessä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa asiakkaille. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi valmistui elokuussa 2013. YVA-menettely ja tarkentuneet teknologiaselvitykset vahvistavat, että hanke on ympäristövaikutuksiltaan ja teknisesti toteutettavissa. Vallitsevassa päästökauppa- ja sähkömarkkinatilanteessa kotimaassa tuotettu puupohjainen biokaasu ei kuitenkaan pysty kilpailemaan muiden polttoaineiden kanssa. Hankkeen toteuttaminen 5 Gasumin tilinpäätös 2013

olisi mahdollista vain riittävän kansallisen tuen avulla. Hankkeen edistämisestä ei ole tehty jatkopäätöksiä. Gasum otti käyttöön vuoden 2014 tammikuussa toiminnanohjausjärjestelmän, jonka myötä mm. monien talousprosessien toteutus uudistui merkittävästi. Hankkeen tavoitteena on tukea koko Gasum-konsernin liiketoimintaa, mm. parantaa sisäistä tehokkuutta, resurssien hallintaa ja raportointia. TUTKIMUSTOIMINTA Gasumin lokakuussa 2012 käynnistämän innovaatiokilpailun voittajat julkistettiin kesäkuussa 2013. Kilpailun tavoitteena oli löytää ja edistää uusia kestävän huomisen luonnonkaasuratkaisuja edesauttamalla kaasualan toimijoita luomaan uusia teknologioita, liiketoimintaa ja yrityksiä. Kilpailun voitti Gasvuala-joukkueen innovaatio, joka on kokonaisratkaisu laivakaluston muuntamiseksi käyttämään polttoaineenaan LNG:tä. Lisäksi palkittiin ideat luonnonkaasun hyödyntämisestä sähköautojen lataukseen sekä kasvihuoneviljelyn energiatehokkuuden parantamisesta. Palkintosummina jaettiin yhteensä 100 000 euroa. Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoimasta Gasumin kaasurahastosta jaettiin vuonna 2013 kuusi apu rahaa, arvoltaan 46 500 euroa. Lisätäkseen kiinnostusta kaasututkimukseen Gasum ja TES järjestivät joulukuussa opiskelijoille ja tutkijoille suunnatun kaasualan ajankohtaisseminaarin. Gasum on osakkaana Cleen Oy:ssä, jonka tarkoituksena on organisoida energia- ja ympäristöalalla toimivien yritysten strategista tutkimusyhteistyötä ja sen vaatimaa rahoitusta. Osallistuminen Cleen Oy:n toimintaan edistää Gasumin omien teknologiahankkeiden toteuttamista. KONSERNIN YHTIÖRAKENNE JA HENKILÖSTÖ Gasum-konsernin muodostavat emoyhtiö Gasum Oy ja tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Tekniikka Oy, Kaasupörssi Oy, Helsingin Kaupunkikaasu Oy ja Gasum Eesti A.S. Gasum Tekniikka Oy:öön on keskitetty koko konsernin kunnossapitopalvelut. Gasum Paikallisjakelu Oy vastaa konsernin jakeluverkostojen ylläpidosta ja kehittämisestä, Gasum Energiapalvelut Oy maakaasun jälleenmyynnistä, ratkaisumyynnistä ja lämpöpalveluista. Uusien kehittyvien liiketoimintojen ja merkittävien investointihankkeiden myötä Gasumin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2013. Gasum-konsernin palveluksessa oli vuonna 2013 keskimäärin 273 henkilöä. Gasum Oy:n palveluksessa oli keskimäärin 120 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurimpien tytäryhtiöiden Gasum Tekniikka Oy:n palveluksessa oli 125 henkilöä ja Gasum Energiapalvelut Oy:n 20 henkilöä. YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA OSAKKEET Gasumin osakkeenomistajissa ei vuoden 2013 aikana tapahtunut muutoksia, vaikkakin E.ON Ruhrgas International GmbH ilmoitti lokakuussa 2012 halustaan luopua yhtiön osakkeista. Yhtiön omistavat: Fortum Heat and Gas Oy 31 % OAO Gazprom 25 % Suomen valtio 24 % E.ON Ruhrgas International GmbH 20 % Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K- sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on 53 000 000. K-sarjaan kuuluvia osakkeita on yksi. Suomen valtio omistaa K-osakkeen. Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessä yhden äänen. Päätettäessä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta sekä hallintoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinnasta sekä vapauttamisesta tehtävistään, edellytetään osakeyhtiölain mukaisen enemmistön lisäksi erikseen vastaavaa enemmistöä sekä A-osakkeen antamista äänistä että K-osakkeen antamista äänistä. A- ja K-sarjan kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. K-sarjan osakkeen hankkimiseen luovutustoimin on saatava Gasum Oy:n hallituksen suostumus. Mikäli tämä suostumus evätään, K-osakkeen haltijalla on oikeus vaatia, että osake muunnetaan A-osakkeeksi. YRITYKSEN HALLINTO Vuonna 2013 Gasum-konsernin organisaatio muodostui kolmesta liiketoimintaalueesta ja kolmesta konsernitoiminnosta. Vuoden 2014 tammikuussa julkistettiin uusi organisaatio, jossa liiketoiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen ja kuuteen konsernitoimintoon. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja KONSERNIN YHTIÖRAKENNE JA HENKILÖSTÖ 2013 2012 2011 Palkat ja palkkiot (ilman luontaisia etuja) 1 000 euroa Gasum Oy 9 387 8 389 10 205 Gasum konserni 16 747 15 693 15 897 Henkilöstömäärä keskimäärin Gasum Oy 120 108 123 Gasum konserni 273 259 245 6 Gasumin tilinpäätös 2013

kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Gasumin yhtiökokous pidettiin 22.5.2013. Omistajat vahvistivat tilinpäätöksen vuodelta 2012, hyväksyivät osingon maksamisen ja henkilökunnalle jaettavat voittopalkkioerät hallituksen esittämällä tavalla sekä myönsivät vastuuvapauden hallintoneuvoston jäsenille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilivuoden 2012 osalta. Yhtiökokouksessa vahvistettiin Gasumin hallintoneuvoston jäsenet. Gasumin hallintoneuvoston puheen johtajana jatkaa Jorma Eloranta, va rapuheenjohtajana Jarmo Väisänen ja jäseninä Seppo Aho, Timo Karttinen, Pavel Oderov ja Matthias Kohlenbach. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon liittyivät Rainer Link ja Igor Lipskiy. Yhtiökokouksen valitsemana Gasumkonsernin tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy (KHTyhteisö), jossa vastuullisena tilintarkastajana oli KHT Pasi Karppinen. Gasum Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Antero Jännes. Varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä toimi Björn Ahlnäs 1.5.2013 asti, jolloin hallituksen jäsen Christer Paltschik valittiin varapuheenjohtajaksi. Muita hallituksen jäseniä olivat Alek sei Novitsky, Ari Suomilammi ja Kristiina Vuori. Syyskuussa 2013 hallituksen jäseneksi valittiin Johanna Lamminen, joka aloitti Gasumilla varatoimitusjohtajan tehtävissä syyskuussa 2013. Johanna Lamminen siirtyi Gasumin toimitusjohtajaksi 1.3.2014 alkaen ja hallituksen puheenjohtajaksi maaliskuussa 2014 Antero Jänneksen jäädessä eläkkeelle. Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaa ja hallitus 14 kertaa. Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön ohjeen mukaisesti Gasum on laatinut yhtiön toiminnan hallinto- ja eettisistä periaatteista ohjeiston. Ohjeistosta tehtyyn tiivistelmään voi tutustua verkkosivuilla. Gasum-konsernissa oli vuonna 2013 käytössä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät sekä konsernin avainhenkilöille sovellettu pitkän tähtäyksen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmät ovat valtion osakkuusyhtiöille annettujen ohjeiden mukaiset. Ylimmän johdon maksimipalkkio on 50 prosenttia vuosipalkasta. Gasumia on johdon palkkiojärjestelmien suunnittelussa konsultoinut PCA Corporation Finance, pääkonsulttina Tapio Tolvanen. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Gasum ostaa enemmistön (51 %) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yrityskauppa on osa Gasumin yllämainittua strategiaa, jonka tavoitteena on parantaa kilpailukykyisen nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta Suomessa. Skangass täydentää Gasumin LNGtarjonnan toimitusvarmuutta uusien terminaalien ja tankkerien myötä sekä mahdollistaa kaasuinfrastruktuurin nopean kehityksen pohjoisen Itämeren alueella. Suuremmat yhdistetyt tuontimäärät johtavat tehokkaampaan hankintaan ja tekevät myös uusien LNG-terminaalien avaamisen kannattavammaksi. Kauppa yhdistää maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat, jolloin koko markkina-alueelle pystytään tarjoamaan kilpailukykyistä tuotetta. Yrityskauppa parantaa hankinta- ja jakelupalveluiden toiminnan