Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asiakaslehti 2010 www.psoas.fi The World is not Enough Honest people, midnight sun and a lot of potatoes Varaa valita Yksiö vai kimppakämppä? Molemmilla on etunsa. Valtavirran ulkopuolella Vähän erikoisempia harrastuksia.
Sisältö Pitkän matkan juoksu jatkuu 4 Ajatuksia vuosien varrelta, katse tiukasti tulevaisuudessa Valtavirran ulkopuolella Valtavirran ulkopuolella Vähän erikoisempia harrastuksia PSOASin tyylikkäin opiskelijakoti PSOAS CRIBS voittajan esittely 6 8 PSOAS CRIBS Vinkkejä sisustamiseen 11 Siistejä asuntoja Opiskelijoiden yhteiseksi hyväksi 12 8 The World is not Enough Honest people, midnight sun and a lot of potatoes Varaa valita Yksiö vai kimppakämppä? Molemmilla on etunsa. 14 16 Hyvä vuokratapa Fair Rental Practices Supporting a Problem-Free Residential Lease 19 The World is not Enough 12 16 + Varaa valita Toimitus Päätoimittaja: Juha Aitamurto (044 7573 151) juha.aitamurto@psoas.fi Toimituskunta: Jari Simonen, Jenna Petrelius, Ulla Kumpulainen Kimmo Alamartimo, Seija Laurila Ulkoasu: VWD Ltd (+358 8 370 708) www.vwd.fi Tämän numeron kuvat: VWD, Tatu Blomqvist Paino: KalevaPrint Oy, Oulu (08 5377 704) www.kalevaprint.fi Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön asiakaslehti 2010 www.psoas.fi The World is not Enough Honest people, midnight sun and a lot of potatoes Varaa valita Yksiö vai kimppakämppä? Molemmilla on etunsa. Valtavirran ulkopuolella Vähän erikoisempia harrastuksia. PSOAS PSOAS on Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön julkaisema asiakaslehti. Lehti tavoittaa PSOASin opiskelija-asunnoissa asuvat opiskelijat. Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2011. www.psoas.fi Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.
Juha Aitamurtoa haastatteli Kimmo Alamartimo. Pitkän matkan juoksu jatkuu Juha Aitamurto otti Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtajan tehtävät vastaan tammikuussa 2004. Pyysimme Juhaa pohtimaan millaisia kokemuksia kuluneet vuodet ovat tarjonneet ja näyttäytyykö säätiön toiminta yhä samanlaisena kuin kuusi ja puoli vuotta sitten. Juha Aitamurto, siirryit PSOASille pankki- ja finanssimaailmasta. Minkä vuoksi juuri opiskelija- asuntosäätiön johtaminen tuntui kiinnostavalta tehtävältä? - Rakentaminen on aina kiinnostanut minua. PSOASin organisaatio oli minulle aikaisemmin tuttu ja päätin hakea paikkaa, kun uutta toimitusjohtajaa etsittiin lokakuussa 2003. Uskoin myynnillisestä taustastani olevan tehtävässä etua, sillä jo tuolloin rakentamisen vilkastuminen ja markkinatilanteen muuttuminen oli ennakoitavissa. Olen ollut päätökseeni erittäin tyytyväinen ja viihtynyt PSOASilla erinomaisesti. Pankkityö oli sekin mielenkiintoista, mutta halusin vaihteeksi jotain muuta kuin jatkuvia yt-neuvotteluja. Ja tässä tehtävässä pääsee tosiaan askaroimaan rakennusten kanssa. - Olihan se aikamoinen haaste mennä kokonaan uuden tyyppiseen työhön ja luoda siellä kontakteja. Tehtävän haastavuuden tajusin heti. Kun tulin pankkialalta, niin kaikki paitsi talouspuoli oli uutta. Pelkästään asiaosaaminen ei riitä, vaan kokonaisuus tulee nähdä paitsi opiskelijoiden myös kumppaniyritysten näkökulmasta. Viisi vuotta sitten vertasit PSOASin asiakaslehden kirjoituksessasi yritysten johtamista ja kehittämistä pitkän matkan juoksuun sanoin Maratonilla liian pitkä matka ei tapa mutta liian kova vauhti kyllä. Millaisia mietteitä tästä vertauksesta herää tänä päivänä? Samassa kirjoituksessa totesit, että matkan varrella tulee vastaan niin positiivisia kuin negatiivisiakin yllätyksiä. Minkälaisia yllätyksiä PSOAS ja toimiala yleisesti on tarjonnut sinulle kuluneiden vuosien aikana? - Hienointa on ollut ehdottomasti se, miten oma henkilöstö on innostunut asioista ja ottanut haasteita vastaan. Kiitos kuuluu myös kumppaneille. Aloittaessani kauhistelin sitä, että jossain PSOASin ulkopuolella opiskelijoita saatettiin väheksyä asiakkaina. Tällainen ajattelu on saatu muuttumaan ja kaikki kumppanimme ovat sitoutuneita ja halukkaita antamaan parhaan panoksensa opiskeljoiden hyväksi. 4 - Kyllä, laakereille ei passaa jäädä makaamaan. On tärkeää, ettei nukahdeta ajatukseen siitä, että hommat ovat hyvällä mallilla ja kaikki on tehty. On pakko elää ajassa, sillä muuten kilpailijat menevät molemmilta laidoilta ohi. Koko ajan täytyy pystyä miettimään uutta ja jatkuvasti pitää tuoda organisaatiolle uusia eväitä. - PSOASin strategiatyö on jatkuvaa siten, että suuntaa tarkistetaan vuosittain. Aina pitää olla valmis kyseenalaistamaan omaa tekemistä ja ratkaisuja. Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin sen mukaan, mitä tehtävässä aloittaessani strategian osalta täsmennettiin. Pitkän matkan juoksu jatkuu yhä. - Haastavimmat asiat liittyvät enemmän rakentamiseen. Säätiön tavoitteena on pitää opiskelijoiden vuokrataso edullisena. Samaan aikaan rakentamisen säännökset ja rakentamisen kustannukset ovat kiristyneet yllättävänkin paljon. Se, että PSOAS pystyy edelleenkin tuottamaan laadukkaita ja edullisia asuntoja opiskelijoille näissä olosuhteissa on vaatinut paljon työtä.
