Etelä-Suomi Päätös Nro 236/2010/4 Dnro ESAVI/363/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Vehkjärven keskivedenkorkeuden nostaminen ja siihen liittyvä pohjapadon rakentaminen, Hamina Vehkjärven osakaskunta HAKEMUS Vehkjärven osakaskunta on 12.4.2010 aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatiman, 5.3.2010 päivätyn Vehkjärven alivesien nostosuunnitelman ja Suomen salaojakeskus Oy:n laatiman, 31.3.2009 päivätyn Vehkjärven pohjapatosuunnitelman toteuttamiselle Haminan kaupungissa. SUUNNITELMA Hankkeen tausta ja tavoitteet Vehkjärvi sijaitsee Haminan kaupungin Myllykylässä noin 7,5 km taajaman pohjoispuolella. Vehkjärven alapuolinen jokiosuus perattiin Sahakosken niskalle saakka vuosina 1911 1912, jonka seurauksena järven vedenpinta laski noin 1,3 metriä. Perkauksessa Vehkjärven alapuolinen Vähäkoski louhittiin ja oikaistiin siten, että toinen haara kuivui. Toimenpiteellä Vehkjärven tulvavesien taso ei pienentynyt vastaavasti, koska Vähäkosken niskaa kavennettiin ja alapuolinen Sahakoski jätettiin perkaamatta. Laskuhankkeella saatiin lisättyä rantapeltojen kuivavaraa, mutta ei juurikaan uutta peltoa. Rantapeltojen viljelyraja kulkee nykyisin suunnilleen entisessä rantaviivassa, koska laskun seurauksena kuivunut alue on liian märkää viljeltäväksi. Tulleiden anomusten perusteella Kymen maanviljelysinsinööripiiri laati suunnitelman Vehkaojan vesistön perkaamisesta sekä 12 järven laskemisesta. Katselmustoimitus pidettiin vuonna 1960. Vuonna 1962 vesioi- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
keus katsoi suunnitelman ja toimitusmiesten lausunnon riittämättömäksi ja palautti asian täydentävään katselmukseen. Perkaussuunnitelmaa täydennettiin ja uusi suunnitelma valmistui vuonna 1985. Suunnitelmaan sisältyi Vehkajoen perkausta 17 kilometrin matkalta, neljän säädettävän padon rakentaminen, Vehkjärven tulvakorkeuden alentaminen metrillä ja alivesien nostaminen 0,2 metrillä sekä Paijärven ja Vehkjärven välisen jokiuoman pengertäminen. Itä-Suomen vesioikeus hylkäsi hakemuksen 16.9.1986 päätöksellään N:o 9/Ym II/86. Perusteluna oli, että järjestelystä saatava hyöty on pienempi kuin siitä syntyvät haitat ja yleinen tarve ei vaadi hanketta. Aloitteita järven kunnostamisen puolesta on tullut mm. vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2007. Järven virkistyskäyttöedellytykset ovat selvästi huonontuneet viime vuosikymmenten aikana ja järvi on vähitellen kasvamassa rannoiltaan umpeen. Suunnitelman tavoitteena on turvata riittävät vedenkorkeudet kuivina kesinä ja vähentää matalien vesialueiden ruohottumista. Vehkjärven alivesiä on tarkoitus nostaa puoli metriä järven luusuaan rakennettavalla pohjapadolla. Suurin hyöty alivesien nostosta koituu järven virkistyskäytölle ja vesimaisemalle. Vedenpinnan nosto hyödyttää myös pitkällä tähtäimellä järven kalastoa ja vesilinnustoa sekä parantaa veden laatua. 