kehittämistä, tehokkuutta logistiikkaketjussa ja rahtauksessa sekä nostaa kokonaisvarastointikapasiteettia. Kaupan myötä Gasumin LNGliiketoiminta, mukaan lukien Porvoon tuotantolaitos ja suunnitteilla oleva Porin terminaali siirtyvät osaksi uutta yhteisyritystä. Skangassin tuotantolaitos Risavikassa jää Lysen omistukseen, mutta uusi yhteisyritys Skangass A/S on tehnyt pitkäaikaisen toimitussopimuksen tämän laitoksen käytöstä. Skangassin Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsissa rakenteilla oleva Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyvät uuteen yhtiöön. Skangassilla on charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin ja kaupan myötä yhtiöillä on yhteensä 20 LNG-säiliöautoa. Uuden Skangassin toimitusjohtajana jatkaa Tor Morten Osmundsen, hallituksen puheenjohtajana aloittaa Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suomen hallitus on käynnistänyt uuden energia- ja ilmastotiekartan valmistelun. Tiekarttatyössä selvitetään keskeisiä vaihtoehtoja vuoden 2050 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Gaia Consulting Oy teki Gasumin tilauksesta Kaasu osana älykästä energiatulevaisuutta -selvityksen, joka pohjustaa kaasun roolia uudessa energia- ja ilmastotiekartassa ja osana Suomen energiatulevaisuutta. Selvityksessä todetaan mm., että kaasun kilpailukykyinen saatavuus on Suomen teollisuuden kilpailukyvyn edellytys. Kaasujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, jotta kaasun hyötyjä voidaan jakaa mahdollisimman laajasti. Kaasun edut on vietävä LNGjakeluverkoston avulla kaasuverkoston ulkopuoliselle alueelle. Kaasu on ainoa polttoaine, joka mahdollistaa tehokkaan yhteistuotannon ja nopean sekä laajamittaisen säädettävyyden. Kaasu mahdollistaa myös uusiutuvan energian laajamittaisen varastoinnin (power-to-gas). Biokaasulla voidaan vähentää erityisesti EU-päästökauppasektorin ulkopuolisia päästöjä liikenteessä ja maataloudessa. Pohjoismaissa on syntymässä merkittävät markkinat nesteytetylle maakaasulle. Vuonna 2015 voimaantulevat uudet rikkidioksidipäästösäädökset tulevat lisäämään meriliikenteen tarvetta puhtaammille polttoaineille. LNG:n saatavuuden parantaminen palvelee meriliikenteen lisäksi myös maakaasuverkoston ulkopuolista teollisuuden sekä raskaan liikenteen kasvavia tarpeita. Tulevina vuosina myös teollisuuden tiukentuvat ympäristömääräykset lisäävät puhtaampien polttoaineiden kysyntää. Gasumin strategisena tavoitteena on erityisesti LNG-markkinoiden ripeä, tuloksellinen kehittäminen. Tämä tarkoittaa paitsi tarvittavan infrastruktuurin rakentamista, myös integroitumista muuhun LNG-arvoketjuun, kuten tuotantoon ja tuontiin. Liiketoimintaansa kehittämisen pohjana Gasum näkee Suomen ohella koko pohjoisen Itämeren alueen. ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ Gasum Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat 45 001 871,24 euroa, josta tilikauden voitto on 17 951 407,56 euroa. Hallitus ehdottaa, että voitonjakokelpoiset varat käytetään niin, että osinkona jaetaan 0,338 euroa/osake eli yhteensä 17 914 000,34 euroa ja että omaan pääomaan jätetään 27 087 870,90 euroa. 7 Gasumin tilinpäätös 2013

Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevoitto % = Liikevoitto 100 Liikevaihto Quick ratio (QR) = Rahat ja saamiset 100 (Lyhytaikainen vieras pääoma saadut ennakkomaksut) Oman pääoman tuotto (ROE) % = (Liikevoitto/tappio verot) 100 (Oma pääoma keskimäärin) Omavaraisuusaste % = (Oma pääoma + varaukset) 100 (Taseen loppusumma) Velkaantumisaste (gearing) % = Korolliset nettovelat 100 Oma pääoma Sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (RONA) % = (Tulos ennen satunnaiseriä + korko- ja muut rahoituskulut verot) 100 Sijoitettu pääoma keskimäärin 8 Gasumin tilinpäätös 2013

Tuloslaskelma Milj. euroa Konserni Emoyhtiö Liikevaihto (1) 1 147 1 282 1 134 1 267 Liiketoiminnan muut tuotot (2) 1 1 1 1 Materiaalit ja palvelut (3) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 040-1 150-1 039-1 148 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (4) 17 16 9 8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 5 5 4 3 Muut henkilösivukulut 1 1 0 0-23 -21-13 -12 Poistot ja arvonalentumiset (6) Suunnitelman mukaiset poistot -30-30 -27-28 Liiketoiminnan muut kulut -19-19 -23-24 Liikevoitto 37 62 33 56 Rahoitustuotot ja -kulut (7) Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -6-5 -6-5 -6-5 -5-5 Voitto ennen satunnaisia eriä 31 57 27 51 Satunnaiset tuotot (7) Konserniavustus - - 2 3 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 31 57 30 54 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) (8) - - -6-11 Tuloverot (9) 2-14 -6-11 Tilikauden voitto 33 43 18 33 9 Gasumin tilinpäätös 2013

Tase Milj. euroa Konserni Emoyhtiö VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet (10) Muut pitkävaikutteiset menot 9 9 7 7 Konserniliikearvo 1 1 - - 10 10 7 7 Aineelliset hyödykkeet (10) Maa-ja vesialueet 7 7 7 7 Rakennukset ja rakennelmat 439 454 399 415 Koneet ja kalusto 45 49 40 43 Muut aineelliset hyödykkeet 7 7 7 7 Keskeneräiset hankinnat 27 18 27 17 525 534 480 489 Sijoitukset (11) Osuudet saman konsernin yrityksissä - - 7 7 Saamiset saman konsernin yrityksiltä - - 8 9 Osuudet osakkuusyritysyhtiöistä 2 2 3 3 Muut osakkeet ja osuudet 1 0 1 0 3 3 19 20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus (12) 92 10 91 9 Saamiset (13) Pitkäaikaiset Muut saamiset 1 53 0 53 1 53 0 53 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 127 181 121 173 Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä 0 0 7 9 Muut saamiset 2 31 2 31 Siirtosaamiset 4 2 4 2 133 214 134 216 Rahat ja pankkisaamiset 5 13 4 10 769 836 736 803 10 Gasumin tilinpäätös 2013

Milj. euroa Konserni Emoyhtiö VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA (14) Osakepääoma 178 178 178 178 Edellisten tilikausien voitto 190 186 27 34 Tilikauden voitto 33 43 18 33 402 407 223 245 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Kertynyt poistoero - - 191 185 LASKENNALLINEN VEROVELKA (16) 45 54 - - VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen (17) Lainat rahoituslaitoksilta 93 140 93 140 Muut pitkäaikaiset velat 0 2 0 0 93 142 93 140 Lyhytaikainen (18) Lainat rahoituslaitoksilta 71 57 71 57 Ostovelat 102 110 102 109 Velat saman konsernin yrityksille 0 0 4 3 Muut velat 51 62 50 61 Siirtovelat 4 5 2 3 229 234 229 233 769 836 736 803 11 Gasumin tilinpäätös 2013

Rahoituslaskelma Milj. euroa Konserni Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta + Myynnistä saadut maksut 1 189 1 203 1 175 1 189 + Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 0 1 0 1 - Maksut liiketoiminnan kuluista -1 091-1 174-1 084-1 167 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 99 30 91 23 - Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -5-5 -5-5 - Maksetut verot -7-15 -7-15 Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä 87 10 79 3 Liiketoiminnan rahavirta (A) 87 10 79 3 Investointien rahavirta - Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -21-21 -19-16 + Aineellisten ja aineettomian hyödykkeiden luovutusvoitot 1 0 0 0 - Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 0-1 - Myönnetyt lainat 0 0 0-2 + Lainasaamisten takaisinmaksut 0 0 1 0 Investointien rahavirta (B) -21-21 -17-18 Rahoituksen rahavirta + Oman pääoman korotus 2 0 0 0 + Lyhytaikaisten lainojen nostot 14 0 14 0 - Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0-1 0 0 -/+ Lyhytaikaisten velkojen lisäys/vähennys 0 0 1 1 + Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 15 0 15 - Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -48 0-47 0 -/+ Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys -1 0 1 0 -/+ Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 3 2 - Maksetut osingot ja muu voitonjako -40-32 -40-32 Rahoituksen rahavirta (C) -74-18 -68-13 Rahavarojen muutos (A+B+C) -7-29 -6-28 Rahavarat tilikauden alussa 13 42 10 39 Rahavarat tilikauden lopussa 5 13 4 10-7 -29-6 -28 12 Gasumin tilinpäätös 2013

