Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 1 2015 4-5 Uudenlaista yhteisöllisyyttä Jätkäsaareen 6-11 1980-luvun hyvinvointi loi juppikulttuurin 12-13 Nykyaikainen talotekniikka vaatii erityisosaamista Kerrostaloja Olarissa 1980-luvun alussa. Sähkögrilli, tippalukollinen kahvinkeitin ja vohvelirauta olivat hittituotteita s.9
Pääkirjoitus Yhteisöasumisen paluu Tässä numerossa ollaan asumisen vuosikymmenissä saavuttu jo 80-luvulle ja pääsemme kurkistamaan, miten silloin asuttiin. Talvella auton katolle ilmestyi suksiboksi ja kesällä purjelauta. Rubikin kuution kanssa meni hermot ja oma tietämättömyys paljastui Trivial Pursuitissa. Onneksi voitiin rentoutua sinisten enkelien äärellä ja tutustua kiiwin makuun. Niin, ja lisää nimenomaan perheasuntoja tarvittiin. Nyt kaikki on toisin ja yksinasuminen alkaa olla valtavirtaa näin myös muualla Euroopassa. Asuntokuntien muutoksen rinnalla on tapahtunut myös merkittäviä kulttuurisia muutoksia, joista ehkä keskeisin on yksilöllisyyden korostuminen. Yksilön vapaus ja velvoittavuus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä on kasvanut. Yksilöllistymiskehitykseen kytkeytyvä elämäntapojen ja asumispreferenssien moninaistuminen asettaa uusia vaatimuksia asumiselle, jonka merkitys yksilöllisen hyvän elämän tavoittelun välineenä ja elämäntapaa tukevana kulutustuotteena näyttäisi lisääntyvän. 1980-luvulla syntyi Suomessa myös ajatus kaupunkiympäristöön sijoittuvasta asuinyhteisöstä. Esikuvina olivat yhteisöt Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa. Yhteisöasuminen ei varsinaisesti ottanut tulta erakkosuomalaisten keskuudessa ja hankkeet jäivät vaatimattomiksi. Nyt on kuitenkin herännyt ajatus uudenlaisesta yhteisöllisyydestä: asutaan omassa kodissa, mutta autetaan naapuria ja harrastetaan kimpassa. Siitä, millaisella konseptoinnilla voitaisiin rakentamisen avulla yhteisöllisyyden syntymiseen vaikuttaa, enemmän tässä lehdessä. Asuntosäätiö on mukana toteuttamassa tällaista korttelia Helsingin Jätkäsaareen. Kyseiseen kortteliin suunnitteilla oleva hitas-kohde on hyvin pian markkinoilla. Tervetuloa sivuillemme tutustumaan ja uutta kotia varaamaan. Asumisen hinta puhuttaa aina ja kallistahan se asuminen maapallolla on, mutta toisaalta sisältyyhän siihen matka auringon ympäri. Aurinkoisia kevätpäiviä! Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja, Anne Korkala Valokuvaaja Mikko Käkelä Kannen kuva Museovirasto/Historian kuvakokoelma/bonin vonvolker Piirrokset Juha Hellström Painopaikka Hansaprint, Turku Painosmäärä 5 500 kpl Pitää luoda sellaisia kaupunkiympäristöjä, joiden ansiosta ihmisten ei tarvitse olla aina yksin, mikäli he eivät sitä tahdo Kimmo Rönkä Setlementtiasunnot Oy, s. 4 p Uudenlainen, yhteisöllinen kortteli nousee Helsingin Jätkäsaareen. p Asuntomessuilla 1988 esitelty palvelutalo on aikakautensa tyypillinen edustaja. p Mika Nilsen huoltaa ja pitää kunnossa Asuntosäätiön sähkötekniikkaa. Tässä lehdessä 4-5 6-11 12-13 14-15 Uudenlaista ajattelua kaupunkirakentamiseen Cin-kortteli on uudenlainen lähestymistapa yhteisöllisyyteen, jossa luodaan uudenlaista kaupunkiympäristöä. Tavoitteena on, ettei ihmisten ei tarvitse olla aina yksin, mikäli he eivät sitä tahdo. 1980-luku loi juppikulttuuriin 1980-luku muistetaan juppikulttuurista, missä rahaa oli paljon ja sitä käytettiin. Rakentamisen saralla huomiota alettiin kiinnittää entistä enemmän viihtyvyyteen. Kiinteistön sähköhuolto vaatii erityisosaamista Mika Nilsen on yksi Asuntosäätiön huoltotoiminnan alihankkijoista, joiden erityisosaamista käytetään päivittäin. Tällä erää huoltokohteena oli huonosti toimiva saunan kiuas. Ajankohtaista Vastuunjakotaulukossa määritellään asumisoikeusasuntojen kunnossapitokustannusten jakaminen kohde- ja yhtiökohtaisiin kustannuksiin. Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Alueella sijaitsee myös maailmanluokan golfkeskus. Uusi koteja rakennetaan Espoon Suurpeltoon ja Vantaan Keimolanmäkeen. Keimolanmäen alue rakentuu legendaarisen Keimolan moottoriradan alueelle. 3
