Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna asiakirjojen ja kirkonkirjojen lisäksi Matti Paavolan kirjaa: Paavolan lapsia sekä Timo Verhon tutkimusta: Tarvasjoen talonpoikaissuvut. Kertomus on osaltaan talokohtainen; Suurilan kylän Paavolan talon isäntien jälkeläisiä seuraten. Tarvasjoki sijaitsee varsinaissuomalaisen vilja-aitan sydämessä ja on maisemaltaan tasaista viljelymaata, johon vaihtelua antavat sen läpi virtaavat Paimionjoki ja kunnalle nimensä antanut Tarvasjoki. Tarvas on alun perin tarkoittanut villihärkää ja myöhemmin metsäkaurista. Seutu on ollut kuitenkin asutettu todennäköisesti jo 1300-luvulla. Tarvasjoen kylä on ollut huomattava liikenteellinen solmukohta aikoinaan. Myös Suomen vanhin maantie Hämeen Härkätie kulkee sen kautta. Suurila Tarvasjoen Suurilan kylä mainitaan virallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1540. Suurilan kylä kuului aikanaan Euran kappeliseurakuntaan ja sen jälkeen Euran maalaiskuntaan ja vuonna 1910 nimi muutettiin kylän läpi virtaavan joen mukaisesti Tarvasjoen maalaiskunnaksi. Maakirjan mukaan 1540 Suurilassa oli neljä taloa: Mikola, Paavola ja Töyry, sekä neljäs, jonka nimeä ei tunneta. Paavola tila, josta Kalle Lehtosen esi-isät ovat lähtöisin, on Suurilan tiloista ainoa, joka pysyi. jakamattomana keskiajalta tälle vuosisadalle asti..
Paavolan tila Paavolan talo oli yksi niistä 4:stä kantatalosta, jotka muodostivat Tarvasjoen Suurilan kylän, ja se on mainittu ensimmäisen kerran Turun Läänin maakirjoissa v. 1540 Sen perustajasta ei ole tietoa ja ilmeisesti sen ensimmäinen isäntä on ollut Paavoniminen mies. Niin kuin ennen on ollut käytäntö talo sai nimen perustajansa mukaan ja myöhemmin tästä talon nimestä kehittyi sukunimi tässä tapauksessa Paavola. Talon nimen ottivat käyttöön myös vävyt, joista tuli vaimojensa kotitalojen isäntiä. Paavolan talo vaihtoi omistajaansa vuosien varrella ja oli osan ajasta myös tyhjillään. Taloon kuuluva maa-alue myös vaihteli vuosisatojen kuluessa. Vuoden 1800 omaisuusveroluettelon mukaan Paavolan kiinteistön arvo oli 660 riksiä. Tästä voi päätellä, että Paavola oli silloisiin Tarvasjoen taloihin verrattuna hieman keskiarvoa pienempi. Vuoden 1881 maataloustilaston mukaan Paavolan tilalla oli Peltoa 16 ha, Niittyä 33,5 ha Metsää 33,5 ha eli se oli kooltaan 83 ha. Toisin kuin muut Suurilan kylän talot, joita jaettiin pienempiin osiin vuosien varrella, Paavola pysyi jakamattomana vuoteen 1915, jolloin se halottiin kahtia Paavolaksi ja Ylitaloksi. Tilan maille perustettiin v. 1770 Suurilan kylän ensimmäinen torppa: Hakala ja se on samalla yksi Tarvasjoen vanhimmista torpista. Vuosikymmeniä myöhemmin tilalle perustettiin kaksi muuta torppaa: Alho ja Vannas. Vuonna 1748 ( joidenkin tietojen mukaan 1737) Paavolan talon isännäksi tuli Suurilan kylän Mikolan talosta kotoisin oleva Reko ( Grel) Antinpoika ja hänen vaimonsa Kirsti Antintytär. Tämä Reko on yksi Lehtosen suvun esi-isistä. Perintötilaksi se muodostettiin vuonna 1836 Juha Juhanpojan toimesta
TAULU 1 Antti Matinpoika s. 1675 ja k. 21.05.1715. Suurilan kylän Mikola. Puoliso 22.10.1702 Maria Matintytär Marttilan Simala. Antti oli Mikolan talon isäntänä 1703-1713 Tuomo Antinpoika Liisa Antintytär 11.10.1703 Maria Antintytär 03.08.1705 Reko Antinpoika 12.02.1712 20.07.1790 ( Tauluun 2 ) Maria Antintytär 12.02.1712 ( Reko ja Maria olivat kaksoset) Reko oli vasta 3-vuotias kun hänen isänsä kuoli. Rekon vanhemmasta veljestä, Tuomosta tuli Mikolan talon isäntä vuonna 1713 TAULU 2 Reko Antinpoika s. 12.02.1712 ja k. 20.07.1790( Isä Antti Matinpoika Taulu 1) Suurilan Mikola. Puoliso 19.11.1732 Kristiina Antintytär s. 23.04.1712 Marttilan Tiipilä ja k 17.10.1783 Tarvasjoki Suurilan Paavola. Reko ja Kristiina tulivat isännöimään Paavolan taloa 1748. Reko kuoli "vanhuudenheikkouteen" 78-vuoden ikäisenä ja hänet haudattiin Tarvasjoen kirkkomaahan 25.07.1790 Kristiina ( Kirsti) Rekontytär s. 18.04.1734 ( Tauluun 3) Maria Rekontytär s. 21.05.1739 ja k. 18.12.1820
TAULU 3 Kristiina ( Kirsti) Rekontytär(Paavola) s. 18.04.1734 Marttilan Tiipilä ja k. 11.04.1815 Suurilan Paavola. ( Isä Reko Antinpoika Taulu 2) Puoliso 04.10.1752 Heikki Heikinpoika s. 1723 Tarvasjoen Euran kylän Kirstiniminen ratsutila. Kuoli 11.04.1798 Kristiinan miehestä Heikistä tuli Paavolan tilan isäntä 34.vuotiaana kun hänen appiukkonsa Reko Antinpoika vetäytyi vanhan isännän osaan. Hän myös otti vaimonsa talon nimen käyttöönsä. Heikki ja Kristiina isännöivät Paavolaa 1759 1783 ja heille syntyi 9 lasta. Heistä 4 kuoli lapsena: Anna 12.vuotiaana, Heikki 5, Matti vuoden, samoin kun kuopus Matti 1½ vuoden ikäisenä. Heikki Heikinpoika perusti Paavolan talon maalle vuonna 1770 Suurilan kylän vanhimman torpan: Hakalan.. Sukututkija Matti Paavolan mukaan suvussa kulkee perimätieto,että Paavolan isäntä olisi osallistunut Tarvasjoen kirkon rakennustöihin ( 1778 1779) rakentamalla siihen yhden hirsinurkan. Heikki Heikinpoika kuoli 75-vuotiaana "vanhuudenheikkouteen ja hänet haudattiin 22.04.1798 Tarvasjoen hautausmaahan. Anna Heikintytär 28.11.1753 10.06.1765 Kristiina Heikintytär 02.04.1756 17.11.1824 Juha Heikinpoika 25.04.1758 28.02.1828 ( Tauluun 4) Heikki Heikinpoika 08.10.1760 10.11.1765 Matti Heikinpoika 05.07.1763 25.07.1764 Liisa Heikintytär 10.07.1765 11.07.1825 Heikki Heikinpoika 21.05.1768 08.02.1836 Jaakko Heikinpoika 10.07.1771 18.04.1839 Matti Heikinpoika 06.01.1774 22.05.1775
TAULU 4 Juha Heikinpoika (Paavola). (Äiti Kristiina Rekontytär Taulu 3) s. 25.04.1758 Suurilan Paavola ja k. 28.02.1828 Suurilan Paavola. Merkitty kirkonkirjoihin ruotsalaisittain Johan Henricson Kirkonkirjoissa suomalaisista nimistä käytettiin niitten ruotsinkielistä muotoa. Johan oli puhekielessä joko Juho tai Juha, Henric puolestaan Heikki. 1. Puoliso 22.10.1780 Maria Kustaantytär s. 11.05.1756 Liedon Sikilän kylän Löyhä-nimisestä talosta ja k. 06.01.1806 Suurilan Paavola 2. Puoliso 23.10.1806 Anna Jaakontytär s. 20.12.1770 Marttilan Purhalan Suutaritalosta, k. 06.03.1848 Suurilan Paavola. Paavolan isännäksi Juha Heikinpoika tuli jo 25-vuotiaana vuonna 1783 kun hänen isänsä vetäytyi vanhaksi isännäksi. Juha Heikinpoika Paavola toimi seurakunnan "kuudennusmiehenä Seppälän ja Suurilan kylien muodostamassa yökunnassa. Tälläinen yökunta toimi kinkeripiirinä, vaivaishoitoruotuna sekä kirkon ja pappilan rakennusyksikkönä. Juhan puumerkki oli iso H-kirjain. Lapset ensimmäisestä aviosta: Kristiina Juhantytär 22.07.1781 21.08.1781 Liisa Juhantytär 30.07.1782 ( kuoli nuorena Juha Juhanpoika. 20.05.1784 25.11.1840 ( Tauluun 5) (Tarvasjoen syntyneiden kirjassa Juhalle ja Marialle on merkitty myös syntyneeksi lapsi 22.03.1786 ei nimeä. Kuollut 21.02.1785? ) Maria Juhantytär 05.06.1787 30.03.1853 Anna Juhantytär 26.09.2788 24.11.1807 Heikki Juhanpoika 05.12.1792 ( vihitty 1822) Kirsti Juhontytär 1795 14.02.1868 Lapset toisesta aviosta: Anna Juhantytär 28.12.1807 09.01.1890 Tuomo Juhanpoika 21.12.1812 21.12.1812
TAULU 5 Juha Juhanpoika (Johan Johanson)(Paavola) s. 20.05.1784 Suurilan Paavola ja k. 25.11. 1840 Suurilan Paavola. Tarvasjoen syntyneiden kirjassa merkitty nimeltä Johannes (isä Juha Heikinpoika Taulu 4). Puoliso 04.06.1811 Liisa Juhontytär s. 27.11.1785 Tarvasjoen Seppälän kylän Klemelä-talo ja k. 25.07.1852 Suurilan Paavola Juha Juhanpoika lunasti Paavolan talon valtiolta vuonna 1836. Paavola oli ollut siihen asti kruununtalona niinkuin muutkin Tarvasjoen talot. Tilat olivat aikanaan joutuneet valtiovallan haltuun autiokausien aikana tai sitten maksamatta jääneiden verojen takia Paavolan isännäksi hän tuli 33-vuotiaana vuonna 1817. Hänet on merkitty Tarvasjoen rippikirjoihin kuudennusmiehenä. Juhan ja Liisan lapsista kaksi kuoli pienenä vuonna 1821: Heikki vähän alle 3- vuotiaana ja Anna melkein vuoden vanhana.( Tämän Heikki-pojan kuoltua annettiin myös seuraavalle poikalapselle nimeksi Heikki) Juha kuoli 56-vuotiaana keuhkotautiin ( lungsot). Liisa-emäntä piti talon "isännyyttä" kunnes heidän poikansa Heikki tuli täysi-ikäiseksi (21v.) ja Paavolan isännyys siirtyi hänelle vuonna 1844. Maria Juhantytär 19.06.1811 Juha Juhanpoika 10.03.1813 05.05.1867 ( Tauluun 6) Liisa Juhantytär 08.11.1815 23.11.1879 Heikki Juhanpoika 17.03.1818 13.01.1821 Anna Juhantytär 05.08.1820 19.04.1921 Riitta Juhantytär 05.08.1820 30.11.1887 ( Anna ja Riitta olivat kaksoset) Heikki Juhanpoika 25.02.1823 14.07.1899 Josef Juhanpoika 18.01.1826 04.08.1865
TAULU 6 Juha Juhanpoika ( Johan Johanson)(Paavola) s. 10.03.1813 Suurilan Paavola ja k. 05.05.1867 Suurilan Hakala. ( isä Juha Juhanpoika Taulu 5). Puoliso 23.11.1843 Liisa Simontytär s. 06.10.1811 Karinainen, Mäenpään talo, Kulmalan torppa ja k. 17.09.1874 Suurilan Hakala. Entisajan menettelyn vastaisesti Juhasta ei tullut seuraavaa Paavolan talon isäntää, vaikka hän olikin perheensä vanhin poika, vaan hän alkoi pitämään vaimonsa kanssa Paavolan tilalla sijaitsevaa Hakalan torppaa. Juha Juhanpojasta on rikosmerkintä Tarvasjoen rippikirjoissa 18.06.1838). Maatalon poikia Johan Johansson Paavolaa ja Anders Carlsson Mikkolaa Suurilan kylästä syytetään erittäin raskauttavasta ilmiannosta, jonka mukaan he ovat lyöneet ja pahoinpidelleet Henrik Ilolaa niin kovasti, että hän kuoli. Nämä kaksi kiistivät rikoksen ja liian vähäisen toteennäytön perusteella ja heidän vakuuttelunsa vuoksi tuomiota ei voitu panna täytäntöön. Niinpä asian käsittely siirretään tulevaisuuteen, koska se voitakoon ilmeisesti siirtää hovioikeuden ratkaistavaksi. Turussa, rikosasialuettelot, 18. kesäkuuta 1838 Häntä on myös sakotettu "salavuoteudesta" vuonna 1837. Voi olla, että tässä piilee se syy, miksi hänen nuorempi veljensä Heikki peri Paavolan isännyyden. On kuitenkin oletettavissa etteivät he olleet taksvärkki-suhteessa Paavolan taloon. Usein oli maatiloilla käytäntö, että joku talon veljeksistä sai tilalla sijaitsevan torpan haltuunsa.
