Hyvät käytänteet 1 (6) Hyviä käytänteitä yhdenvertaisuuden parantamiseksi luontokohteilla Ennakkotieto Yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämisessä ennakkotieto on äärimmäisen tärkeässä asemassa. Luontokohteesta pitää olla saatavissa tietoa ainakin opastuksesta, rakenteista ja kuljettavuudesta. Tiedotus on onnistunut, kun sen perusteella voi todeta kenelle kohde soveltuu. Vaikka ennakkotiedon osalta on hyvä painottaa informatiivisuutta, hyvä ennakkotiedotus myös innostaa ja houkuttelee ihmisiä lähtemään ulos luontoon. Mitä asioita kannattaa pitää mielessä? Pidä viestintä esteettömänä. Kerro kaikki olennainen tieto selkeästi ja ytimekkäillä lauseilla. Älä käytä liian vaikeita sanoja. Lisätietoja selkeään viestintään voi katsoa osoitteesta: http://papunet.net/saavutettavuus. Kaikki olennainen tieto tulee koota kaupungin nettisivuille. (Katso esimerkki www.joensuu.fi/esteittaluontoon) o Ilmoitettavat tiedot muun muassa reitin lähtöpaikka ja osoite (tarvittaessa koordinaatit), reitin pituus ja vaativuus, reittiin varattava aika, reitin varustelu, reitin pintamateriaali, opastus, rakenteet, levähdys- tai näköalapaikat, parkkipaikka. o Tulevaisuudessa olisi hyvä kertoa myös reitin kunnossapidosta ja viimeisimmistä kunnossapitotoimenpiteistä. Kerro selkeästi ja suoraan kaikki kulkua tai vierailua hankaloittavat asiat. Mainitse avustajan tarpeesta mikäli reitti ei ole helppokulkuinen o Perustele myös miksi avustaja kannattaa ottaa mukaan (esimerkiksi korkeuseron takia). Silloin henkilö pystyy päättelemään itse onko juuri hänellä tarvetta avustajalle. Muista että kuvat ja videot kertovat kohteesta eniten sekä helpottavat viestintää! Osallista asiakkaita tai kohderyhmää mukaan viestinnän ja ennakkotiedon suunnitteluun. Reittien osalta voi tulla oivalluksia, jotka helpottavat reitillä kulkua ja jotka voidaan tiedottamalla tuoda esille. o Esimerkki: ympyräreitti voi olla helpompi kulkea jompaankumpaan suuntaan. Ilmoita silloin reitille suositeltava kiertosuunta.
Hyvät käytänteet 2 (6) Opasteet Hyvä ja onnistunut opastus synnyttää turvallisuuden tunteen reitillä kulkijassa. Opastuksen tavoitteena on mahdollistaa reitin kulkeminen ilman karttaa tai suunnistustaitoa. Opastuksen avulla vältetään eksyminen. Opastuksessa tulee kiinnittää huomioita kontrasteihin, johdonmukaisuuteen ja seurattavuuteen. Opasteissa kannattaa hyödyntää symboleita. Mitä tulee opastuksessa ottaa huomioon? Opasta jo parkkipaikalle tai lähtöpaikalle. Lähtöpaikalle vievä opastus luo ensimmäisen mielikuvan kohteesta. Info- ja opastaulut: merkitse reitti opas-/infotauluilla, viitoilla sekä tarvittaessa kylteillä ja maalauksilla. o Opastaulu/-t tulee sijoittaa ainakin lähtöpisteeseen ja tarvittaessa reitin risteyksiin. Ainakin lähtöpisteen opastaulusta tulee löytyä kartta alueesta ja reitistä. Merkitse karttaan reitti, reitin varrella olevat rakenteet, levähdyspisteet yms. ja niiden väliset etäisyydet. Merkitse karttaan olet tässä -merkintä sekä lähtöpisteen osoite ja koordinaatit selkeästi. Joensuussa esteettömäksi rakennettu reitti merkitään omana reittinään karttaan sekä maastoon. Maastoon merkittävä esteetön reitti ehdotetaan merkittäväksi erillisillä laatoilla. Laattojen värin tulee erottua selkeästi maastosta, siksi Joensuun kaupungin esteettömät reitit merkitään sinikeltaisilla laatoilla. Pohdi: mikäli esteetön alue on hyvin pieni, voisiko opaskarttaan nostaa erillisen karttapalan esteettömästä alueesta? Kuva yllä: Pamilonkosken esteettömän alueen karttasuurennos. Kartta liitetään osaksi Ala-Koitajoen retkeilyreitin karttaa.