Keskeisiä teemoja PSOASin toiminnassa viime vuosina ovat olleet muun muassa asiakastyytyväisyys, yhteistyökumppanuuksien vahvistaminen, tiedottamisen kehittäminen sekä vahva taloudenpito. Kun katsot taaksepäin niin tuleeko mieleen muita asioita joihin on erityisesti panostettu tai jotka on koettu tärkeiksi? - Kaikki teemat oikeastaan kiteytyvät opiskelija-asumisen osaamisen alle. PSOASin organisaatiota on muokattu prosessimaiseksi. Siitä ei ole tehty liian monimutkaista, mutta nähdään että meillä on asiakaspalveluprosessi, asumispalveluprosessi ja hankintaprosessi, joiden puitteissa toimitaan. Mihin PSOASin saavutuksiin olet tyytyväinen ja mikä herättää ylpeyttä? - PSOASin käyttöaste on edelleen säilynyt hyvänä. Lisäksi voimme olla ylpeitä siitä, että PSOAS on Taloustutkimuksen mukaan Oulun alueen tunnetuin ja paras opiskelijoiden asumispalvelujen tuottaja. Asema suhteessa muihin on vain parantunut kahden viimeisimmän tutkimuksen perusteella. Siitä olemme ilman muuta iloisia. Millaisia muutoksia PSOASin toimintaympäristössä on tapahtunut toimitusjohtajakaudellasi? - Toinen tärkeä edistysaskel on ollut kumppaneiden kanssa muodostetut kehitystiimit. Niissä mietitään yhdessä kuinka erilaisia ongelmia ratkaistaan ja palvelua kehitetään. Tämä on osoittautunut erittäin - Oulussa on rakennettu viime vuosina tosi paljon. Sen vuoksi kilpailu hyvistä opiskelija-asukkaista on koventunut koko ajan. Kustannusympäristön tiukentumisen myötä meidän pitää todella tarkkaan miettiä mitä on järkevää tehdä esimerkiksi peruskorjausten osalta. Voidaksemme pitää vuokratason alhaisena kaikkien toimenpiteiden pitää olla taloudellisesti kannattavia. Jos suuntaat katsetta tulevaisuuteen, niin mitkä ovat PSOASin keskeisimpiä haasteita? Onko opiskelija-asuminen muuttunut kuuden ja puolen vuoden aikana? - Säätiön kautta opiskelijat omistavat PSOASin asunnot, joten niiden säilyminen hyvässä kunnossa sukupolvelta toiselle on tärkeää. Asuntojen pitäminen hyvässä ja siistissä kunnossa on varmasti meidän keskeisin haaste tulevaisuudessakin. hyväksi toimintatavaksi. Palvelujen kehittämiseen on tullut aivan erilainen ote sen jälkeen, kun esimerkiksi kiinteistöhuolto on istunut samaan pöytään meidän kanssa miettimään ratkaisuja. Tämä on ollut ihan uusi tapa tehdä asioita ja hieman ihmetyttääkin, miksei se ole levinnyt laajemmallekin. - Rohkenen sanoa, että asukkaiden vaatimustaso on vuosien saatossa noussut ja uskomme että se nousee myös jatkossa. Toisaalta on hieno asia, että opiskelija-asumisaikaa pidetään jo omassa kodissa asumisena. Asukkaat pitävät huolta omista kodeistaan. Se taas mahdollistaa asuntoihin ja asukkaisiin panostamisen, joten pystymme varmasti vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin jatkossakin. 5
Teksti: Kimmo Alamartimo, Kuvat: VWD Valtavirran ulkopuolella Useimmilla on ystävä tai tuttava, joka harrastaa salibandya tai käy säännöllisesti kuntoklubin ryhmäliikuntatunneilla. Suositut lajit keräävät massoittain osallistujia, mutta entäpä jos haluat kokeilla jotain erikoisempaa. Inspiroivaa sisältöä vapaa- aikaan ja uusia ystäviä tarjoavat myös monet harvinaisemmat harrastukset. 6
Frisbeegolf Voimakkaasti suosiotaan kasvattanut frisbeegolf sopii kaikenikäisille. Lajia pelataan pallogolfin säännöin, mutta reikien sijaan frisbeekiekko tulee saada sisään radalla sijaitseviin koreihin mahdollisimman vähillä heitoilla. Oulussa on kaksi frisbeegolfrataa, joista toinen sijaitsee Hiirosen urheilupuistossa ja toinen Meri-Toppilassa. Molemmat radat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia, joten lajia voi kokeilla omatoimisesti. Jos kipinä syttyy, niin lisätietoa radoista, frisbeeurheilusta sekä kilpailutoiminnasta löytyy kattavasti Oulun Frisbeeseura ry:n nettisivuilta: www.oulunfrisbeeseura.net Kiipeily Vaikka tasaisella Pohjois-Pohjanmaalla maaston korkeuserot ovat pieniä, täälläkin harrastetaan aktiivisesti kiipeilyä eri muodoissa. Oulun Kiipeilyseura -91 tarjoaa harrastajille kiipeilypaikkoja ja järjestää eri tasoisia seinä-, kallio- ja jääkiipeilykursseja. Myös laskeutumiset erilaisista rakennuksista tai rakennelmista sekä kiipeilymatkojen järjestäminen jäsenistölle kuuluvat seuran toimintaan. Kiipeily ei kuitenkaan ole pelkkää extreme-urheilua, vaan sitä voivat harrastaa jopa lapset vanhempien seurassa - myös sisätiloissa. Kun taidot kasvavat niin haastetta voi