Teksti Anne Korkala Kuva Asuntosäätiö CIN-korttelilla on ystävälliset kasvot Monisukupolvinen CIN-kaupunkikortteli on kolmen rakennuttajan yhteinen ponnistus, missä kortteliajattelulla haetaan uudenlaisia lisäarvoja kaupunkiasumiseen innostamalla asukkaita yhteiseen tekemiseen. Cin-korttelin palvelukeskus pitää sisällään monikäyttöisen jaettavan asukastilan, erilaisia monitoimitiloja, korttelipesulan sekä pari yhteisökeittiötä. Lisäksi kortteliin tulee pieni kahvila-ravintola, josta saa myös lounasta. tutkitaan uudenlaista korttelitason asumis- ja palvelukonseptia, jossa CIN-korttelihankkeessa normaalin ja erityisryhmäasumiseen yhdistetään kattavat korttelipalvelut ja -toiminnot. Jätkäsaareen 2016 syksyllä valmistuva korttelikokonaisuus yhdistää kolme rakennuttajaa ja kolme kohderyhmää. Hoasin opiskelija-asunnot, Asuntosäätiön Hitasasunnot sekä Setlementtiasunnot Oy:n vuokra-asunnot kaikenikäisille, mutta erityisesti senioreille. Aalto-yliopiston CityInnoNets-tutkimushanke vuodelta 2010 synnytti idean monisukupolvikorttelista, jolla haetaan lisäarvoja asumiseen. Hanke tutkii mitä uutta ja innovatiivista kortteli voi tarjota verrattuna yksittäiseen taloon. Korttelin kehittämisen tavoitteena ovat verkostojohtaminen, kaupunki-innovaatioiden jalkauttaminen korttelitasolle sekä korttelin palvelukonseptin luominen käyttäjälähtöisen prosessin avulla. Korttelikonseptia ja arkkitehtuuria on työstetty samanaikaisesti, ja käyttäjät ovat olleet mukana suunnittelutyössä, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Rönkä Setlementtiasunnot Oy:stä. Yksin mutta yhdessä. Yksin asuvia on nyt yli miljoona. 50-vuoden päästä yli 1,5 miljoonaa. Yksin asuminen on haluttu ratkaisu, joka kuitenkin voi tulla kalliiksi ja on yhteiskunnan kannalta haastavaa. Pitää luoda sellaisia kaupunkiympäristöjä, joiden ansiosta ihmisten ei tarvitse olla aina yksin, mikäli he eivät sitä tahdo, määrittelee Rönkä. Rönkä kutsuu kortteliajattelua kaupunkiasumisen uudeksi normaaliksi. Asunnot ovat hieman pienempiä, mutta yhteiskäytössä on runsaasti monikäyttöistä tilaa, missä saa oleskella vapaasti. Oleellista on se, että saa olla yksin, mutta ei tarvitse aina olla yksin jos ei halua, Rönkä määrittelee. Korttelin yhteiset tilat tukevat yhteistä tekemistä. Cin-kortteliin tulee yhteensä 270 m 2 yhteistä tilaa. Korttelin palvelukeskus pitää sisällään monikäyttöisen jaettavan asukastilan, erilaisia monitoimitiloja, korttelipesulan sekä pari yhteisökeittiötä. Lisäksi kortteliin tulee pieni kahvila-ravintola, josta saa myös lounasta. Korttelin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy. Korttelin yhteiset tilat ovat Settlementti-asuntojen pohjakerroksessa, jonne Hoasin ja Asuntosäätiön taloista on säältä suojattu yhteys eli korttelireitti. Lisäksi korttelin keskellä on aktiivinen korttelipiha. Yhteisökoordinaattorit luovat hengen. Setlementtiasuntojen konseptiin kuuluvat sosiaalialan koulutuksen saaneet yhteisökoordinaattorit, joiden tehtävä on asumiseen kohdistuva neuvonta ja asukasyhteisön toiminnan edistäminen. Ydintehtävänä on olla läsnä ja luoda tapaamisen rutiinia ympäristöön sekä kannustaa ja käynnistää yhteisöjä. Parhaimmillaan eri ikäryhmät voivat auttaa toinen toisiaan ja korttelin sisälle muodostuu erilaisia palvelujen vaihdantaan perustuvia toimintamalleja. Alussa käynnistämme kahvikerhon ja pikkuhiljaa toiminta laajenee muihin kerhoihin ja porukoihin, joiden syntyyn vaikuttavat asukkaiden omat taidot ja intohimot. Hyvän hengen luomiseen liittyy myös kiitos ja kannustus, kertoo Kimmo Rönkä. 262 asuntoa kolmessa talossa. Syksyllä 2016 valmistuvaan kortteliin tulee 262 asuntoa, joissa asuu noin 400 ihmistä. Hoasin asuntojen rakentaminen on jo käynnistynyt, Asuntosäätiön ja Setlementtiasuntojen rakentaminen alkaa keväällä 2015. Asuntosäätiön Asunto Oy Helsingin Hyväntoivonpuisto on kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo, joissa on yhteensä 47 asuntoa. Kohteen huoneistokoot vaihtelevat tilavista yksiöistä ja pienistä kaksioista 144 m 2 asuntoihin mukaan lukien kolmiot ja neliöt. Saunaosasto sijaitsee ylimmässä kerroksessa, muut yhteistilat on sijoitettu naapuritaloon. Kohde on parhaillaan urakkalaskennassa ja asuntojen myynti tullaan tämän hetkisen aikataulun mukaan käynnistämään kevään aikana, kertoo Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Henrik Eriksson. 4 5