Hyvät käytänteet 3 (6) o Opastaulujen tulee olla selkeitä, luettavissa myös pyörätuolista käsin sekä niiden lähelle on oltava esteetön pääsy. Opasteet tulee sijoittaa polun ulkopuolelle törmäysvaaran välttämiseksi. Muista kontrasti! Tarkista että teksti erottuu selkeästi opasviitan pohjasta. Esimerkiksi tummuneeseen puuhun kaiverrettu tumma teksti ei erotu. Tarkista että jokaisessa risteyksessä on opasviitat, tarvittaessa kartallinen opastaulu ja asianmukaiset merkkaukset tai maalaukset. o Huomioithan opastuksessa, että reitti tulee pystyä kulkemaan molempiin suuntiin. Tarvittaessa merkitse maastoon myös mihin esteettömäksi rakennettu reitti päättyy. o Mikäli voi olla epäselvää jatkuuko esteetön reitti, tee merkintä. Joissain tilanteissa polku voi näyttää jatkuvan samanlaisena (esteettömänä) eteenpäin ja muuttua vasta myöhemmin hankalakulkuiseksi. Kuva vasemmalla: Utran saarten ulkoilualueella olevan kyltin teksti Pätsinsaari on vaikea erottaa, koska tekstin väri on liian lähellä kyltin pohjaväriä. Kuva oikealla: Utranharjun kylttien tekstit erottuvat hyvin pimeämmälläkin säällä.
Hyvät käytänteet 4 (6) Rakenteet Reitin varrella olevat rakenteet helpottavat reitillä kulkemista. Rakenteiksi lasketaan niin levähdyspaikat kuin vaikkapa aidat tai pitkospuut. Rakenteet ovat tärkeä osa reittiä, monesti ne mahdollistavat reitin kohokohdan evästauon! Muistettavaa rakenteiden osalta: Pidä huolta, että esteettömäksi rakennetun reitin varrella kaikki rakenteet ovat myös esteettömästi käytettävissä. Rakenteiden suunnittelu kannattaa tehdä yhteistyössä asiakkaiden tai kohderyhmän kanssa. o Rakenteiden toimivuuden voi todeta vain käytännön kokemuksen kautta. Kiinnitä huomiota pieniinkin asioihin. Alla on muutamia esimerkkejä yksityiskohdista, joita ei aina ensimmäiseksi ajatella esteettömyyttä mietittäessä. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä asioita kokonaisuuden kannalta. Kiinnitä huomiota: o Roskakorit ja erityisesti niiden kannet eivät ole liian korkealla, vaan ovat käytettävissä myös pyörätuolista käsin. o Piknikpöydän pöytälevyä ja penkkejä voi jatkaa toisesta päädystä, jotta pyörätuolilla pääsee pöydän ääreen sekä penkeille pääsee helpommin istumaan. o Huussin käsituet ovat asianmukaisesti asennettu, jotta ne saa laskettua asianmukaisesti alas. o Huussin käsituet saa laskettua itsenäisesti alas myös pyörätuolista istuen. Kiinnitä tarvittaessa esimerkiksi vetonaru käsitukiin. o WC-paperitelineen paikka esteettömissä huusseissa on usein kaukana eikä käden ulottuvilla. Hyvä sijoituspaikka paperitelineelle on esimerkiksi käsituki. o Rakenna erikorkuisia penkkejä niin reittien varsille kuin levähdyspaikoille. Muista tämä myös rakentaessasi penkkejä vaikkapa kodan sisälle. Pohdi voiko penkeille istuutumista ja ylösnousemista helpottaa käsituilla. Varo muodostamasta rakenteisiin näkymättömiä kynnyksiä. Näkymättömät kynnykset ovat kynnyksiä, jotka eivät erotu selkeästi. Esimerkiksi laitureille tällaisia kynnyksiä muodostuu helposti. Merkitse kynnykset tarvittaessa värilistalla. Tarkista, että rakennusten sisälle tulee tarpeeksi valoa, jotta siellä näkee liikkua. o Pääosin rakennusten valaistus hoidetaan päivänvalolla. Huolehdithan silloin, että ikkunat ovat tarpeeksi suuret, jotta hämäränäkin päivänä sisällä näkee. o Valoisuutta voi huomioida myös sijoittelulla. Sijoita rakennukset valoisaan paikkaan tai ilmansuuntien mukaan. Tarkista tästä lisäohjeita rakentamiseen: Iloa ja hyötyä esteettömyydestä: Opas luontomatkailuyrittäjälle hyvien rakenteiden ohjeet http://urn.fi/urn:isbn:978-951-604-121- 9.