lisätä siirtymällä asteittain vaikeampiin kiipeilypaikkoihin ja olosuhteisiin. Katso lisää: www. oulunkiipeilyseura.fi Miekkailu Vaikka miekkailu ei ole kaikkein yleisimpiä harrastuksia, sillä on pitkät perinteet ja siinä kilpaillaan MM- ja olympiatasoilla saakka. Nopeavauhtisen lajin voi aloittaa missä iässä vain ja miekkailijat voivat otella keskenään hyvin ikäerosta huolimatta: Osumat annetaan aseen kärjellä ja voiton ratkaisee taito ja tekniikka voiman sijaan. Seuratoiminta on Oulussa aktiivista. Oulun miekkailuseura järjestää alkeiskursseja, joiden avulla lajin saloihin pääsee tutustumaan edulliseen hintaan. Seuralta saa panttimaksua vastaan lainaan kaikki harrastamiseen tarvittavat varusteet. Katso lisätietoa: www.oulunmiekkailuseura.fi Greyhound racing Jos haaveenasi on oma koira, jonka kanssa haluaisit harrastaa jotain lajia, greyhound racing voi olla sinun lajisi. Kyseessä on maailman nopein eläinurheilu, jossa koirat juoksevat ovaaliradalla kilpaa moottoroidun jäniksen perässä. Huippunopeudet voivat nousta liki 80 kilometrin tuntivauhtiin. Kilparadalla greyhound eli englanninvinttikoira on armoton saalistaja, mutta kotona leppoisa ja lempeä sohvaperuna. Lajin harrastajat sanovatkin, että samalla rahalla saa kaksi eri koiraa. Kilpailutoiminta ajoittuu touko-lokakuulle ja radat Haukiputaan Virpiniemessä, Hyvinkäällä, Tampereella ja Turussa. Pohjois-suomalaiset harrastajat käyvät aktiivisesti kil- pailemassa myös Pohjois-Ruotsin radoilla. Lisätietoa osoitteesta www.vgu-oulu.net Paintball Useat ovat saattaneet kokeilla värikuulasotaa polttareissa tai illanvietoissa. Paintball on laji, jossa myös ammutaan vastapuolen pelaajia värikuulilla, mutta siihen samankaltaisuudet melkeinpä jäävätkin. Paintball on täysiveristä kilpaurheilua, jossa yhdistyy nopeus ja taktiikka. Lajissa kaksi joukkuetta kilpailee toisiaan vastaan kentällä, jolle on sijoitettu tasapuolisen symmetrisesti eri muotoisia suojia. Voittajajoukkue on se, joka pystyy taitavamin etenemään suojia hyödyntäen kentällä ja eliminoimaan vastustajan pelaajat. Oulun paintball-urheilijat ry:n edustusjoukkue RumaQ osallistuu lajin SM-liigaan ja etsii aktiivisesti uusia pelaajia. Harjoitukset ovat pientä maksua vastaan avoimia. Katso lisätietoa: www.rumaq.org Petankki Petankkia (kansainväliseltä nimeltään Petanque ) on kuulapeli, jota pelataan liki kaikkialla maailmassa. Peli sopii ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikille ja sitä voi pelata melkeinpä missä vain. Myös pelivälineet ovat edullisia hankkia. Petankkia voi harrastaa rennosti kaveriporukan kesken, mutta myös huippu- urheilutasolla. Peliä pelataan kahden 1-3 henkilön joukkueen voimin. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta oman joukkueen kuulaa lähimmäksi pientä puupalloa eli snadia. Omilla heittovuoroillaan voi joko pyrkiä sijoittamaan oma kuula tarkasti lähelle snadia, tai sitten iskeä omilla kuulillaan vastustajan kuulia kauemmaksi. Tarkemmat säännöt sekä lisätietoa lajista löytyy osoitteesta www.petanque.fi. Oulun seudulla lajin harrastajia löytyy mm. Boulistit ry:n riveistä www.boulistit.fi. Rugby Oululaisin voimin tuotettu, Mika Ronkaisen ohjaama dokumenttielokuva Freetime Machos nosti oululaisen rugbyn maailman parrasvaloihin. Elokuva perustuu Oulun Yliopiston Urheiluseuran rugbyjoukkueen pelaajiin ja heidän tarinaansa. Seuran nettisivujen mukaan rugby on herrasmiesten reipas kontaktipeli ja vastaa fyysisyydeltään suunnilleen jääkiekkoa. Se sopii pieniä naarmuja ja mustelmia pelkäämättömille, muttei vakavampien urheiluvammojen suhteen juuri eroa muista joukkuepeleistä. Tärkeä osa kotimaista rugbykulttuuria on pelien jälkeiset yhteiset illanvietot joukkueiden kesken. Lajista kiinnostuneet voivat osallistua samoihin treeneihin kuin kokeneemmatkin pelaajat ja varusteiksi riittää alkuun jalkapallonappulat tai lenkkarit, verkkarit sekä tarttumista ja likaantumista kestävä paita. Lue lisää osoitteesta: www.oulurugby.com 7
Teksti: Ulla Kumpulainen, Kuvat: Tatu Blomqvist PSOASIN TYYLIKKÄIN OPISKELIJAKOTI SIJAITSEE RANTAKADULLA Kilpailuun osallistuneiden kuviin voit käydä tutustumassa netissä osoitteessa www. psoas.fi/cribs. Voittajaasunto on nro 10. 8 PSOAS järjesti huhtikuussa 2010 kilpailun tyylikkäimmästä opiskelija-asunnosta. Tämän CRIBS-kilpailun tavoitteena oli saada käyttöömme mahdollisimman paljon sisäkuvia asunnoista.