2 Vesistötiedot Vesistön yleiskuvaus Vehkajoki (pituus noin 40 km) saa alkunsa salpausselän etelärinteiltä ja laskee useiden järvialtaiden kautta Suomenlahteen Haminan kaupungin kohdalla. Vehkjärvi on matala ja rehevä läpivirtausjärvi, johon Vehkajoen pääuoman lisäksi laskee Kannusjärvestä alkava Myllyjoen haara. Järveltä on matkaa merelle jokiuomaa pitkin noin yhdeksän kilometriä. Vehkjärven pinta-ala on noin 65 hehtaaria, sen valuma-alueen koko on 235 km 2 ja järvisyys on 6,9 %. Virtaamat Vehkjärven alapuoliselta jokiosuudelta on tehty satunnaisia virtaamamittauksia (125 kpl) vuosina 1955 2003. Mittaukset on tehty Mäntyjoen yhtymäkohdan yläpuolelta sijaitsevalta Lautalan sillalta. Suurin havaittu virtaama on 35 m³/s ja alimmillaan virtaamat ovat olleet alle 0,1 m³/s. Vehkajoen virtaamia voidaan arvioida myös viereisen Vironjoen vesistöalueen (F=324 km 2, L=4,1 %) virtaamahavaintojen perusteella. Vehkjärven alapuoliselle jokiosuudelle (F=234 km 2, L=6,9 %) lasketut virtaamien tunnusluvut ovat jaksolla 1966 2000 seuraavat: HQ (v.1966) MHQ MQ MNQ NQ 33 m³/s 20 m³/s 2,9 m³/s 0,15 m³/s n. 0,03 m³/s
3 Vedenkorkeudet Vehkjärven vedenkorkeuksien vaihtelu on kytköksissä Vehkajoen virtaamiin. Alivirtaamilla järven vedenpinta laskee nopeasti alapuolisen Vähäkosken niskan tasolle, joka on N 60 +14,40 m. Virtaaman noustessa järven vedenpinta nousee vastaavasti ja tulvakorkeudet määräytyvät kapean Vähäkosken sekä sen alapuolisen Sahakosken purkautumiskyvyn mukaan. Vehkjärven vedenpinnan korkeuksia on mitattu vuosina 1956 1967, jona aikana vuosittainen vaihtelu on ollut keskimäärin 1,3 metriä. Viime vuosina Vehkjärvellä on ollut säännöllisesti talvitulvia, jolloin vedenpinta on noussut korkeimmillaan tasolle N 60 +15,75 m. Mittauksien mukaan havaitut Vehkjärven vedenpinnan korkeuden tunnusluvut jaksolta 1956 1967 ovat N 60 -korkeusjärjestelmässä seuraavat: NW MNW MW MHW HW +14,37 (v.1959) +14,51 +14,82 +15,80 +16,35 (v.1966) Järven veden laatu Vehkajoen veden laadulle on ominaista tumma väri ja korkeat ravinnepitoisuudet. Vesi on myös luontaisesti savisameaa. Kiinto- ja humusaineet joutuvat Vehkajokeen vesistöalueen ojitetuilta suo- ja metsäalueilta. Ravinnepitoisuudet ovat pääosin peräisin maatalouden hajakuormituksesta. Vesipuitedirektiivin mukaisessa ekologisessa luokittelussa Vehkajoki on alaosaltaan luokiteltu tyydyttäväksi ja tavoitteena on lisätoimenpiteillä parantaa joen luokka hyväksi vuoteen 2021 mennessä. Vehkjärven veden laatu on lyhyen viipymän takia sidoksissa Vehkajoen sekä Kannusjärvestä laskevan Myllyjoen veden laatuun. Vehkjärvestä otettujen vesinäytteiden perusteella järven vesi on tummaa, ravinnepitoista ja lievästi hapanta. Ravinnepitoisuuksien perusteella Vehkjärvi voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi vesistöksi. Ilman voimakasta läpivirtausta Vehkjärvellä olisi muiden matalien järvien tapaan talvisia happikatoja. Vesistön ja rantojen käyttö Kalastus Vehkajoen vesistöalueella on seuraavia kalalajeja: ahven, ankerias, harjus, hauki, kiiski, kivisimppu, kuha, lahna, made, pasuri, nahkiainen, salakka, seipi, siika, suutari, sorva, särki, taimen, turpa, kymmenpiikki ja vimpa. Vehkjärvellä näistä kaloista ovat yleisimpiä normaalit järvikalat kuten ahven, hauki, lahna, made, salakka, kiiski ja särki. Muita lajeja tavataan pääasiassa Vehkajoen koskialueilla tai muissa vesistöalueen järvissä.