Taloudellisen hyvinvoinnin vanavedessä tuli Juppityyli Asuminen eri aikakausina Näillä sivuilla jatkuu sarja, jossa käsitellään asumista eri aikakausina. Nyt on vuorossa 80-luku. Teksti Anne Korkiala Kuvat Lehtikuva 80-luvulla Miami Vice Pastellivärit Pyökki Tammiparketti Kromi Palapeilit Mikroaaltouuni Commodore 64 VHS-nauhuri Riisipaperipallo Harlekiinijulisteet Kuntolaitteet Image-lehti Ghettoblaster p Lastentarha Turun asuntomessuilla 1988. 6 7
Monien suomalaisten suosikkivuosikymmen 80-luku toi mukanaan lisää rahaa, juppityylin ja isot vesisängyt. Laatu parani sekä rakentamisessa että elämässä yleensäkin, mutta harvempi on jäänyt kaipaamaan aikakauden tyyliä. u 1980-luvulla rakentamisen standardeja löysättiin ja huomiota alettiin kiinnittämään viihtyisyyteen. Kuvan keittiö on Turun asuntomessuilta vuodelta 1988. myötä rakennusalalla käynnistyi keskustelu laadun merkityksestä ja keinoista sen 80-luvun nostamiseksi. Vaikka vapaan rahan aikakausi muistetaan poskettomasta tuhlailuista, samaan aikaan päätään nostivat myös ekologinen valveutuneisuus sekä perinnerakentamisen ja rakennussuojelun arvostus. Muodikas postmodernismisi vaikutti arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun ja sen myötä lasi ja teräs sekä leikittely muodoilla ja väreillä yleistyivät. Ensimmäistä kertaa 1920-luvun jälkeen koristeaiheet kuten kaaret, erkkerit ja pilarit palasivat takaisin talojen julkisivuihin. Julkisivupintoja korostettiin klinkkeriaiheilla ja tiililaatoilla, jotka imitoivat paikallaan muurattuja tiilipintoja. Klinkkeripinta mahdollisti moniväriset ja muun muassa raidoitetut julkisivut. Pahimmillaan postmodernismin seurauksena oli arkkitehtonisesti ajateltuna muotokaaos: erkke- reitä, ulokkeita, torneja ja sisäänvetoja sekä historiallisia lainoja. Keskiössä oli kuitenkin ihminen ja asumisviihtyvyys. Asuinalueiden lähiympäristössä tavoiteltiin viimeisteltyä, puistomaista ilmettä. Ihmisten kohtaamista pyrittiin edistämään piha- ja katualueiden suunnittelulla ja pihapiirin hoidolla. Asuntosaunat yleistyivät. Rakentamisessa standardeja löysättiin ja alettiin kiinnittää huomiota viihtyisyyteen. Yleistä laatutasoa nostettiin voimakkaalla suunnittelun ohjauksella. Lainoitettavien asuntojen huoneluvusta, koosta ja varustetasosta laadittiin yksityiskohtaisia määräyksiä. Vuosikymmenen loppuun mennessä useimpien aravarahoitteisten vuokratalojen laatu- ja varustetaso oli pintamateriaaleja ja koneistusta lukuun ottamatta parempi kuin vapaarahoitteisissa asunto-osakeyhtiöissä. Huoneistosaunat yleistyivät ja saunoja ruvettiin rakentamaan myös uusiin kerrostaloyksiöihin. Parvekkeiden koko kasvoi ja eri kokoisilla parvekkeilla saatettiin Näppäinpuhelimet ja puhelinvastaajat yleistyivät. Puhelimen ohella kalenteri ja aikataulut täyttivät arjen ja spontaani kyläilyperinne päättyi. kerrostalosta tehdä terassitalomainen. Ison parvekkeen yhteyteen rakennettuna sauna mahdollisti vilvoittelun omalla terassilla ja toteutti monen suomalaisen unelmia. Parketin ohella lattiamateriaaleina käytettiin muovimattoja ja linoleumia. Elementtirakenteisten talojen sisäkatto useimmiten ruiskukäsiteltiin karkeaksi. Kipsilevyväliseinien äänieristystä parannettiin vuorivillalla. Sisäovet olivat valkoisia laakaovia, mutta myös peiliovia ja peiliovi-imitaatioita harrastettiin. Helakirjo kasvoi ja yksilöllisiä ratkaisuja suosittiin sekä ovissa että heloituksissakin. Säilystilaa saatiin kiintokomeroista ja vaatehuoneista, joiden suunnittelu ja sijoitus oli sidottu huoneiston arkkitehtisuunnitteluun. Vohveliraudat ja VHS-nauhurit. Sinkut ja jupit loivat sisustustyylin, johon rahamarkkinoiden löystyessä oli varaa köyhemmilläkin. Koteihin ilmestyi paljon uusia esineitä vohveliraudoista VHS-nauhureihin. Dynaaminen elämäntapa näkyi erityisesti olohuoneesta, jonne sijoitettiin kuntopyörä, soutulaite ja uusi tietokone. Toisaalta olohuone lakkasi toimimasta koko perheen yhteisenä kokoontumispaikkana, kun televisiot ja stereolaitteet yleistyivät myös nuorten omissa huoneissa. Videonauhurit muuttivat television katselutottumuksia, kun taltioidut ohjelmat saattoi