LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2012/2 Dnro ESAVI/179/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.3.2012 ASIA Pohjaveden ottaminen asuinrakennuksen lämmityskäyttöön ja johtaminen Vanajaveteen, Hattula HAKIJA Asunto Oy Mierolanhovi HAKEMUKSEN VIREILLETULO Asunto Oy Mierolanhovi on 6.10.2011 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen asuinrakennuksen lämmityskäyttöön ja johtamiseen Vanajaveteen Hattulan kunnassa. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Pohjavesialue Kohde sijaitsee Hattulan kunnan Hurttalan kylässä. Asunto Oy Mierolanhovin tarkoituksena on luopua polttoöljyn käytöstä asuinrakennuksen lämmityksessä ja siirtyä maalämmön käyttöön. Menetelmä on ekologinen, koska koko energian määrää ei tarvitse tuottaa. Samalla korjataan asuinrakennuksen tekninen tila nykyaikaiseksi ja saadaan myös sitä kautta pienennettyä energialaskua. Hankkeessa pohjavettä pumpataan olemassa olevasta kaivosta keskimäärin 10 m³/d lämmönvaihtimelle, jonka toisiopuolella kiertää pieni määrä (10 l) lämmönsiirtonestettä (betaiinimonohydraattivesiliuosta). Pohjavesi ei ole kosketuksissa kemikaalin kanssa. Vesi johdetaan edelleen läheiseen Vanajaveden Hurttalanlahteen. Hankealue sijaitsee Hurttala-nimisellä (0408203) vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjavesialueluokka II). Hurttalan pohjavesialue ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

on pitkittäisharju, joka sijaitsee Hattulan taajamassa. Alue rajoittuu länsipuolelta savikkoon ja itäpuolelta järveen. Pohjavesialueen pinta-ala on 0,83 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,49 km 2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 240 m³/d. Koko pohjaveden muodostumisalue on tiheää omakotitaloasutusta. Asutus ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi pohjaveden muodostumiseen, sillä päällystettyjä alueita on vähän eikä alueilla muodostuvia vesiä ole johdettu pohjavesialueen ulkopuolelle, vaan ne imeytyvät maaperään pohjavesialueella. Pohjaveden virtaus suuntautuu pääasiassa alueen itäpuolella olevaan Vanajaveteen. Alueen pohjoispäästä pohjavettä purkautunee myös pohjoiseen, Mierolansalmeen. Kaavoitustilanne ja kiinteistötiedot Alueella on 2.12.1987 vahvistettu asemakaava. Hankealue sijaitsee rivitalojen ja kytkettyjen rakennusten (AR) korttelialueella. Alueen läheisyydessä on myös omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen (AO) korttelialueita. Itäpuolella on leikkipaikkojen korttelinosa (AUL) ja Vanajaveden rannalla luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL) sekä venevalkama-alue (VL). Kaivo sijaitsee hakijan omistamalla kiinteistöllä Mierolanhovi (82-403-4-87). Viemäriputki, jolla pohjavesi johdetaan Vanajaveteen, sijoitetaan osin hakijan omalle kiinteistölle Mierolanhovi (82-403-4-87) ja osin Hattulan kunnan omistamalle kiinteistölle Saarelan höyrysaha (82-403-4-88). Kunnan maaaluetta käytetään kunnallistekniikan huoltoväylänä sekä lähivirkistysalueena, alueella on myös Saarelan venelaituri. Hattulan kunnan tekninen yksikkö on antanut suullisen luvan käyttää aluetta. Yhteistä vesialuetta (82-403-876-1) hallinnoi järjestäytymätön Hurttalan osakaskunta. Rakenteet ja suoritettavat toimenpiteet Kiinteistöllä Mierolanhovi (82-403-4-87) sijaitsevan asuinrakennuksen viereen maahan porattiin vuonna 2010 noin 55 m teräksistä suojaputkea tarkoituksena rakentaa maalämpökaivo. Poraus jouduttiin keskeyttämään runsaan veden