Kaakkois-Suomen kalatalousviranomaisen tavoitteena on poistaa Vehkjärven alapuoliselta jokiosuudelta nousuesteet (Töytärinkosken säännöstelypato ja Myllykosken myllypato), jolloin vaelluskalat pääsevät nousemaan tulevaisuudessa Vehkjärveen. Töytärinkosken pohjapatosuunnitelma on saanut Itä-Suomen aluehallintoviraston luvan 5.2.2010 päätöksellä nro 15/10/2 ja Myllykoskeen on laadittu alustava kalatiesuunnitelma. 4 Linnusto Kasvillisuus Vehkjärvellä ei ole tehty kattavaa linnustoselvitystä järvellä pesivistä lintulajeista. Lintuharrastajien ilmoittamien havaintojen perusteella Vehkjärvellä on pesimäaikaan havaittu lintudirektiiviin liitteen I lajeista: luhtahuitti, pikkulokki, ruisrääkkä, kaulushaikara, pikkulepinkäinen, laulujoutsen, ruskosuohaukka ja kalasääksi. Muita havaittuja lajeja, jotka joko pesivät järvellä tai käyttävät sitä ruokailualueena ovat mm. nuolihaukka, harmaahaikara, viitakerttunen, luhtakerttunen, härkälintu, tavi ja sinisorsa. Vehkjärven matalilla ranta-alueilla kasvaa runsaasti ilmaversoisia vesikasveja, kuten osmankäämiä, palpakkoa, järviruokoa, järvikortetta, järvikaislaa ja eri saralajeja. Kelluslehtisistä kasveista yleisimpiä ovat ulpukka, järvitatar, siimapalpakko ja uistinvita. Vehkjärven mataloituessa vesikasvit ovat levittäytyneet lähes koko järven alueelle ja haittaavat sen virkistyskäyttöä kesäisin. Vehkjärven osakaskunta on rajoittanut vesikasvien leviämistä niitoilla, joita on tehty epäsäännöllisesti 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2008 osakaskunta aloitti kolmivuotisen EU-rahoitteisen Vehkjärvi kuntoon hankkeen, jonka puitteissa osakaskunta on rakentanut oman niittokoneen ja aloittanut järvellä säännölliset niitot. Kunnostustoimenpiteet Pohjapadon rakentaminen Pohjapato rakennetaan Vehkjärven luusuaan puolikaaren muotoon, jonka kaarevuussäde on noin 19 metriä. Padon pituudeksi tulee 30,5 metriä ja leveydeksi 3 metriä. Pohjapadon harja on padon keskellä tasolla N 60 +14,96 m, mistä se nousee tasaisesti rantoja kohden siten, että padon päissä taso on N 60 +15,06 m. Harjan päistä rannalle nouseva luiska tehdään nykyisen maanpinnan kaltevuuteen, mutta kuitenkin niin, että luiskan kaltevuus on 1:3. Padon keskelle tulee 0,5 metriä leveä alivirtaama-aukko, jonka pohja on tasolla N 60 +14,76 m. Padon yläpuolisen luiskan kaltevuus on 1:3. Pohjapato on maa- ja kivirakenteinen ja se tehdään mahdollisimman luonnonmukaisen näköiseksi. Padon runko tehdään sorasta tai murskeesta. Padon harjan kohdalle tehdään noin kaksi metriä paksu tiivistesydän hiekkamoreenista. Rungon päälle laitetaan suodatinkangas. Padon verhous tehdään louheesta tai luonnonkivestä D 65 400 mm.