Iloksemme kilpailuun osallistui 17 oikein tyylikästä asuntoa. Kilpailuun osallistuneiden asuntojen kuvat olivat esillä kilpailua varten perustetulla verkkosivustolla, jossa niitä oli mahdollisuus äänestää. Asuntoja käytiin myös ahkerasti äänestämässä - ääniä annettiin yhteensä 1 276. Voittanut asunto keräsi yhteensä 393 ääntä. Kilpailun voitti Laura Mustonen, joka asuu Jurveliuksen talossa osoitteessa Rantakatu 6. Laura oli ennen kilpailun ratkeamista ehtinyt muuttaa jo kesätöihin Tampereelle, mutta onnistuimme haastattelemaan häntä sähköpostin välityksellä. Laura kertoi, että hän on syntynyt Lempäälässä ja kasvanut Tampereen lähikunnissa. Tällä hetkellä hän opiskelee logopediaa Oulun yliopistossa. CRIBS-kilpailusta hän sai tiedon PSOASin sähköisen uutiskirjeen kautta. Lauran mielestä kilpailun palkinnot vaikuttivat houkuttelevilta. Lisäksi oli myös kiinnostavaa saada tietää, minkälaisia sisutuksia muilla opiskelijoilla on. Kuvat Lauran asunnosta otti Tatu Blomqvist. Rantakadulla Laura on asunut tammikuusta lähtien. Aiemmin hän on myös asunut Toppilassa Paalikadulla sekä Heinäpäässä Puistokadulla. Laura kertoo viihtyvänsä PSOASilla oikein hyvin. Vuokrataso on Lauran mielestä asuntojen sijaintiin sekä laatuun nähden oikein hyvä. Myös asiointi toimiston suuntaan on helppoa ja kätevää. Mukavaa, että asuntotoimistossa otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet, Laura sanoo. Kilpailun aikana hän seurasi äänestystä PSOASin verkkosivuilta, ja niin tehdessään Laura löysi myös PSOASin Facebookryhmän. Kilpailusta Laura kertoo seuraavaa: Kilpailuun osallistui oikein paljon kiinnostavan näköisiä asuntoja. Omaa silmääni miellyttivät eniten sisustukset, jotka olivat käytännöllisiä ja persoonallisia. Lauran mielestä sisustaminen on mukava harrastus. Hän saa erilaisia ideoita lehdistä ja TV:n sisustusohjelmista. Hauskoja vinkkejä saa myös pienistä huonekalu- tai askarteluliikkeistä. Hän toteaa: En usein jaksa suunnitella sisustustani, vaan ostan usein hetken mielijohteesta erilaisia pieniä (ja suuria..) huonekaluja. Ostaessani pyrin kuitenkin miettimään, miten tuleva huonekalu sopii muihin asunnon huonekaluihin. Lauran asunnon huonekalut on ostettu kirpputorilta, Pelastusarmeijan myymälästä tai kierrätyskeskukselta. Ruokapöydän 1920-luvun tuolit löytyivät antiikkihuonekalukaupasta. Aina kuitenkaan kaikkea tarvittavaa ei löydy käytettynä, joten osa huonekaluista on myös peräisin isoista huonekaluliikkeistä, niistä löytää helposti oikean kokoista ja väristä tavaraa. 9
Lauran sisustusvinkkejä opiskelijoille Aluksi kannattaa varmaan miettiä, mitä tavaroita todella tarvitsee. Pieniin asuntoihin mahtuu usein hyvin vähän tavaraa, joten kannattaa panostaa sellaiseen mikä todella miellyttää silmää. Hyvä on myös miettiä, onko esineelle tarvetta vielä ensi viikollakin. Kannattaa myös sisustaa pikkuhiljaa, näin huomaa mitä todella tarvitsee. Ikeasta on helppo käydä ostamassa kerralla saman sävyiset huonekalut ja sisustustavarat, mutta hiljaa hyvä tulee. Varsinkin samantyylisiä käytettyjä sisustustavaroita löytää harvoin. Suurempia huonekaluja löytyy käytettynä halvalla, jos jaksaa hieman etsiä ja odottaa. Esimerkiksi yliopiston käytävillä ja nettisivuilla myydään paljon hyvää ja vähän käytettyä tavaraa. Jos ei ole koskaan aikaisemmin ostanut käytettyä, kannattaa huonekaluja ainakin käydä katsomassa. Usein huonekaluja myydään todella hyväkuntoisina pois. Myös vanhoja huonekaluja myyvissä liikkeissä on yleensä hyväkuntoisia huonekaluja, kirpputoreilla ja kierrätyskeskuksessa laatu ei ole niin hyvää, mutta huonompien joukosta saattaa löytyä oikeita aarteita! Myös naapurit saattavat olla vailla uutta huonekalua tai haluavat päästä eroon vanhoista, joten oman talon ilmoitustaululle kannattaa laittaa rohkeasti myynti- ja ostoilmoituksia! Kirpputoreja kannattaa myös kierrellä useasti. Helpoimmin säästää rahaa ja luontoa näkemällä hiukan vaivaa ja katsomalla ympärilleen! Omaa asuntoaan Laura on sisustanut pikkuhiljaa. Hän osti muutaman huonekalun edelliseltä asukkaalta ja toi aikaisemmasta asunnosta muut. Uusia huonekaluja hän on ostanut lähinnä kirpputorilta. Kuinka usein siivoat Laura? kysyimme. - Innostun siivoamaan yleensä noin kerran viikossa. Siivousinnostus voisi tosin iskeä hieman useammin, koska koirani kantaa hiekkaa ja karvojaan asuntoon. Palkinnoksi voitostaan Laura valitsi Kilroyn matkalahjakortin, koska tällä hetkellä hänellä ei ole suuria sisustushankintoja mielessä. Taidan sairastaa jatkuvaa matkakuumetta, Laura toteaa haastattelun lopuksi. Kiitos kaikille osallistuneille - ja mukavaa matkaa Lauralle! 10