Tilinpäätöksen liitetiedot KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Gasum Oy on Gasum-konsernin emoyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Espoo. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Gasum Oy:n pääkonttorista osoitteesta Miestentie 1, 02150 Espoo tai yhtiön verkkosivuilta www.gasum.fi. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Gasum Oy:n ja tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy:n, Gasum Tekniikka Oy:n, Helsingin Kaupunkikaasu Oy:n, Kaasupörssi Oy:n, Gasum Paikallisjakelu Oy:n, Finngulf LNG Oy:n, Gasum LNG Oy:n ja Gasum Eesti AS:n. Gasum Energiapalvelut Oy omistaa Gasum Eesti AS:n ja Gasum Tekniikka Oy:n sataprosenttisesti. Gasum Energiapalvelut Oy:n, Gasum Tekniikka Oy:n ja Gasum Eesti AS:n muodostamasta alakonsernista ei ole laadittu erillistä konsernitilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvä tytäryhtiöiden hankinta-arvon ja hankintahetken oman pääoman ero on käsitelty konserniliikearvona, joka poistetaan vaikutusaikanaan, 20 vuodessa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu tuloslaskelmassa ja taseessa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Osakkuusyrityksen hankinnan yhteydessä syntynyt liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen osakkeiden arvoon ja se poistetaan konserniliikearvon tavoin 20 vuodessa. Tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. MYYNNIN TULOUTUSPERIAATE Myynti tuloutetaan kun kaasu on toimitettu. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu. VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaan valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivän kurssiin. PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUSPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Käytetyt poistoajat omaisuusryhmittäin: Konserni Emoyhtiö Rakennukset ja rakennelmat 15 40 v. 15 40 v. 15 40 v. 15 40 v. Muut aineelliset hyödykkeet 20 40 v. 20 40 v. 20 40 v. 20 40 v. Koneet ja kalusto 3 25 v. 3 25 v. 3 15 v. 3 15 v. Muut pitkävaikutteiset menot 5 40 v. 5 40 v. 5 10 v. 5 10 v. Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet 3 10 v. 3 10 v. 3 5 v. 3 5 v. Konserniliikearvo 20 v. 20 v. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoon ei ole tilikauden aikana aktivoitu kiinteiden kulujen projektipalkkoja sivukuluineen. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFOperiaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. ELÄKEMENOT Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Lakisääteiset eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Mandatum Henkivakuutus-osakeyhtiön lisäeläkkeestä aiheutui tilikaudelle kuluja 2 017 560 euroa. Lisäeläkkeet kirjataan maksuperusteisesti. PAKOLLISET VARAUKSET Tilikauden 2013 aikana Gasumin päästöjä vastaan luovutetut päästöoikeudet eivät ylittäneet Gasumin tileillä olevien saatujen päästöoikeuksien määrää, joten niistä ei ole varausta. Tilikauden päätttyessä Gasumin päästötileillä on yhteensä 808 (46 202) EV:ltä vuonna 2012 ja aiemmin saatua päästöoikeutta. Vuoden 2013 ilmaisjako ei ole vielä tullut. Lisäksi tileillä on yhteensä 24 462 (18 242) Nefcon rahaston kautta hankittua päästövähenemäyksikköä (ERU). Päästöoikeuden ja ERU:n 31.12.2013 markkinahintojen perusteella tästä muodostuu taseen ulkopuolista varallisuutta 9 556,62 (297 336) euroa. LASKENNALLINEN VEROVELKA Konsernitilinpäätöksessä poistoero on jaettu vapaaksi omaksi pääomaksi ja laskennalliseksi verovelaksi. TASEEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOS ToP-ennakkomaksu 82 747 154,72, joka on aiemmin esitetty pitkä- ja lyhytaikaisissa saamisissa on vuoden 2013 tilinpäätöksessä siirretty vaihtoomaisuuteen, jonne se luonteensa mukaan kuuluu. 13 Gasumin tilinpäätös 2013