katsoa milloin halusi. Näppäinpuhelimet ja puhelinvastaajat yleistyivät. Puhelimen ohella kalenteri ja aikataulut täyttivät arjen ja spontaani kyläilyperinne päättyi. Tavallisimmissa perheissä suosittiin olohuoneen sisustuksessa huonekalukauppojen valmiita kokonaisuuksia. Makuuhuoneiden koko kasvoi, sillä sinne piti mahtua kodikkuutta luovia viherkasveja, veistoksia ja stereot sekä kodin kakkostelevisio. Vesisängyt olivat huikea hitti, ja maahantuojia oli parhaimmillaan toistasataa. Vuoteet olivat valtavan kokoisia löhöilypaikkoja, joiden ulkonäössä myös erotiikka sai näkyä. Vuoteiden päädyssä oli palapeilit ja halogeenivalot. Tyylipuhtaan juppikodin vesisängyssä oli mustat satiinilakanat ja seinällä itämainen viuhka. Uusissa asunnoissa oli tilavat vaatehuoneet. Kylpyhuoneesta kotikylpyläksi. Aikakausi korosti puhtauden tunnetta: pestiin ennen kuin tultiin likaiseksi. Asuntotuotanto kasvatti kylpyhuoneiden ja vessojen kokoa. WC erkani muusta kylpyhuoneesta ja isompiin t Tietokoneet aloittivat kotien valtaamisen 80-luvulla. 8 9
u Juppikautena heräsi myös vastuu ympäristöstä. Malmin Vilppulantien levennyksen yhteydessä kaadettiin iso määrä puita. Kerrostalon seinään on kirjoitettu: Puiden henget kostavat. Kuva on otettu 29. toukokuuta 1986. uu Aikamatka-erikoisnäyttely oli kunnianosoitus suomalaisille muotoilijoille 50-luvulta nykypäivään Habitare Messuilla Helsingissä vuonna 2012. Kuvassa 80-luvun tuoleja. p Kivenlahden Amfi on rinteeseen amfiteatterin muotoisesti terassoituva kortteli, jossa rannasta kohoavaa rinnettä on hyödynnetty tehokkaasti. Amfi-talojen esikuvina olivat antiikin amfiteatterit asuntoihin vessoja rakennettiin jo useampia. Kromi ja musta väri löysivät tiensä laatoitettuihin kylpyhuoneisiin. Kylpyhuonekalustuksessa valkoisen värin sivuttivat pastellisävyt. Toilettituotteiden valikoima oli laaja, ja jokainen saattoi koota yksilöllisen wc-sisustuksen. Keittiökaappistandardi muuttui vuosikymmenen alkupuolella. Työtason korkeus nousi, mikä vaikutti alakaappien korkeuteen. Koneet integroitiin kaapistoihin. Tammi ja pyökki olivat melamiinilevyn ohella suosittuja kalustemateriaaleja. Tasoissa käytettiin laminaatin ohella luksusma- Kun kuluttajasta tuli kuningas Suomen rahoitusmarkkinat olivat 1980-luvun alkuun saakka suljetut ja pankkikeskeiset. Keskuspankki sääteli korkotasoa, markan ulkoista arvoa ja valuutan liikkeitä. Säännöstelyaika oli opettanut ihmisille, että lainaa kannattaa ottaa niin paljon kuin sitä vaan saa, ja kiinteistöihin ja asuntoihin sijoittaminen on kannattavaa, sillä hintojen lasku ei ole mahdollista ja korko on vakaa. Maailmantalouden vapautuessa ja Suomen vientiyritysten saattaessa hoitaa rahoituksensa myös ulkomailta, rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen tarve kasvoi. Ensimmäisenä liberalisointitoimena pidetään ns. harmaan rahan markkinat synnyttänyttä terminoinnin purkua. 1986 yrityksille sallittiin pitkät ulkomaiset luotot ja pankkien lainanannon keskikorkosääntely lopetettiin. Suorat sijoitukset ulkomaille mahdollistuivat 1988, samoin valuuttaluotot kunnille ja kuntien yhtiöille. Merkittävimmät uudistukset olivat vapaiden pääomaliikkeiden toteuttaminen ja kotimaisen pankkilainauksen vapauttaminen sääntelystä. Kun pääomien niukkuuteen totutetuille suomalaisille tarjottiin pankkilainaa ilman tiukkoja ennakkosäästämisvelvoitteita pitkällä takaisinmaksuajalla, lainoja myös otettiin. Pitkiin asuntolainoihin liittyvä rakenteellinen korkoriski pystyttiin poistamaan uusilla markkinakorkoihin sidotuilla viitekorkoratkaisuilla. Pankit tyrkyttivät lainoja heikkoja vakuuksia vastaan. Helppoa rahaa käytettiin Toilettituotteiden valikoima oli laaja, ja jokainen saattoi koota yksilöllisen wc-sisustuksen. teriaaleja kuten graniittia ja marmoria. Vuosikymmenen puolessa välissä keittiöön tulivat pastellivärit ja musta, jota kevennettiin rottinkikalusteilla, metallipinnoilla ja pienkoneilla. Kodinkoneiden merkkitietoisuus kasvoi ja värisävyjen määrä lisääntyi. Vuosikymmenen nousukiidossa yleistyivät myös astianpesukoneet ja mikroaaltouunit. Lähteet: Yle Eilisvisio Rakennusperintö Energiataloista lamalähiöihin kiinteistöjen lisäksi kalliisiin