tulon vuoksi. Poratulla matkalla ei tavoitettu peruskalliota. Porakaivoon asennetaan suodatin, joka estää maa-ainesten kulkeutumisen pumpulle ja sitä kautta lämmönvaihtimelle. Kaivoon asennetaan myös vesipumppu, joka nostaa veden lämmönvaihtimelle. Rakennuksen seinään laitetaan kilpi, jossa on merkintä lähellä sijaitsevasta porakaivosta. Lämmitysjärjestelmä tarvitsee pohjavettä keskimäärin 10 m³/d tuottaakseen tarvittavan energian. Suurin kulutus on 19 m³/d. Lukemat ovat laskennallisia, jolla järjestelmän tuottama teho on laskettu. 2

Lämmönvaihdin sijoitetaan asuinrakennuksen tekniseen tilaan. Vaihtimella tuotetaan tarvittava energia asuinrakennuksen lämmitykseen sekä käytettävään lämmitettävään käyttöveteen. Lämmönsiirtonesteenä lämmönvaihtimessa käytetään noin 10 litraa betaiinimonohydraattivesiliuosta. Jäähdytetty pohjavesi johdetaan viettoviemärillä Vanajaveteen Majaniemen ja Hurttalan väliseen lahteen Saarelan rantaan venelaiturin läheisyyteen. Viettoviemärin rakennusmateriaalina käytetään normaalia viemäriputkea. Viettoviemäri merkitään Hattulan kunnan putkikarttaan. Hankkeesta aiheutuvien riskien ehkäiseminen Hankkeen vaikutukset Hankkeen hyödyt Hankkeesta aiheutuvat riskit on minimoitu. Pumpatun veden paluu pohjaveteen on estetty kahdella virtausvastaventtiilillä, josta toinen on pumpussa ja toinen virtausvahdissa. Mikäli vedenpaine nousee viettoviemärissä, järjestelmä pysäyttää vesipumpun porakaivossa. Pohjavesi ei ole kosketuksissa minkään kemikaalin kanssa. Lämmönsiirtoneste (betaiinimonohydraattivesiliuos) ei ole terveydelle haitallinen eikä ympäristölle vaarallinen, kun tarkastellaan aineen kulkeutumista, pysyvyyttä ja hajoavuutta, kertyvyyttä eliöihin, myrkyllisyyttä vesieliöille ja muita ekotoksisuuteen liittyviä tietoja. Pohjavedenpinta kaivossa on noin 10 m:n syvyydellä maanpinnasta. Kaivosta on tehty koepumppaus keskimääräistä vuorokautista veden tarvetta (10 m³/d) vastaavalla vesimäärällä. Koepumppauksen aikana pohjavedenpinta kaivossa laski muutamia kymmeniä senttimetrejä. Koepumppauksen perusteella voidaan todeta, että hankkeella ei ole vaikutusta pohjaveden määrään. Kaikki rajanaapurit ovat kunnan vesijohtoverkossa. Johdettava vesimäärä on Vanajaveden virtaamaan nähden pieni. Veden mukana ei huuhtoudu ravinteita, kun pohjavesi johdetaan putkea pitkin järveen. Pohjavedestä ei ole haittaa Vanajavedelle ja sen eliöstölle. Lämmitysjärjestelmän muutoksella ja siihen liittyvällä saneerauksella nykyaikaistetaan asuinrakennuksen lämmönjakojärjestelmä ja sitä kautta käytetyn energian määrä pienenee. Asunto-osakeyhtiön lämmityskustannukset laskevat kolmanneksella nykyisestä. Lisäksi hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt loppuvat luovuttaessa kevyen polttoöljyn käytöstä. 3 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hattulan kunnassa varannut

tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 18.1.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 4 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että pohjavesialue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Pohjavesialueella ei ole muita olemassa tai suunnitteilla olevia vedenottamoita. ELY-keskus on katsonut, että lupa pohjaveden ottamiseen ja veden johtamiseen Vanajaveteen voidaan myöntää. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: - Hankkeesta vastaava tulee velvoittaa seuraamaan otettavan veden määrää sekä pohjavedenpinnan tasoa kaivossa ja vähintään yhdessä muussa havaintopaikassa. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. - Kaivo ja muut rakenteet tulee olla sellaisia, ettei niiden kautta pääse pintavettä pohjaveteen. - Kiinteistöllä mahdollisesti sijaitseva vanha öljysäiliö tulee poistaa käytöstä asianmukaisesti ja samalla varmistaa maaperän puhtaus. 2) Asunto Oy Hurttalanhovi (kiinteistötunnus 082-403-4-85) on todennut, että hakemuksesta ei ilmene, miten vedenkulutuksen ja maalämpökaivon vaikutukset pohja- tai pintavesiin on selvitetty. Maalämmön pohjavesiriskejä ovat mm. muutokset pohjaveden virtauksessa ja lämpötilassa sekä lämpökaivon vuotoriskit pohjaveteen. Samalla alueella sijaitsee kaksi muuta rivitaloyhtiötä (Hurttalanhovi, lämmitysneliöt 420 m 2 ja Hattulanhovi 768 m 2 ). Mikäli myös nämä rivitaloyhtiöt haluaisivat tulevaisuudessa toteuttaa samanlaisen hankkeen, pohjaveden käyttö olisi nyt esitetyn hakemuksen määrään suhteutettuna kaikilla kolmella yhtiöllä yhteensä noin 73 m 3 /d. Koska kaikkia alueen asunto-osakeyhtiöitä on vastaavissa hankkeissa kohdeltava samalla tavoin, vastaava lupa tulisi myöntää haettaessa myös muille hakijoille. Hakemusta käsiteltäessä on myös otettava huomioon, että Asunto Oy Mierolanhovin läheisyydessä sijaitsee kiinteistö, joka ottaa käyttövetensä omasta kaivosta. Hakemuksen mukaisen pohjavesimäärän pumppaaminen kiinteistön lähialueelta lämmityskäyttöön ja sen jälkeen Vanajaveteen, saattaa vaikuttaa merkittävästi kaivon vedenkorkeuteen ja käyttöveden saantiin alueella. Pohjaveden kulutuksen vaikutukset alueen pohjavesitilanteeseen olisi välttämätöntä selvittää ennen luvan myöntämistä.

Hakemuksen mukaan pumpattava pohjavesi juoksutetaan Hurttalanlahteen lämmityskierron jälkeen. Juoksutuksen reitin suunnittelu ja juoksutusputken rakentaminen (mahdolliset kaivutyöt, työn edellyttämät luvat ym.) edellyttävät tarkempaa suunnitelmaa. Juoksutuksen vaikutuksia Hurttalanlahden rannan tilanteeseen ei ole selvitetty. Tuleeko juoksutettava vesi muuttamaan Hurttalanlahden poukaman tilaa jollakin tavalla? Vaikuttaako juoksutus esimerkiksi lahden jäätilanteeseen talvella? Juoksutusputken sijainti ja etäisyys rannasta on määriteltävä ja suunniteltava sen jälkeen, kun sen vaikutukset ympäristölle on selvitetty. Koska edellä olevat asiat ovat selvittämättä, Asunto Oy Hurttalanhovin hallitus on katsonut, että haettua lupaa ei tule myöntää. 3) Asunto Oy Hattulanhovi (kiinteistötunnus 082-403-4-83) on todennut, että samalla alueella on kolme rivitaloyhtiötä (lämmitysneliöt Mierolanhovi 420 m 2, Hattulanhovi 768 m 2 ja Hurttalanhovi 420 m 2 ). Muilla taloyhtiöillä tulee säilyä mahdollisuus vastaavaan hankkeeseen. Mierolanhovin esimerkin mukaisesti nämä taloyhtiöt saattaisivat kuluttaa raakavettä jopa 72,74 m 3 /d. Onko hankkeessa varattu mahdollisuus myös muille taloyhtiöille toteuttaa hankkeensa vastaavalla tavalla? Hanke tulee muuttamaan pienen lahden poukaman tilaa, jossa läpivirtaus on olematon. Nostaako veden juoksutus esimerkiksi pohjasta humusta tms. pintaan muuttamalla lahden olemusta merkittävästi? Mistään ei selviä, minne putki johdetaan ja kuinka etäälle rannasta se viedään. Kyseinen hanke ei ole ekologinen, vaikka hakemuksessa niin esitetään. Kunnan lupa on suullinen lupaus, joka ei sisällä vielä mitään kaivauksia. Hurttalan alueen pohjavesivarat eivät ole niin suuret, että tällaiseen tuhlailuun olisi varaa. Muistuttaja pyytää suorittamaan vielä uuden katselmuksen asiassa ennen päätöstä. Epäselviä asioita on vielä liikaa. 