Hyvät käytänteet 5 (6) Kuljettavuus Reitin kuljettavuus on yksinkertaisuudessaan sitä, että jokaisen on mahdollista kulkea reitti, apuvälineillä tai ilman. Reitin tulee siis olla tarpeeksi leveä ja sen pohja tarpeeksi kova, jotta mahdollisilla apuvälineillä pääsee kulkemaan. Hyvin rakennettu reitti on kuljettava, mutta myös erottuu selkeästi maastosta. Erottuva reitti vähentää eksymisen vaaraa sekä helpottaa näkövammaisten kulkua. Säännöllinen kunnossapito on tärkeä osa reitin kuljettavuutta. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Kiinnitä huomiota siihen, että polku erottuu hyvin maastosta. o Madaltaa eksymisen vaaraa. o Helpottaa heikkonäköisten kulkua, koska polun reuna erottuu. o Valkoisen kepin kanssa kulkevat tuntevat materiaalin muutoksen. Kivituhka on todettu toimivaksi materiaaliksi. Muista kunnossapito! Tarkista polkua säännöllisesti: onko maa painunut, kulunut tai onko juuria tai kiviä noussut esiin? o Pohdi: miten reitillä vierailevat voisivat antaa suoraan palautetta kohteesta? Minkä kanavan kautta palaute tulisi helpoiten perille? Kokemus Luonnossa oleminen ja luonnon kokeminen ovat olennainen osa reitillä vierailua. Luonnosta ja kohteen historiasta kertovat taulut ovat mielenkiintoinen lisä myös esteettömien reittien varsille. Luontokylttejä tai kohteen historiasta kertovia kylttejä on hyvä lisäillä myös esteettömiksi rakennettujen reittien varsille. o Nykyisellään Joensuussa ei ole esteettömillä kohteilla huomioitu tätä puolta ollenkaan. Pyri toteuttamaan esteettömät luontokohteet myös kokemuksellisesti ja luonnollisesti arvokkaisiin paikkoihin. Pohdi: onko esteettömän polun varrella sellaisia näköalapaikkoja tai levähdyspaikkoja, jonne kaikki eivät pääse? Voisiko paikan muuttaa esteettömäksi? Toimivat kohteet Tähän on koottu esimerkkejä Joensuun kaupungin luontokohteista, joissa esteettömyys on huomioitu! Pamilonkosken esteetön katselutasanne. Öllölän uimarannan esteetön kota (pois lukien sisäänkäynnissä on pieni kynnys) Öllölän uimarannan esteettömän huussin tilat ja käsituet ovat toimivia. Huussissa on tosin pimeää.
Hyvät käytänteet 6 (6) Lisämateriaalia Invalidiliitolta voit tarkistaa esteettömän rakentamisen tietoja: https://www.invalidiliitto.fi/luontoreittien-esteettomyyskartoitus Helsinki kaikille projektin tuotoksena on tuotettu esteettömän rakentamisen ohjeita: https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/ohjeita-suunnitteluun/esteettoman-rakentamisenohjeet. Metsähallitus ja Soveltava Liikunta ry (Soveli) ovat toteuttaneet hankkeen Rohkeasti luontoon, jonka pohjalta on koottu kaksi ideakorttia. o Maastokatselmukset suunnittelun tukena: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/muut/rohkeasti-luontoonmaastokatselmukset.pdf. o Vinkkilista erilaisten retkeilijöiden huomiointiin retkeilyrakenteiden suunnittelussa: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/muut/rohkeasti-luontoon-vinkkilista.pdf. Lapin ammattikorkeakoulu ja Metsähallitus ovat yhdessä tuottaneet materiaalin Turvallinen ja asiakaslähtöinen opastekokonaisuus: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/reittimerkit/files/2018/02/opastekokonaisuus_21082018_ver kko.pdf