luksushyödykkeisiin kuten muskeliveneisiin, hulppeisiin huviloihin ja autoihin. Asuntojen rakennusvauhti kiihtyi vuosikymmenen loppua kohti ja samalla nousi myös vapaarahoitteisten asuntojen määrä. Vuonna 1989 rakennettiin 64 000 asuntoa, näistä 46 000 vapaarahoitteisina kovan rahan asuntoina ja loput aravalainoitettuina. Asunnon ostajan suojaksi kehiteltiin asuntokauppalain RS-järjestelmä turvaksi niille, jotka tekevät sitovan kaupan asunnosta jo rakentamisvaiheessa. Gryndereiden piti antaa hanketta koskevat asiakirjat pankin tai lääninhallituksen säilytettäväksi. Talouden nopeaa kasvua seurasi velkaantuminen ja hintojen nousu. Vuosikymmenen lopun talouden hulluja vuosia kutsuttiin kasinotalouden ajaksi. Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn purku johti pörssin elpymiseen ja kiivaaseen sijoitustoimintaan, jota harjoittivat erityisesti pankit. Investointiaalto johti lopulta talouden ylikuumenemiseen eli velkojen kasvuun, pankkien ja sijoitusliikkeiden tappioihin ja hintojen nousuun. Asuntojen hinnat nousivat 1980-luvun lopulla ennätyskorkealle. Globaali taantuma ja neuvostokaupan romahdus johtivat talouden kuplan puhkeamiseen 1990- luvun alussa aiheuttaen rajun laman ja pankkikriisiin, jonka seurauksena asuntojen hinnat romahtivat lähes puoleen. Helppoa rahaa käytettiin kiinteistöjen lisäksi kalliisiin luksushyödykkeisiin. Kivenlahden Amfi edustaa yhtä 1980-luvun kaupunkiarkkitehtuurin valiokohteista, jossa on nähtävillä pyrkimys monotonisen kaupunkikuvan välttämiseen. Aluerakentamisen suunnittelun lähtökohtana on meri, jonka haluttiin näkyvän mahdollisimman monen asunnon ikkunasta sekä asuntojen sijoittaminen maaston muotojen mukaan. Amfi-talo on terassitalotyyppi, joka on saanut vaikutteensa kaarevasta ja nousevasta amfiteatterista. Noin 330 asunnon Amfi-talojen kokonaisuus sekä 22 kerroksinen Meritorni muodostavat Kivenlahden pohjukkaan merelle avautuvan vaaleansävyisen kokonaisuuden, jonka viimeistelevät komea rantabulevardi, viherrakentaminen ja alueen autottomuus. Asuntosäätiön rakennuttama terassimainen pien-, kerros- ja rivitaloja yhdistelevä 12 kohteen kokonaisuus rakennettiin vaiheittain. Pääosa asunnoista valmistui 1980-1986. Suunnittelijoina olivat arkkitehdit Simo Järvinen ja Heikki Koskelo. Portaittain merestä kohti Hyökyvuoren huippua kasvava asuntosikermä on porrastettu niin, että jokaiseen asuntoon kuuluu joko parveke, kattoterassi tai pieni piha. Matalimmat talot sijaitsevat rannassa, korkeammat alueen takaosassa. Amfi-asuntojen koot vaihtelevat pienistä noin 30 m 2 yksiöistä 140 m 2 viiden huoneen asuntoihin. Suurin osa asunnoista on omistusasuntoja. 1999 valmistui alueelle vielä kolme asumisoikeuskohdetta sekä vapaarahoitteinen Meritorni. Huoneiston pohja on kaarevaan muotoon rakennetuissa taloissa hieman viuhkamainen ja ikkunoita on moneen ilmansuuntaan. Arkkitehtuuriltaan talot ovat tasakattoisia betonielementtitaloja, joissa on tilavan kokoinen avoterassi, jonne isommista asunnoista on useampikin ulko-ovi. Rivitaloissa vastaavasti on pieni suojattu piha. Postmodernit arkkitehdit tunnustivat 1980-luvulla historialliset rakennukset kuten amfiteatterit uudisrakennusten innoittajiksi. Postmodernismi tarkoitti myös pienempää mittakaavaa ja kylämäistä yhteisöllisyyttä. 10 11
Teksti Tom Kalima Kuvat Mikko Käkelä Uusi talotekniikka vaatii erityisosaajia u Mika Nilsen pitää huolta Asuntosäätiön kiinteistöjen sähkö- ja talotekniikasta. Hyvän huoltomiehen tuntee siitä, että hän osaa tilata paikalle oikean ammattilaisen, sanoo toimitusjohtaja Mika Nilsen TM-Nilsen Oy:stä, joka tekee alihankkijana sähköalan töitä Asuntosäätiölle. TM -Nilsen on pienehkö sähköalan yritys, joka on perehtynyt perussähkötöiden ohella moderniin talotekniikkaan ja niihin liittyviin laitteisiin. Yhteistyö Asuntosäätiön kanssa on tiivistä, sillä noin viidennes yrityksen liikevaihdosta tulee näistä tehtävistä. Tällä kerralla tapaamme Mikan Tuusulan Lounatuulentiellä, missä pitää vaihtaa taloyhtiön saunan kiukaan sisuskalut. Oli ilmeisesti tapahtunut jonkinlainen ajatusvirhe, koska oli asennettu tilaan nähden hiukan alitehoinen kiuas. Asukkaat olivat valitelleet, että