1 000 euroa Konserni Emoyhtiö 1. LIIKEVAIHTO Maantieteellinen jakauma Kotimaa 1 145 095 1 279 719 1 133 914 1 266 996 Muu Eurooppa 1 978 2 027 0 47 Muut 400 70 400 70 Yhteensä 1 147 473 1 281 816 1 134 314 1 267 113 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitot 125 125 110 61 Vuokratuotot 201 155 332 336 Muut 185 380 185 276 Yhteensä 511 659 628 673 3. MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 1 039 708 1 150 303 1 038 016 1 148 712 Varaston muutos 658-708 534-610 1 040 366 1 149 595 1 038 550 1 148 102 4. HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot 16 747 15 693 9 387 8 389 Eläkekulut 5 128 4 764 3 566 3 166 Lakisääteiset henkilösivukulut 861 919 461 397 Yhteensä 22 736 21 376 13 414 11 953 Luontoisedut 683 677 448 424 Yhteensä 23 420 22 053 13 862 12 376 Luontoisetujen raha-arvo ei sisälly tuloslaskelman henkilöstökuluihin. Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat 904 1 118 506 522 Toimitusjohtajan lisäeläke 779 483 779 483 Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet 1 062 1 144 - - Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 193 179 120 108 Työntekijöitä 80 80 0 0 Yhteensä 273 259 120 108 5. JOHDON ELÄKESITOUMUKSET Toimitusjohtaja Antero Jänneksen lisäeläkejärjestelyn mukainen eläkeikä on 60 vuotta. Kyseessä on etuusperusteinen sopimus, jossa eläke on 66 % palkasta. Toimitusjohtaja Johanna Lammisella on lakisääteinen eläke. 6. POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot Poistot aineettomista oikeuksista 132 159 124 141 Poistot pitkävaikutteisista menoista 1 241 1 224 1 105 1 093 Poistot konserniliikearvosta 259 259 - - Poistot rakennuksista ja rakennelmista 21 146 21 270 19 780 19 973 Poistot koneista ja kalustosta 6 543 7 234 5 684 6 382 Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 256 255 256 255 Yhteensä 29 576 30 400 26 949 27 844 14 Gasumin tilinpäätös 2013

1 000 euroa Konserni Emoyhtiö 7. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT PricewaterhouseCoopers Oy Lakisääteinen tilintarkastus 51 50 51 45 Muut palkkiot 414 245 414 245 8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta (tappiosta) -136-98 - - Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Saman konsernin yrityksiltä - - 160 344 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 2-1 3 Muilta 86 99 68 66 87 99 68 69 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista ja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 87 99 229 413 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille 5 638 5 453 5 638 5 452 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 5 687 5 451 5 408 5 039 josta lähipiiriyhtiöiltä yhteensä -136-98 161 347 Satunnaiset tuotot Konserniavustus - - 2 468 3 159 9. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus - - 5 900 10 650 10. VÄLITTÖMÄT VEROT Edellisiin tilikausiin kohdistuvat verot 0 3 0 3 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 5 883 10 745 5 267 9 957 Tuloverot satunnaisista eristä 0 605 774 Laskennallisen verovelan muutos -8 331 3 264 0 0-2 448 14 012 5 872 10 734 15 Gasumin tilinpäätös 2013

1 000 euroa Konserni Emoyhtiö 11. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 1 294 1 176 738 623 Lisäykset 409 118 403 115 Hankintameno 31.12. 1 703 1 294 1 141 738 Kertyneet poistot 1.1. 1 059 900 519 378 Sumupoisto 132 159 124 141 Kertyneet poistot 31.12. 1 191 1 059 643 519 Kirjanpitoarvo 31.12. 512 237 498 219 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 21 007 19 121 17 226 15 623 Lisäykset 1 376 1 886 1 344 1 603 Hankintameno 31.12. 22 384 21 007 18 570 17 226 Kertyneet poistot 1.1. 12 214 10 990 10 599 9 505 Sumupoisto 1 240 1 224 1 105 1 093 Kertyneet poistot 31.12. 13 454 12 214 11 704 10 599 Kirjanpitoarvo 31.12. 8 929 8 793 6 866 6 627 Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. 5 147 5 147 - - Hankintameno 31.12. 5 147 5 147 - - Kertyneet poistot 1.1. 4 371 4 112 - - Sumupoisto 259 259 - - Kertyneet poistot 31.12. 4 629 4 371 - - Kirjanpitoarvo 31.12. 517 776 - - Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet kirjanpitoarvo yhteensä 9 958 9 806 7 364 6 846 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Hankintameno 1.1. 6 814 6 816 6 814 6 816 Lisäykset 15 1 15 1 Vähennykset -5-2 -5-2 Hankintameno 31.12. 6 824 6 814 6 824 6 814 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 824 6 814 6 824 6 814 16 Gasumin tilinpäätös 2013