PSOAS-Cribs kilpailukutsussa luvattiin, että sisustussuunnittelija antaa lisävinkkejä voittaja-asunnon sisustamisessa. Pyysimme näitä vinkkejä Kodin Ykkösen sisustussuunnittelija Seija Laurilalta. Onnea voittajalle! Kodin sisustamisessa on onnistuttu säilyttämään rakennuksen ajan henki. Vanhoihin puitteisiin on sisustettu tämän ajan mukainen koti, tekemättä siitä liian modernia. Värimaailma on lämmin ja yhtenäinen ja punainen lanka kulkee läpi koko asunnon. Huonekalut ovat sijoitettu selkeästi omille paikoilleen, joka luo tilaan järjestelmällisyyttä. Pieneen kotiin ei ole yritetty mahduttaa liikaa tavaraa, jolloin tilaa jää elämiseen. Kodikas kokonaisuus. Tupakeittiö Puna/kelta/valko väritys on kaunis ja raikas sekä keskenään tasapainossa. Punaiseen taittuva keltainen seinänväri on hyvä valinta. Arkku (sohvapöytä) kokoaa olohuoneen sisustuksen. Kukallinen nojatuoli on kaunis ja luo kuosillaan eloa tilaan. Sohvalle voisi laittaa koristetyynyillä, ruskeiden lisäksi, myös samanlaista voimaa kuin nojatuolissa. Eli väriä ja vahvoja kuvioita. Valkoinen keveä verho luo tunnelmaa ja on yksinkertaisuudessaan tyylikäs. Verho korostaa kauniita ikkunoita. Pyöreä muoto toistuu matossa, tyynyissä ja valaisimissa. Muoto luo pehmeyttä kokonaisuuteen eikä jää irralliseksi. Sohvan päällä olevat hyllyt voisi laittaa alemmas samalle tasolle vierekkäin. Esimerkiksi linja korunaulakosta. Pienet taulut katoavat isolla seinällä. Järjestelemällä taulut allekkain, ne erottuisivat paremmin edukseen. Liitutaulu on oivallinen idea ja ruokapöytä on sijoitettu siihen alle hyvälle paikalle. Riisipaperivalaisimet sopivat tilaan ja kokonaisuuteen. Kukallinen voisi olla myös valkoinen. Valaisimen voisi sijoittaa alemmas pöydän päälle. Kuviollinen riisipaperivarjostin sopisi paremmin makuuhuoneeseen. Korunaulakko on myös kiva yksityiskohta ja on sommiteltu peilin kanssa juuri oikeaan paikkaan. Punaiset kodinkoneet ovat keittiön kruunu. Makuuhuone Tupakeittiön punainen lanka jatkuu myös makuuhuoneen puolella. Rautasänky sopii hirsiseinän luomaan tunnelmaan. Rautateema toistuu myös hyllyn kannattimissa. Lautalattia on kaunis ilman mattoa. Huoneen kokonaisilme on viihtyisä. Pienestä ikkunasta tuleva luonnon valo on hyödynnetty oivallisesti, eikä sitä ole peitetty verhoilla. Lukunurkkaus Onnistunut upea kokonaisuus! Taulut on asetettu mukavasti järjestykseen katon linjan mukaan ja sopivat tunnelmaltaan hirsiseinään. Suurimman taulun voisi myös kehystää mustilla kehyksillä. Kutsuva nurkkaus! 11
Teksti: Jari Sinonen, Kuvat: VWD Siistejä asuntoja opiskelijoiden yhteiseksi hyväksi Ensi vuonna PSOAS juhlii jo 40-vuotista taivaltaan opiskelijoiden asuttajana. Kun säädekirja allekirjoitettiin ja säätiön toiminta sai alkunsa 20.9.1971, selkeänä päämääränä oli parantaa opiskelijoiden sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita tarjoamalla edullisia vuokra-asuntoja. Paljon on tapahtunut kehitystä sen jälkeen ja PSOASista onkin tullut merkittävä toimija Oulun vuokramarkkinoilla yli 5000 asuntopaikallaan. Toiminnan perusperiaatteet ovat kuitenkin säilyneet tismalleen samana: PSOAS haluaa olla nyt ja tulevaisuudessa opiskelijoiden asumistarpeet parhaiten ratkaiseva vuokranantaja ja tehdä sen niin edullisesti, että opiskelijalle jää rahaa muuhunkin elämiseen. Asukastyytyväisyystutkimuksista saatujen tulosten valossa PSO- AS voi olla tyytyväinen toimintaansa ja pitää sitä melko lailla onnistuneena. Myös tehdyissä imagotutkimuksissa PSOAS on oululaisten vuokranantajien kokonaisvertailussa sijoittunut ykköseksi useampana vuonna. Suuri kiinteistömassa ja sen kunnossapito asettavat kuitenkin haasteen, jonka säätiö haluaa tulevaisuudessa voittaa entistäkin paremmin. Opiskelijoiden yhteiseksi hyväksi rakennettujen asuntojen kunto ja siisteys täytyy pystyä säilyttämään hyvänä myös tuleville sukupolville. Viime vuosina PSOAS onkin johdonmukaisesti korottanut remontointiin käytettäviä varojaan ja siirtänyt painopistettä uudisrakentamisesta vanhempien kohteidensa kunnostamiseen. Kuluvana vuonna myös huoneistotarkistusprosessia on uudistettu ja pyritty saamaan siitä entistä aukottomampi, jotta uusi asukas voisi aina muuttaa tulevaan kotiinsa tyytyväisenä edellisen lähtijän jäljiltä. Prosessin uudistamisen yhteydessä sen vaatimustasoa siisteyden osalta on nostettu ja se tuleekin näkymään tulevaisuuden huoneistotarkistuksissa. Pyrkimyksenä on yksinkertaisesti vastata asukkailta saatuun palautteeseen ja pitää asunnot hyvässä kunnossa. PSOASin omat toimenpiteet asuntojen ylläpidossa eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan myös asukkaiden oma panos on äärimmäisen tärkeä. Säätiön kiinteistöt ovat opiskelijoiden yhteistä omaisuutta, jonka siistinä säilyttäminen edellyttää, että asukkaat hoitavat omat siivouksensa, omaavat riittävästi talkoohenkeä ja puuttuvat aktiivisesti huomaamiinsa epäkohtiin. Asukkaan oman päivittäisen toiminnan ohella asukastoimikunnat tarjoavat erinomaisen vaikuttamisen kanavan jokaiselle ja niihin toivotaankin lisää aktiivisia jäseniä. Varmistathan sinäkin omalta osaltasi, että huomisen oululaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus laadukkaaseen ja edulliseen asumiseen omiensa joukossa myös seuraavan 40 vuoden päästä? 12
OULU, Isokatu 24. Puh. 044 7885125. Tsekkaa sivumme netistä - www.micks.fi & Facebook