löyly ei oikein tahdo riittää. Asuntosäätiö kirjasi asukkaiden huolen ja pisti meidät asialle. Käytämme saunan kiukaan hyvät kuoret uudelleen, mutta asennamme sisälle tehokkaammat vastukset. Sen jälkeen pitäisi taas löylyä riittää, Mika Nilsen sanoo. Hänen mukaansa tämä työ on osaavalle tekijälle melko helppo, mutta se on kuitenkin tyypillinen osoitus siitä, miten asiat kannattaa tehokkaasti hoitaa. Erityisosaajia alihankkijoina. Mika Nilsen pitää Asuntosäätiön toimintatapaa erittäin järkevänä ja toimivana. Asuntosäätiöllä on suuri määrä kiinteistöjä hoidettavanaan eri puolilla pääkaupunkiseutua. Näistä vastaa kaksi teknistä isännöitsijää, mutta omia huoltomiehiä tai asentajia ei ole. Päivittäisistä asioista huolehtivat huoltoyhtiöt, mutta erityisosaamista vaativissa töissä käytetään alihankkijoita. Tämä on järkevää ja kustannustehokasta. Tarvittavien omilla palkkalistoilla olevien asentajien mitoitus olisi erittäin haastavaa. Korjaustyöt ovat aina yllättäviä, niitä saattaa tulla monta päällekkäin eri puolille kaupunkia ja toisaalta välillä voi olla hiljaista. Sen vuoksi on paljon järkevämpää ostaa nämä palvelut joltain yhteistyökumppanilta, Mika vakuuttaa. Hän itse pitää hyvänä yhteensattumana sitä, että tutustui Asuntosäätiöön jo aikanaan, kun oli työntekijänä eräässä sähköalan yrityksessä. Kun sitten perustin oman yrityksen, sain Asuntosäätiön asiakkaakseni ja nyt pyrin edelleen tekemään työni mahdollisimman laadukkaasti, jotta kumppanuutemme säilyy. Talojen tekniikat ovat muuttuneet. Mika Nilsen on koulutukseltaan sähköasentaja, joka on erikoistunut myös moderniin ilmanvaihto- ja jäähdytystekniikkaan. Asuntosäätiöllä on suuri määrä kiinteistöjä hoidettavanaan eri puolilla pääkaupunkiseutua. Uusissa taloissa näitä järjestelmiä on paljon, eikä nykyisillä huoltomiehilläkään aina ole mahdollista, tai edes kannattavaa kouluttautua näihin laitteisiin. Meille tämä sopii. Me teemme mielellämme sekä pieniä töitä että vähän suurempia projekteja, kuten esimerkiksi uudisrakennuksien sähköasennuksia. Töitä riittää itseni lisäksi kahdelle vakinaiselle asentajalle ja kiireellisinä aikoina teemme yhteistyötä parin muun pienen sähköurakointiliikkeen kanssa. Mika Nilsen korostaa luottamuksen merkitystä hyvässä alihankintasuhteessa. Se ei mielestäni tarkoita, että ollaan pelkästään kavereita, vaan myös sitä, että toimeksiantaja uskaltaa antaa rehellistä ja suoraa palautetta. Me haluamme tehdä laadukasta työtä. Sen vuoksi on tärkeä, että saamme myös suoraa palautetta. Haluamme ehdottomasti tietää, missä olemme epäonnistuneet, ja missä onnistuneet. Vain sillä tavalla voimme kehittyä, Mika Nilsen korostaa. Kotikäynnit ovat haastavia. Kaikkein haastavimpia Mikan mukaan ovat kotikäynnit. Erityisen vaativia ne ovat, kun asukas ei ole itse kotona, vaan on antanut luvan käydä omassa kodissaan. Silloin pyrimme siihen, että työskentelemme työparina, jotta mitään epäselvyyksiä ei tule. Minua eivät kotikäynnit sinänsä haittaa eikä se, että asukas on selkäni takana katsomassa työtäni. Jotkut asentajat eivät siitä pidä, mutta minä olen ilmeisesti niin sosiaalinen, että keskustelen mieluusti ihmisten kanssa samalla, kun teen työtä. Joskus on myös tilanteita, joissa asukkaan ja huoltoyhtiön tai isännöitsijän välit ovat jostain syystä tulehtuneet. Usein on kyse väärinkäsityksistä, minkä johdosta näkemykset poikkeavat toisistaan. Silloin on tärkeätä olla provosoitumatta ja olla ammattilainen, joka huolehtii siitä, että vika tulee kuntoon, Mika Nilsen toteaa. Pian Lounatuulentien sauna on korjattu ja kiuas odottaa saunojia. Mika puolestaan kiiruhtaa seuraavaan kohteeseen. t Alitehoinen kiuas saa ammattilaisten käsittelyssä uuden sisuksen. Tämän jälkeen löylyä taas riittää. 12 13