1 000 euroa Konserni Emoyhtiö Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 720 390 712 114 668 927 663 511 Lisäykset 6 558 8 279 4 198 5 417 Vähennykset -7-4 0 0 Hankintameno 31.12. 726 941 720 390 673 125 668 927 Kertyneet poistot 1.1. 266 527 245 258 254 148 234 175 Vähennysten kertyneet poistot -6-2 0 0 Sumupoisto 21 143 21 271 19 780 19 973 Kertyneet poistot 31.12. 287 664 266 527 273 928 254 148 Kirjanpitoarvo 31.12. 439 277 453 863 399 197 414 780 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 128 481 121 329 119 637 113 029 Lisäykset 3 420 8 070 2 964 7 117 Vähennykset -2 690-918 -2 022-509 Hankintameno 31.12. 129 211 128 481 120 579 119 637 Kertyneet poistot 1.1. 79 610 73 206 76 291 70 360 Vähennysten kertyneet poistot -2 131-830 -1 673-451 Sumupoisto 6 543 7 234 5 684 6 382 Kertyneet poistot 31.12. 84 022 79 610 80 301 76 291 Kirjanpitoarvo 31.12. 45 189 48 871 40 278 43 346 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 9 454 9 368 9 454 9 368 Lisäykset 26 86 26 86 Hankintameno 31.12. 9 480 9 454 9 480 9 454 Kertyneet poistot 1.1. 2 632 2 377 2 632 2 377 Sumupoisto 256 255 256 255 Kertyneet poistot 31.12. 2 888 2 632 2 888 2 632 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 591 6 821 6 591 6 821 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 17 515 16 190 17 156 15 848 Lisäykset 21 930 17 609 21 816 17 004 Vähennykset -12 273-16 285-12 214-15 697 Hankintameno 31.12. 27 172 17 515 26 757 17 156 Kirjanpitoarvo 31.12. 27 172 17 515 26 757 17 156 Aineelliset hyödykkeet kirjanpitoarvo 31.12. 525 054 533 885 479 648 488 917 Kirjanpitoarvot yhteensä 535 012 543 690 487 012 495 764 Käyttöomaisuuden hankintameno sisältää käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoja ei ole vielä kokonaan kirjattu suunnitelman mukaisina poistoina kuluiksi. 17 Gasumin tilinpäätös 2013

1 000 euroa Konserni Emoyhtiö 12. SIJOITUKSET Konserniyritykset, omistusosuus % Gasum Paikallisjakelu Oy, Kotka 100 100 100 100 Helsingin Kaupunkikaasu Oy, Helsinki 100 100 100 100 Gasum Energiapalvelut Oy, Helsinki 100 100 100 100 Kaasupörssi Oy, Espoo 100 100 100 100 Finngulf LNG Oy, Espoo 100-100 - Gasum LNG Oy, Espoo 100-100 - Gasum Eesti AS, Tallinna 100 100 - - Gasum Tekniikka Oy, Helsinki 100 100 - - Konserniyritykset Hankintameno 1.1. - - 7 423 6 933 Lisäykset - - 13 490 Hankintameno 31.12. - - 7 436 7 423 Kirjanpitoarvo 31.12. - - 7 436 7 423 Osuudet osakkuusyritysyhtiöistä Kirjanpitoarvo 1.1. 2 032 1 933 2 613 2 416 Lisäykset 201 197 201 197 Osuus tuloksesta -40-2 0 0 Liikearvon poisto -96-96 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 096 2 032 2 814 2 613 Osakkuusyrityksen hankintahetkellä syntynyt liikearvo on 1 965 722,72 euroa, joka poistetaan konserniliikearvon tavoin 20 vuodessa. Tilikauden lopussa poistamatonta liikearvoa on jäljellä 1 529 484,66 euroa (1 625 587,54). Konsernin osakkuusyritykset ovat: Biovakka Suomi Oy, kotipaikka Vehmaa: omistusosuus on 20 %. UAB GET Baltic Ltd., kotipaikka Vilna, Liettua: omistusosuus on 34 %. Manga LNG Oy, kotipaikka Tornio: omistusosuus on 20 %. Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 498 483 492 477 Lisäykset 20 16 20 15 Hankintameno 31.12. 518 498 512 492 Kirjanpitoarvo 31.12. 518 498 512 492 Saamiset konserniyrityksiltä Hankintameno 1.1. - - 9 350 9 831 Lisäykset - - 0 1 374 Vähennykset - - -855-1 855 Hankintameno 31.12. - - 8 496 9 350 Kirjanpitoarvo 31.12. - - 8 496 9 350 Sijoitukset kirjanpitoarvo 31.12. 2 614 2 530 19 258 19 879 13. VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet/tavarat 7 632 8 058 6 651 6 953 Muu vaihto-omaisuus 1 580 1 580 1 580 1 580 Ennakkomaksut 82 747 82 747 82 747 82 747 91 958 92 384 90 978 91 280 Jälleenhankintahinta Valmiit tuotteet/tavarat 11 061 11 389 11 061 11 389 Muu vaihto-omaisuus 7 761 8 240 7 761 8 240 Ennakkomaksut 106 602 115 153 106 602 115 153 Kirjanpitoarvo -91 958-92 384-90 978-91 280 Erotus 33 466 42 397 34 447 43 502 18 Gasumin tilinpäätös 2013