Plus 40 degrees, no air-conditioning, and a mattress on the floor. This was the first image of my accommodation in a small village in northern Thailand and certainly was something different for a girl from Lapland, who is used to sleeping on a king size bed all by herself. And yet, I fell in love with the place at the first sight. The house I stayed in for two months was surrounded by a lush garden with colourful flowers and trees growing different kinds of fruits. In the nearby jungle you could hear monkeys screaming and every now and then a snake would cross the front yard of the house. In the evening time geckos conquered the inside walls of the house working as living fly flaps. I must admit it took some time to get used to the natural zoo surrounding me all the time. There was something I learned about Thailand immediately after stepping out from the airport; the traffic there is purely crazy. There are few traffic lights and furthermore the colours don t actually mean anything for Thai drivers. Consequently, crossing the road takes a lot of effort. However, even if you were a dumb tourist and made a car driver tread his brake pedal hard by jumping in front of his car, you were not sworn at but asked if you needed a lift somewhere. I was in Thailand for two months doing my teaching practice in a shelter for young girls, who were victims of human trafficking. Working in a remote village Teksti: Jenna Petrelius, Kuvat: VWD The World is not Enough Honest people, midnight sun and a lot of potatoes meant that I did not get the chance to familiarise myself with the student life in Thailand. On the contrary, I spent time with the girls living in the shelter and got somewhat acquainted with the interests of Thai teenagers. However, during my time in Thailand I became interested in finding out what the international students in Oulu think about us Finns and Finland in general. 14
Rodolfo Patiño Pedraza, 26, Mexico I began my small research by calling Rodolfo one afternoon to ask him how he ended up studying in Oulu. Rodolfo first came to Finland in 2004 as an exchange student, and after graduating in Mexico he decided to come back and begin his master s studies in the University of Oulu. Back home Rodolfo used to live with his parents since in Mexico accommodation around the university is pretty expensive. Here in Oulu Rodolfo nowadays lives in Välkkylä. He likes his apartment a lot, especially because of its location it is close to downtown services, sport facilities and the Kärppä stadium! Rodolfo told me that the student life in Mexico surely differs from the one in Oulu, even though it is difficult to compare those two mainly because the people are so different. Rodolfo thinks that since his home university is not as big as Oulu University, there is more cooperation between faculties. Also, Mexican students usually hang out in gardens, which of course is not possible in Oulu because of the weather. What Rodolfo finds amazing is the honesty of Finnish people. Here you have a lot of trust in people around you and that is clearly visible in the Finnish lifestyle Rodolfo explains cheerfully. After all these years in Oulu, there is still something that Rodolfo does not get; Laskiainen. Living in Välkkylä, every year Rodolfo can see people sliding down a small hill directly from his window. Last winter, even though it was very cold, there still were hundreds of university students in their overalls watching people sliding down the hill with weird sledges. What is the point of that day? Rodolfo asks me on the phone. To be honest, I have no idea! Nicole Hoffner, 21, California, USA I visited Nicole in her two-room shared apartment in Yliopistokatu. She had come to Oulu for the summer for a field study course. She studies biology in San Diego, California, and had chosen to come to Finland to take advantage of our endless forests and its flora and fauna. In San Diego Nicole lives in an apartment about 2 miles away from the university, and she drives to uni everyday because in a city that big it is not too safe to move around in any other way. Nicole told me that the overall quietness of Finland astonished her, when she landed in Helsinki-Vantaa. She admitted that when she first arrived at Yliopistokatu she was quite shocked to notice that most of the students had abandoned the university campus area because of the holiday season. However, she told me that in Oulu she loves the tranquillity, nature around the town, the UBI touch screens downtown, midnight sun and even the rain. I came here to explore the forest so I don t mind that the student life is not that active at the moment. Nicole says smiling. Believe me, after being away for only two months the quietness struck me as well. Britt Bremer, 19, The Netherlands To complete my research I met Britt in Välkkylä, where she lives in the biggest apartment PSOAS has to offer a shared apartment for eight students. To begin with, I had to ask how Britt finds living in there. Sometimes I love it and sometimes I hate it. she explains. Britt thinks it is great to always have someone there to ask how