Ajankohtaista Uutta asumista Asumisen vinkit Teksti Henri Holmberg Kuva Juha Hellström Muutosten aikaavastuunjakotaulukko Yhdessä asumisoikeusasukkaidemme kanssa elämme nyt keväällä muutosten aikaa, kun Asuntosäätiön Asumisoikeuden ja Asokotien erilaisia järjestelmiä ja toimintamalleja yhdistetään. Kevään mittaan tiedotamme vielä monestakin käytännön seikasta, mutta haluamme vielä muistuttaa vuoden vaihteessa uudistuneista vastuunjakotaulukosta. Taulukossa määritellään kiinteistöille kuuluvien kunnossapitokustannusten jakaminen kohde- (=hoitovastike) ja yhtiökohtaisiin (= perusvastike) kustannuksiin. Huoltoluonteiset ja yksittäisten kalusteiden, varusteiden korjaukset sekä uusimiset kuuluvat kohteelle. Suunnitellut koko kiinteistön em. laitteiden, kalusteiden ja varusteiden uusimiset kuuluvat yhtiölle. Uudet taulukot on postitettu kaikille asukkaille ja ne löytyvät myös isännöinnin nettisivuilta. Mikäli sinulla on kysyttävää asiasta, käänny oman isännöitsijäsi puoleen. u Lisätietoja uusista vastuunjakotaulukoista saat omalta isännöitsijältäsi. 3.6 ASUNTOSÄÄTIÖN ASUMISOIKEUS OY Kohde ja tehtävä 1 ULKOALUEET JA ALUERAKENTEET Kustannusvastuu Selitykset ja tarkennukset 1.1.2015 Puut, pensaat ja muut kasvit sekä nurmikko. OY Tukimuurit, ulkoportaat kaiteineen. OY Tonttien ja asuntojen väliset alkuperäiset aidat, 1.5 Piharakennelmat KOHDE ks. Ohje OY 1.6 Kalusteet ja varusteet (1 Kasvillisuus (1 1.3 Aluerakenteet 1.4 Aidat KOHDE 1.7 korjaus LVIS-kalusteet ja varusteet 1.8 KOHDE Salaojat ja salaojakaivot 1) OY Asfaltti, kiveys, yms., pintavesikourut, tie- ja parkkialueet. KOHDE Tie- ja parkkialueiden urien ja painaumien lanaus (sorapintaiset alueet), autopaikkamerkinnät asfalttiin. Esim. pergolat, istutusten suoja-aidat ja lisärakennelmat (esim. aidat, grillikatokset jne.). Leikkivälineet, penkit ja pöydät (perusvarustus): Korjaus ja uusimiskustannukset. Kaikkien välineiden huoltokustannukset. Kuivaus- ja tomutustelineet, lipputanko ja opastetaulut. Kiinteistön hankkimat/säilyttämät leikkivälineet, jotka eivät kuulu perusvarusteeseen. Telineiden narut, Suomen lippu, yksittäiset tai talotoimikunnan hankkimat postilaatikot. Ulkovalaisimet pylväineen, autolämmityspistorasiat tolppineen ja pihakaivot (rikotut kohde tai asukas). OY Korjaukset ja uusimiset. KOHDE Kaivojen tyhjennys, salaojien huuhtelu ja aukaisut. 2 RAKENNUSTEN RUNKO Asuinrakennukset sekä huolto-, varasto- ym. erillisrakennukset 2.1 Perustukset OY 2.2 Ala-, väli- ja yläpohjarakenteet OY 2.3 Ulkoseinät ja kantavat väliseinät OY 2.4 Palkit ja pilarit OY 2.5 Ulkotaso- ja parvekelaatat (2 OY 2.6 Portaat OY 2.7 Vesikattorakenteet 2) OY Sisältää puusäleiköt tms. julkisivujen verhoukset. Sisältää myös parvekekaiteet sekä alkuperäiset betoniset tai puiset terassien laatat. Sisältää kaiteet ja käsijohteet. Asuntojen sisäiset portaat ks. 4.1.4. Sisältää myös palo- ja lapetikkaat, vesikourut ja -syöksyt, kattokaivot, kattoluukut tikkaineen ym. vesikaton varusteet. KOHDE Kourujen, syöksyjen ja kaivojen puhdistus ja aukipito. Lumityöt. 3 LVIS-JÄRJESTELMÄT Asuntojen ja yhteistilojen LVIS-kalusteet ja -varusteet ks. 4.5 3.2 Vesijohtojärjestelmä OY 3.3 Viemärijärjestelmä 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmä 3.5 3.1 TV-järjestelmät 1.1 Asuntopihan kasvillisuuden ja nurmikon hoito kuuluu asumisoikeuden haltijalle. Myös asuntojen ulko-ovien edustojen lumityöt ja liukkauden torjunta kuuluvat asumisoikeuden haltijalle. Asukkaan tulee ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja tapaturmista isännöitsijälle. Trampoliinin sijoitus vain asuntopihalle, yhteiselle alueelle sijoitus on kielletty. Parvekkeen ja terassien puhtaanapito ja lumen luonti sekä vedenpoistoaukkojen puhdistus ja aukipito kuuluvat asumisoikeuden haltijalle. Lämmitysjärjestelmä Sähkö- ja telejärjestelmät Pintarakenteet (1 3.7 Rakenteisiin liittyvät LVIS-järjestelmät OY OY KOHDE Yksittäisten patterien säätö ja termostaattien korjaus ja uusinta. Lämmöntuotantoyksikkö säätölaitteineen (ljh), putkistot sulkuineen ja venttiileineen. Koko kiinteistön lämmön säätö. Vesijohdot venttiileineen, lattialämmitysputkistot, vesimittarit (myös asuntokohtaiset). OY Viemäriputkistot, erottimet ja pumppaamot sekä kaivot. KOHDE Kaivojen ja viemärilinjojen aukaisu, huuhtelu ja tyhjennykset. OY Ilmanvaihtokoneet, -kanavat ja venttiilit, LTO-laitteet. KOHDE OY Kiilahihnat, suodattimien hankinta ja vaihto. Yksittäisten ja koko kiinteistön kanavien nuohous ja venttiilien säätö. Sähkö- ja puhelinkeskukset ja -johdotukset, kiinteistöautomaatiojärjestelmät. KOHDE Puhelinsisäjohtoverkon huolto ja