4) Hurttalanlahden ranta-asukkaat (AA, BB, CC, DD, EE ja FF) ovat todenneet, että alueella sijaitsee myös kaksi muuta rivitaloyhtiötä, jotka haluavat säilyttää mahdollisuutensa vastaavaan hankkeeseen. Mikäli hanke toteutettaisiin myös kahdessa muussa yhtiössä, vuorokautinen vedenkäyttö olisi noin 73 m 3. Useimmissa talouksissa on oma kaivo, mitkä vaikutukset hankkeella on niihin? Muistuttajat ovat huolissaan, miten juoksutus tulee muuttamaan pienen lahden tilaa, jonka läpivirtaus on olematon. Nostaako juoksutus esimerkiksi pohjasta humusta tms. pintaan muuttamalla lahden olemusta merkittävästi? Onko lahdella talvisin pysyvä aukko, joka saattaa aiheuttaa vaaratilanteita lahdella liikkujille? Onko varaa tuhlata pohjavettä näin valtavia määriä? Ekologisuus on kaukana tästä hankkeesta. Tieto siitä, mihin todellisuudessa ja kuinka etäälle rannasta vesi johdetaan, puuttuu. On monia asioita, joista ei ole riittävästi 5

tietoa. Muistuttajat pyytävät uutta katselmusta asiassa, jossa myös rantaasukkaat ovat mukana. 6 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut seuraavaa: Pohjaveden ottaminen Kun siirtymistä maalämpöön ryhdyttiin selvittämään keväällä 2010, naapuritaloyhtiön väeltä saatiin kannustusta asiaan, esimerkiksi tällä keinoin Hattulanhovin ja Mierolanhovin lämmitysjärjestelmä eriytettäisiin ja se helpottaisi Hattulahovin isännöintiä. Samaten osa Hurttalanhovin asukkaista kertoivat, että heidän kohdallaan asia ei ole ajankohtainen, koska poltin ja kattila ovat vastikään uusittu. Urakoitsijat, joilta kysyttiin tarjousta muutostöistä ja laitteistoista sanoivat, että tämän kokoiset projektit ovat suurimpia, mitä kannattaa taloudellisesti tehdä. Toinen taloyhtiö pitää laskea erikseen ja siitä ei ole käytännössä kummallekaan taloyhtiölle hyötyä. Hattulanhovin isännöitsijän mielestä yhteiskilpailutuksella olisi saatu reilu säästö. Molempien taloyhtiöiden asukkaat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, jos kaikki taloyhtiöt alkavat käyttämään nyt haetun mukaista lämmitysratkaisua. On kuitenkin epätodennäköistä, ettei alueelta löytyisi peruskalliota, johon voisi tavanomaisin keinoin porata lämmönkeruuputkistoa. Muiden henkilöiden vastustus perustuu tuhlailevaan tapaan käyttää pohjavettä. Huhupuheiden mukaan yksi muistuttajista suunnittelee pienlämpövoimalan rakentamista ja tarkoituksena olisi myydä lämpöä mm. alueen kolmen taloyhtiön tarpeisiin. Jos lupa pohjaveden käyttöön myönnetään, ko. suunnitelma kärsii takaiskun. ELY-keskuksen mukaan pohjaveden tuotto riittää nyt suunniteltuun pohjaveden käyttöön. Hakija on samaa mieltä, että pohjaveden pintaa on seurattava ja aikookin pyytää ELY-keskukselta tukea ja neuvoa, kuinka pohjaveden pinnan seuranta toteutetaan ja mikä olisi etäisyys muuhun havaintopaikkaan. Nykypäivänä tarkastelun voisi mahdollisesti suorittaa etänä siten, että hakijalla tai ELY-keskuksella olisi samanaikainen ja kokoajan päivittyvä tieto vedenpinnan vaihteluista. Mierolanhovilla ei ole omaa öljysäiliötä vaan öljypoltin ja kattila ovat yhteisiä Asunto Oy Hattulanhovin kanssa. Hattulan kunnan maa-alueen käyttö viettoviemärin sijoituspaikkana Hattulan kunnasta on saatu suullinen lupa maa-alueen käyttöön. Kirjallinen lupa haetaan, jos pohjaveden käyttölupa saadaan. Hattulan kunnan tekninen yksikkö määrittää putken tarkan linjauksen, koska alueella on muutakin teknistä rakentamista, joka on otettava huomioon viemärin sijoittamisessa.