you are and that the atmosphere in the apartment is really good, but every now and then you naturally get tired of living with seven people. Britt moved to Oulu in September 2009 to complete her exchange year in Oulu University of Applied Sciences. She ended up in Finland because her home university of applied sciences had partner schools in Finland. Britt dares to say it aloud that she would have preferred Sweden, but there were no partner schools in our dear neighbouring country. In the Netherlands Britt lives in a small shared apartment with three other students. The apartment is in fact so crammed that the roommates have to share almost everything. Therefore Britt thinks the 21 square metre room she has in Oulu is very spacious and, above all, very cheap compared to Dutch apartments. Britt likes it that in Oulu she has not come across with many separate student unions that do not have anything to do with each other, whereas in the Netherlands there may be several student unions and belonging to one of them means you are automatically excluded from the others. Here everyone goes everywhere together; there is no splitting up in small unconnected groups among the students. I asked Britt if there is anything she misses from home. I miss Hagelslag, the little pieces of chocolate that Dutch people put on bread. Sometimes it seems that all you eat here in Finland is potatoes. Britt tells me longingly. Hey, I must ask, what s wrong with potatoes? Take my word for it, you can conjure up most delicious dishes out of those dull looking root vegetables! 15
Teksti: Varaa Kimmo Alamartimo, Kuvat: VWD va Ihmiset ovat erilaisia ja elämäntilanteet muuttuvat. Sen myötä opiskelijoidenkin toiveet ja asumisen tarpeet vaihtelevat. Siksi tarvitaan eri tyyppisiä asuntoja, joista sekä fuksit että perheen perustaneet opiskelijat löytävät itselleen sopivimman vaihtoehdon. Yksiö vai kimppakämppä? Molemmilla on etunsa. Noora Kela asuu PSOASin yksiössä Toppilassa. Englantia yliopistolla opiskeleva nainen on muuttanut nykyiseen asuntoonsa lopputalvesta, mutta on asunut PSOASin kohteissa jo reilu pari vuotta eri asunnoissa. Muutin suoraan kotoa PSOASin opiskelija-asuntoon ja ensimmäiseksi kimppa-asuntoon, sillä niihin on helpompi päästä ja ne ovat edullisia, Noora kertoo. Kimppaasumisen eduksi hän mainitsee myös sen, että aina on seuraa. Sosiaalista elämää oli kimppa-asunnossa sen verran paljon, että halusin enemmän omaa rauhaa, Noora jatkaa. Nykyiseen asumistilanteeseen Noora on erittäin tyytyväinen. Asunto on hänelle sopivan kokoinen ja hintainen. Toppila on sijainniltaan pyöräilyetäisyyden päässä sekä keskustasta että Linnanmaalta. Bussilla kulkeminenkin onnistuu, vaikka se vaatiikin pientä mutkaa keskustaan ja bussin vaihtoa. Noora sanoo käyttävänsä hyväksi talon pesutupaa, mutta saunavuoroja hän ei vielä ole ehtinyt hyödyntää. Vapaita saunavuoroja varmaan 16
lita löytyisi, mutta pitäisi vaan muistaa ottaa selvää, hän toteaa. Talon muut asukkaat ovat ehtineet tulla kasvoiltaan tutuksi, mutta heihin Noora törmää harvemmin. Varmaan kuljemme sen verran eri aikoihin, Noora naurahtaa ja lähettää terveisiä PSOASin asuntotoimistoon, jossa on hänen mielestään oikein mukavaa porukkaa. Kokkolasta Ouluun matematiikkaa opiskelemaan tullut Annika Eurola asuu myös Toppilassa. Annika kertoo, että 17
Ouluun muuttaessaan hänellä ei ollut minkäänlaista tuntemusta Oulun seudun asuntotilanteesta, joten hän tukeutui opiskelijaasuntoa etsiessään isän apuun. Tuttava tiesi jossain vaiheessa neuvoa PSOASin puheille, josta löytyisi edullisia vaihtoehtoja, Annika sanoo. Ulkopaikkakuntalaiselle PSOASin asunto tuntuikin oikein järkevältä valinnalta. Annika on valinnut asuinmuodokseen kimppa-asumisen. Sen parhaita puolia on ehdottomasti asumisen edullisuus. Käytössämme oleva perheasunto on suhteellisen iso ja koska asumme kahdestaan, minulla on käytettävissä paljon enemmän tilaa kuin yksiössä olisi, Annika huomauttaa. Hän viihtyy mainiosti uudehkossa talossa, jossa on autokatokset ja huoneistossa oma sauna. Jos asunto olisi vanhempi ja pienempi, niin en ehkä olisi tilanteeseen niin tyytyväinen. Annika löytää kimppa-asumisesta toki myös varjopuolia: Omaa rauhaa ei välttämättä saa samalla tavalla, mikäli sitä tarvitsee. Ja mikäli kämppistä ei tunne hyvin entuudestaan, niin kaikesta mikä mieltä kaihertaa ei välttämättä viitsi kämppikselle sanoa. Omasta talostaan Annika tuntee useita naapureita ei kuitenkaan siitä syystä, että osoite on sama: Minulla on käynyt hassu tuuri, että useisiin naapureihin olen tutustunut muualla ja vasta sen jälkeen on selvinnyt, että asumme samassa talossa, hän sanoo. Lapsiperheen asumistarpeet ovat erilaiset Lea Virolainen on miehensä Ville Salosen kanssa asunut välillä muuallakin, mutta alkuvuodesta he muuttivat jälleen PSOASille. Asumiseen liittyvät tarpeet ja toiveet ovat lapsiperheellä erilaiset. Joskus ennen tuntui kivalta, jos opiskelija-asunto oli lähellä keskustan iltaelämää sekä kuntosalia. Nyt asunnon ympäristön, pihan sekä