Vaihto-omaisuuteen on sisällytetty 82,7 miljoonan euron ennakkomaksu Gazprom Exportille vuosien 2009 2011 Take or Pay -velvoitteesta. Tähän vaihto-omaisuuden ennakkomaksuun ja sen arvon määrittämiseen liittyy merkittävää johdon harkintaa. Koska Gasumilla on oikeus hyödyntää tämä ennakkomaksu tulevien vuosien vähimmäishankintarajan ylittävistä määristä, nähdään, että tulevaisuuden kaasumäärät ja niiden kehitykset ovat sen kaltaiset, että Gasum pystyy tämän saamisen hyödyntämään. Gasumilla on pitkäaikainen oikeus käyttää tämä ennakkomaksu hyödykseen. 1 000 euroa Konserni Emoyhtiö 14. SAAMISET Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsenet. Liiketoimet konsernin ja sen lähipiiriin kuuluvien tytäryritysten kesken on eliminoitu, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiiriin kuuluvien yritysten kanssa ei ole ollut varsinaisia liiketoimia. Olennaisia lähipiiritapahtumia lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa ei tilikaudella ole ollut. Kaikki liiketoimet konsernin ja lähipiirin välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Pitkäaikaiset Muilta 555 262 483 168 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 555 262 483 168 Lyhytaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset - - 3 610 3 787 Lainasaamiset - - 855 1 854 Muut saamiset - - 2 550 3 594 Yhteensä - - 7 015 9 235 Saamiset osakkuusyrityksiltä Myyntisaamiset 0 129 0 0 Muilta Myyntisaamiset 126 965 180 563 121 245 172 871 Muut saamiset 2 111 1 370 2 004 1 349 Siirtosaamiset 3 877 2 404 3 770 2 311 Yhteensä 132 953 184 337 127 018 176 531 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 132 953 184 466 134 034 185 766 Saamiset yhteensä 133 509 184 728 134 517 185 934 Muihin konsernisaamisiin liittyvät olennaiset erät Konserniavustus - - 2 468 3 159 Nordea/Danske Bank konsernitilin saldo - - 75 321 Muut konsernisaamiset - - 7 114 Yhteensä - - 2 550 3 594 Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät Polttoaineverojen palautus 1 024 914 1 024 914 Muut saamiset 1 087 456 980 435 Yhteensä 2 111 1 370 2 003 1 349 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Ostolaskujen jaksotukset 359 82 359 82 KELA työterveyshuollon kustannukset 58 49 26 23 Sotukulujen jaksotus 41 28 0 0 Laskennallinen vero 3 340 2 205 3 340 2 205 Muut siirtosaamiset 78 39 44 1 Yhteensä 3 877 2 404 3 770 2 311 19 Gasumin tilinpäätös 2013

1 000 euroa Konserni Emoyhtiö 15. OMA PÄÄOMA Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 178 279 178 279 178 279 178 279 Osakepääoma 31.12. 178 279 178 279 178 279 178 279 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan po:n rahasto 1.1. - - 34 31 Lisäys - - 0 3 Sijoitetun vapaan po:n rahasto 31.12 - - 34 34 Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 228 334 217 498 67 032 65 963 Lisäys 1 518 - - - Osingonjako -40 015-31 800-40 015-31 800 Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 189 837 185 698 27 017 34 163 Konsernin kertyneisiin voittovaroihin on tilikauden aikana takautuvasti lisätty Gasum Eesti AS:n aiemmin tulouttamattomat osallistumismaksut johtuen sikäläisen kirjanpitolain muutoksesta. Tilikauden voitto 33 527 42 636 17 951 32 869 Oma pääoma yhteensä, josta 401 643 406 613 223 281 245 345 sidottua pääomaa 178 279 178 279 178 279 178 279 vapaata pääomaa 223 364 228 334 45 002 67 066 Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12. Sijoitetun vapaan po:n rahasto - - 34 34 Voitto edellisiltä tilikausilta - - 27 017 34 163 Tilikauden voitto - - 17 951 32 869 Yhteensä - - 45 002 67 066 Emoyhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti: A-sarja 53 000 000 53 000 000 K-sarja 1 1 A- ja K-sarjan kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Vähemmistöosuuksia ei ole. 16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. - - 190 610 184 710 17. LASKENNALLISET VEROVELAT Laskennalliset verovelat tilinpäätössiirroista 45 275 53 605 - - 18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 92 953 140 135 92 953 140 135 Muut pitkäaikaiset velat 34 1 522 0 0 Yhteensä 92 988 141 657 92 953 140 135 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua 0 0 0 0 20 Gasumin tilinpäätös 2013