alkuperäiset puhelinrasiat. KOHDE OY OY Kaapeli-, satelliitti- ja yhteisantennijärjestelmät. Yksittäiset korjaukset asunnoissa ja kanavien lisäykset tai vaihdot. Esim. ryömintätilojen tuuletus, radonin poisto- ja rakenteiden sulatusjärjestelmät yms. Alkavia kohteita Espoon Suurpellossa alkoivat kahden asumisoikeuskohteen, Nobilen ja Primuksen rakennustyöt. Nobilessa on 39 asuntoa kahdessa kolmi- ja viisikerroksisessa kerrostalossa. Huoneistojen koot vaihtelevat 32,5 m 2 yksiöistä 78 m 2 kolmioon. Primus puolestaan käsittää 56 uutta kotia kompaktista 27,5 m 2 yksiöstä neljä huonetta käsittävään kotiin. Molempien kohteisen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja pääurakoitsijana toimii Hausia Oy. Vantaan uuteen Keimolanmäkeen on rakenteilla sekä asumisoikeusasuntoja että vuokra-asuntoja. Lähtöruudun ja Maaliviivan odotetaan valmistuvan reilun vuoden kuluttua. Lähtöruutuun rakennetaan 55 asumisoikeuskotia ja Maaliviivaan 78 vuokraasuntoa. Suunnittelu on Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:n käsialaa ja rakentamisesta vastaa Skanska Oy. Valmistuneita Tuusulan Klaavonkallioon valmistui tammikuun lopussa 19 uutta asumisoikeuskotia. Teema arkkitehdit Oy:n suunnittelemassa ja Rakennusliike Lapti Oy:n rakentamassa kohteessa on muutama rivitalohuoneisto vapaana. p Espoon Nobile. p Espoon Primus. p Vantaan Lähtöruutu ja Maaliviiva. p Tuusulan Klaavonkallio. Sähköä säästämään Energiankäyttö tehostuu muutamilla pienillä toimenpiteellä eikä se ole vaikeaa. Mukavuuksista ei tarvitse tinkiä riittää kun välttää tuhlausta. Energiankäytön tehostamista on: Tarpeettoman kulutuksen välttäminen Harkinta laitehankinnoissa Käyttöohjeen mukainen käyttö Pöytätietokone on joka neljännessä kerrostaloasunnossa sähkön kulutukseltaan suurin yksittäinen laite. Pöytätietokone kuluttaa keskimäärin yhtä paljon sähköä kuin jääkaappipakastin, eli noin 500 kwh/vuosi. Kannettava tietokone on huomattavasti parempi vaihtoehto sähkönkulutuksen kannalta, sillä se kuluttaa keskimäärin vain 25 kwh/vuosi. Se alkaa nyt Pickalan asuntoalue Siuntiossa sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Pickala Golf on maailmanluokan golfkeskus, jonka kolme eriluonteista 18 reiän kenttää ainoana Suomessa täydentävät luontevasti toisiaan. Forest kumpuilee kauniissa metsämaisemissa, Park on tasainen puistokenttä, Seaside on vaihteleva ja puistomainen ja jonka väylät kulkevat osin meren rannassa. Tältä alueelta on nyt mahdollista hankkia tontti ja rakennuttaa unelmien koti harrastusten ääreen tai hankkia Asuntosäätiöltä pelioikeus. Asuntosäätiöstä saat pelioikeuden hintaan 950. Kun keräät kolmen kimpan on hinta enää 900 /pelioikeus. Meillä voit myös maksaa Smartumin liikuntaseteleillä. Ota yhtettä: Päivi Tulokas, paivi.tulokas@asuntosaatio.fi tai puh. 050 373 8947 PS: Käy tutustumassa www.pickala.fi voit hankkia myös tontin ja rakennuttaa kodin harrastusten äärelle. Uusi puhelinnumero Puhelinnumerotkaan eivät ole ikuisia. Niinpä Asuntosäätiönkin numero vaihtuu 1.5.2015 lukien. Keskuksen uusi numero tulee olemaan 020 161 2300 Kodin sähkölaitteet kuluttavat virtaa myös stand by -tilassa. Hyvä keino minimoida turha sähkönkulutus on ostaa jatkojohto, jossa on mukana kytkin. Kun kytkimen napsauttaa off-asentoon, ei laitteisiin kulje virtaa ollenkaan. Tällaiseen jatkojohtopistokkeeseen voi kytkeä työhuoneessa tietokoneen, printterin ja muut toimistokoneet ja olohuoneessa television, digiboksin ja muun viihde-elektroniikan. Sammuta turhat valot asunnosta. Ei ole järkevää pitää keittiössä valoa, jos istuu koko illan olohuoneessa. Vaihda hehkulamput energiansäästölamppuihin. 14
UUTEEN KOTIIN SAARNILAAKSON RAUHAAN Selkeää ja modernia arkkitehtuuria edustavia tiiliverhoiltuja pari- ja rivitaloja kauniilla paikalla Espoon keskuspuiston vierellä. Energialuokka A 2007. Muuttovalmis Sovi oma esittelyaika! Asunto Oy Espoon Riimukallio Riimukallio 8, 02760 Espoo Rivitalossa mh. alk. vh. alk. 3 h + k + s 84,0 m 2 95.040,00 318.000,00 4 h + k + s 94,5 m 2 108.541,60 359.000,00 Paritalossa 4 h + k + s 103,0 m 2 112.448,00 380.000,00 Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. 09-809 3210 www.asuntosaatio.fi