Pohjaveden johtaminen Vanajaveteen Hurttalanlahteen Hakija on liittänyt Vanavesikeskuksen lausunnon selitykseen. Vanajavesikeskus on arvioinnut vaikutuksia Vanajaveteen seuraavasti: 1) Hurttalanlahti on pohjoispäästään käytännössä umpeutunut lahdelma, mutta eteläpää on varsin avoin Vanajaveden pääreitille. Lahti on matala, keskimäärin noin 2 m:n syvyinen. Maksimisyvyys on 2,3 m. - Pääväylää pitkin kulkeva vesimäärä on huomattava, keskimäärin noin 20 m 3 /s ja keskialivirtaama-aikaan noin 5 m 3 /s. Ylivirtaama on yli 100 m 3 /s. Näin ollen veden vaihtuvuus lahdessa on kohtalaisen hyvä. - Lahden pinta-ala on noin 12,6 ha ja yli 2 m:n syvyistä aluetta lahdessa on noin 3,4 ha. - Lahden vesitilavuus on noin 96 700 m 3 (V= 1/3*max.syvyys*pinta-ala). - Järvihaihdunta Vanajavedellä on 728 mm/v ja maksimissaan kuumana kesäpäivänä noin 10 mm/d. Hurttalanlahden kokoiselta alueelta haihdunta on noin 1 260 m 3 /d ja vuotuinen haihdunta noin 92 000 m 3. 2) Lahteen johdettava pohjavesimäärä maksimissaan 20 m 3 /d (= 14 l/min, 0,2 l/s) vastaa noin 0,2 promillea lahden vesimäärästä. Suurin pohjavesipurku tapahtuu talvella, kun lämmitysenergian tarve on suurin ja lahden vesi muutoinkin kylmää. Määrä on maksimissaankin niin pieni, ettei sillä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia lahden veden laatuun tai lämpötilaolosuhteisiin, mikäli purkuputkisto rakennetaan niin, ettei pohjavesi aiheuta pohjasedimentin pöllyämistä vesifaasiin (esim. hajottamalla veden purku ylöspäin suuntautuvan rei ityksen kautta useiden poistoreittien avulla laajemmalle alueelle). 3) Lämpötilaeron ja veden virtauksen vaikutusten (esim. vaikutukset jääkannen vahvuuteen) minimoimiseksi purkuputken pää tulisi sijoittaa riittävän syvälle, kuitenkin niin, etteivät painot ym. rakenteet haittaa tai aiheuta vaaraa veneilylle tai kalastukselle. 4) Veden laatu vastaanottavassa Vanajavedessä on tyydyttävä. Ravinnepitoisuudet ovat varsin korkeat, kokonaisfosforipitoisuus on keskimäärin noin 50 mg/m 3 Hattulanselällä. Lisäksi järvessä tavataan sinilevien massaesiintymiä vuosittain. Näin ollen vähäravinteisen pohjaveden lisääminen ei vaikuta lahden veden laatuun haitallisesti. Pohjaveden ottoon liittyviä laskemia Pohjaveden arvioitu kokonaiskulutus on 3 650 m 3 /v ja maksimikulutus 20 m 3 /d. Pohjavesialueen ilmoitettu pohjaveden tuotto on 240 m 3 /d, Mierolanhovin maksimikulutus tuosta määrästä on noin 8,4 % ja keskikulutus noin 4,1 %. (Kaikkien taloyhtiöiden valituksessa ilmoittama maksimikulutus olisi noin 30,3 % ja keskikulutus noin 15,2 %.) Lämmitysöljyn kulutus vähenee noin 10 000 l:sta nollaan. Polttoöljyn poltosta syntyvien hiilidioksidipäästöt putoavat 27 000 kg:sta nollaan. 7

Veden maksimivirtausnopeus Hurttalanlahteen on 20 000 l/d eli 13,9 l/min. Jos virtaama toteutetaan viemäriputkella, jonka halkaisija on 110 mm, tulee virtausnopeudeksi 1,6 m/min. Jos virtaama toteutetaan viemäriputkella, jonka halkaisija on 160 mm, tulee virtausnopeudeksi 0,7 m/min. Pohjaveden lämpötilaa lasketaan lämmönvaihtimella viidestä asteesta yhteen asteeseen, jonka jälkeen vesi valuu painovoimaisesti Hurttalanlahteen. Vesi hajautetaan ohjeen mukaisesti. Veden lämpötila, määrä, virtausnopeus ja putken syvyys veden (jään) pinnasta eivät aiheuta sulaa kohtaa jääpeitteeseen kuten avantouimareiden käyttämä avantopumppu. 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Asunto Oy Mierolanhoville luvan pohjaveden ottamiseen kiinteistöllä Mierolanhovi (83-403-4-87) sijaitsevasta kaivosta asuinrakennuksen lämmityskäyttöön hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti Hattulan kunnan Hurttalan kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Vedenotto 1. Pohjavettä saa ottaa kiinteistöllä Mierolanhovi (83-403-4-87) sijaitsevasta kaivosta enintään 10 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Rakenteet ja käyttö 2. Kaivo on varustettava vesitiiviillä suojakannella, jolla estetään pintavesien pääsy pohjaveteen. 3. Kaivo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Kaivoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin asuinrakennuksen lämmityksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 5. Pohjavesi on johdettava viemäriputkea pitkin Vanajaveteen. Putki on sijoitettava siten, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Jos työt tehdään vesialueen ollessa jäässä, ovat kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. Putken sijainti vesialueella on merkittävä asianmukaisesti. 6. Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Korvaukset 7. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 8. Jos hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 9. Luvan saajan on tarkkailtava pohjavedenpinnan korkeutta kaivossa ja vähintään yhdessä muussa havaintopaikassa Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaiselle vähintään kuukautta ennen tarkkailun ja toiminnan aloittamista. Tarkkailun tulokset on vuosittain toukokuun loppuun mennessä toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 10. Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. Ilmoitukset 11. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 12. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- 9

kuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10 Perustelut Hanke on tarpeen hakijan omistaman rakennuksen lämmitysmuodon muuttamiseksi. Tarkoituksena on luopua polttoöljyn käytöstä asuinrakennuksen lämmityksessä ja siirtyä maalämmön käyttöön. Sovelletut säännökset Hankkeella ei ole vaikutusta Hurttalan pohjavesialueeseen. Suunniteltu keskimääräinen pohjaveden ottomäärä on vain 4,2 % pohjavesialueen antoisuudesta. Pohjavesialueella ei ole muita vedenottamoita tai tiedossa olevia kaivoja, joihin pumppaus voisi vaikuttaa. Vaikutusten tarkkailu on kuitenkin tarpeen, jotta mahdollisten haitallisten vaikutusten ilmaantuessa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Pohjavesi ei ole kosketuksissa minkään kemikaalin kanssa. Vanajaveden Hurttalanlahteen putkea pitkin johdettava vesimäärä (0,12 l/s) on niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta lahden vedenlaatuun tai lämpötilaolosuhteisiin. Putki tulee kuitenkin sijoittaa riittävän syvälle, ettei se haittaa tai aiheuta vaaraa mm. veneilylle tai kalastukselle eikä heikennä talvista jäätilannetta. Pohjavesialue kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Pohjavesialueen määrällinen ja kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Pohjaveden ottamisesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain (264/1961) 9 luvun 7 ja 8 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto on ottanut Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on ottanut Asunto Oy Hurttalanhovin ja Asunto Oy Hattulanhovin sekä Hurttalanlahden ranta-asukkaiden vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lisäksi kyseessä oleva lupahakemus koskee vain Asunto Oy Mierolanhovin pohjavedenottoa, joten muiden taloyhtiöiden pohjavedenoton varauksia ei tässä yhteydessä oteta huomioon. Asian ratkaisun kannalta olennaiset seikat käyvät ilmi käytettävissä olleista asiakirjoista, joten katselmus ei ole asian selvittämiseksi tarpeen. Aluehallintovirasto hylkää pyynnön katselmuksen toimittamisesta tarpeettomana.

11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun muusta vedenottoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 740 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Asunto Oy Mierolanhovi Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hattulan kunta Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi-179-04-09-2011 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hattulan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Päivi Jaara Päätöksen on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sv

LIITE VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.