pyykkituvan merkitys on tärkeä, Lea miettii. Ouluun Lea muutti alunperin työn vuoksi. Miehensä, matematiikkaa opiskelevan Villen, Lea tapasi Kärppien liigaan nousun juhlahumussa. Nyt heidän nelihenkinen perheensä asuu Virkakadulla. En tiennyt enkä osannut ajatellakaan, että myös lapsiperheet voivat asua opiskelija-asunnossa, Lea kertoo. Ville oli ollut aktiivisesti mukana asukastoimikunnassa jo aiemmin ja tiesi, että PSO- AS tarjoaa opiskelija-asuntoja myös perheille. Lean mukaan useat heidän ystävänsä olivat hämmästelleet heidän ratkaisuaan ja kenties kuvitelleet, että opiskelija-asunnot ovat meluisia eivätkä soveltuisi lapsiperheelle. Totuus osoittautui aivan muuksi, vaikka itsellänikin oli epäilykseni, Lea kertoo. Hän myöntää, että mielikuva opiskelija-asunnosta on oman kokemuk- sen kautta muuttunut. Täällä on paljon rauhallisempaa kuin odotin ja joskus tuntuu, että meidän perhe pitää rapussa eniten melua, Lea naurahtaa. Lea ja Ville ovat tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa. Isot huoneet, taloyhtiön tilava pesutupa sekä viihtyisä piha hiekkalaatikkoineen ja keinuineen tekevät arjesta sujuvaa. Lea kertoo, että perheen 2,5-vuotias tytär pitää erityisesti pari kertaa viikossa olevista saunavuoroista. Saunailtojen odottaminen luo lapselle mukavasti viikkorytmiä. Naapurustossa on myös muita perheitä. Juuri syntyi vauva tuohon naapuriin, Lea sanoo. PSOASin palveluista Lea kehuu ripeää kiinteistön huoltoa: Jos jotain pieniä vikoja löytyy, niin apu on aina saatu heti ja ongelmat korjattua, Lea kiittelee. Kun joskus asuimme toisella paikkakunnalla kunnan vuokra-asunnossa, niin huolto toimi tavattoman hitaasti tai ei ollenkaan. Lapsiperheelle pienetkin yksityiskohdat voivat olla hyvin tärkeitä. Aikuinen voi hyvinkin pärjätä, vaikka vessanoven lukko toimii hieman epävarmasti ja vaatii rassaamista. Pieni lapsi voi kuitenkin lukita itsensä vahingossa vessaan, Lea huomauttaa. HUOM! PSOAS tarjoaa opiskelija-asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Yhdistävinä tekijöinä on asuntojen hyvä sijainti lähellä opiskelupaikkoja, ilmainen nettiyhteys, toimiva kiinteistöhuolto sekä kohtuuhintaiset vuokrat. Kun haet asuntoa yhdessä kaverisi kanssa Kun muutat toiselta paikkakunnalta ja haluat uusia ystäviä Kun perheeseen syntyy lapsi Kun muutat yhteen tyttö-/poikaystäväsi kanssa Kun haluat asumiseen omaa rauhaa ja vapautta 18
Hyvä vuokratapa vuokrasuhteen määrittelijänä Vuokralaisten Keskusliitto ry, Suomen Vuokranantajat SVA ry, Suomen Kiinteistöliitto ry sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ovat yhdessä luoneet yleiset pelisäännöt suomalaiselle vuokra-asumiselle. Pelisääntöjä kutsutaan nimellä Hyvä vuokratapa ja ne toimivat ohjenuorana myös PSOASin toiminnassa ja vuokrasuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Vuokralla asumisessa on sekä vuokralaisen että vuokranantajan kannalta kyseessä merkittävä ja luottamusta vaativa asia, jossa vuokranantaja luovuttaa omaisuutensa toisen osapuolen jatkuvaan käyttöön ja vuokralainen perustaa kotinsa toisen omistamaan kiinteistöön. Hyvä vuokratapa on tehty tätä vaativaa yhtälöä tukemaan. Hyvä vuokratapa määrittelee molempien osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia sekä yleisesti hyväksi todettuja käytäntöjä, jotka helpottavat vuokralla asumista. Se antaa vastauksia muun muassa vakuuksiin, vuokrankorotuksiin, remontteihin ja vuokrasuhteen irtisanomisiin liittyviin kysymyksiin. Tutustu hyvään vuokratapaan PSOASin nettisivuilla osoitteessa www.psoas.fi/asukkaille. Fair Rental Practices Supporting a Problem-Free Residential Lease The Central Union of Tenants, The Finnish Association of Landlords, The Finnish Real Estate Federation and RAKLI The Finnish Association of Building Owners and Construction Clients have together created a general set of rules and guidelines for apartment renting and rented housing in Finland. The rules are referred to as Fair rental practices and they determine many issues also in PSOAS s daily operations and answer questions related to PSOAS s leases. Rented housing is a topic in which mutual trust between the lessor and the tenant is a must: the lessor surrenders his or her property to the continuous use of another party who establishes a home in the rented apartment. Fair rental practices have been created to support this demanding equation. They determine the rights and obligations of both parties and list practices that have generally been accepted as contributing to a problem-free lease. Fair rental practices give answers to questions related to deposits, rent increases, renovations, agreement terminations and many other essential issues. Get to know them in the PSOAS website www.psoas.fi/en/tenants/residents_guide.php.
Koska aina ei mene putkeen. Tapiolan UNDO-vakuutus korvaa lääkärikuluja, rikkoutuneita tavaroita sun muita takaiskuja. Kotona sekä reissussa. Tilaa suoraan netistä alkaen 6 / kk. TapiolaUNDO. fi Koska aina ei mene putkeen. Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola