ASIA Lämpökaivojen rakentaminen Nummelaan kiinteistölle Kisarinne (927-406- 1-224) osoitteessa Enäjärventie 3, Vihti

Etelä-Suomi Päätös Nro 214/2012/2 Dnro ESAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2012 ASIA Lämpökaivojen rakentaminen Nummelaan kiinteistölle Kisarinne (927-406- 1-224) osoitteessa Enäjärventie 3, Vihti HAKIJA Asunto Oy Nummelan Kisarinne HAKEMUS Asunto Oy Nummelan Kisarinne on aluehallintovirastossa 15.3.2012 vireille panemallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella hakenut vesilain mukaista vesitalouslupaa lämpökaivojen rakentamiseen Vihdin kunnassa kiinteistölle Kisarinne (927-406-1-224) osoitteessa Enäjärventie 3. Hankkeen tarkoituksena on sähköllä toimivan vesikiertolämmityksen muuttaminen maalämpöpumppua käyttäväksi. Lupa koskee neljäntoista 220 m syvän maalämpökaivon tekemistä hakijan omistamalle kiinteistölle. SUUNNITELMA Suunnitellusta neljästätoista kaivosta on porattu kaksitoista. Työ on keskeytetty rakennusvalvonnan pyynnöstä. Keskeytyspyyntö on perustunut kaivojen sijaintiin pohjavesialueella. Kierojärjestelmässä on tarkoitus käyttää noin 7,2 m 3 maalämpönestettä. Lämmönkeruujärjestelmään asennetaan vuodonilmaisin. Tontilla on noin 30 35 m paksuinen maakerros kallion päällä. Lämpökaivon putkitettu poraus ulotetaan vähintään 2 m kallioon. Putki tiivistetään kalliossa niin, etteivät pintavedet pääse porareiän kautta syvempiin vesikerroksiin. Lämmönsiirtonesteenä käytetään denaturoitua etanolipohjaista Naturet maalämpönestettä, jota käytetään lämmönsiirtoon maaperästä, vesistöistä ja kalliosta. Liuos laimennetaan vedellä 28 p-% suhteeseen. Kaivoihin asennettavat muoviputket ovat 40 mm PE-muoviputkia. Maalämmön keräyspiiri varustetaan vuodonilmaisimella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Hakemukseen on liitetty selvitys lämpökaivon rakenteista, maalämpönesteen käyttöturvallisuustiedote ja analyysitulokset otetuista vesinäytteistä. Asunto Oy Nummelan Kisarinne sijaitsee Nummelanharjun tärkeällä pohjavesialueella n:o 0192755. Vihdin kunnan antoisuudeltaan paras vedenottamo, Luontola, sijaitsee pohjavesialueella, noin 1 600 m hankealueelta luoteeseen. Hankealue sijoittuu Nummelanharjun läpäisevän luode kaakko-suuntaisen erittäin syvän ja laajan kallioperän ruhjevyöhykkeen pohjoisreunalle. Nummelanharjulla tehtyjen pohjavesitutkimusten yhteydessä ruhjevyöhykkeestä on todettu yli 100 m maakerrospaksuuksia. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjaveden virtaussuunta hankealueelta on kohti Luontolan vedenottamoa. Länsi-Suomen vesioikeus on vuonna 1993 päätöksellään 31/1994/1 määrännyt Luontolan pohjavedenottamolle suojaalueet. Asunto Oy Nummelan Kisarinne ei sijaitse näillä suoja-alueilla. 2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lausunnot Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Vihdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 20.6.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Vihdin kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut seuraavaa: Vihdin Vesi ja Uudenmaan ympäristökeskus ovat vuonna 2009 laatineet Nummelanharjun pohjavesialueelle suojelusuunnitelman. Suojelusuunnitelmassa on annettu seuraavia rajoituksia ja suosituksia koskien maalämpöjärjestelmiä: Pohjavesialueelle ei tule asentaa sellaista maalämpöjärjestelmää, jossa on pohjavedelle vaarallista ainetta. Maalämpökaivojen aiheuttama pohjavesiriski liittyy lähinnä mahdollisiin kaivon rakentamisen aiheuttamiin vaikutuksiin. Maalämpöjärjestelmän rakentamisesta pohjavesialueella tulee tiedottaa ympäristövalvontaviranomaista, joka voi antaa tarvittavia ohjeita. Huollon ja laitteiston purkamisen yhteydessä lämmönsiirtoliuos on otettava talteen. Liuosta ei saa päästää maaperään. Suuria lämpöpumppuja ja muita järjestelmiä (esim. hiihtoputket, jäähallit, teollisuuden prosessit) ei tule sijoittaa pohjavesialueelle ilman erillistä riskitarkastelua.

3 Suunniteltu hanke sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, joka on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. Nummelanharjun pohjavedessä on todettu Iiuotinjäämiä, jotka vaikuttavat Luontolan vedenottamon raakaveden laatuun. Päästön tarkkaa sijaintia ei ole pystytty todentamaan. Erittäin likaantunutta pohjavettä on todettu As Oy Nummelan Kisarinteen välittömässä läheisyydessä havaintoputkien MV45 ja MV46 edustamassa pohjavedessä. Havaintoputki MV46 sijaitsee As Oy Nummelan Kisarinteen C-D talosta noin 30 m ja havaintoputki MV45 noin 80 m lounaaseen. Havaintoputkista todetut liuotinjäämät ovat samoja, joita on todettu Luontolan vedenottamolla. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Nummelanharjun pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi pohjavedessä esiintyvien liuotinpäästöjen vuoksi. Hakemuksen mukaan maalämpökaivojen rakentamiselle olisi saatu Vihdin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Uudenmaan ELYkeskuksen Vihdin kunnalta saamien tietojen mukaan toimenpidelupahakemus kyseisen kiinteistön lämpökaivojen rakentamiseksi oli tullut vireille Vihdin rakennusvalvontaviranomaiselle 6.9.2011. Vihdin kunnan ympäristövalvonta oli sattumalta tehnyt tarkastuskäynnin kiinteistölle 27.9.2011, jolloin porattuna oli ollut 5 lämpökaivoa. Ympäristövalvonta oli kehottanut hankkeesta vastaavaa pyytämään hankkeesta lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselta, jonka hankkeesta vastaava pyysi 30.9.2011. Uudenmaan ELY-keskus antoi hankkeesta 11.10.2011 lausunnon, jossa se totesi, että hanketta ei tule toteuttaa, sillä suunnitellussa maalämpökaivojen porauksessa on suurena riskinä, että hankealueen lounaispuolella sijaitseva likaantunut pohjavesi lähtee virtaamaan hallitsemattomasti kohti lämpökaivoja tai johonkin ennalta arvaamattomaan suuntaan ja saattaa tällöin liata sellaista pohjavettä joka vielä on säilynyt puhtaana. ELY-keskus katsoi lisäksi, että maalämpökaivojen poraaminen saattaa näin aiheuttaa ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia, eikä hankkeelle silloin voida myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaista toimenpidelupaa. Vihdin rakennusvalvonta oli kuitenkin myöntänyt 5.10.2011 maalämpöjärjestelmän rakentamiselle toimenpideluvan, ja saatuaan tiedon ELYkeskuksen lausunnosta keskeytti työn 12.10.2011. Tällöin kaivoja oli porattuna hakemuksessa mainittu 12 kpl. ELY-keskus pyysi 18.10.2011 hankkeesta vastaavalta selvitystä hankkeesta. Selvityksessä pyydettiin mahdollisimman tarkat kairaustiedot, kaivojen sijainti- ja tekniset tiedot sekä tietoja porauksen suorittamisesta, mm. huuhteluveden käytöstä ja pohjavedenpinnan alentamisesta Hankkeesta vastaava toimitti selvityksen ELYkeskukselle 3.11.2011. Selvityksen tietojen perusteella ELY-keskus suunnitteli ja toteutti alueella 7. 8.11.2011 pohjavesinäytteenoton. Näytteet otettiin lämpökaivojen pintaosasta, 13 16 metrin syvyydestä, koska lämpökaivoihin asennettu putkisto rajoitti näytteenottoa. Hakija on liittänyt ELYkeskuksen ottamien näytteiden analyysitulokset lupahakemukseen. Lämpökaivojen veden laatu osoittautui seuraavaksi:

4 - vesinäytteet olivat hapettomia tai lähes hapettomia - ph 8,4 9,3 (talousveden laatusuositus ph 6,5 9,5) - rautapitoisuus 5 8 mg/l (talousveden laatusuositus 0,2 mg/i) - kloridi 3,7 8 mg/l (talousveden laatusuositus 250 mg/l) - porakaivo LK3 trikloorietyleeni (trikloorieteeni) 26 µg/l (talousveden laatuvaatimus tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 µg/l) - porakaivo LK8 trikloorietyleeni 10 µg/l - porakaivo LK12 trikloorietyleeni 15 µg/l - muissa porakaivoissa liuotinpitoisuudet pieniä Vertailun vuoksi otettiin näyte myös pohjaveden havaintoputkesta MV46 (maaperässä oleva putki). Sen veden laatu oli seuraava: - happi 6,1 mg/l (pitoisuus hyvä) - rauta 0,02 mg/l (talousveden laatusuositus 0,2 mg/i) - ph 7,7 (talousveden laatusuositus ph 6,5 9,5) - kloridi 7,7 mg/l (talousveden laatusuositus 250 mg/i) - trikloorietyleeni 370 µg/l (talousveden laatuvaatimus tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yhteensä 10 µg/l) - 1,1,1-Trikloorietaani 330 µg/l - 1,1-Dikloorieteeni 53 µg/l - 1,1,2-Trikloorietaani 19 µg/l Analyysitulosten perusteella lämpökaivojen pohjavesi oli hapetonta ja rautapitoisuus sekä ph olivat korkeampia ja liuotinpitoisuudet alhaisempia kuin vertailuputkessa. Luonnontilaisessa pohjavedessä ei esiinny liuotinjäämiä. Hakemukseen liitetystä porausraporttien yhteenvedosta käy ilmi, että maaperässä on ollut 15 28 metrin syvyydeltä alkava savikerros, jonka paksuus on vaihdellut 3 10 metriin. Porausraporttien ja Uudenmaan ELYkeskuksen aikaisempien kairaus- ja havaintoputkitietojen perusteella voidaan todeta, että alueella on pohjavettä ainakin kahdessa eri kerroksessa, jotka erottaa toisistaan tuo edellä mainittu savikerros. Lämpökaivoja porattaessa tuo savikerros on puhkaistu, jolloin on mahdollista, että ylemmän kerroksen pohjavedetja siinä olevat haitalliset aineet ovat päässeet sekoittumaan alemman kerroksen pohjaveden kanssa. Porausraporttien perusteella tämä vaikuttaa todennäköiseltä, koska raporteissa ei ole ilmoitettu havaintoja paineellisesta pohjavedestä, joka olisi estänyt ylemmän pohjavesikerroksen likaantuneen pohjaveden sekoittumisen alempaan kerrokseen. Näytteenottoa pystyttiin tekemään edellä mainituista syistä ainoastaan ylimmässä pohjavesikerroksessa, eivätkä vesinäytteet kerro syvemmällä olevan pohjavesikerroksen pohjaveden laadusta mitään. Vesinäytteiden analyysitulosten ja käytössä olevien muiden tietojen perusteella ei siis voida toistaiseksi arvioida luotettavasti, mitä porakaivojen tekeminen ja niiden käyttö ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan liuottimilla pilaantuneen pohjaveden käyttäytymiseen ja ylipäätänsä alueen pohjaveden laatuun Luontolan vedenottamon muodostumisalueella. Porareikien tekeminen on

voinut ja voi edelleen aiheuttaa liuottimilla pilaantuneiden tai muutoin huonolaatuisten pohjavesien pääsyn hyvälaatuista vettä sisältäviin pohjavesikerroksiin. Hapettomissa olosuhteissa (maaperä, pohjavesi) saattaa alueella havaituista liuottimista muodostua karsinogeenista vinyylikloridia. Uudenmaan ELY-keskuksen saamien tietojen mukaan lämmitysjärjestelmän lämmönkeruu- ja siirtoputket sekä niihin liittyvät kokoojakaivot yms. on jo rakennettu. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että lupaa hakemuksen mukaisille toimenpiteille ei tule myöntää. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tehdyt toimenpiteet ovat edellä esitetyn perusteella saattaneet aiheuttaa ympäristönsuojelulain 8 :n (pohjaveden pilaamiskielto) vastaisia seurauksia. Lämpökaivojärjestelmän loppuun rakentaminen ja käyttäminen voivat heikentää pohjaveden laatua ja lisätä entisestään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hankkeen tarkoituksena on korvata kiinteistön alkuperäinen, pohjaveden likaantumisen kannalta riskitön sähkölämmitykseen perustunut lämmöntuottotapa teknisesti monimutkaisemmalla maalämpöjärjestelmällä, jossa lämmönsiirtoaineena käytettävän etanolin pääsy pohjaveteen vahinkotapauksissa muodostaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Hankkeen toteuttamisen seurauksena asunto-osakeyhtiön aiheuttama pohjaveden likaantumisriski kasvaisi nykyisestään ja lämmitysjärjestelmästä tulisi yksi riskikohde lisää Nummelanharjun pohjavesialueelle, joka on kemiallisesti huonossa tilassa ja jolla jo ennestään on erittäin paljon riskikohteita. ELY-keskus katsoo, että hanke vaikeuttaa näin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 4 luvun 22 :n vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista Nummelanharjun pohjavesialueen osalta. ELY-keskuksen mielestä hakemuksessa ei riittävästi selosteta sitä, miten hankkeen toteuttamisen vaikutuksia voidaan vähentää tai estää. Hakemuksesta ei myöskään selviä, millaiset onnettomuus- tai häiriötilanteet ovat mahdollisia tai todennäköisiä, miten huoltoihin sekä onnettomuus- ja häiriötilanteisiin on varauduttu ja kuinka niiden ilmetessä toimitaan. Hakemus ei täytä niitä sisällöllisiä vaatimuksia, joita luvan myöntämisedellytyksiin liittyvä harkinta tällaiselta hankkeelta edellyttää. Hankkeesta vastaava tulee velvoittaa poistamaan alueelta lämmönsiirtoputkistot sekä pohjavesiasiantuntijan laatiman suunnitelman mukaisesti täyttämään lämpökaivoja ennallistamaan maakerrokset, poistamaan maaputket, tekemään havaintopisteverkosto ja seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia alueen pohjaveteen eri pohjavesikerroksissa. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee hankkeesta vastaava velvoittaa rakentamaan lämpökaivot siten, että niistä pystytään tarvittaessa ottamaan pohjavesinäytteitä ja tarkkailemaan pohjaveden laatua. Ellei tämä ole mahdollista, hankkeesta vastaava tulee velvoittaa rakentamaan alueelle vähintään kolme näytteenottopistettä ja tarkkailemaa toiminnan vaikutuksia 5

pohjaveden laatuun. Näytteenottopisteiden rakentamissuunnitelman ja tarkkailuohjelman tulee olla pohjavesiasiantuntijan laatimia. Näytteenottopisteiden tulee olla sellaisia, että niistä pystytään ottamaan vesinäytteitä lämpökaivojen pohjaosasta ja eri pohjavesikerroksista. Hankkeesta vastaava tulee lisäksi velvoittaa ilmoittamaan alueen tiedot ja tehdyt toimenpiteet maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI-rekisteri), sekä teettämään pohjavesiasiantuntijalla toiminnan riskinarviointi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien riskien ja haittojen estämiseksi ja poistamiseksi. Vihdin kunnan tekninen ja ympäristökeskus on todennut muistutuksessaan seuraavaa: Kohde sijaitsee Nummelanharjun I-luokan pohjavesialueella (0192755) pohjaveden muodostumisalueella. Samalla pohjavesialueella on Vihdin kunnan päävedenottamo Luontola. Kaivojen poraaminen kohteelle on aloitettu dokumentoidusti jo 27.9.2011. Kunnan ympäristövalvonnan tällöin tullen tietoiseksi hankkeesta vaati hankkimaan porauksesta lausunnon ELY-keskukselta. Johtava rakennustarkastaja on tehnyt toimenpidelupapäätöksen 5.10.2011, ELY-keskus on antanut kielteisen lausunnon 11.10.2011. Nyt Aluehallintovirastossa vireillä olevan lupahakemuksen mukaan haetusta 14 kaivosta on jo toteutettu 12. Ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausuntonaan, että lupaa ei pidä myöntää yhdellekään kaivolle. Ympäristönsuojeluviranomainen suhtautuu kielteisesti joka tapauksessa kaikkiin tärkeille pohjavesialueille ehdotettuihin maalämpöjärjestelmiin, joiden rakenteet ulottuvat pohjaveteen asti ja tässä tapauksessa pohjavedessä jo tiedetään olevan epäpuhtauksia, joiden hallitsematonta leviämistä tulee yrittää estää. Tekninen ja ympäristökeskus on perusteluissaan todennut mm. seuraavaa: Maalämpökaivot porataan tarpeesta riippuen 200 300 metrin syvyisiksi. Tällaiseen syvyyteen toteutettuna kaivo ulottuu aina pohjaveteen asti. Tällöin pohjavesi altistuu poraamisesta aiheutuneen uuden kanavan aiheuttamille virtausten muutoksille kuten myös lämmönsiirtonesteen aiheuttamille laadullisille muutoksille. Ympäristöllisen riskin muodostavien toimintojen lupaharkinta tulee pohjautua riittäviin selvityksiin. Hakemuksessa on esitetty että denaturoitua lämmönsiirtonestettä tulee järjestelmään yli 7 000 litraa. Päästessään pohjaveteen se ei paranna pohjaveden laatua..altian valmistama etanolipohjainen Naturet -lämmönsiirtoneste sisältää Altian oman esitteen mukaan aina myös korroosioinhibiittiseoksen. Näiden aineiden vaikutuksista pohjaveteen ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Nummelanharjun I-lk:n pohjavesialueella vaikuttaa liuotinpäästö, jonka tarkkaa sijaintia ei ole pystytty todentamaan. Päästö vaikuttaa Luontolan vedenottamon raakaveden laatuun ja vedenlaatua todettujen epäpuhtauksien osalta seurantaankin säännöllisesti koska liuotinpitoisuuksia edelleen jatkuvasti esiintyy. Uusien reikien poraaminen jo todettujen saastuneiden alueiden välittömään läheisyyteen suurella todennäköisyydellä pahentaa tätä tilannetta. Kallioperän ominaisuuksien selvittäminen yli 220 metriin asti sekä maakerroksissa tapahtuvien pohjavesien virtailujen muutoksen arviointi porareikien tuloksena, ei ole realistista. Uudenmaan ELY -keskus on 6

11.10.2011 toimenpidelupa-asiaan antamassaan lausunnossa todennut jo monin paikoin havaituista liuotinjäämistä Nummelanharjun pohjavesialueella. Lausunnon mukaan erittäin likaantunutta pohjavettä on todettu As Oy Nummelan Kisarinteen välittömässä läheisyydessä havaintoputkien MV 45 ja MV 46 edustamassa pohjavedessä. ELY-keskuksen 7. 8.11.2011 ottamien näytteiden mukaan määritysrajan ylittäviä liuotinainepitoisuuksia on todettu kaikista lämpökaivoista paitsi LK 1 merkitystä näyteraportista. MV 46, josta on todettu merkittävä trikloorietaanipitoisuus, on noin 40 m päässä lähimmästä jo poratusta hakemuksen lämpökaivosta. Keskus on lisäksi viitannut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen nro 51/10/2, 21.7.2010. 7 Muistutus Vihdin Vesi. Vihdin Vesi on vaatinut, että lupaa ei tule myöntää koska maalämpöjärjestelmän rakentaminen ja käyttö yhdessä ja erikseen vaarantavat Vihdin Veden päävedenottamon raakaveden laadun. Vihdin Vesi on viitannut aluehallintoviraston hylkäävään päätökseen Dnro PSAVI/66/04.09/2010 vastaavanlaisessa lupahakemuksessa. HAKIJAN SELITYS Työ on tehty tavalla joka estää maakerroksessa olevan pohjaveden sekoittumisen lämpökaivonkautta syvempiin pohjavesikerroksiin. Kyseinen rakentamistapa myös estää porauksen aikaisen sekoittumisen kyseisten kerrostumien kesken. Kuten saastuneen maakerroksen likaamien vesien pääsyn syvempiin kerroksiin. Lämmönkeruuputkistojen poisto lämpökaivoista ei ole suositeltavaa, sillä niiden poiston yhteydessä ne saattavat vaurioitua. Lisäksi maaporauksen putkien poisto aiheuttaisi maakerrosten sekoittumista koko putkitetulta osuudelta ja jättäisi otollisen reitin maa-aineskerroksen ja kallioperän välisten vesikerrostumisten sekoittumiselle. Mikäli halutaan varmistua, että eri kerrosten välisten vesien sekoittumista ei toteudu, tulee kysymykseen lähinnä porareikien injektointi siihen sopivalla massalla ( ns. betonointi). Esimerkiksi saksassa kaikki kaivot betonoidaan täyteen porauksen ja putkituksen jälkeen. Näytteenottoa varten voisi yhden poratuista kaivoista jättää näytteenottokaivoksi. Uusia täyssyviä kaivoja näytteenottokaivoksi ei tulisi porata, sillä siitä aiheutuu täysin samanlaiset riskit kuin nykyisellään olevista lämpökaivoista tai uusien poraamisesta.. Näytteenottokaivoja ei myöskään voida betonoida täyteen. Lämmönsiirtonesteen korroosioinhibiittipitoisuus Naturet maalämpönesteessä on hyvin pieni. Lisäksi neste on suljetussa järjestelmässä joka on varustettu vuodonilmaisimella. Järjestelmä on lisäksi varustettu suluilla, siten että jokainen kaivo on erikseen suljettavissa mikäli niissä havaitaan ongelmia. Tällöin voidaan paineilmalla tyhjentää kyseinen kaivo maalämpönesteestä ja viedä pois poistettu neste. Näytteet on otettu hyvin nopeasti porauksen jälkeen ja porauksen yhteydessä porareikään jää pieniä määriä ns. poraöljyä, joka on vedessä hajoava vaaraton aine. Rautapitoisuuden kohonneet arvot johtuvat hyvin todennäköisesti siitä, kun

näytteet on otettu ennen muovisen suojaputken asennusta reikään jolloin vesi on ollut suoraan kosketuksissa teräksen kanssa. Kaikki näytteet on otettu putkitetulta osuudelta, jota ympäröi maa-aines. 8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Määräykset Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. 1) Hakijan on poistettava jo tehdyt rakenteet ja täytettävä jo tehdyt lämpökaivot tai muulla tavoin ehkäistävä pohjaveteen kohdistuvien haittojen syntyminen. Toimenpiteitä koskeva suunnitelma on esitettävä Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 2) Töiden valmistumisesta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa haetaan lämpökaivojen sijoittamiseen yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeälle Nummelanharjun l-lk:n pohjavesialueelle noin 1,6 km:n etäisyydelle Vihdin Veden Luontolan vedenottamosta. Lämpökaivokenttä on Luontolan vedenottamon vesilain mukaisen suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeen ulkopuolella. Pohjavesialueella vaikuttaa liuotinpäästö, jonka tarkkaa sijaintia ei ole pystytty todentamaan. Päästö vaikuttaa Luontolan vedenottamon raakavedenlaatuun. Erittäin likaantunutta pohjavettä on todettu As Oy Nummelan Kisarinteen välittömässä läheisyydessä havaintoputkien MV45 ja MV46 edustamassa pohjavedessä. Havaintoputki MV46 sijaitsee As Oy Nummelan Kisarinteen C-D talosta noin 30 m ja havaintoputki MV45 noin 80 m lounaaseen. Lämmönsiirtoaineena kaivoissa käytettävän etanolin pääsy pohjaveteen vahinkotapauksissa muodostaisi pohjaveden pilaantumisvaaran. Uusien reikien poraaminen jo todettujen saastuneiden alueiden välittömään läheisyyteen suurella todennäköisyydellä pahentaisi tilannetta. Lämpökaivojärjestelmän loppuun rakentaminen ja käyttäminen voivat heikentää pohjaveden laatua ja lisätä entisestään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kallioperän ominaisuuksien selvittäminen 220 metriin asti sekä lämpökaivojen poraamisen aiheuttaman maakerroksissa tapahtuvien pohjavesien virtailujen muutoksen arviointi ei ole käytännössä realistista.

Hanke vaikeuttaa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 4 luvun 22 :n vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista Nummelanharjun pohjavesialueen osalta. Aluehallintovirasto katsoo, että lämpökaivojen rakentaminen ja käyttäminen Nummelanharjun l-lk:n pohjavesialueella voi heikentää pohjaveden laatua ja lisätä merkittävästi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tästä johtuen hankkeesta saatavat hyödyt eivät ole siitä aiheutuvia menetyksiä huomattavasti suurempia eikä vesilain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä ole. Määräys rakenteiden poistamisesta ja muusta ennallistamisesta on tarpeen jo tehtyjen töiden pohjaveden laadulle aiheuttamien riskien ehkäisemiseksi. Lainkohdat Vesilain 3 luvun 2 ja 4 :n 1 momentin kohta 2) Muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnot ja muistutuksen huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. 9 KÄSITTELYMAKSU 1 280 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun pohjavettä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 280 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Asunto Oy Nummelan Kisarinne Jäljennös päätöksestä Vihdin kunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Vihdin Vesi

10 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiselle listan dpoesavi-35-04-09-2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Vihdin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Tapio Kovanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Leena Simpanen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen (esittelevä jäsen). TK/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.