Hakalan torppa Tarvasjoen Suurilan kylässä tänä päivänä Juhan ja Liisan jälkeläiset saivat nimekseen Hakala, torpan nimen mukaan August Juhanpoika ( Kustaa?)( Hakala )28.11.1844 29.10.1925. Hakalan torppari Juho Henrik Juhanpoika (Hakala) 19.11.1846. Muutti Paimioon 1861 Matti Juhanpoika (Hakala )10.06.1849. Muutti Turkuun 1877 Maria Kristiina Juhantytär (Hakala) 02.11.1851 10.03.1884 Karl Juhanpoika(Hakala) 17.02.1854 11.12.1928 ( Tauluun 7) TAULU 7 Karl ( Kaarle) Juhanpoika( Hakala) Myöhemmin Lehtonen ( Karl Johanson) s. 17.02.1854 Suurilan Paavolan Hakalan torppa ja k. 11.12.1928 Suurilan Ylimattilan Alhaisi-torppa, joka oli itsenäisenä tilana ja Kaarlen omistuksessa hänen kuolleessan. On vielä selvittämättä koska hän lunasti tilan itselleen. ( isä Juha Juhanpoika Taulu 6) Puoliso 01.10.1882 Emma Kristiina Kaarlentytär s. 21.11.1857 Loimaan Karhulan Hulmi-niminen puustelli jota hänen vanhempansa vuokrasivat, k. 09.12.1913 Suurilan Alhaisi.
Kalle kierteli seudun taloissa renkinä. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli vuonna 1870 Tarvasjoen Tuorilan kylän Uusitalo-nimisessä talossa. Hän oli tuolloin ainoastaan 16.vuotias. Vuonna 1872 hän muutti Paimioon Askalan kylän Nummelan talon rengiksi ja sieltä vuonna 1874 Siililän kylän Koskikylä-taloon, vuonna 1876 Piikkiöön ja sieltä hän palasi takaisin Suurilan Hakalaan vuonna 1880. Tällöin hän ilmeisesti tapasi tulevan vaimonsa Emman, joka toimi Paavolan talossa piikana. Emman vanhemmat olivat Kalle Daavidinpoika ( Karl Davidson) s. 10.10.1820 Liedon Ilmarinen(?) ja äiti Eva Kristiina Joosepintytär s.12.12.1821 Loimaan Puujalkala-kylän Ingi-nimisestä talosta. He elivät Loimaan Karhulan kylän Hulminimisessä puustellissa tilan vuokralaisina. Puustelli eli virkatalo tarkoitti joko sotilas- siviili tai kirkollisen viran haltijalle luovutettua palkkatilaa. Tavallista oli että puustellin haltija antoi tilan vuokralle vuokraviljelijälle josta tämä maksoi vuokrana puolet tilan tuotosta.( Hulmi kuului nimismies G. Lindströmille) Emman sisaruksia olivat: Maria Karoliina 19.05.1847 Karl Reinhold 28.07.1849 Johan Maurits 27.04.1851 Gustaf Wilhelm 28.06.1855 Matthias Viktor 19.12.1860 Oskar 14.11.1863 Emma muutti vuonna 1879 Tarvasjoelle ja tuli Suurilan Paavolaan piiaksi. Emma ja Kalle kuulutettiin 09.09.1882 ja teksti kirkonkirjoissa kuuluu näin: "Itsellinen, nuorimies Kaarle Juhanpoika Lehtonen ja piika Emma Kristiina Kaarlentytär molemmat Paavolan talosta Suurilan kylästä" Kuulutuksen otti ylkämies ja morsiammen puolesta oli talollinen Heikki Paavola. Heidät vihittiin 01.10.1882. Vihkimisen toimitti pappi M.J Jaakola. Sukunimen Lehtonen on Kalle ilmeisesti ottanut käyttöönsä hieman ennen vihkimistä vuonna 1882 ( Piikiön muuttokirjassa vuodelta 1880 hänet on merkitty "pelkästään" Karl Johansoniksi.) Hänen vanhin veljensä August jäi vaimonsa ja lastensa kanssa pitämään Hakalan torppaa. Hänen jälkeläisensä alkoivat käyttää nimeä Hakala sukunimenään ja näin heistä kehittyi Hakalan suku. Suuri osa maaseudun asukkaiden sukunimistä kehittyi heidän talojensa mukaan. Kirjonkirjoihin heidät merkittiin talon nimen perään isänsä poikina ja tyttärinä. (esim. Paavola, Johan Johanson). Tilaton väestö sen sijaan oli "pelkkiä tyttäriä ja poikia (esim. Karl Johanson ja Emma Karlsdotter). 1800-luvun loppupuolella alettiin ottaa käyttöön varsinaisisa sukunimiä ja nimi Lehtonen oli yksi suosituimmista nimistä.
1800-luvun viimeisen neljänneksen aikana oli suosiossa ns. Virtanen tyyppi sukunimi, jossa nimen runkona oli luontosana: Koivunen, Laaksonen, Koskinen jne. (Sukunimilaki astui voimaan vasta 1920) Emman ja Kaarlen ensimmäinen lapsi: Karl Wilhelm syntyi Hakalan torpassa vuonna 1883. Hänen kummeiksiin nimettiin August Hakala ja hänen vaimonsa Wilhelmiina Juhantytär. Kasteen toimitti W.O.Richter Vuonna 1884 he muuttivat asumaan Suurilan kylän Yli-Mattilan talon tilalla sijaitsevaan Alhaisi-nimiseen torppaan. Karl Wilhelm Lehtonen 04.04.1883 20.05.1949 Suoma Elviira Lehtonen 04.11.1885 15.07.1914. Puoliso Kaarle Oscar Suominen s. 15.01.1888. Lapsi: Impi Inkeri Suominen s. 04.11.1912 Tarvasjoki ja k. 31.05.1991 Turun Yliopiston Keskussairaala. Puoliso Huitti. Tästä aviosta jälkeläisiä Aina Aleksandra Lehtonen 21.04.1888 30.09.1895. Aina putosi kaivoon ja kuoli Matti Adabert Lehtonen 07.12.1890 14.07.1919. Muutti Ameriikkaan ja on kuollut siellä. Ei tietoa aviosta eikä lapsista Ida Eufemia Lehtonen 16.09.1893 15.09.1941. Tarvasjoen virkatodistuksen mukaan Ida on kuollut Kanadassa. Mormoonien sukututkimussivulta ( Family Search.org) löytyy seuraava maininta: Michiganin vihityt 1868-1925: Ida Lehtonen syntynyt 1894 Suomessa. Vanhemmat Kaarlo Lehtonen ja Emilia Alhaisi Sulhanen Eina Piakkala Vihitty 25.11.1913 Newberry, Luce Michigan Ida on ilmeisesti tässä antanut äitinsä sukunimeksi heidän torppansa nimen, sillä eihän Emmalla mitään varsinaista sukunimeä ollutkaan ennenkuin hän meni naimisiin Kaarle Lehtosen kanssa. Ei ole varmaa onko Piakkala väännös jostain muusta suomalaisesta sukunimestä (esim. Pekkalasta), sillä nimi Piakkala on ollut käytössä suomalaisena sukunimenä
Frans Nikolai Lehtonen 19.07.1896 25.05.1972 ( Tauluun 9) Martta Emilia Lehtonen 08.06.1899 09.08.1980 ( Tauluun 10) Aina Lehtonen 10.04.1902-1933. Aina on ollut Ameriikassa v. 1929. Koska hän sinne muutti ja palasi takaisin, on vielä tutkimatta, kuten myös mahdolliset jälkeläiset