Kunnostuksen vaikutukset Verhouksen paksuus on 500 mm. Harjan kohdalla verhous ulotetaan rannoilla nykyisen maanpinnan mukaisesti tasoon N 60 +16,00 m. Padon taitekohdat pyöristetään ja harja verhotaan kiviaineksella, jolloin patoon ei synny suoria tai tasaisia pintoja. Harjan ylävirran puolelle asennetaan lisäksi maisemakiviä, joiden avulla vesipeili saadaan rikkoutumaan, jolloin tarkka ja säännöllinen padon harja ei näy. Pohjapadon alapuolelle rakennetaan 60 metrin pituinen tekokoski, jonka nimelliskaltevuudeksi tulee enintään 1:25. Kivettävään koskeen rakennetaan kalojen kulkua helpottavia kynnyksiä ja altaita. Luiskaan tehdään kolme pienempää kynnystä ja niiden välille pienet altaat. Kynnyksiin tehdään 0,5 metriä leveät ja 0,2 metriä syvät alivirtaama/kalankulku-aukot. Alaluiskassa olevien pienten altaiden pituus on noin neljä metriä. Pienten kynnysten harjan leveys on yksi metri, alaluiskien kaltevuudet ovat 1:4 ja yläluiskien kaltevuudet 1:2. Kynnyksien väliseksi veden putouseroksi tulee noin 0,2 metriä. Kosken pohjaa ja padon yläpuolista jokiosuutta myös soraistetaan paikalle tuotavalla soralla. Vedenkorkeudet ja virtaamat Pohjapadon harjan taso on suunniteltu niin, että ali- ja keskivesikorkeudet nousevat vähän ja suurimpien virtaamien vedenkorkeudet pysyvät lähes nykyisellään. Pohjapadon purkautuminen on isoilla virtaamilla suurempi kuin alapuolisen jokiosuuden, joka edelleen määrää tulvavesien tason. Mikäli tulvia halutaan alentaa, se vaatisi pohjapadon alapuolisen jokiuoman ruoppaamista sekä Vähäkosken ja Sahakosken perkausta. Uudet suunnitelman mukaiset vedenkorkeudet Vehkjärvellä: muutosta mitattuun (1956 1967) NW N 60 +14,88 m + 0,51 m MNW N 60 +15,00 m + 0,49 m MW N 60 +15,16 m + 0,34 m MHW N 60 +15,82 m + 0,02 0,03 m HW N 60 +16,36 m + 0,01 0,02 m Ali- ja keskivesien noston vaikutusalue yltää Vehkajoessa Männistön tilan kohdalla sijaitsevalle matalikolle, johon järvestä on matkaa 930 metriä. Myllyjoessa vaikutusalue ylettyy 400 metrin päähän järvestä. Pohjapato ei vaikuta virtaaman määrään alapuolisella jokiosuudella, eikä muuta nykyisiä ali- ja ylivirtaamia. Vehkjärven menovirtaama hieman kasvaa tulvan nousuvaiheessa, koska järven varastotilavuutta menetetään 0,33 milj.m 3. Tästä aiheutuva virtaamalisä yhden vuorokauden ajan on n. 3,7 m 3 /s. Koska tulvan nousuvaihe kestää useita vuorokausia, niin keskimääräinen virtaamalisäys on alle 1 m 3 /s. Tästä ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa tai vahinkoa Vehkajoen alajuoksulla. 5
Järven veden laatu ja tila Voimakkaan läpivirtauksen vuoksi vedenpinnan nosto ei merkittävästi vaikuta Vehkjärven veden laatuun ja ravinnepitoisuuksiin. Vesitilavuuden nosto kuitenkin parantaa järven happitilannetta talvisin ja vähentää aaltoilun aiheuttamaa pohjasedimentin sekoittumista ja siitä johtuvaa sisäistä kuormitusta. Ainoa haitta veden nostosta on aiemmin kuivilla olleiden alueiden jääminen pysyvästi veden alle, mikä nostaa rantavyöhykkeen ravinteisuutta ja hapen kulutusta. Vehkjärvellä haitta on pieni, koska pysyvästi veden alle jäävä rantakaista on nykyisinkin suurimman osan vuodesta veden peittämää vesijättömaata. Vedenpinnan nosto parantaa Vehkjärven tilaa, kun kesäisin kuivilla olevat ranta-alueet vesittyvät ja järven umpeenkasvu hidastuu. Yhdessä Vehkjärven osakaskunnan tekemien niittojen kanssa järven avoveden osuutta voidaan kasvattaa nykyisestä ja estää matalien lahtien umpeenkasvua. Järven virkistyskäyttö ja maisema Suurin hyöty alivesien nostosta on järven virkistyskäytölle ja vesimaisemalle. Pohjapadon alapuolelle rakennettava tekokoski muistuttaa mahdollisimman paljon luonnontilaista koskea. Vedenpinnan noston myötä järven uinti-, veneily- ja kalastusmahdollisuudet paranevat huomattavasti nykytilanteesta. Kalasto, linnusto ja kasvillisuus Ali- ja keskiveden nostolla on positiivisia vaikutuksia Vehkjärven kalastoon, koska kalojen lisääntymisen ja poikastuotannon kannalta tärkeät kasvillisuusrannat pysyvät vesitettyinä koko kesän. Alivesien nosto lisää kalanpoikasten suojapaikkoja, vähentää poikasiin kohdistuvaa saalistusta ja parantaa myös tärkeimpien ravintoeläinten elinolosuhteita. Nostosta hyötyvät kaikki kevätkutuiset kalalajit. Alivesien nosto parantaa myös kalojen selviytymistä talviaikana, sillä vesitilavuuden nousun myötä järven happitalous paranee ja jäätymiskorkeus nousee. Tällöin kalojen elintila on talvella suurempi ja matalat rannat eivät jäädy kokonaan umpeen. Alivesien nostolla on todennäköisesti positiivisia vaikutuksia myös Vehkjärven vesi- ja kosteikkolintujen pesimätulokseen. Vedenpinnan nostosta hyötyvät ennen kaikkea kosteikkojen lajit, joille nostossa syntyy lisää elintilaa sekä sukeltamalla ravintoa etsivät vesilinnut. Vedenpinnan nosto vaikuttaa pitkällä tähtäimellä vesikasvivyöhykkeen sijoittumiseen lähemmäksi rantaa, koska alivesien nousun seurauksena valon määrä avovesialueella vähenee ja ajoittain kuivilla olevat alueet vesittyvät. Vesikasvien lajistossa ei kuitenkaan tapahdu merkittäviä muutoksia, joskin lajien väliset lukumääräsuhteet todennäköisesti muuttuvat. Vaikutukset ovat suurimmat kasvillisuusvyöhykkeen ulkoreunalla, jossa vesikasvien määrä tulee vähenemään. Matalilla ranta-alueilla vesikasvien kasvuolosuhteet sen sijaan paranevat veden nousun myötä ja vesikasvit valtaavat alueita kuivemman maan lajeilta. Järven rannoilla 6
kasvaa paikoitellen runsaasti pajukkoa, jonka kasvu vaarantuu. Myllyjoen suistossa osa pajukoista kärsii jo nykyisin säännöllisestä vedennoususta ja ne tulevat kuolemaan veden noston seurauksena. Pellot ja rantakiinteistöt Peltojen ja lomakiinteistöjen vettymislaskelmat perustuvat syksyllä 2008 tehtyihin maastomittauksiin ja niistä laadittuun maastomalliin. Myös Housunpuntin ympäristö on mitattu erikseen GPS-laitteella. Muiden ranta-alueiden korkotiedot saatiin Maanmittauslaitoksen keväällä 2009 tekemästä laserkeilausaineistosta. Vehkjärven rantapelloista 12,2 hehtaaria kärsii vettymisestä nykyisellä keskivedellä. Nämä pellot sijaitsevat tason N 60 +16,02 m alapuolella ja eivät saavuta avo-ojitetun pellon täyttä kuivavaraa (1,2 m). Suurin osa vettyvistä pelloista on nurmella ja kaikkein alavimmat peltolohkot ovat ympäristötuen erityistuen piirissä. Keskiveden noston seurauksena nykyinen peltojen vettymisraja siirtyy 0,34 metriä korkeammalle, jolloin uutta vettymisaluetta syntyy 5,5 hehtaaria. Eniten vettymisestä kärsivät Vehkajokeen ja Linnunlahteen rajoittuvat peltolohkot. Vehkjärven rantapeltojen vettymishaitoiksi on arvioitu yhteensä 17 986 euroa. Keskiveden nousu rajoittuu osakaskunnan vesijätölle, eikä siitä ole merkittävää haittaa järven rantakiinteistöjen puustolle (pajukkoa, leppää ja koivikkoa). Rantamaiden vettymisraja kuitenkin siirtyy nykyistä korkeammalle ja täysi metsämaan kuivavara (0,7 m) saavutetaan tulevalla keskivedellä tasolla N 60 +16,86 m. Osakaskunnan omistaman vesijättömaan ja rantamaiden vettymisen ylärajan välille jää 5,26 hehtaaria maata, jonka vettymishaitaksi on arvioitu yhteensä 1 893 euroa. Pahiten vettymisestä kärsii Housunpuntin ympäristö, joka on aikoinaan ollut vanhaa järvenpohjaa. Järveä ympäröivät talousmetsät sijaitsevat pääsääntöisesti jyrkillä rannoilla, joten niiden kuivavara ei nostosta vaarannu. Asuin- ja lomakiinteistöt hyötyvät virkistyskäyttömahdollisuuksien paranemisesta ja siitä aiheutuvasta kiinteistöjen arvonnoususta, jonka on arvioitu olevan 176 437 euroa. Laskennassa asuinkiinteistön arvon on arvioitu nousevan 10 % ja lomakiinteistöjen vesistöön kohdistuvan arvon 20 %. Rantakiinteistöjen rakennuskorkeudet ovat selvästi tulvarajan (N 60 +16,35 m) yläpuolella. Huipputulvista on kuitenkin haittaa kiinteistöjen Kivelä (RN:o 1:102) ja Saunaniemi (RN:o 2:100) varastorakennuksille, joiden lattiaraja on noin tasolla N 60 +16,20 m. Pohjapadon rakentaminen ei kuitenkaan nosta tulvariskiä, joten varastorakennusten mahdollinen kastumisriski ei muutu nykyisestä. Työnaikainen haitta Pohjapadon rakentaminen vaikuttaa työn aikana alapuolisen vesistön veden laatuun. Pohjan kaivaminen ja massojen käsittely aiheuttavat maa-aineksen sekoittumista veteen ja tästä johtuvaa veden samentumista sekä kiintoainepitoisuuksien nousua. Rakennustöiden aikana seurataan kunnostusalueen alapuolisen veden sameutta, kiintoainepitoisuutta ja värilukua. 7
Pohjapadon rakentamisen aikana kosken rannoilla joudutaan liikkumaan raskailla työ- ja maansiirtokoneilla, mistä aiheutuu vaurioita rantaalueille ja kasvillisuudelle. Työn aikaiset jäljet korjataan ja maisemoidaan rakentamisen jälkeen Haminan kaupungin hyväksymällä tavalla. Omistusolosuhteet, sopimukset ja suostumukset Suunnittelualueen rannat ovat yksityisten maanomistajien ja Haminan kaupungin omistuksessa. Kaikkiaan pohjapadon vaikutusalueella on 35 kiinteistöä. Järven rannalla on seitsemän lomakiinteistöä ja kymmenen asuinkiinteistöä. Vesialueen omistus pohjapadon vaikutusalueella on kokonaisuudessaan Vehkjärven osakaskunnalla, joka omistaa myös järven alapuolisen jokialueen kolmen kilometrin matkalta. Tämän jälkeen jokiuoma on puoliksi Vehkjärven ja Salmenkylän osakaskuntien hallinnassa. Vehkjärvellä ei ole tehty vesijättömaan lunastuksia, joten koko vesijättöalue kuuluu Vehkjärven vesialueen osakkaille. Tuleva keskivedenpinta on tasolla N 60 +15,16 m ja maastomittausten sekä järven laskutietojen perusteella vanha rantaviiva on ollut tasolla N 60 +15,60 15,70 m. Keskiveden-pinnan nousu rajoittuu täten kokonaisuudessaan osakaskunnan omistamalle vesijättömaalle. Kaikki Vehkjärven rantakiinteistöjen omistajat ovat antaneet suostumuksen pohjapadon rakentamiseen sekä alivesien nostoon ilman korvausvaatimusta. Myös Vehkajoen ja Myllyjoen varrella sijaitsevilta kiinteistöiltä on saatu suostumukset lukuun ottamatta kiinteistöä Lehtiniemi (RN:o 1:34). Kiinteistön Männistö (RN:o 1:112) omistajan kanssa on keskiveden nostosta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi tehty sopimus, jonka perusteella hakija rakentaa karjalle kävelysillan Vehkajoen yli. Pohjapato sijaitsee Vehkjärven osakaskunnan vesialueella ja se kiinnitetään molemmilta puolilta Haminan kaupungin omistamalle maa-alueelle. Padon kiinnittämiseen ja eroosiosuojaukseen tarvittavan maa-alueen koko on 160 m 2. Vehkjärven osakaskunta on tehnyt Haminan kaupungin kanssa sopimuksen pysyvästä käyttöoikeudesta kiinnittää pohjapato kaupungin maa-alueelle. 8 Vahingonarvio Vehkajoen varteen rajoittuvalla Lehtiniemen kiinteistöllä (RN:o 1:34) on kokoa 0,95 hehtaaria ja rantaviivaa 48 metriä. Kiinteistön rantakaista on alavaa joutomaata, jossa kasvaa lähinnä pajua. Tason N 60 +15,70 m yläpuolella maa muuttuu kovemmaksi ja yläosa tilasta on pellolle istutettua nuorta koivikkoa. Lehtiniemen kiinteistöllä ei ole rakennusoikeutta ja sen rantakaista on vanhaa järvenpohjaa, joka kärsii vettymisestä jo nykyisinkin. Keskiveden noston myötä tilan vettymisraja siirtyy nykyistä korkeammalle ja vettyvää aluetta on yhteensä 3 060 m 2. Täysi kuivavara (0,7 m) saavutetaan ve-
denpinnan noston jälkeen tasolla N 60 +15,86 m. Vahinkoarviossa rantakaistan arvoksi on määritetty 1 500 /ha. Keskiveden nousun aiheuttama lisävettymä on 0 0,34 metriä eli keskimäärin 0,17 metriä, joka on kuivavarasta 24 %. Edellä mainitun perusteella tilalle maksettava korvaus on 1 500 /ha * 0,306 ha * 0,24 = 113,75. 9 Kustannukset KUULUTUS Vehkjärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 52 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Haminan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 5.7. 4.8.2010 välisenä aikana. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhdyskunnat ja luonnonvarat -yksikkö on huomauttanut, että hakijan on seurattava rakentamisen jälkeen Vehkjärven vedenkorkeuksia viiden vuoden ajan vähintään 15.4. 30.9 kerran viikossa ja 1.10. 14.4. joka toinen viikko tehtävin mittauksin. Tiedot on säilytettävä ja toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesistöjen käyttö ja hoito yksikölle tiedoksi. Pohjapato rakenteineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. HAKIJAN SELITYS Hakija ei ole antanut selitystä muistutuksen johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vehkjärven osakaskunnalle luvan Haminan kaupungin Myllykylässä sijaitsevan Vehkjärven keskivedenkorkeuden nostamiseen pohjapadon avulla hakemukseen liitetyn Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatiman, 5.3.2010 päivätyn Vehkjärven alivesien nostosuunnitelman ja Suomen salaojakeskus Oy:n laatiman, 31.3.2009 päivätyn Vehkjärven pohjapatosuunnitelman mukaisesti. Vehkjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N 60 +14,82 m, tulee padon rakentamisen jälkeen olemaan N 60 +15,16 m.
Aluehallintovirasto määrää vettyvistä maa-alueista maksettavaksi korvaukset lupamääräyksessä 7). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 10 Lupamääräykset 1) Vehkjärven luusuaan rakennetaan pohjapato hakemuksen liitteenä olevan 31.3.2008 päivätyn piirustuksen nro YLE-1 mukaisesti. Pohjapadon harja on kaareva ja pituudeltaan 30,5 m sekä leveydeltään 3 m. Harjan korkeus keskikohdalla on N 60 +14,96 m ja reunoilla N 60 +15,06 m. Harjan keskellä on 0,5 m leveä alivirtaama-aukko, jonka pohja on tasolla N 60 +14,76 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan nimelliskaltevuus on 1:25. Padon alaluiska muotoillaan 60 metrin pituiseksi tekokoskeksi siten, että kalojen nousu Vehkjärveen on mahdollista. 2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on sijoitettava vedenkorkeusasteikko. 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden samentamista. 4) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 5) Luvan saajan on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 6) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle vahingonkärsijälle, ellei toisin sovita. 7) Luvan saajan on maksettava, ellei toisin sovita, Haminan kaupungin Vehkjärven kylässä sijaitsevan kiinteistön Lehtiniemi (RN:o 1:34) omistajalle vettymisestä kertakaikkinen korvaus yhteensä 113,75 euroa. Korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen vi-
ranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 9) Luvan saajan on tarkkailtava Vehkjärven vedenkorkeuksia Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaiselle vähintään kuukausi ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmissa sanotuin määräajoin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. 10) Luvan saajan on hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava ja saatettava loppuun neljän vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta uhalla, että lupa raukeaa. 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11 Perustelut Järven vedenpinnan nostolla voidaan parantaa järven tilaa, maisemaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Järven vesitilavuuden lisäys parantaa mm. järven happitilannetta, kalojen elinolosuhteita sekä vähentää rantaalueiden umpeenkasvua. Hankkeen kalataloudellista arvoa lisää myös tekokoski, joka toimii meritaimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueena. Vehkjärven rannalla on 35 kiinteistöä, joista seitsemän on lomakiinteistöä ja kymmenen asuinkiinteistöä. Suunnitelman mukaan hyödyn rahallinen arvo on rantakiinteistöjen arvon nousuna yhteensä noin 176 000 euroa ja vettymishaitat ovat yhteensä noin 20 000 euroa. Muita kustannuksia ovat mm. padon rakentaminen noin 52 000 euroa ja karjan ylikulku/kävelysillan rakentaminen noin 10 000 euroa. Hyötyinä aluehallintovirasto on lisäksi ottanut huomioon Vehkjärven tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien sekä kalatalouden tilan paranemisen. Haittana aluehallintovirasto on vettymishaittojen lisäksi ottanut huomioon padon rakentamisen aiheuttaman veden samentumisen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.
Veden alle jää vedennoston seurauksena vain vesijättöaluetta, joka on hakijan omistuksessa. Pohjapadon rakenteiden alle jäävät maa-alueet kuuluvat Haminan kaupungille, jonka kanssa Vehkjärven osakaskunta on tehnyt sopimuksen pysyvästä käyttöoikeudesta alueeseen. Aluehallintovirasto hyväksyy hakijoiden esityksen vettymisvahingoista maksettavaksi korvaukseksi. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Vehkajoen nykyinen ekologinen luokka on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen lisätoimenpiteiden avulla vuoteen 2021 mennessä. Vehkajoelle on esitetty mm. elinympäristön kunnostusta ja kalojen nousua koskevia lisätoimenpiteitä, joten Vehkjärven kunnostushanke on vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. 12 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11, 11a, 11 luvun 3, 5, 14 ja 14a sekä 16 luvun 23a. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto ottaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon edellä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 3 660 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta yli 0,1-4 km 2, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa. Päätös Vehkjärven osakaskunta Jäljennös päätöksestä Haminan kaupunki Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue (sähköisesti)
13 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-363-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Haminan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Hannu Kokko Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/tv
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.1.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.